Sivun näyttöjä yhteensä

16. tammikuuta 2018

Neuvoja Niinistölle



Ei presidentti ole minun neuvojeni kipeä. Mutta kun hän asettui nyt arvojohtajaksi, jäin miettimään.

Koko maan politiikan arvojohtaja on tietysti Heidi Hautalan preppaama Pekka Haavisto. En viitsi kehua heitä. Olen useimmiten ihan samaa mieltä itsekin. Poliittinen toiminta pysyy minulle arvoituksena, koska en tiedä, miten toimitaan, kun on oman puolueen tai ryhmän sisällä hyväksyttävä koko paketti.

Kenen tahansa arvo- ja aatemaailma on kuin tavaratalon ja kaatopaikan yhdistelmä. Norjalaisen kirjankustantaja Harald Griegin lentävä luonnehdinta kustannusliikkeestä, jonka on oltava sekä pörssi että katedraali, osui myös keksijänsä nilkkaan, koska hänkin joutui sodan aikana miettimään, tarkoittaako isänmaallisuus samaa kuin saksalaismielisyys.

Mikä tahansa ryhmä (siis puolue, yhtiö jne.) on sekä pörssi että katedraali. Kysymys on aina tarpeellisesta rakenneselityksestä. Katedraali ei pysy pystyssä ilman huolellisia lujuuslaskelmia ja taitavasti toteutettua rakennustyötä. Kuvaannollinen liihottelevien enkeleiden sija eli torni tai kupoli on se vaikein. Kuten havaitaan, käytän tässä sanaa ’pörssi’ paikasta, jossa aineelliset resurssit ratkaisevat.

Kustannusliikkeistä pitäisi kirjoittaa enemmän, varsinkin kun asiasisällöltään uskottavia historioita ei ole juurikaan ilmestynyt. Sellainen firma on näet esimerkki hierarkkisuuden vaaroista. Jo pitkään on käsitetty, ettei teline tai pahimmillaan pyramidi ole tavoittelemisen arvoinen organisaatiomalli. Hyvä yhteenliittymä toimii joustavana ja osittain itsestään rönsyilevänä verkkona, sellainen kuin esimerkiksi menestyvä jääkiekkoseura. Tämä on muunnelma isävainajani minulle välittämästä oikeudellisesta ohjeesta. Puhelin on paras oikeuslähde. Kannattaa aina soittaa ja kysyä joltain viisaammalta ennen kuin erehtyy luulemaan itse ymmärtäneensä.

Minusta on kiusallista, että eduskunta ja hallitus menevät kirjailijoiden ja taiteilijoiden tontille. ”Arvojohtaminen” on näiden viimeksi mainittujen ammatti. Siksi esimerkiksi kirjallisuuden modernismi vastusti arvoja kiihkeästi ja tuli näin itse edistäneeksi kulutustaidetta, joka kului loppuun. Seuraus oli vahvavirtavasemmistolaisuus, joka ei olisi oikein arvoinutkaan kirjallisuutta muulla kuin arvojen perusteella, siis ensin ”tiedostavuuden” ja sitten työväenhenkisyyden ja kohta dialektisen materialismin.

Luen sanomalehden mielipidetutkimuksen sisällissodan 1918 vaikutuksista niin, että Väinö Linna vaikutti enemmän kuin kaikki toiset yhteensä. Punaisuus sai kasvot, ja monin kohdin valkoisuus. Antti Tuuri on tuonut varovasti ajatusmaailmaan tärkeän palikan, vouhottavien soturien tietyn kaistapäisyyden.

Eduskunta juuttuu jatkuvasti arvokeskusteluihin avioliiton oikeasta olemuksesta tai (sinänsä myrkyllisten) alkoholijuomien jakelusta ja anniskelusta.  Murhe toisten ihmisten huonoista tavoista on aina raskas kantaa. Omat eivät yleensä niinkään rasita.


Niinistön puheeseen olisin sujauttanut pari pahaa sanaa esteellisyydestä. Vinkkaisin että kunnallisten ja valtion virastojen ja myös osakeyhtiöiden pöytäkirjoihin olisi otettava alkulauseeseen päätösvaltaisuuden rinnalle maininta osallistujien esteettömyydestä. Jos vastuu jakautuisi kaikille osallistujille, sellainen voisi avata suut ajoissa. Kantelumahdollisuus on jäänyt liiaksi ammattimaisten riidanhaastajien alueeksi.

8 kommenttia:

  1. Kun blogisti tuossa vähän vertauskuvia temppeleistä kirjoitti, niin niistä vähän:

    Ne kaikkein komeimmat katedraalit, goottilaiset keskieuroopassa ja briteissä, tehtiin ilman mitään tarkempia laskelmia, rakennusmestareiden/arkkitehtien kokemuksella. Suunnitelmat kehittyivät sitä mukaa kuin työ eteni. Rakenteista tehtiin korkeampia ja korkeampia, Jumalan kunniaksi, nimettömiksi jääneiden mestareiden taidonnäytteinä, kunnes käytettyjen materiaalien ja tekniikoiden rajat tulivat vastaan. Korkeimmat holvit sortuivat, ja myöhäisgotiikassa keskityttiinkin sitten enemmän taidokkaisiin holvirakenteisiin kuin korkeimmalle kurottamiseen.

    Moni katedraali tehtiin tosin loppuun vasta 1800-luvulla, ja silloin oli mukana jo insinöörejäkin laskemassa rakenteiden vahvuuksia.

    Samoin keskeistiloissa, kupoliholveissa ne kaikkein komeimmat, Pantheon, Hagia Sofia, Firenzen Duomon ja Sultanahmetin moskeijan kupolirakenteet tehtiin jo ennen kuin rakenteita varsinaisesti laskettiin. Arkkitehdeillä oli kyllä pienempien rakenteiden perusteella käsitys siitä, miten rakenteita täytyy keventää, ja voimia ohjata holvirakenteilla tukipinnoille, mutta rakennelaskelmia ei vielä osattu. Ehkä siksi rakenteet ovatkin kestäneet satoja vuosia, ne ovat vavempia ja tukevampia kuin nykypäivn insinöörit suunnittelisivat. Santa Maria del Fioren holvi, nerokas kaksoiskupolirakenne, on itse asiassa aika pahasti vaurioitunut, mutta pysyy silti ylhäällä. Holvista näkee sinne kiivetessä siinä olevat suuret halkeamat. Kun rakenne on korjattuna kestänyt kuitenkin jo kuutisensataa vuotta, tuskin se nyt sieltä ihan yhtäkkiä romahtaa.

    VastaaPoista
  2. Jukka,

    kyseinen lause jäävittömydestä kuuluisi kohtaan "Esityslistan hyväksyminen." Ideaalimuotoilu olisi: "Hyväksyttiin esityslista. Todettiin, että kaikki jäsenet olivat esteettömiä listan asioiden suhteen./Todettiin, että N.N olisi esteellinen käsittelemään lankonsa yritystukihakemusta kohdassa 5, M.M esteellinen omassa kunniamerkkiasiassaan kohdassa 7 ja O.O esteellinen harkittaessa rikosilmoituksen tekoa hänen luonaan asuvasta O.O:n vaimon entisen miehen pojasta kohdassa 53."

    Lähtökohtaisesti kaikki kokouksen jäsenet ovat esteettömiä, koska heitä ei olisi pysyväisjääveinä valittu toimielimeen. Näin ollen esteettömyyttä ei voi todeta kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden kohdalla yleisesti vaan sitä on harkittava asiakohtaisesti, mikä onnistuu joko keskitetysti esityslistan hyväksymisen yhteydessä tai sitten erilseen kunkin asiakohdan alussa.

    VastaaPoista
  3. Kun shrinkin 20 vuoden kokemuksella "ryhdyin" Claes Andersonin ja Ilkka Taipaleen perässähiiihtäjäksi varhain 1980-luvulla sain samanlaisen opintaulun, jonka nyt luet käsillä olevasta kollegani pojan mestariteoksesta (kirjoittaja on myös kollegani):

    "Aina rehellinen, ei koskaan falski. Taiteen (päättämisen?)tehtävänä on paljastaa kohteestaan jotain salattua. Olet lintu ja lentelet, kokeilet, et takerru". (Joel Haahtela)

    Sama asia oli tänään Radion mietelauseena.

    Valta on niinkuin ruoko, herkkä katkeamaan. Viisas lintu lennähtää ajoissa seuraavan ruo´on latvaan" (MW)

    VastaaPoista
  4. Pekka Haavisto on todellakin jotenkin ällistyttävän mainio tyyppi. Noin ihan puoluekannasta riippumatta. Huono ei ole Niinistökään ja ihan tolkusti hän eilen esiintyi. Tämä galluppien kärkikaksikko on minun mieleeni, joten hyvähän tässä on ihmisen vaaleja seurailla. Taaempana olijoissa sitten, sanoisinko, laatu vaihtelee.

    Poliittisesti umpisitoutumattomana olen minäkin aina hieman ihmetellyt tuota polittisen toiminnan luonnetta. Kun sitoudut, otat koko paketin, myös ne asiat, joista et innostu, ja kehut sitten aina omia ja haukut toisia. Ei oikein istuisi minun luonteelleni.

    Väinö Linnan vaikutusta vuoden 1918 -tapahtumien kuvaajana ei voi helposti liioitella. Hän antoi punaisille äänen ja kuvasi heitä tavattoman vivahteikkaasti. Moni valkoisten jälkeläinenkin on hänen kauttaan saanut niin voimakkaan ymmärryksen punaisten kohtaloihin, että siinä jää "oman" puolen ymmärrys joskus toiseksi. Kuva valkoisista olikin sitten paljon yksioikoisempi, mutta ehkä se oli silloin vain kohdallaan tasapainottaessaan kokonaisuutta.

    VastaaPoista
  5. Se Heidin "preppaama" ryssäviha ei onneksi ole tarttunut Pekkaan, ei ainkaan siin määrin että hän olis antanu vihan sumentaa järkensä valon.

    VastaaPoista
  6. Pekka Haaviston haastattelu oli miellyttävä kuten haastateltavakin ja Jan Andersson älykäs haastattelija, joka pystyy heittämään jonkun vitsinkin eikä vaikuta vihamieliseltä kuten jotkut muut, vaikka vaatiikin kunnollisia vastauksia. Hyviä olivat vastauksetkin ja puhe erinomainen. Siinä taas yksi osaaja. EG

    VastaaPoista
  7. Merkillistä kuinka toisen omaa on niiin paljon helpompaa suojella. Terveyttä, rantaa, lapsia jne...

    Yltiödemokratiaa.

    VastaaPoista
  8. Sanoisinpa että sellaiset sidosryhmät näkyviin tuova sporttinen överhaalari kuin teekkareilla ikään olisi verraton valiokunta-asu.
    Vielä ulkoilman lämpötilassa ja seisaaltaan tekeminen saattaisi tuoda jännää joustavuutta päätöksentekijöiden ns. älyllisiin prosesseihin.
    Mutta minähän olen dorka...

    VastaaPoista