Sivun näyttöjä yhteensä

12. tammikuuta 2018

Vanhanen ja sota



Anteeksi että yllätyin.

Vaaleissa on ehdokkaina normaalia suurempikin joukko pölvästejä.

Ehkä siksi en arvannut odottaa, että Vanhanen ottaa tämänkin pakkopullan tosissaan. Hän näytti aivan suoraan, mitä keskustapuolue aikoo tulevien, voitokkaiksi arvioitujen eduskuntavaalien jälkeen. Sipilä jatkaa konttoripäällikkönä. Vanhanen keskittyy edelleen kohtalokysymyksiin, jotka ovat edelleen ulkopoliittisia.

Tarkkaavainen kuulija pani merkille, että Afrikka nousi hiukan yllättävästi keskeiseksi aiheeksi Vanhasen esityksessä.

Poliitikoistamme surullisen harva edes käsittää, että sekä ensimmäinen että toinen maailmansota käytiin Afrikasta ja Aasiasta. Seuraavassa eli kolmannessa maailmansodassa vihollisuuksien syy on oleva Afrikka ja Aasia.

Pösilöiden ”rajat kiinni” on ajattelua mallia /22 eli noin sadan vuoden takaista. Jopa Suomessa ymmärrettiin 1939-1940, ettei raja pidä eikä rauta rajalla riitä. Maahanmuuttajien tykistö ja ilmavoimat ehkä yllättävät.

Itse asiassa saimme varhain kokemuksia myös naapurivaltioiden romahtamisesta. Huonoa betonia. Kommunistien oli pakkokeksiä historiallinen välttämättömyys, koska heidän voitossaan Venäjällä ei ollut mitään välttämätöntä. Päinvastoin kysymyksessä oli lottovoitto mielisairaalaan.

Saksa kaatui liikalihavuuteen. Katso kuvaa.

Molemmat suuret sodat olivat monessa mielessä siirtomaasotia. Saksalle avainsana oli laivasto. Laivalla pääsee hakemaan halpoja raaka-aineita tai jopa Intiaan niin kuin Englanti tai Siamiin niin kuin Ranska. Belgia maksoi ensimmäisenä. Sota alkoi Saksan hyökkäyksellä Belgiaan. Belgialla oli Kongo, ja se ei todellakaan ollut mikään kaunis tarina. Italialla oli tiluksia Abessiniassa. Japanin siirtomaa oli Kiina, Yhdysvaltojen siirtomaa oli Kalifornia, joka tuotti nyt öljyäkin, ja Venäjän siirtomaa oli Suomi.

Toisen suuren sodan seuraus oli vanhanaikaisen siirtomaapolitiikan romahdus, eli siis tämän, jota Churchill kannatti. Juutalaisten pankkiirien ja fyysikkojen avulla Saksa olisi saattanut voittaakin, ja siitä olisi tullut joksikin aikaa maailman ainoa ydinasevalta.

Vanhanen näyttää ymmärtävän syvällisesti, että ainoa keino vaikuttaa väestö- ja ympäristöongelmaan on ryhtyä maksamaan afrikkalaisille työttömyyskorvausta siksi aikaa kun koulutusta kohennetaan. Se on tietysti myös toimenpide sekasortoista maahanmuuttoa vastaan.

Kehitysapua ei pidä nähdä enää kolehtina eikä hyväntekeväisyytenä.

Ehkä jo seuraavissa vaaleissa joku ehdokas uskaltaa kääntää uhan voimaksi ja sanoa, että tavoite ja toive on suunniteltu globalisaatio.


Kun asiat tapahtuvat useassa paikassa samanaikaisesti, kolonialismia ei voi olla.

28 kommenttia:

  1. " ... Anteeksi että yllätyin. ..."

    Älä välitä, välillä minäkin. (Eli Meikäläinen.)

    VastaaPoista
  2. Geopolitiikan vanhat opit eivät enää päde - juuri Afrikka ja Aasia muodostavat ihmismeren, jonka aallot pyyhkivät yli Euroopan - ellei pian ja tuntuvasti auteta niitä tulemaan toimeen omilla alueillaan - nyt on vain jaetttu "kalaa" eikä "onkea". Harmi ettei tähän voi liittää kuvaa menneestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilanne on se, että maailman väkiluvun ennustetaan olevan vuonna 2050 noin 9 miljardia. Nyt se huitelee 7,6 miljardissa. Afrikassa väestönkasvu on nopeinta - tuskin voimme itse tehdä kuin hätäisiä toimia ennen kuin ihmistsunami iskee Eurooppaan.

      Vanhanen on tässä ihan oikealla asialla. Kaikki jauhavat ilmastonmuutoksesta, mutta siihen kietoutuvasta yhtä mittavasta ongelmasta eli maapallon hurjasta väestömäärästä ei juuri puhuta. Mitä seurauksia tästä on?

      ravinnontuotannon riittämättömyys
      köyhyys
      sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu
      ympäristön saastuminen
      kasvavat ympäristön jäteongelmat
      pula elintilasta ja energiasta
      biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen
      pula puhtaasta vedestä
      työttömyys
      slummiutuminen
      terveydenhuollon ja koulutuksen puute
      hallitsemattomat muuttoliikkeet
      http://www.ekofokus.com/p/vaesto.html

      Luulenpa, että Eurooppaan ei tule lähivuosikymmeninä satojatuhansia vaan miljoonia afrikkalaisia.

      Kehitysapu pitäisi sitoa vaatimukseen syntyvyyden liki totaalisesta pysäyttämisestä kriittisillä alueilla. Pelkkä lukutaitokampanjointi ei auta. En usko, että tätä tapahtuu. Olemme suurissa ongelmissa muutamassa vuosikymmenessä.

      Poista
    2. Mitkä geopolitiikan "vanhoista opeista" eivät enää päde? Eurooppa on aina ollut Aasian läntinen uloke, jossa on asunut vähemmän ihmisiä kuin Aasiassa, erityisesti Kiinassa ja Intiassa.

      Aasian aallot ovat uhanneet Eurooppa ennenkin. Muslimien Umaijadit valtasivat Iberian eli Espanjan, ja etenivät siitä pitkälle Ranskaan 700 luvulla. Saksan Otto torjui Magyaarien hyökkäykset 900 luvulla, ja sai maineen kristikunnan pelastajana. Mongolit valtasivat koko Venäjän. Osmaani-Turkkilaiset valtasivat Itä Rooman eli Konstantinopolin, ja uhkasivat vakavasti pyyhkiä Eurooppaan, ja pääsivätkin muutaman kerran erittäin pitkälle, Wienin muurien äärelle.

      Afrikastahan ihmiset alunperin tulivat Eurooppaankin.

      Poista
  3. Hieno esitelmä. Harvasta väitteestäsi olen erimieltä. Totta kun on mikä on totta, tämäkin että "kun kolonismia tapahtuu useassa paikassa samanaikaisesti, ei sotaa voi välttää".

    VastaaPoista
  4. Eikös niitä pölvästejä ole ehdokkaina kuitenkin aika tavanomainen määrä? Jotain surullista on kyllä siinä, että valtiomiestason ymmärrystä ja - sanoisinko - suuruutta on niin vähän. Ehkäpä joissakin on potentiaalia kasvaa tehtävän mukana?

    Globalisaatio ei ole helppo juttu. Se on tuonut ja tuo edelleen ihmisille, Suomessakin, paljon hyvää, mutta samalla sillä on ikävät kääntöpuolensa (pitäisi muuten varmaan lukea se Sixten Korkmanin uusi kirja).

    Eikö voisi ajatella, että emme yksioikoisesti vain vastustaisi tai kannattaisi vääjäämätöntä globalisaatiota, vaan suhtautuisimme siihen kuten markkinatalouteen: nauttisimme hyvistä puolista, mutta säätelisimme sitä koettaen välttää tai ainakin rajoittaa huonoja?

    VastaaPoista
  5. "Pösilöiden ”rajat kiinni” on ajattelua mallia /22 eli noin sadan vuoden takaista. Jopa Suomessa ymmärrettiin 1939-1940, ettei raja pidä eikä rauta rajalla riitä. Maahanmuuttajien tykistö ja ilmavoimat ehkä yllättävät."

    Se vasta pösilöä on jos haluaa ymmärtää Schengen alueen aivan laillisesti tilapäisesti käyttöön otetut rajatarkastukset "itsemme sulkemisella"

    Lausuman antaa vielä henkilö, joka hurskastelee sillä miten emme saisi ymmärtää toistemme puhetta tarkoituksella väärin.

    VastaaPoista
  6. Just näin. Vanhasella oli hyvää juttua eilen vaalitentissä.Hän selvästikin pohtii asioita laajasti.

    VastaaPoista
  7. Tuo ymmärryksesi siirtomaapolitiikan merkityksestä on nähdäkseni oikea. 1900-luvun alussa Euroopan merkittävin epävakaustekijä oli se, että siirtomaavallat olkvat siirtomaissaan erittäin protektionistisia. Tämän vuoksi markkinoiden saaminen kolmannesta maailmasta ja investointien teko sinne edellyttivät omia siirtomaita. Saksalle siis syntyi taloudellinen paine pakottaa naapurimaansa antamaan sille oikeudenmukainen osuus siirtomaista.

    EU:n suuri innovaatio onkin ollut juuri siinä, että kilpailu kansallisista reviireistä entisissä siirtomaissa on lopetettu. ACP-maiden kanssa tehdyt kauppasopimukset sitovat nuo maat meihin erittäin tiukoin taloudellisin sitein. EU-jäsenenä mekin pääsemme nauttimaan niistä eduista, jotka ranskalaisten, brittiläisten ja portugalilaisten siirtomaavirkamiesten ja sotilaiden uhraukset ja alkuasukkaiden kärsimykset ovat meille kantaneet.

    Sen verran haluaisin korjata, ettei Suomi ollut Venäjän siirtomaa kaupallisessa mielessä. Suhde oli päinvastainen. Venäjä oli taloudellisessa suhteessa Suomen siirtomaa. Suomi vei sinne teollisuustuotteita ja osti Venäjältä raaka-aineita kuten viljaa ja puuvillaa. Suomalaiset virkamiehet, sotilaat ja insinöörit loivat Venäjällä uria ja omaisuuksia. Venäläiset taas tulivat Suomeen lähinnä pikkukauppiaiksi tai sotilaiksi. (Venäjän siirtomaita olivat Siperia ja Etelä-Venäjä.) Varsinaisesti Suomi harjoitti kuitenkin kolonialismia ennen kaikkea Lapissa, Kainuussa ja Karjalassa, omissa raaka-ainevaraintomaakunnissamme.

    VastaaPoista
  8. 1900-luvun maailmansodissa afrikan merkitys sotanäyttämönä oli toissijainen ja intressiristiriitoina lähes merkityksetön. Tulevaisuudessa afrikan väestöpaineella eurooppaan on mitä suurin merkitys. Ensinmäisen maailmansodan syntyyn ei ollut mitään tiettyä syytä, vallitsi "sumea logiikka" kuten suomen nykyistä turvallispoliittista keskustelua ja asemaa. Millään laskutoimituksella tai logiikalla ei oikeaa politiikkaa voi kuvitella löytyvän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Afrikka ehkä oli toissijainen 2 maailmansodassa, tai sitten ei, vaikea sanoa. Monien mielestä 2 maailmansota ratkesi lopullisesti El Alameinin taistelussa jonkin matkaa Alexandriasta länteen, kun Rommelin hyökkäys Egyptin valtaukseen pysäytettiin ja Afrika Korps käytännössä lyötiin.

      Jos Rommel olisi voittanut, ja valloittanut Egyptin, olisi sota voinut olla toisenlainen, ehkä. Suezin kanava oli Englannin elintärkeä yhteys Intiaan ja muualle itään. Rommelilla oli suunnitelmia edetä Levantin kautta ja iskeä Neuvostoliittoon etelästä, Kaukasuksen kautta.

      Poista
    2. lisään äskeiseen vielä, että jos lähi-itä olisi ollut Saksan halluss, niin siitähän olisi ollut luontevaa sitten jatkaa etenemistä aina Britannian tärkeimpään siirtomaahan Intiaan, jonka resursseilla oli merkittävä osa Britannian sotaponnisteluissa.

      Poista
    3. Amerikkalaiset taas nousivat maihin Euroopassa jo ennen Normandian maihinnousua; Sisiliaan kesällä 1943, ja siitä edelleen manner-Italiaan. Tämä operaatio taas ei olisi ollut mahdollinen, elleivät jenkit olisi nousseet maihin Pohjois-Afrikassa: Marokossa ja Algeriassa, marraskuussa 1942, ja edenneet sieltä Tunisiaan, jossa löivät lopullisesti Rommelin Afrika Korpsin jäänteet.

      Poista
  9. Nyt ei äly riitä tämän mielipidepurskautuksen ymmärtämiseen. Millä perusteella ehdokkaat ovat pölvästejä? Toki olen kovasti ihmetellyt sitä, että toimittajat vaativat "haastamaan" istuvaa presidenttiä, väriä lisää (ei tarkoita sukkia). Kyseessähän ei ole tosi-tv, vaan presidentinvaalit. - Suurin ihmetyksenaihe on ollut se, että perussuomalaisten ehdokas on saanut sohia sinne ja tänne ilman että haastattelijat ovat juurikaan vikateille hakeutumista rajoittaneet. Ja sitten kun rajoittavat, niin toimittaja on huono tai ilkeä. Iki-hakija olisi tehnyt viisaasti, kun olisi keskittynyt muihin juttuihin, mutta muuten mielestäni hakijat ovat kelpo hakijoita presidentin tehtäviin. Kemppinen astuu nyt erään poliittisen kommentaattorin saappaisiin, kun esittää Vanhasen tarjoavan afrikkalaisille työttömyyskorvausta. Tai että Suomi olisi koko maailman sosiaalitoimisto. Itse käsitin Vanhasen Afrikka-kommentit niin että hän haluaa nostaa Afrikkaa esiin siten, että mahdollinen tuki maksetaan sinne eikä sieltä tullaan tänne elämään sosiaalitukien varassa. - Arvostan sitä, että kaikki ehdokkaat ovat täysillä lähteneet tähän käsittämättömään sirkukseen, jollaiseksi tämä vaalirumba on nyt mennyt. Aika hurja työnhakuprosessi tämä on.

    VastaaPoista
  10. Keskimmäinen herra olisi voinut estää Hitlerin nousun valtaan muttei halunnut sitä tehdä, koska sitten olisi pitänyt hyväksyä esim. demarien ja keskustan koalitio. Päätös on pantu vanhuudenheikkouden nimiin vähän samalla tavoin kuin Suomessakin on erään korkean sotaherran virheet aina painettu villaisella sankarimaineen säilyttämiseksi.

    VastaaPoista
  11. Mielenkiintoisia ja virkistäviä näkökulmia siirtomaihin kuten "Venäjän siirtomaa oli Suomi".

    Mutta sitten toiseen asiaan. Kun piispa käyttää seurakunnan luottokorttia yksityisiin menoihin, niin se on yksityisasia. Silloin onkin kyse yksityisyyden suojasta niin, että älkää kyselkö, koska tällaiset kyselyt ovat laittomia.

    Näin se varmaan tulee menemään ja piispa pelastuu. Vai mitä arkkipiispa Mäkinen?

    VastaaPoista
  12. Vanhanen pohjustaa seuraavia presidentinvaaleja, ja onhan hänen puheissaan substanssia. EG

    VastaaPoista
  13. Plogin otsikko olisi iskevämpi jos se olisi "Vanhanen ja sotanen".

    sanoo Mikiksen Mallikas Lätäsenojalta Inarista

    VastaaPoista
  14. Xi´n kolonialismia Intiaan ja Afrikkaan ei voi olla? Suomeen ainakin on.

    VastaaPoista
  15. Blogisti on ulalla, kuten tavallisesti.

    VastaaPoista
  16. - Pösilöiden ”rajat kiinni” on ajattelua mallia /22 eli noin sadan vuoden takaista -

    Seuraavan sadan vuoden aikana noita pösilöitä sikiää paljon lisää. Niitä on alkanut ilmaantua jopa tuonne länsirajan taakse, kun heräsivät 60-luvun idealismistaan todellisuuteen.

    Huomasivat viime hetkillä, etteivät tulijat ottamalla lopu.

    VastaaPoista
  17. Jos jotain haluaa ymmärtää väärin, niin ei sitä saa korjattua edes häiriöhalolla. Vaatii suurta pölvästiyttä ymmärtää "rajat kiinni"-hokemalla täyttä eristäytymistä. Ei kukaa sellaista halua vaan hallittua,
    siis _H_A_L_L_I_T_T_U_A maahantuloa. Sodan hyökkäykset eivät asiaan edes kuulu. Suomeen on tullut useita pakolaisaaltoja 1900-luvulla ja vastaavia kuin vuoden 2015 aalto. Venäjältä joka kerta. Vallankumous ja kaappaus, Kronstadtin kapina ja Itä-Karjalan kansannosun pakolaiset. Puhutaan kymmenistä tuhansista. Onneksi rajoja valvottiin ja tulijat saatiin hallitusti koottua ja sijoitettua. Näiden jälkeläisiä elää tänäkin päivänä Suomessa täysin integroituneena, veroja maksavina ja hyvinä kansalaisina.

    On aivan kummallista, miten itseää fiksuna ja sivistyneenä pitävät henkilöt menevät sekaisin kun vähänkin sanoo, että nyt on maahamuuttopolitiikassa korjattavaa.

    VastaaPoista
  18. Vanhanen ja sota. Pannaan vielä Saksan maataloustuet Suomelle!

    Saksasta saatiin 1941 alkaen 1944 syksyyn mennessä yhteensä 636123 tonnia viljaa ja kun säännöstelty kulutus oli 35 000 per kuukausi, se tekee 18 kuukautta ja rapiat.

    Jatkosotaa kesti, Im Bunde / Im verein, aika tarkkaan noin 3 vuotta eli 36 kuukautta, SYYSKUUN ALKUUN 1944, jolloin ei enää oltu Im Bunde eikä edes Im Verein...

    Saksa siis syötti Suomen puolet Jatkosodan kestosta, ja kaikki tämä ilman MAATALOUSTUKEA. Revi siitä.

    Martti V Terä: Tienhaarassa. Syksyn 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava, 1962.

    Sivu 155:

    1941 leipäviljan säännöstelty kulutus Suomessa oli 35 000 tonnia KUUKAUDESSA eli 10 kg/kk/capita. Suomalaisia oli varmasti alle 3.5 miljoonaa, jossain näkee luvun 3.1 miljoonaa.

    Saksasta saatiin 1941-42 kaikkiaan 218 168 tonnia viljaa
    Saksasta saatiin 1942-43 kaikkiaan 267 279 tonnia viljaa
    Saksasta saatiin 1944 tammi-elokuussa kaikkiaan 150 676 tonnia viljaa, josta reilu 91 000 tonnia heinä-elokuussa.

    1944 tammikuussa 28 407 tonnia
    1944 helmikuussa 19 943 tonnia
    1944 maaliskuussa 623 tonnia
    1944 huhtikuussa 3 899 tonnia
    1944 toukokuusa 3 925 tonnia
    1944 kesäkuussa 2 348 tonnia
    1944 heinäkuussa 40 886 tonnia
    1944 elokuussa 50 650 tonnia

    Hitler ei sanonut 22.6.1941 Suomen olevan Saksan kanssa ”liitossa” – vaan ”yhdessä”

    http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/76766-hitler-ei-sanonut-2261941-suomen-olevan-saksan-kanssa-”liitossa”-–-vaan-”yhdessä”

    Sama linkki lyhennettynä:

    http://tinyurl.com/yafaylug

    ”Sana, jota Hitler käytti, oli ”im Verein”. Se ei ole synonyymi käsitteeseen ”im Bunde” kanssa..."

    Kohdassa 1.50 on tuo kiistelty kohta Goebbelsin pitämästä radiopuheesta jonka Hitleri oli hyväksynyt / tehnyt. Se on tekstitettykin.

    https://youtube.com/watch?v=2fd0PFNqJqU

    VastaaPoista
  19. Höpöpuhetta Vanhaselta.

    Stalin jätti Moskovan pakkorauhan jälkeen solmitun kauppasopimuksen viljat myymättä Suomeen. 12% pelloista jäi Karjalaan ja muutenkin Suomen pellot oli Talvisodan ja sotatilan takia huonolla viljelyllä. Ruokaa oli niukasti omillekin, eipä ihme kun tuhansia sotavankeja sitten kuolikin nälkään 1941-42 talvella.

    Suomen viljapula johtui Stalinin NL:n laiminlyömästä kauppasopimuksesta, jolloin se 1941 jätti toimittamatta Suomeen 55 000 tonnia viljaa. Tosin Paasikivi sai tuosta määrästä puhuttua itseltään Stalinilta 20 000 tonnia "läksiäislahjaksi" Moskovasta.

    "Paasikiven viljaa" tuli NL:sta noin 5.5 kg per capita eli 2 viikon kulutuksen verran.

    1941 juuri ennen Jatkosodan alkua NL myi Suomeen, Paasikiven neuvoteltua itsensä Stalinin kanssa, 20 000 tonnia viljaa Moskovan pakkorauhansopimuksen mukaisten kauppasopimusten mukaisesti, MUTTA jätti toimittamatta kaikkiaan 35 000 tonnia viljaa kauppasopimuksen mukaisen sovitun määrän täyttämiseksi, sekä paljon muita mm. öljytuotteita yli 27 000 tonnia! Parempi 20 000 tonnia viljaa kuin ei mitään, mutta sekin oli kuin pisara meressä!

    Lipolan mutka oli sodankäynnin kannalta rintamalinjauksena huono. Rintama lyheni huomattavasti kun siirryttiin Lempäälä-järven tasalle. Joukkoja tarvittiin etulinjaan ainakin 1 divisioona vähemmän.
    Oikeasti Suomalaiset hyökkäsi lyhentääkseen vanhan rajan mukaista rintamalinjaa, joka ulottui mutkitellen Laatokasta Suomenlahteen. Linja lyhenikin kaikkiaan liki 10 km verran kun Lipolan mutka oikaistiin Lempaalajärven tasalle saakka. Lipolan kohdalla edettiin noin 20 km ja hieman etelänpänä noin 10 km. Nyt rintaman pituudeksi Laatokasta Suomenlahteen tuli vain noin 60 km.

    Uusi linjaus oli huonoa alavaa hiekkaperäistä maastoa (Valkeasaaren lohkolla) puolustusta ajatellen ja se saatiinkin todeta kesällä 1944 kun venäläiset aloitti suurhyökkäyksensä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, olin pillastua kun luin maininnan "Lempäälänjärvestä". No, tulihan se sieltä oikeinkin muutaman rivin perästä eli nimi on Lempaalanjärvi, sittemmin Lembolovskoje Ozero! Eipä ole ensi kerta kun Lempaala ja Lempäälä sekoittuvat. Mutta onhan myös eri asia ollaanko k***lla vai k***ssa...

      Kaksteetupla

      Poista
  20. Totta vai tarua: Painostiko Saksa viljatonneilla Suomea? Matti Vanhasen väite on täyttä PÖTYÄ!

    http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801132200666048_pi.shtml

    http://mattivanhanen.fi/suomen-asia-on-meidan/

    Vanhasen mukaan syksyllä 1941 Suomi joutui anomaan Saksalta viljaa samalla, kun kävi neuvotteluja Saksan kanssa "vastenmielisestä operaatiosta".

    Vanhasen puhe ja video tilaisuudesta löytyvät täältä. Ruokaomavaraisuudesta puhutaan videolla kohdasta 11.56 alkaen.

    "Ruokaomavaraisuudesta olen puhunut paljon. Todettakoon, että nälkää näkevien määrä on taas lähtenyt maailmalla nousuun, minkä pitää laittaa meidänkin hälytyskellot soittamaan ruokaturvasta huolehtimiseen kansallisesti ja kansainvälisesti.

    Meidän ei tarvitse mennä edes 1800-luvun nälkävuosiin, kun haluamme varoittavan esimerkin ruokaomavaraisuuden puutteesta. Syksyllä 1941 Suomi anoi Saksalta 20 000 tonnia ruista ruokapulaan. Päätöstä ei saatu. Seurauksena Mannerheim joutui anomaan ruista samalla, kun kävi poliittisesti ja sotilaallisesti vaikeassa tilanteessa neuvotteluja Suomelle vastenmielisestä sotilasoperaatiosta Saksan avuksi. Lopulta Suomi sai 15 000 tonnia ruista yhteistyöhön suostuttuaan. Samanlaiseen tilanteeseen emme saa koskaan enää joutua."

    VastaaPoista
  21. Saksa sen Suomen itsenäisyydenkin hommasi. Brest-Litovskin rauhansopimus takasi Suomelle ja Baltian maille itsenäisyyden, tai ainakin irrotuksen Venäjästä. Aselepo Saksan ja Venäjän välillä solmittiin 5.12.1917 ja jo tuolloin Venäjän bolsevikit olivat jo hyväksyneet heille esitetyt ankarat ehdot. Venäjähän käytännössä antautui Saksalle tuossa vaiheessa.

    Hyvä siinä oli Suomen julistautua SEURAAVANA PÄIVÄNÄ itsenäiseksi! Sitä ennen oli saatu Saksasta Edvard Hjeltiltä sähke, että nyt on otollinen aika itsenäisyysjulistukselle...

    Näin Polvinen kirjassaan Barbarossasta Teheraniin:

    Polvisen kirjan mukaan Erfurth totesi raportissaan OKH:lle 31.8.1941 mm. näin:

    (Polvinen s. 28) "Oivaltaen varsin hyvin suomalaisten perustelujen taakse kätkeytyvät todelliset motiivit Erfurth toteaa poliittisten näkökohtien vieneen voiton sotilallisista, Mannerheimin ja Rytin harkinnassa."

    "Mikä oli sitten OKH:n reaktio pienen aseveljen ilmeiseen itsepäisyyteen? Erfurthin edellä mainitun raportin reunaan on operatiivisen osaston päällikkö, eversti Adolf Heusinger, (sittemmin kenraali ja NATOn pysyvän sotilasvaltuuskunnan puheenjohtaja New Yorkissa) merkinnyt mielipiteenään: >>Vihdoin tulee esille jo vapaussodasta tuttu Mannerheim, joka oli saksalaisia kohtaan hyvä vain niin kauan kuin hänelle oli näistä hyötyä>>. Ja maavoimien komentaja, sotamarsalkka v. Brauchitsch kommentoi: >>Tämä suomalaisten kiitos on sopimaton (unanständing)>>."
    http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801132200666048_pi.shtml

    - Saksa esitti 20.8.1941, että Suomi osallistuisi hyökkäykseen Leningradiin. Sen Mannerheim torjui. Jonkinlaisena myönnytyksenä hän lupasi 1.9.1941 edetä Kannaksella vanhan rajan yli Mustalle purolle ja pyysi vastineeksi 25 000 tonnia viljaa. Syyskuun neljäntenä päivänä Wehrmachtin pääesikunnan OKW:n esikuntapäällikkö Jodl lupasi Mikkelissä käydessään 15 000 tonnin toimituksen. (Polvinen 1979, 29-32)

    VastaaPoista