Sivun näyttöjä yhteensä

17. tammikuuta 2018

Naapurihistoriasta



Tänään en viitsi katsoa presidenttihaastattelua. Eivät ne kuitenkaan kysy Kyllöseltä, miksi monet kommunistitaustaiset ihmiset ovat niin ahkeria ymmärtämään Putinia ja Venäjää. Käsittääkseni näiden toiminnassa ei ole mitään yhtäläisyyttä vasemmistoliiton kanssa. En liioin odota, että Kyllönen sanoisi heidän suvussaan veikatun vanhastaan väärää hevosta, jolla tarkoitan Neuvostoliiton mallista sosialismia.

Se lienee yleisesti tunnettua, että etenkin Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa petkuttivat määrätietoisesti ja taitavasti myös lännestä tulleita vierailijoita. Muistan elävästi sen Poika Tuomisen maininnan kiertokäynnistä onnellisissa kolhooseissa. Jossain hän oli piirtänyt sormella komean peilin pölyyn nimikirjaimet. Päivien kuluttua seuraavassa onnellisessa kolhoosissa, jonka senkin piti todistaa neuvostojärjestelmän ylivoimaisuutta, oli samanlainen sali, samanlainen peili ja samat pölyyn piirretyt nimikirjaimet.

Ingmar Bergmanilla on muistelma (teoksessa ’Laterna Magica’) keskenkasvuisena tehdystä Saksan matkasta 30-luvulla ja etenkin siitä innostuksesta, jota natsit nuorisojärjestöineen nostattivat. Nyt maailma muuttuu! Suomessa muuten Olavi Paavolaisen kuvauksia viimeisten rauhanvuosien Saksasta ei kaikin ajoin ymmärretä. Ilmiöllä ei ole selvää nimeä, mutta se ei ole sairaalloinen. On ihmisiä, jotka itkevät vuolaasti hautajaisissa tietämättä, kuka on kuollut. En ole varma, onko suuri kyky vastustaa tilaisuuksien tunnelmia hyvä merkki ihmisestä.

Olin hyvilläni, kun joku kirjoitti lehdessä, että ihmisen – ihmisten – kuunteleminen on vaikea taito, jossa voi edistyä harjoittelemalla. Joissakin tilanteissa, kuten psykiatrin puheilla tai poliisikuulustelussa, ammattilainen saattaa olla niin hyvä, että hän huomaa nopeasti, mitä puhutettava ei sano.

Kukaan ei ole eri mieltä siitä, että yliopistoissa asti vaikuttava jako yleiseen historiaan ja Suomen historiaan on ongelmallinen. Minusta se on vahingollinen.

En tiedä keinoa, jolla tuota asiaa voisi parantaa, mutta kolmen naapurikansan historian vieraus vaikuttaa pahasti käsityksiimme oman maan menneisyydestä.

Viron historia on melkein kaikille vieras, mutta niin on myös Ruotsin historia ainakin vuodesta 1809 ja Venäjän ja Neuvostoliiton historia.
Anekdoottina kelpaa tosi tieto, että Eisensteinin ’Lokakuu’ –elokuvan kuvauksissa Talvipalatsin valtausta kuvattaessa kuoli ja vammautui enemmän ihmisiä kuin itse valtauksessa 10 vuotta aikaisemmin. Harva jaksaa kuunnella jatkoa, joka olisi tieto bolshevikkien vallankaappauksen eli lokakuun vallankumouksen tyrmistyttävästä nopeudesta ja verettömyydestä. Edellinen eli maaliskuun vallankumous oli lakaissut pois poliisin ja välttämättömän osan armeijaa.

Miksi samanlainen ongelma koskee Ruotsia, se on paljon vaikeampi kysymys. Miksi Ruotsissa ei tapahtunut sotien välisenä aikana vallankumousta eikä mainittavia mellakoita (paitsi Ådalen, jossa oli puolin ja toisin mukana paljon hölmöilyä). Maassa oli merkittävä työväenliike ja erittäin kiivas suurtalonpoikien puolue, erittäin taantumuksellinen yläluokka ja periaatteellisestikin syvästi saksalaismielien hovi. Jopa armeijan sisällä oli salainen armeija (Munck af Fulkila).


En luennoi tässä Ruotsin historiaa. Totean vain, että Paasikivi oli itsekin sitä mieltä, että hän epäonnistui Suomen lähettiläänä Tukholmassa Talvisotaa edeltäneinä vuosina ja että Ruotsin demarijohto suhtautui Paasikiveen ja hänen kaltaisiinsa – ehkä Mannerheimiinkin – milloin kielteisesti, milloin pilkallisesti.

23 kommenttia:

  1. Itse "entisenä" en näe Putinia mitenkään hienona enkä heidän demokratiansa ongelmia vähäisinä, mutta en hihku innosta aina kun näkee Jeltsinin ylistäjiä kuten tässä taannoin telkkarissa ja taitaa tulla toinenkin osa.

    Ei kai blogistikaan siitä nauttisi, että naapurin järjestys taantuisi 1917-1924 tasolle ja teidänkin lähiopinahjoon taas saataisiin turvapaikan ja muun hakijoita johtajaopiskelijoiden tilalle.

    Voisi toivoa etteivät demokraattisen ajattelun huiput meillä suloisessa lännessämme pyrkisi sekasorron aikaansaamiseen siellä, vaikka ei ihan hallinnassa olevaa pressaa saatukaan - siis pysymään. Putinia voisi katsoa kansallisen kapitalismin pelastajana, ja sellainenhan on aina raakaa, vrt meidän konklaavit.

    Omat kansalaisemmehan tulevat pikalaein yhä parempaan hallintaan ja media on niin unisonossa eräissä kysymyksissä, että ihan voi jo unohtaa vaalit ja seurata vain sirkusta.

    Muuten, Kyllöseltä kyllä kysytään ja eri tavalla kuin Saulilta/Haavistolta/Vanhaselta. Sen takaa toimittajakunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No huh huh entisen näkemyksiä. 1917-24 oli Venäjällä sisällissodan aikaa, jolloin diktatuuria ei oltu saatu vielä vakiinnutettua. Oli liikaa itsenäiseen ajatteluun kyvykkäitä ja halukkaita vielä tappamatta. 1990-luvun murroksesta siellä selvittiin kuitenkin aika vähäisillä hengenmenetyksillä. Entisen vallan edustajiakin korkeintaan vangittiin joksikin aikaa, ei teloitettu joukoittain.

      Poista
  2. On ihmisiä tosiaan jotka ova herkkiä ja emotionaalisia, lähes sentimentaalisuuteen ati. Taipumus hurmoksellisuuteen on monilla ja se saattaa olla heille haitaksi.

    Joukossa on kuitenkin kokemukseni mukaan henkilöitä jotka ovat ikäviä juuri siksi että omaa etua tavoitellakseen pystyvät vaikka aidontuntuisen itkun vääntämään itsestään. On osoittautunut että ovat jonkinasteisia psykopaatteja ja muille vaaraksi, tavalla tai toisella.

    VastaaPoista
  3. Kansanrintaman skdl ja kepu (nykyään Vas ja Kesk) ovat molemmat kumman venäjämielisiä.

    Nykykepukin kumartelee Venäjän suuntaan vanhalla kyyristelymentaliteetilla. Joku trauma heillä on jäänyt Kekkosen ajasta - kuvittelevat, että heillä on Jumalan antama myötäsyntyinen lahja olla viisaita venäläisten suhteen.

    Käytäntö puhuu toista.

    Mm. onneton Pyhäjoen ydinvoimahanke, jossa kepulainen aluepolitiikka (investointi lestadiolaisalueelle) sekä kritiikitön venäjämyönteisyys yhdistyvät. Lopputuloksena Putinille ja seuraajilleen mahtava ruuvi pitää suomalaiset kurissa. Rehnhän kävi aikanaan kanossanmatkallaan Moskovassa kuulemassa mitä pitää tehdä, jotta Venäjä ei Fortumin voimaloita siirrä oligarkkien haltuun.

    Sipilän esikunnassa Paula Lehtomäki on varsinainen Venäjän myötäilijä.

    t. Leka-Antti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Natokiima ja venäjärohkeus, tietokoneaika ja etäruoka.

      Poista
  4. Miten voimme ymmärtää Venäjää ja Putinia, kun emme edes tiedä mitä rajan takana tapahtuu. Lehdistöä kokonaiskuva ei kiinnosta. Kulttuuriväen ja älykköjen puheet maailman tilanteesta ovat niin pöbejä, että se panee epäilemään, että he ovat saaneet annoksensa Kool-Aidia. Miten meitä petkutetaan tässä ja nyt?

    https://www.alternet.org/media/cias-60-year-history-fake-news-how-deep-state-corrupted-many-american-writers

    VastaaPoista
  5. Jukka,

    nyt olisi puukkoja ja puntareita:

    https://mail.google.com/mail/u/0/#inbox/16102908d0ca9f72

    mutta moista tämä kommentti tarkistuksessa.

    kiitos

    Oscari

    VastaaPoista
  6. luulen, että nimenomaan kysyvät Kyllöseltä viiteryhmiensä ajatushistoriasta. Entiset kommunismin kannattajat ovat nykyään ajatuksiltaan hyvin kirjavaa joukkoa, osa säilyttänyt reflektisen venäjä myönteisyyden.Suvi-Anne Siimes toimittuaan vuosia vasemmistoliiton johtajana, kertoi jossain puolueen laivamatkalla ,järkyttyneensä tajutessaan hetkellisesti puolueensa syvimmän olemuksen. Mielenkiintoisempi ilmiö on tälläiset Ilkka Kanerva tyypit .Ennen KGB yhteyksineen syyttelivät muita neuvostovastaisuudesta, nykyään ovat kovaa poikaa ,venäjää ja Putinia vastaan.

    VastaaPoista
  7. Arvelenpa, että syynä siihen miksei Ruotsissa 100 vuotta sitten hullaannuttu vallankumoukseen, on se sama "yleinen syy" minkä takia Ruotsin jäsenyys Natossakaan ei herätä kiukkua Idän Imperiumissa - eli etäisyys ja yhteisen rajan puute.

    Suomi 1918 oli uunituoreesta itsenäisyydestään huolimatta käytännössä vielä elimellinen osa Venäjän Keisarikuntaa, maassa oli vielä edellisenä vuonna yli 100 000 aseistettua venäläistä sotilasta ja kapinaan ryhdyttäessäkin vielä 40 000. Siksi kapinan kipinä roihahti ilmiliekkiin meilläkin (toki tiukan äänestyksen jälkeen).

    Ruotsissa oli samankaltaisia sisäisiä ongelmia ja köyhien sortoa, mutta riittävän paljon heikompi bolshevismin imu. Sosialistien piirissä tolkun ihmiset voittivat, Ruotsin onneksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäksi se ero, että Ruotsi ei itsenäistynyt tuolloin.

      Poista
    2. Vai oli "kapinaan ryhdyttäessä" 40 000 bolsevikkisolttua "kiihottamassa".

      Todellisuus: Venäjän armeijan jäänteet sulivat vauhdilla tammikuussa 1918. Osin demoralisoituneilla joukoilla ei ollut mitään halua jatkaa enää minkäänlaista sodankäyntiä; vain kotiin Venäjälle pääsemisen halu. Sota-asiain kansankomissaari Podvoiski ilmoitti eräiden käänteiden jälkeen Suomen kansalaissotaa aljettaessa Leninin hallituksen viestin: Neuvosto-Venäjä tulee suhtautumaan taisteleviin osapuoliin puolueettomasti. (Turha vedota ns. Leninin asejunaan: valkoisilla oli Equitynsä ym.)

      Itse Suomen kansalaissodassa 1918 venäläisiä taisteli punaisten puolella yhtäaikeisesti (Rautu pois lukien) Jussi T. Lappalaisen mukaan "korkeintaan 2000 sotilasta". Tuomas Hoppu on sittemmin ilmoittanut venäläisten kerralliseksi maksimirintamavahvuudeksi 1000 sotilasta. - Mannerheimin valkokaartin vahvuus nousi jo maalis-huhtikuussa 1918 noin 80 000:een mieheen. Niin että: kelaa vähän! - käyttääkseni entisajan puheenpartta.

      Poista
    3. Anonyymi: Vai oli "kapinaan ryhdyttäessä" 40 000 bolsevikkisolttua "kiihottamassa".

      Hieman tolkkua sitaattien käyttöön, pyydän, sillä sokea kreetakinhan näkee, etten sanonut mitään tuollaista. Sen sijaan esitin faktan, että kapinan syttyessä maassa oli 40 000 venäläista sotilasta.

      Lisään vielä anonyymin esitykseen, että olin eilen Karjalatalossa kuuntelemassa Keskisarjan esitystä aiheesta, ja hän totesi, että nekin venäläiset sotilaat, jotka osallistuivat kapinaan punaisten puolella, olivat eri sotilaita kuin maasta juuri poistuneet!

      Osallistujat värvättiin Pietarista auttamaan punakaartia, mutta palkkasoturien taistelumoraali on kehno.

      Mutta alkuperäinen pointtini olikin vain pohtia, miksi Suomessa syttyi kapina, mutta Ruotsissa ei. Ja esittää vastaukseksi bolshevikkien vallankaappausta ja Suomen tuoretta menneisyyttä osana Venäjän imperiumia.

      Ekan anon kommentti puolestaan on hyvä eli tukee sanomaani.




      Poista
    4. "Sen sijaan esitin faktan, että kapinan syttyessä maassa oli 40 000 venäläista sotilasta."

      Miksi sitten esität tällaisia "faktoja", jos niillä ei ole mitään tekemistä "kapinan" syttymisen kanssa? - Ehkäpä ne kuitenkin kaikitenkin on tarkoitettu tukemaan "sanomaasi"?

      Poista
    5. Ehkä olin liian kaunopuheinen. "Sanomani" on siis se, että meillä äärivasemmisto yhtyi bolshevikkien vallankumoukseen siksi, että olimme liian lähellä Venäjää kaikin tavoin. Läheisyyden todistavat mm. maassa yhä olleet venäläiset sotilaat.

      PS. Ellei tuo joukko olisi luopunut aseistaan vapaaehtoisesti alkutalvella 1918, niin millähän ihmeellä sarkatakkiset suojeluskuntalaiset olisivat heidät siihen pakottaneet?

      Poista
  8. Nämä kinkerit - tämä presidenttipeli - on hämmentävää. Halutaan siis valita Niinistö toiselle kaudelle. Sille on perustelunsa. Ainoa ehdokas, jonka voisi kuvitella olevan kuvioissa vielä 2024, on Kyllönen. Niin, ja Paavo, anteeksi, olin unohtaa.
    Miksi puolueet heittävät peliin näitä vanhoja liuhupartoja? Miksei nosteta esiin tulevaisuuden tekijöitä? Presidentiksi kasvaminen - ahdokkaaksi kasvaminen - vaatiin vuosien työn. Suurin osa nykyisistä ehdokkaista on 2024 ukkokodissa.
    Onko meillä todellakin näin huutava pula kunnon poliitikoista?

    VastaaPoista
  9. Torvalds vastaili eilen asiantuntevasti ja paneutuen MTV:n tentissä. Viimeisen kysymyksen, millaiset ovat suhteenne Putiniin, hän sitten otti rennommin: "Ei minkäänlaiset, luojan kiitos." Ei hänellä tietysti ole vaaraa tulla valituksi. EG

    VastaaPoista
  10. Minä rohkenin katsoa Kyllöstä. Hänen puolueensa kaadereihin kuulumattomana voin sanoa, että hän on jotenkin fiksun, huumorintajuisen ja tervejärkisen oloinen poliitikko, jota kuuntelee mielellään. Vaikkei kaikesta samaa mieltä olisikaan.

    Jankkaamiseksi se silti välillä meni, niin kuin turhan usein käy. Varsinkin Natosta. Syytä lienee sekä haastattelijassa että haastateltavassa. Ja Unto Hämäläistä kuulee aina mielellään!

    Jaosta yleiseen ja Suomen historiaan on muun muassa se seuraus, että me aivan liikaa näemme oman historiamme irrallisena muusta maailmasta. Olisiko seuraavan sukupolven tehtävä korjata se vääristymä?

    VastaaPoista
  11. Samaa mieltä paljolti, Koivisto aikanaan ymmärsi paneutua Sovjet-historiaan ja kirjoitti aika hyvän kirjan: Venäjän idea. Putinin kautta voinee ymmärtää paremmin esim. lukemalla Heikki Talvitien kirjaa: Venäjä, Venäjä, Venäjä (2014) Ruotsin historia 1812 - 1970 on liian monille aivan liian vierasta.Sotalapset ja sinne työn perässä muutto muistetaan mutta muutoin ei juuri mitään.

    VastaaPoista
  12. Ingmar Bergmanin syntymästä tuli sata vuotta. Siksikin mieli noukki Laterna Magican ? Se oli, ja olisi jos ymmärtäisi uudelleen lukea, yksi tärkeitä mielen avartajia ja kasvattajia. Filmit väliin mykistäviä. Jörn Donner jutusteli tutustaan aamutelkkarissa, taiteiljatoveristaan arkisen kunnioittavasti. Hän kertoi niistä suuremmoisista Bergman haastatteluistaan että niitä olisi 5-6 tuntia ja että hänen käsittääkseen Bergman oli niissä rehellinen. Tarkoittaa kai että filmaamaton ja tekeytymätön, paljas.

    Meikä ei nykynahastaan pääse minkä tähden asia kolahti kun se sivumennen tuli esiin. Nimittäin veropakolaisuus ja Bergmanin kiinniotto kesken työpäiväänsä Dramatenista. Kaipa häntä oli perätty kirjeitse ja muin tavoin veroviranomaisen puheille, mutta tuollainen kohupidätyshän siitä kiehahti 1976.

    Ne oli tappoveroaikoja. … and during the Eisenhower administration the marginal tax rate for the highest earners was 91 percent. Reagan kiukutteli muistelmissaan kuinka tulot kaikki meni veroihin. Silti hän vielä tuolloin (ehkä myöhemminkin, hyviä syitähän riitti) oli Rooseveltin ihailija.

    Suomessa oli sama jumi, mikä makeasti kävi esiin kun joku 15 % Rosenlewia ei avannut ovea isoon perheasuntoon Helsingissä omaisuus- ja perintöveron tullessa lääkärinpalkkaprogression päälle ja taisi rouvakin olla henkirahaa tienaamassa. Perhe möi huoneiston hankkimiseksi ja omaisuusverosta päästäkseen osuutensa tehdaspaikkakunnista !

    Varkautta. Se on kyllä raa´asti kostettu tehtaiden lopettamisina Porissa. Snadit jäljelle jääneet *R* voimapaperit (* niinkuin kruunu!)
    omistuksina UPM:ssä, maailmalla kansainvälisten omistajasuuruuksien häpykarvoina. Hirmuosingot silkasta passiivimalli omistamisesta. Enempi kuin kotona koskaan sadoista tuhansista hehtaareista raakapuuta, koskienergiasta, sellutehtaista ja alati uudistamastaan upeasta konepaja/valimosta. Uskomatonta. Totuuskomiteaa vasta huudellaan. Uskomatonta. Tosi on.

    Reagan sai veronkevennyksensä ja Suomea myöten. Yksi ällistyttäviä uudenmaailman luomisloitsuja oli Clintonin aikana kun supernero Summers ja Rubin valtiovarainministereinä, Citigroupin puheenjohtajana ja Harvardin rehtorina opettivat shareholderlogiikkaa ja syksähtemään tökätyn pallopinnan monisäiegeometriaa MBA nuorisoleireillään.

    Kun ei kukaan pidempääkään pyydä, niin lyhennän että kun ay-väki sai säädätetyksi että pomojen palkat olisivat vain 1 milj. dollariin saakka vähennyskelpoisia työnantajafirman verotuksessa, niin sinne lobbattiin että suorite/urakka/kannustepalkkiot olisivat eri asia. Ja niinhän tästä Clinton 1994 laista sikisi osakeoptiotulvahdus. Sen kaikuja heti kohta oli osakekurssia ylöstävät omien osakkeiden ostot. Ja koko luova lyhyen aikavälin rahastus, liiketoimintoa myymällä, kokohoito Kiinaan jms melskaaminen. Omien managereitten eduksi, omien duunareitten häviöksi.

    Veroasiantuntijat ovat kaikkea muuta kuin yhteiskuntaverotus instituution asiantuntijoita. Varsinkin täällä hännänhuipulla "EU direktiivi vaatii, PwC soveltaa" höpisijöitä. Rahan ja tyhmien ylistyksen kipeitä välkkytolvanoita.

    Ovathan nuo morkkaamanikin uhreja pakkossaan elää darwiinisysteemissä, kamalaahan se aina on, vain Jeesus pelastaa. Toista tukemistaan ei vain kuulu.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä ja ketä se jeesus eka tulemisellaan pelasti, ja mistä mihin?

      Entä tässä välillä, onko jossain jotain pelastettu, mitä, ketä ja minne?

      Poista
    2. Tukemisellaan, ei tulemisellaan? Näin sanoen Jeesus pelastaa ajassamme pankkeja, pankkituella.

      Poista
  13. Minä myös vaivauduin katsomaan Kyllösen tentin ja jäin ihmettelemään miten hänet pitäisi luokitella. En kutsuisi häntä ainakaan älykkääksi ja sanavalmiuskin on aika yksipuolista. Hänen kyvyttömyytensä vastaanottaa erilaisia ajatuksia ja keskustella niistä on häiritsevän silmiinpistävää.

    Mieleeni tuli lähinnä itä-saksalaisen lapsen tekemä kuva suuri- ja sinisilmäisestä, suoraan katsojaan katsovasta lapsipioneerista. Kuva julistaa fanaattista uskoa oikeaan oppiin ja sen oikeisiin edustajiin maan johdossa.

    Näin naiivia ja ehdotonta uskoa omaan ideologiaan kuulin ihan riittävästi 70-luvulla koululaisena.

    VastaaPoista
  14. Kun tarkastelee karttapalloa pohjoisnapa ylinnä saa geopoliittista näkemystä.

    VastaaPoista