Sivun näyttöjä yhteensä

18. tammikuuta 2018

Herraviha



Elinaikanani eli sotien jälkeen herraviha on haihtunut, ainakin merkittävästi.

Jos tuon saman asian sanoisi mutkikkaammin, yhteiskunta on keskiluokkaistunut. Se ei ole hyvä ilmaisu, koska keskiluokan voi ymmärtää niin monella tavalla. Luennolla riittää, että sanoo keskiluokan alarajan olevan yksin asuvalle kahden tonnin korvilla, brutto, ja lisää että palkansaajien mediaanitulo kuukaudessa on siinä kolme.

Sanan sotkuisuutta voi tähdentää sanomalla, että lapsia ja eläkeläisiä on vaikea sijoittaa mihinkään tulojen mukaan.

Kyllösen vaalitilaisuuden yhteydessä kajahti yleisöstä ”herrat kyykyyn”. Ilahduin kovasti ja kyykistyin heti, koska olen herra.

Herravihalla ja työväenliikkeellä ei ole juurikaan tekemistä toistensa kanssa. Yhteisen kansan epäluulo ja viha heroja kohtaan on ikiaikaista ja lisäksi täysin aiheellista. Työväenliike tukeutui siihen, kun kuulijoissa oli ennen paljon sellaisia, jotka eivät olleet kuulleetkaan mistään kapitalisteista ja sellaisia, joille ”porvari” tarkoitti kauppiasta, myös osuuskaupanhoitajaa.

Sekä Suomen että Ruotsin historioissa mainitaan usein, että saksasta tai jopa venäjästä käännetty ”työläiset ja talonpojat” aiheutti hämmennystä. ”Talonpojan” ymmärrettiin usein tarkoittavan samaa kuin ”talollinen”. Lapsuusvuosinani kylällä polkupyöräili muutamakin talonpoika, joilla oli yli kaksisataa hehtaaria viljeltyä, tuhat metsää ja 40 essiiriä navetassa. Uuden virkakielen nimikkeen ”maanviljelijä” alapuolella oli ”palstatilallinen”, joka tarkoitti suunnilleen samaa kuin (vennamolainen) ”pienviljelijä”.

Tuolla lahjakkuudella ja yleisesti hyvillä hoksottimilla Kyllönen voisi olla tässä vaiheessa esimerkiksi apteekkari. Juuri siksi olisi mielenkiintoista päästä kysymään häneltä, mitä mieltä hän on Kalle Päätalosta. Päätaloa moitittiin joko oikean aatteen tai yleisemmin yhteiskunnallisen näkökulman puuttumisesta. Kukaan ei ole moittinut vähäosaisten sivuuttamisesta.

Sitä vastoin Päätalo on kuvannut luullakseni paremmin kuin kukaan herraksi muuttumisen saatanallisuuden. Kun hän tekee sen virheen, että palaa koulun käyneenä rakennusmestarina kotikuntaansa, kukaan ei osaa suhtautua häneen, eivät edes entiset rippikoulukaverit. Jopa oppi-isä Jakki ottaa välimatkaa, ja se on katkeraa.

Kun menestys iskee, uittojoelta ja parkkauslanssilta tutut laskevat, että hän on miljonääri, joka voi ostaa vaikka lentokoneen. Tietysti kaverit laskevat paperossilaatikon kanteen tulot kirjan kappalehinta kertaa painos.

Lukijalle nykyisin aika virheellinen päässälaskusääntö: myytyjen kappaleiden yhteishinta miinus alv jaettuna kuudella. Ja siitä menee tietenkin sitten vero. Blogikirjaani myytiin tuhat kappaletta. Alvin jälkeen sain siis noin 3 euroa kappaleelta eli kolme tonnia. Vaikka menekki oli suurenmoisen hyvä tänä vaikeana aikana, luulen käyttäneeni juttujen ja kommenttien valikointiin ja sijoitteluun ainakin kahden kuukauden työajan, kahdeksan tuntia päivässä, ottamatta nyt huomioon itse tekstien kirjoittamista.


Nyt olen noussut kyykystä. Kirjoja julkaisemalla ei herraksi pääse. Eikä varsinkaan blogeilla.

18 kommenttia:

  1. Sinulla on vanha Afrikan tähti. Jo lapsuudessani 1980-luvulla "sadan punnan" setelit olivat kellertävän oransseja. Siisti on pelattu, kun raha on edelleen noin hyvän näköistä.

    Pelin setelien painotyö on hienoa. Näyttää ihan kivipainotyöltä. Ehkä onkin. Jää pohtimaan, että kirjanpainaja ja kaivertaja ovat halunneet demonstroida, kuinka hyvin he osaisivat väärentää rahaa, jos viitsisivät. Sitä on ammattiylpeys. Lautapeliin olisi kelvannut huonompikin seteli.

    Päätalon uskottavuus syntyy ehkä juuri siitä, että häneltä puuttuu yhteiskunnallinen näkökulma. Kun ei ole näkyvää poliittista agendaa, ajan-ja tapainkuvaus tuntuvat entistä todellisemmilta. Se, että kertoja on täysin epäluotettava ainakin itsensä suhteen, unohtuu.

    VastaaPoista
  2. Kirjoitin eilen ennen Kyllösen tenttiä kaimasi blogin pikakommenttiin pikakommentin:

    !Luulen, että tänään saatamme kuulla, ehkä jopa runomuodossa natovastaisuuden korkeaveisun.
    Kantelettaressakin jo löytyy säkeet:

    nato nauloina ovella,
    kyty kyinä kynnyksellä

    Ruotsi taitaa muodostaa kyvyttömille päättäjillemme kyisen kynnyksen.

    Aivan hyvä havainto oli istuvaltamme todeta Venäjästä miten siellä on vuosikymmeniä hoettu miten paha se Nato on. Olen ollut huomaavinani hieman samaa täällä meilläkin.

    Varsin noloa oli ylipäälliköltämme vetää mattoa puolustusministerimme jalkojen alta tämän neuvotellessa alustavasti hyvin myönteisessä ilmapiirissä USA:n puolustusministerin kanssa sotaharjoituksesta. Vielä Mattisin maassa ollessa.

    Se oli kuin syöttö vastapalloksi Tuomiojalle ja kumppaneille.
    On alkanut tuntua siltä, että vaalitaktikointi menee jo niin pitkälle, että ehdokkaan natokannasta ei ota selvää erkkikään (ellei nyt sitten Erkki T)."

    VastaaPoista
  3. Tätä blogia kerran kesällä vähän hajamielisessä mielentilassa lukiessani havahduin ihmettelemään, kuinka pilkku lähti kävelemään väärästä paikasta.
    Tulin siinä miettineeksi, että mitä meidän Herramme suuressa viisaudessaan onkaan noinkin mitätöntä kulkijaa luodessaan ajatellut, ötökän luominen on todiste Herramme herruudesta, sillä vain Herralla on aikaa askarrella pilkun kokoista ötökkää...
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sans virgule souci point kirjoitti Fredrik "Suuri" kesämökkinsä seinään. (SANS,SOUCI.)

      Poista
  4. Jos haluaisin rikastua, sijoittaisin molemmat euroni Lottoon. Koska olen parantumaton optimisti, julkaisin omakustanteen, taas. Kirjoitin sitä - pätkittäin - ainakin vuoden ajan. Vuodatin syränverta. Nyt kirjaa on myyty niin paljon, että painokulut on katettu. Olen päättänyt olla tyytyväinen.
    Jos olisin jatkanut kustantajan etsimistä - niinkuin alussa tein - ei kirjaani olisi vieläkään julkaistu, ei ehkä koskaan. Plussana on sarja kohteliaita hylkäyskirjeitä, niistä voin kertailla ympäripyöreitä lauseita, jos vielä joskus hairahdun ajattelemaan, että voisi ottaa yhteyttä kustantajaan.
    Kirjan julkaiseminen edellyttää jääräpäisyyttä, maalaisjärkeä ja hyvän painotalon.

    VastaaPoista
  5. Juu, kyykkyyn siä pakkaa itse kukin menemään, vaikkei kummoinen herra olisikaan. Viha pelottaa.

    Toista blogikirjaa olen toivonut, mutta eikö siis kannata vaivaan nähden? Toisaalta eihän se kulttuuri aina kannatakaan, siis taloudellisesti. Silti sillä voi olla muuten suurtakin merkitystä. Eli rohkeasti vain eteenpäin kohti uusia blogikirjoja!

    VastaaPoista
  6. No, eipä ollut todellakaan mikään myyntimenestys!

    VastaaPoista
  7. Kyllösellä on hyvä itsetunto, ei niin tavallista Suomessa, vahva persoona, laittoi ministeriönkin äijät ruotuun.

    Nykyisin maanviljelijät ovat "maatalousyrittäjiä", ja jos sinulla on pienikin metsäpalsta, olet "alkutuottaja". EG

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mehän olemme ymmärrettävästi kulttuurin loppukäyttäjä, huoleton on hevosetkin poika!

      Poista
    2. Kirottu ennakointi. P.o. hevoseton.

      Poista
  8. Herashöödingin räkningit ovat jämpt.

    Kuitenkin kummeksuu herraksipääsyn käsitteen käyttöä, hän tarkoittanee varakasta porvaria? Voisi kysyä viittiiks duunari väsää mitää noilla liksoilla, mut sehän on sitä tekemistä itseään.

    Keskinkertaisuuksille kirjoittamisen toimi on tuhoisaa.

    Näitä lukee mieluusti, rohkea antaa omastaan, saa katsoa ja kadehtia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mamma aikoinaan sanoi aikuispojalleen jotta: tàssà sinulle markka, mene kaupunkiin ja ryhdy herraksi!

      Poista
    2. Juu-u, ja torpan muori tokaisi ukolleen että on se sentään hyvä että poika pääsi papiksi lukemaan kun nälkäänpä se olis nääntyny jos olis talon töillä ittensä elättämään joutunu.

      Poista
  9. Mistä on tullut harhainen käsitys, että valtion nykyiset ja entiset virkamiehet olisivat herroja? Palvelusväkeä ne ovat. Joillekin menee kyllä herne nenään, kun niille mainitsee palkkionsa maksajasta. Servukset eivät hypi silmille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat..
      Sekö on syynä presidentin palkkion lahjoittamisen..

      Poista
  10. Päätalohan pääsi herravihan kohteeksi jo päädyttyään komppanian muonittajaksi.

    VastaaPoista