Sivun näyttöjä yhteensä

26. tammikuuta 2018

Aktiiviase



Kuvan puukko on harvinaisuus. Tarjosin siitä verkon kautta runsaan satasen mutta se meni kymppiä kalliimmalla. Luulen että joku halusi sen tosissaan; näin järkeilin, kun en jaksanut lähteä huutokauppatilaisuuteen toiselle puolelle Helsingin, Viikkiin. Olisi voinut tulla hintakilpailu, ja kun en ole keräilijä, tulen toimeen ilmankin.

Kustaa Lammin puukkoja minulla on mutta tässä hämmästyin tekstiä ”Muisto Kauhavan vankileiriltä 1918”. En ole eläessäni kuullut sellaisesta vankileiristä. Joudun arvaamaan, että ehkä siellä säilytettiin Pojanmaalla varsin helposti Kansalaissodan alkuvaiheessa aseista riisuttuja venäläisiä sotilaita.

Näin omituisesta paikasta jatkan Antero Jyrängin kirjasta kirjoittamaani. Hiukan oudoksuttaa, ettei hän kuten tiettävästi ei liioin J. Kekkonen käsittele lainkaan Lapuan Liikettä ja Mäntsälän kapinaa. Myös lainkäyttöä ajatellen ne olivat kuitenkin Kansalaissodan jatkoa, ja erilaisten marssijoiden mielipide oli, että Vapaussota jäi kesken. Eduskunnan kelvottomuutta järjestelmänä haukuttiin myötäänsä. Eduskuntaa sanottiin kettufarmiksi. Haettiin ajatusta turhasta rähinästä ja pahasta hajusta.

K.M. Walleniuksen oikeusjutun pöytäkirjat olen lukenut. Kenraalia puolusti taitavasti asianajaja Heikki Borenius vanhempi.  Korkein oikeus vapautti. Viipurin hovioikeuden auskultantti M. Jaskari tuomittiin. En lähden arvioimaan KKO:n ratkaisua. Tapaus oli sotkuinen. Olen lukenut suutari Mätön murhajutun aktin; kysymyksessä on se teko, joka on Arvo Salon ”Lapualaisoopperan” ydinaihe. Pentti Kosola-Vihtorin poika Lapualta – tuomittiin lopulta, mutta oikeuskansleri Makkosella oli kova työ saada syyttäjät syyttämään. Juttu myös palautettiin.

Viipurin hovioikeus – jossa muuten oli jäsenenä myös Varkaudesta tunnettu E. Sopanen, oli jo ennen sotia sellaisessa maineessa, että ”isänmaan asia” saattoi painaa enemmän kuin rikoslaki. Olisiko tuo ollut perua hovioikeuden vastarinnasta toisella sortokaudella? Sieltä istui koko jaosto eräässä vaiheessa Krestyn vankilassa (tai Spalernajassa).

Kommunistijutut sitä vastoin käsiteltiin Turun hovioikeudessa, jossa niihin erikoistui kanneviskaali Olavi Honka, myöhempi oikeuskansleri ja Kekkosen vastaehdokkaaksi presidentinvaaleihin nimetty.

Turun hovioikeus oli tunnettu sisäisistä hulinoistaan jo 1900-luvun alussa. Muuan hovioikeudenneuvos (toinen Falckin veljeksistä) piestiin kadulla ”epäisänmaallisen” äänestysratkaisun vuoksi Hohenthalin murhajutussa. Yksi hovioikeuden presidentti ammuttiin kuoliaaksi poliittisista syistä. Valde Hirvikanta (aik. von Hellens) jätetään jostain syystä aina mainitsematta silloinkin kun puhutaan poliittisista attentaateista Suomessa.

Turun HO:ssa asessori P.E. Svinhufvud oli kiivaista kiivain laillisuusmies, sikäli kun hänen tulkintansa ja laillisuuden katsotaan merkitsevän samaa asiaa.

Mäntsälän kapinasta Kosola istui ja Wallenius menetti virkansa. Kysymyksessä alkoikin olla upseerikapina. Oma tulkintani on raha. Metsäteollisuudesta oli rahoittajana yksi originelli (Haarla). Mannerheim kieltäytyi sekaantumasta asiaan ja etenkin asettumasta liikehdinnän kärkeen. Hänen omat poliittiset tietonsa olivat hatarat ja harrastuneisuutensa heikko.


Siksi jäljet johtavat mielestäni tässäkin Rudolf Waldeniin. Kapina on kallis harrastus. Metsäteollisuus käsitti vakavan markkinahäiriön ja käsitti lapualaisten harrastelijamaisuuden. Rahaa ei tullut. Pankit ja teollisuus olivat rahoittaneet mielihyvin valkoista armeijaa 1918. Käteiskassa oli Boreniuksen asianajotoimistossa Pohjolan talossa.

19 kommenttia:

  1. Osaltaan Mäntsälän kapinaan ja Lapuan liikkeeseen jatkumona on harvinainen valokuva Helsingistä huhtikuussa 1941 - Hesari ei koskaan julkaissut sitä, ei aikanaan eikä myöhemminkään. Aatusta ja Himmleristä ym. on nyt viime vuonna julkaistu kuvia, Hesariss ja Aamulehdessä mutta ei tätä...Lienee liian karvas, jos olisi meiliosoite niin lähettäisin sen Kemppiselle katsottavaksi.

    VastaaPoista
  2. Rudolf Walden ja Mannerheim ovat se tappipari jonka ympäri pyörii koko nuoren Suomen lapsuusvuodet. Metsäteollisuuden ja pankkien kihlaussuhde taas on Suomen vientiteollisuuden perusta, niin pitkälle että Waldenin johtama linnoitustoimisto välirauhan aikana väänsi jättimäisellä väen ja rahan ponnistuksella heikon ketjun Kannakselle ja vahvan Salpalinjan sen taakse. Jonka rahoitus mua edelleen tutkituttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Waldenin Juuson, kunnon patruunan poika piti tilitoimistoa Töölössä. Mainio veikko. Ystävystyimme mm. Reijo Kerppolan kera.
      Mitähän Aardzeille kuulunee? Vahva kuin jääkarhu, merimeloja ja kiväärimies. Etten vain muistaisi muutakin.

      Poista
  3. Kuule Jukka, verkkokaupassa pitää käyttää kryptovaluuttaa. On turha tarjota "runsasta satasta", sillä ei puukko tupesta irtoa. Niin pientä summaa nääs ei näe kuin pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Mutta kun lupaa louhia myyjälle 2,418 grammaa Bitcoineja... johan alkaa Mannet kirjoitella, kirjeitä tulee niin paljon että postilaatikko pullistuu, etenkin ulospäin. - Niin muuten kävi mun Tippa-Rellun akulle kun akku jäi yhdeks pakkastalveks ulos autoon. Keväällä se oli kuin jenkkifutispallo. Hitsi, kun ihmettelin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsi on liitos joka on tehty hitsaamalla. Hitsinpimpula on mieto voimasana.

      - "Pim. Olet hypnotisoitu."
      - "Pelipom. Enpäs ole."

      Hypnoosi ei ole tartuntavaarallinen sairaus.


      Poista
    2. Sinun ei tule hämäämän ettet hämätyksi tulisi.

      Thau shalt not play lest thau shall be played with.

      "Let them play!!" - Etu-Töölön Urhot (maailman kansainvälisin jalkapallojoukkue)

      Poista
    3. Selitä nyt, hyvä mies, vielä mikä "pimpula" on? Etten sekoita sitä mihinkään tuhmaan sanaa. Tai erääseen metalliseen lyömäsoittimeen.

      Poista
    4. Mitä mieltä olisit työttömien aprilliaktiivimallista?
      Oho.
      Tulipa kumma, outo.
      Itsekin kummeksun.
      Tekijöiden (mallinhaltijoiden) hatunalusheinät..
      Erikoisia.
      Taasko niitä vilisee silmissä.
      Auta armias jos näkisi IRL.
      Auts.
      No, sivistymättömyyttä ei voi byrokratisoida, joskin lohtu on ns. kevytlohtu.
      Kultakin säädyltä edellyttäisi omanarvontuntoa ja yhteisöllisyyden tunnetta.
      Onko meitä riittämiin?

      Vasen ei hämää.

      Poista
  4. Kommunistijuttujen syyttäjänä kunnostautunut Olavi Honka toimi keväällä 1918 valtiorikosoikeuden tutkijana ja puheenjohtajana Riihimäellä. Honka opetti eläkkeelle jäätyään tulevia lakimiehiä Helsingin yliopistossa. Vuoden 1945 sotaan syyllisten oikeudellista kohtelua murehdittiin, mutta vuoden 1918 tai 1930-luvun lainkäytön vääryyksistä hän ei maininnut sanaakaan.

    VastaaPoista
  5. Suutari Mätön tappo oli Suomen silloiselle oikeuslaitokselle kiusallinen asia. Yksi muiluttajista tuli tunnontuskiin ja ilmoitti ruumiin kätköpaikan sekä muilutuksen osanottajat. Muiluttajien johtaja Pentti Kosola myönsi ensimmäisessä kuulustelussa ampuneensa Mätön. Viipurin hovioikeuden oli pakko tuomita Kosola minirangaistukseen eli kahdeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Lieventävänä asianhaarana oli isänmaallinen tarkoitus.

    VastaaPoista
  6. "Valde Hirvikanta (aik. von Hellens) jätetään jostain syystä aina mainitsematta silloinkin kun puhutaan poliittisista attentaateista Suomessa."

    Ehkäpä siitäkin syystä, että von Hellens-Hirvikanta kuului vuoden 1918 tirkistysaukosta nähtynä historian häviäjiin - siis noin "grosso modo". Lainaan historiantutkija Lars Westerlundia: "von Hellens-Hirvikantaa kohtaan tunnettiin kuitenkin kaunaa muissakin kuin ruotsinkielisissä piireissä, sillä häntä parjasivat myös nuorsuomalainen Turun Sanomat -lehti ja sen päätoimittaja Antti Mikkola.

    Antti Mikkola, Turun Sanomien perustaja ja ensimmäinen omistaja, puolestaan kiivaili poliittisesti monella rintamalla. Hän mm. kuului johtohahmona niihin Uptonin luonnehtimaan 45:een "jäykkäniskaiseen konservatiiviin", jotka vielä äärimmäisen räjähdysherkässä tilanteessa, yöistunnossa marraskuun 16. päivää vasten 1917, äänestivät Heimolan talossa demokraattisten kunnallislakien ja 8 tunnin työaikalain vahvistamista vastaan.

    Mikkola tunnetusti tuli sitten Töölönlahden jäällä punaisen terrorin ensimmäisiä uhreja. Turun Sanomille hän on kautta vuosikymmenten nykypäivään saakka ollut pelkästään kirkasotsainen marttyyri.

    VastaaPoista
  7. Mielenkiintoisia nämå rahoitusasiat. Aina meitä köyhiä joku rahoittaa. Milloin itä, milloin länsi. Jaakko Laakso ja Ulf Sundqvist ja muut vastaavat olivat lähihistorian kuriireja. Vaan entä nyt? Ehkä lapsemme kaivavat aikanaan nämäkin tiedot esiin. Varsinaista tiedon arkeoligiaa. The executioners face is always well hidden... lauloi muuan mies lähihistoriasta.

    VastaaPoista
  8. Onkohan samoja Hellensejä tämä suurvakoojakin?

    Vakooja majuri Maximilian von Hellens

    Merkittävin Suomessa sotavuosina 1939–1945 paljastunut vakoilija.
    Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana 11. Divisioonan tiedustelupäällikkönä toiminut von Hellens luovutti jatkosodan aikana 1941-1942 Yhdysvaltain Suomessa olleelle sotilasasiamiehelle eversti George Edward Huthsteinerille yksityiskohtaiset tiedot Saksan itärintaman eri rintamanosien joukko-osastoista. Näistä tiedoista ilmeni mikä rykmentti taisteli milläkin lohkolla, minkä komentajan alaisuudessa ja millä varusteilla ja miesvahvuudella. Hellens antoi myös Aunuksessa ollutta saksalaista 163. divisioonaa koskevia tietoja amerikkalaisille.

    Hellens pidätettiin 26. syyskuuta 1942 ja Sotaylioikeus tuomitsi hänet vakoilusta kuolemaan 16. joulukuuta 1942 mutta Yhdysvaltain painostuksen vuoksi tuomiota ei pantu täytäntöön. Von Hellens pääsi vapaaksi syyskuussa 1944 välirauhan solmimisen yhteydessä

    von Hellens tapasi Georges Huthsteinerin lomillaan useasti jolloin tiedot Aunuksen suunnan ja koko itärintamamme joukko-osastojen ryhmitykset välittyivät USA:n sotilasasiamiehelle ja tottakai sitä tietä myöhemmin Stalinin tietoon. von Hellensillä oli useita lähisukulaisia töissä USA:n lähetystössä.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Max_von_Hellens

    Tuo Wikipediassa oleva teksti löytyy lähes sellaisenaan Hans Metzgerin kirjasta Poliittiset aseveljet, sivulta 86.

    Amerikkalaisen vastapelurin eli sotilasasiamiehen nimi on jätetty poissa. Kirjan mukaan hän oli eversti G. E. Huthsteiner.

    Hans Metzger: Poliittiset aseveljet - kolmannen valtakunnan edustajana jatkosodan Suomessa 1941–1944. Otava 1986

    Se miten Hellens paljastui tulee ilmi samassa yhteydessä, eli koodit avattiin.

    Metzgerin kirjan mukaan Hellensin petos koski koko itärintaman joukkojen sijoittelua, eli ei vain Suomen rintamaa. Mistähän Hellens saikin noin tarkat tiedot saksalaisten joukkojen sijoituksista aina rykmenttitasoa myöten?

    s. 86:

    "Niistä kävi ilmi mikä rykmentti taisteli milläkin rintamalohkolla, minkä komentajan alaisena, millä varusteilla ja millä miesvahvuudella."

    VastaaPoista
  9. Vapaaherra Maximilian von Hellens oli Suomen ruotsalainen majuri ja merkittävin Suomessa sotavuosina 1939–1945 paljastunut vakoilija.

    Seuraavassa on lähes suoraa lainausta Hans Metzger:in kirjasta Poliittiset aseveljet, sivulta 86

    Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana 11. Divisioonan tiedustelupäällikkönä toiminut von Hellens luovutti jatkosodan aikana 1941-1942 Yhdysvaltain Suomessa olleelle sotilasasiamiehelle eversti George Edward Huthsteinerille yksityiskohtaiset tiedot Saksan itärintaman eri rintamanosien joukko-osastoista. Näistä tiedoista ilmeni mikä rykmentti taisteli milläkin lohkolla, minkä komentajan alaisuudessa ja millä varusteilla ja miesvahvuudella. Hellens antoi myös Aunuksessa ollutta saksalaista 163. divisioonaa koskevia tietoja amerikkalaisille.

    Hellens pidätettiin 26. syyskuuta 1942 ja Sotaylioikeus tuomitsi hänet vakoilusta kuolemaan 16. joulukuuta 1942 mutta Yhdysvaltain painostuksen vuoksi tuomiota ei pantu täytäntöön. Von Hellens pääsi vapaaksi syyskuussa 1944 välirauhan solmimisen yhteydessä.

    Mahtoikohan Hellens saada vanjeusajaltaan päivärahat täysimäräisinä Suomen valtiolta? Päivärahat ja korvaukset sai kun kertoi toimineensa Liittoutuneiden hyväksi. Näin menetteli mm. monet Uumajan lohkolle karanneet Suomen ruotsalaiset souturit 1944-1945.

    Hans Metzger: Poliittiset aseveljet - kolmannen valtakunnan edustajana jatkosodan Suomessa 1941–1944. Otava 1986. Sivu 86.

    Max von Hellens

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Max_von_Hellens

    Hellens välitti Amerikan sotilasasiamiehelle Saksan itärintaman joukkojen ryhmitykset saatuaan tiedot nimenomaan Aunuksessa olleelta 163. D:lle tulleista OKH:n tilanneselostuksista.

    " Hellens antoi myös Aunuksessa ollutta saksalaista 163. divisioonaa koskevia tietoja amerikkalaisille. "

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saatko jonkinlaista seksuaalista tyydytystä kiihoitt(a/u)misesta kansanryhmää kohtaan?
      Nimittäin kovin yksipuoleisia nämä "juttusi" kohteiltaan...

      Poista
  10. Katsoin Rislakin kirjasta lisää juttuja.

    Tässä luvussa 5. esitellään mm. kolme suomalaista upseeria, jotka Jatkosodan aikana vakoili lähinnä Englannin suuntaan.

    Everstit Stewen ja Heikel, sekä majuri Hellens, mainitaan kolmena suomalaisena upseerina, jotka aiottiin tuomita kuolemaan (s.211- 212) luvussa 5. Liittoutuneiden puolesta Suomea vastaan, sivut 201-227.

    s. 211

    "Kolme suomalaista upseeria oli menettää päänsä Englannin ja USA:n hyväksi vakoilemisesta. Eversti M. K. Steven ja Heikel aiottiin tuomita kuolemaan, mutta lännen painostuksesta syytetoimet keskeytettiin ja aselepo 1944 pelasti heidät. Samoin pelastui majuri, matkatoimiston johtaja, vapaaherra Maximilian von Hellens. Palvellessaan ulkomaantoimistossa ja divisioonan tiedustelupäällikkönä von Hellens toimitti Helsingissä USA:n sotilasasiamiehelle eversti G.E. Huthsteinerille tietoja venäläisistä ja Saksan itärintaman joukkojen sijoituksista. Nähtyään tiedot 1942 itse ulkoministeri Hull sanoi niiden olevan "mitä arvokkain täydennys muista lähteistä saaduille tiedoille". Valpo totesi eversti Huthsteinerin vakoilleen myös Lapissa. Sotaylioikeus tuomitsi majuri evp von Hellensille kuolemantuomion, mutta USA:n painostuksesta Ryti käytti armahdusoikeuttaan, ja tuomio muuttui elinkautiseksi. Se purkautui syyskuussa 1944. Lännen agentiksi epäiltiin myös eversti H. O. von Esseniä. joka oli Stewenin edeltäjä Tukholman sotilasasiamiehenä ja erotettiin samoin virastaan. Mannerheimin arvostamalla Stewenillä oli hyvät suhteet Ruotsin hoviin ja kenraalikuntaan. Hän oli Gustav Adolfin luokkatoveri Ruotsin sotilasakatemiassa. Stewen oli SIS:n "aktiivisin ja paras" suomalainen agentti Ruotsissa. Hän tosin myi tietoja myös Saksalle, mm. USA:n erään diplomaattikoodin avaimen, oli yhteistyössä Japanin sotilasattasean kenraali Onaderan kanssa ja tarjosi Neuvostoliitto- Saksa-tietoja USA:n tiedustelupalvelulle OSS:lle. OSS osti häneltä täydellisen selvityksen punalaivastosta. Stewenillä oli yhteys puolalaiseen tilanomistajaan Ogrodsinskiin, joka pakeni 1943 Suomen kautta Ruotsiin. Kotietsinnäsä poliisi löysi tältä vakoilulappuja, joista ilmeni Stewenin kyselleen neuvostorykmenteistä ja niiden siirroista itärintamalla. Samalla Ogrodsinski oli ilmeisesti yhteistyössä Puolan pakolaishallituksen kanssa. - Stewen harjoitti myöhemmin tietovaihtoa Stella Polaris -aineistolla, mikä raivostutti suomalaisia tiedustelu-upseereita - heillehän kelpasivat silloin vain kulta tai länsivaluutta. Stewen ei lopettanut länsivaltain hyväksi vakoilemista sotien jälkeenkään."

    Rislakilla on tueksi väittämilleen pitkä lista lähteitä (kohta 20 sivulla 227).

    Rislakki Jukka Erittäin salainen - Vakoilu Suomessa
    Love Kirjat, 1982, 503 s., 1. painos

    VastaaPoista
  11. Vapaaherra Maximilian von Hellens oli Suomen ruotsalainen majuri ja merkittävin Suomessa sotavuosina 1939–1945 paljastunut vakoilija.

    Seuraavassa on lähes suoraa lainausta Hans Metzger:in kirjasta Poliittiset aseveljet, sivulta 86

    Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana 11. Divisioonan tiedustelupäällikkönä toiminut von Hellens luovutti jatkosodan aikana 1941-1942 Yhdysvaltain Suomessa olleelle sotilasasiamiehelle eversti George Edward Huthsteinerille yksityiskohtaiset tiedot Saksan itärintaman eri rintamanosien joukko-osastoista. Näistä tiedoista ilmeni mikä rykmentti taisteli milläkin lohkolla, minkä komentajan alaisuudessa ja millä varusteilla ja miesvahvuudella. Hellens antoi myös Aunuksessa ollutta saksalaista 163. divisioonaa koskevia tietoja amerikkalaisille.

    Hellens pidätettiin 26. syyskuuta 1942 ja Sotaylioikeus tuomitsi hänet vakoilusta kuolemaan 16. joulukuuta 1942 mutta Yhdysvaltain painostuksen vuoksi tuomiota ei pantu täytäntöön. Von Hellens pääsi vapaaksi syyskuussa 1944 välirauhan solmimisen yhteydessä.

    Mahtoikohan Hellens saada vanjeusajaltaan päivärahat täysimäräisinä Suomen valtiolta? Päivärahat ja korvaukset sai kun kertoi toimineensa Liittoutuneiden hyväksi. Näin menetteli mm. monet Uumajan lohkolle karanneet Suomen ruotsalaiset souturit 1944-1945.

    Hans Metzger: Poliittiset aseveljet - kolmannen valtakunnan edustajana jatkosodan Suomessa 1941–1944. Otava 1986. Sivu 86.

    Max von Hellens

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Max_von_Hellens

    VastaaPoista
  12. Olin itse Viikissä huutamassa, ja jokunen upea puukko tarttui mukaan. Enemmän kyllä hienoja käyttöpuukkoja menneiltä vuosikymmeniltä. Myynnissä oli monia jo aikaa kuolleiden mestareiden töitä samassa kunnossa kun valmistumisaikanaan puolen vuosisataa sitten. Jonkinlainen aikakapseli siis.

    Kyselen, mitä tapahtui sille projetille uudistaa mainio Puukot-kirja? Se 1970-luvun alkuperäinen oli ensimmäinen oma puukkokirjani. Kolmellakympillä Fennica Kettusen divarista 80-luvun alussa ostettu. Alkuperäisen kirjan puukkovalikoima on hieno ja tarinointi hyvää. Kirjan heikkoutena olivat ne laadultaan kehnot mustavalkokuvat, aikansa tapaan painetut. Milelläni olisin lukenut myös valtavirrasta poikkeavaa puukkopuhetta (puukosta kehnona työkaluna ja suomalaisen puukon kansainvälisyydestä, puukonkeräilyn epäilyttävyydestä yms.), vaikka totuus taitaa mennä tässä niin kuin useimmissa asioissa siellä jossakin ääripäitten välissä. Uusi laitos ehti olla nettikirjakaupassa jo ennakkomarkkinoituna, ennen kuin tieto vedettiin pois. Tilasin sen joululahjaksi, mutta tuli nekin rahat nyt kulutettua tuolla Viikissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ei puukolla pärjää hellapuita tehtäessä motoorisahalle.

      Poista