Haanpäätä yritettiin kääntää Helsingissä toimineiden tovereiden johdolla, Erkki Valan ensimmäisenä, Marxin oppiin ja sen neuvostoliittolaiseen muotoon. Hän suhtautui kirjakultaan kielteisesti.
Ajatus kunnon sosialistin saamisesta omiin riveihin perustui rahaherrojen rääpimiseen, mutta se ajatus puolestaan perustui oivallukseen, että vastakkaisista puheista välittämättä herroille ja hölmöiille on eri säännöt. Tämä tuli erikoisen kipeästi esiin rikastuneiden kansanmiesten kuvauksissa, joita on paljon.
Sotalaitos vihan kohteena oli eräs vallan käytön koneisto, ja monille tuttu. Armeijassa oli ja on paljon hullua – mutta Haanpää viihtyi pesäpallokentällä, myös pelaajana, ja se on vielä hassumpaa puuhaa. Omaan kokemukseen perustuneiden urheilujuttujen suuri määrä kertoo kilpailemisen askarruttaneen kirjoittajaa. Hän tuntuu tulleen sellaisiin ajatuksiin, että on se hauskaakin, kun muistaa pitää leikin leikkinä.
Ja nyt ollaan tässä kirjoituksessa itse asiassa. Jos minä särjen juovuspäissäni vaikka vahingossa naapurin seinäpeilin, niin rahat esiin!
Kun kansanomaisista palkitsemisjärjestelmistään tunnettu Fortum ja sen väitetty kilpailija Vattenfall jättävät talot sähköittä vuorokausiksi, korvaukseksi tarjotaan limunaatipullon hintaa. Syypää ei ollut yhtiö vaan luonnonvoimat. Kun pankki pihistää rahaa asiakkailtaan ja karsii näiltä vähiäkin palveluja, se harjoittaa mielestään tervettä liiketoimintaa ja edistää yhteistä hyvää. Kuka sitä uskoisi?
Haanpää ja Linna ovat nähneet tämän kaksinaisuuden ja hyvin havainnollista kuvausta esittävät Päätalo (metsä- ja uittotien palkat sellaisella tasolla, ettei riski mies ansaitse päivän syömisiään) ja Veijo Meri (tyhmien sotamiesten ja heihin verrattavien petkuttamisesta). Suomalaisen kerrostalonpojan sortuminen odottaa vielä kuvaajaansa.
Suomessa ja Manner-Euroopassa laki on erikoisen ja tarkoituksellisen epäselvä, kun vahingonkorvaus ja vahingonkorvaus tarkoittavat eri asioita. Briteillä on kumminkin ”tort” ja amerikkalaisilla eerilaisia ”damages” –järjestelyjä.
Se toinen vahingonkorvaus on ns. delikti, tuo peiliesimerkki. Vahinko on aiheutettu joko rangaistavalla teolla tai muutoin menettelyllä, jota laki ei hyvällä katso, kuten mahdottomalla huolimattomuudella. Se jälkimmäinen vahingonkorvaus puolestaan on yksi seuraamus sopimuksen rikkomisesta. Myyt kaverille toimivan koneen (auton, tietokoneen, vaikka polkupyörän), ja siinä onkin raskas vika. Pelkkä purku ei riitä, jos ostaja kärsi muutakin vahinkoa. Tilasit sähkömiehen, ja tämä yhdisteli piuhat niin että kalusteissa (vaikkapa jääkaapin ovessa) oli verkkovirta, joku sai sähköiskun ja lisäksi keittiö kärähti. Sähkömies maksaa (lain mukaan).
Tuo jälkimmäinen eli ns. suoritusvirhe on virttynyt pahasti niissä tilanteissa, joissa vastassa on suuri yleisö. Keskenään firmat kyllä hoitavat asiat. Voi olla, että Tapanin ja Hannun myrskyt olivat luonnonilmiöinä sellainen voittamaton este, josta juristi käyttää nimitystä force majeure. Itse en tuota tällä syömällä uskoisi. Sähköyhtiö on sitoutunut toimittamaan sähköä. Luonto ilmiöineen kuuluu yhtiön riskin piiriin. Kovakaan myrsky ei ole ihmeellinen asia ja avojohtimien pitäminen metsässä on yhtiön säästäväinen ratkaisu. Vastuu ratkaisusta kuuluu sille eikä onnettomalla sähkön käyttäjälle, joka ei voi muuta kuin napsutella katkaisinta siinä toivossa, että valkeus tulisi.
Se on force majeure, että DC 8 tai Boeing tai Airbus lentää pasauttaa korkeajännitejohtoihin muualla kuin lentokentän lähellä.
Energiayhtiöiden, pankkien ja vakuutusyhtiöiden käsitys vahingonkorvausvelvollisuudesta on muotoutunut omalaatuiseksi. Vaikka meillä on ryhmäkanne, kuluttaja-asiamies ja kuluttajariitalautakunta, paljon ei ole kuulunut. Ainakin jälkimmäinen, siis tämä kollega P. Ståhlbergin johtama laitos, on rämeytetty pikkunilkkien loputtomien sotkujen selvittelyyn.
Meillä vain sellainen Väyrynen muutoinkin mielenkiintoisten puheittensa keskellä äyhkii, että hallituksen olisi pitänyt puuttua yksityisten osakeyhtiöiden asioihin! Miten se tapahtuisi, sitä en osaa kuvitella. Ehdotan tuomioistuinta ja hyvää asianajajaa. Papereihin painetut vastuunrajoitusehdot eivät ole yksipuolisina välttämättä voimassa.
Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
On se tuo Jukka vaan oivallinen blogisti, se kun pystyy päätymään fiksusta Haanpäästä todellisiin typeryksiin eli miljardeja Venäjälle sysänneeseen Fortumiin ja onnettomaan Vattenfalliin, jotka ovat enemmän kuin töpeksineet. Hieno ja tyylipuhdas suoritus. Kiitos siitä!
VastaaPoistaTaisi kolmisenkymmentä vuotta sitten olla vielä sähköyhtiöillä ennakoivaa ylläpitoa. Soitit maalla sähköyhtiöösi ja kerroit, että tonttisi läpi kulkevan ilmajohdon lähellä on vaarallisia puita. Ne voisi lähitulevaisuudessa raivata pois ennaltaehkäisevästi vaarantamasta sähköjä. Ja sähköntoimittajan toimesta lähetettiin jossain vaiheessa ammattitaitoiset metsurit asialle. Puiden kaataminen sähköjohtojen ja omakotitalon välistä oli aika vastuullista puuhaa.
VastaaPoistaKaikesta tuosta ennaltaehkäisevästä on luovuttu. Ilmeisesti tämä kuluttajien päiväkaupalla sähköttä jättäminen on 'kustannustehokkaampaa'.
Hieno keskustelun avaus tällekin päivälle! Tämähän on sitä pisnestä, jota joka tuutista toivotaan.Onko niin ,että sivistys on edelleen lisääntynyt ja kristallisoitunut.Nyt voidaan jo puhua läpinäkyvästä pisnes-sivistyksestä,mutta onko muuta sivistystä koskaan ollutkaan ?
VastaaPoistaNiin tai näin, aina kuitenkin viimeinen maksaa !
Ehkä suurimpana "käännyttäjänä" Haanpään tapauksessa oli poliittiset kirjalliset intituutiot josta kertoo kirje Valalle: "elleivät näköalat jossakin ajassa muutu, niin saa tässä silloin tehdä toisenkin lähdön, jonkinlaisen hyppäyksen tyhjyyteen, ehkä juuri itään päin, karun isänmaan polvelta kommunistisen äidin helmaan.”
VastaaPoistaVäyrysestä ei ehkä ole "Konikapinan" johtajaksi, mutta akuuttiin hätätilaan, ennen lakimuutoksia, esiintulo myrskytuhoissa oli oivallinen poliittinen veto. Ryhmäkanne sähköyhtiöita vastaan, niiden laiminlyötyä totaalisesti sähkölinjojen raivaus- ja huoltovastuunsa, olisi pitänyt esittää jo v. 2007.
Saman kanteen olisi voinut kohdistaa myös pankeille, puhelin- ja laajakaista operaattoreille, television digitalisoinnista ja joukkoviestinnästä vastaavien yritysten johtajille, terveyspalveluista ja jätevesiuudistuksesta vastaaville poliitikoille . . .eli poliittiselle järjestelmälle.
Yritysten taloudellisen hyödyn ja kasvuhakuisuuden ensisijaisuutta ei mitkään poliittiset "Pulamiehet" ole asettaneet kyseenalaiseksi, sen oikeutuksesta ja merkityksestä ollaan vain "hiukan" erimielisiä. Samoin kuin siitä, milloin ja mistä pitää sanoa: "Me emme saa tätä kehitystä sallia!".
Kun kolmannes äänestäjistä yhä hapuilee ja kyselee äänestääkö Väyrystä vai jotakin toista, niin miten pitäisi arvioida vaikenevien pappien verkoston vaikutusvaltaa kansanihmisiin, kun tarjolla on yksi ehdokas jonka valinta toisi puolustusvoimille katolisen ylipäällikön, tai toinen joka ehkä saisi homot hyppimään sankarihaudoilla?
VastaaPoistaMainio oivallus tuo "kerrostalonpoika". Sitä pitäisi kehitellä edelleen. Hotakaisen kotirintamamieshän meillä jo on keskuudessamme.
VastaaPoistaSe, että luonnonvoimat pitäisi saada hillityksi hallituksen diktaatilla, on minusta pienen ihmisen hybristä ja übersosiaalidemokratiaa. Toki piuhat voidaan upottaa maahan 10+ miljardilla, mutta ei sitä Fortum maksa. Me maksamme. Rahalle voi olla muutakin käyttöä jatkossa (esim. Saksan ja Ranskan pankkien saatavien varmistamisessa).
Ajan yltäkylläisyyttä ja haavoittuvuutta kuvaa se, että nyt on hirveä hätä syyttää hallitusta, jos sähkö puuttuu muutaman päivän. Aiemmin oltiin tyytyväisiä aina, jos lamppu syttyi, kun katkaisimesta väänsi.
Sähkölinjojen raivauksista;
VastaaPoistaJoku anonyymi yllä väitti, ettivät sähköyhtiöt raivaa. -- Ainakin Savossa raivasivat viime kesänä sähkölinja-alueen metsäpalani halki. Eihän sillä raivauksella estetä pitkiä näreitä kaatumasta linjoille, mutta raivausta tehdaan ilmeisesti niissä puitteissa kuin käytäntö ja paragraphit edellyttävät.
En minä tiedä onko avojohtimien pitäminen metsässä yhtiön säästäväinen ratkaisu.
VastaaPoistaKyllä maanalaiset johdot osataan kompensoida kuluttajan sähkölaskuun.
Yhtä hyvin voisin vaatia turvakaiteita maanteille onnettomuuksien ehkäisemiseksi.
Minulle tuli isännöitsijältä ilmoitus koskien sähkön hintaa: "Uusi sähkön hinta on 1.1.2012 alkaen 2,0947 € / kWh alv 23 % eli sähkön hinta tuplaantuu"
Soitin välittömästi isännöitsijälle asiasta, jolloin lähetti sähköpostitse pilkkuvirheen, 0,20947 € kWh. Mulkero väitti kiven kovaan tätä oikeaksi hinnaksi.
Piti soittaa sähköntoimittajalle, jolloin selvisi oikea sähkön hinta.
En oikein ymmärrä valitusta suhteellisen harvinaisista sähkökatkoista. Jotkut rakentavat kotinsa tulva-alueille. Hirveä valitus kun tulva iskee. Vaaditaan valtiota apuun ja vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingot. Vittuako siellä asuvat.
Nyt rakennettu talot keskelle korpea, eikä osattu varautua sähkökatkoihin edes kunnollisella uunilla tai varavoimalla.
UUSAVUTTOMUUTTA. Mihinkään ei osata varautua.
Kaikki sähkökatkoista valittajat ovat varmasti ennen muuttoaan keskelle pyhää korpeansa tienneet sähköjen voivan katketa ja että Jeesus voi tulla.
Nykyään levitetään julkeasti käsitystä, että kuluttaja maksaessaan hinnan ostoksestaan, saakin "lahjan" myyjältä, eufemistisesti "palveluntarjoajalta".
VastaaPoistaYLE:mmekin sortui tähän raivostuttavaan tapaan, kun se mainion Teema-kanavan juhlavuonna tarjosi katsojilleen "lahjaksi sinulle" sitä ja tätä. YLE:kään ei lahjoita mitään rahoilla, joita se on katsojiltaan, "asiakkailtaan", saanut.
Radiossa viisas voimaprofessori esitti sähkölinjoihin murtoliitoksia, siis puun kaatuessa avautuva jatkopistoke joka tolppaan. Sitten vain asentaja kytkee liitokset yhteen ja virtanen hiippailee piuhaa pitkin joka kotiin. Puiden raivauksella ei ole mitään kiirettä.
VastaaPoistaIdea on loistava kuin säästölamppu syysyössä!
Häikäistyneenä Kunnaksen Ilkka
Kun ennätysmärän syksyn seurauksena pohjavesi nousi niin, että sisämaassa miltei kukkulan päällä olevan salaojitetun ja asiallisesti suojatun talon kellariin alkoi tulla kuutiometreittäin vettä muutamassa tunnissa, se ei ole ennalta arvaamaton äkillinentapahtuma. Ei korvata.
VastaaPoistaKun alle kymmenvuotiaan jääkaapin oven saranat yks kaks murtuvat ja ovi putoaa sitä avanneen 11-vuotiaan tytön päälle, kyseessä ei ole ennalta arvaamaton äkillinen tapahtuma. Ei korvata.
Kun liike-elämän valvojat tai valtion omistusohjaajat näyttävät olevan pelkkiä pellejä voitaisi ottaa käyttöön vanha kunnon "Pöö"-systeemi.
VastaaPoistaKaikkien Fortumien konttorien oviin, kaikkiin Sairaala Mehiläisen oviin ja kaikkien a.o. vanhainkotien oviin laitetaan iso juliste, jossa on Mikael Liliuksen kuva ja teksti: "Tämänkin firman voittovarat panee taskuunsa Mikael Lilius."
Sitten on iso joukko firmoja, joiden oveen pannaan sama teksti, mutta Nalle Wahlroosin kuvalla ja nimellä.
Tietoisuus näiden herrojen läsnäolosta voittoputken päässä voisi saada asiakkaat harkitsemaan palveluntuottajan vaihtamista.
Kuva vangitsi minut, pienten kaksosten mummin!
VastaaPoistaLapsissa on kaikki.
Terveiset ja antoisia hetkiä sekä soittajille että kuulijoille!
Suomalaisen kerrostalonpojan sortuminen odottaa vielä kuvaajaansa.
VastaaPoistaKs. Arto Salminen: koko tuotanto
Nyt rakennettu talot keskelle korpea, eikä osattu varautua sähkökatkoihin edes kunnollisella uunilla tai varavoimalla.
VastaaPoistaTässä pyytäisin olla eri mieltä. Sähköyhtiöt käyttävät 20 kV:n avojohtoja jakeluverkossaan myös taajamissa. Esimerkiksi kotipaikkakuntani keskustaajaman sähkönjakelu perustuu keskijänniteavojohtoihin, joiden johtokujat kulkevat kätevästi virkistysalueilla, lenkkipolkujen kanssa samoilla linjauksilla. Tällä ratkaisulla on oikeastaan maksimoitu myrskyvahinkojen todennäköisyys.
Tulisiko minun, kuluttajana, varautua siihen, että sähköyhtiö tekee huonoja teknisiä ratkaisuja, joihin en itse voi mitenkään vaikuttaa?
En oikein ymmärrä, miten jakeluverkon huono ylläpito voi olla sähköyhtiöille kannattavaa, kun niillä on oikeus periä korotettua marginaalia investoituaan merkittävästi verkkoinfraan. Tätä tulisi vielä voimistaa. Esimerkiksi voitaisiin säätää seuraavasti:
a) sähköverkkoyhtiöstä otettavan sallitun osingon suuruus laskee lineaarisesti nollaan, kun vähintään 1,0 % asiakkaista kokee kirjanpitokauden aikana vähintään 24 tunnin sähkökatkon.
b) tästä ylimenevien katkojen osalta yhtiön omistajille tulee velvoite korottaa verkkoyhtiön omaa pääomaa lineaarisesti sähkökatkojen määrään verrannollisella summalla, joka ei saa ylittää 2,5 prosenttia yhtiön tasearvosta.
Unohtui lisätä sähkökaapeleista.
VastaaPoistaNoin 15-20 miljardia olisi sitten maksettava sähkökaapelien viemisestä maan alle. Nämä olisi uusittava 10-20 vuoden välein. Uusiminen kalliimpaa kuin ensiasennus. Onko meidän kaupunkilaisten taas maksettava syrjäkylien asukkaiden osaamattomuudesta?
Mistä löytyy koulutettua väkeä näihin asennuksiin, kun nytkin on pulaa asentajista sähköverkkoa korjaamaan.
Nämä syrjäseudulla asuvat saavat varmasti tulevaisuudessa varautua siihen, ettei sähköverkkoja kannattamattomina kerta kaikkiaan enää rakenneta/korjata syrjäkylille. Ellei sitten keksitä muita oman sähköntuottamiseen liittyviä ratkaisuja.
Erastotenes Aleksandrialaiselle:
VastaaPoistaMikä on taajama? Syrjäkylilläkin on taajamia. Kannattaako ylläpitää kyliä ja taajamia, joista ei ole kuin kuluja ja jotka elävät muiden veronmaksajien kustannuksella.
Sähköä siirrellään valtakunnan osien välillä pääasiassa 400 000 voltin (400 kilovolttia, eli 400 kV) jännitteisillä linjoilla. Nämä linjat tunnistaa noin 3 metrin mittaisista eristeketjuista. Nämä linjat on rakennettu niin, että kaatuvat puut eivät ylety niitä vahingoittamaan.
Tässä verkossa olevissa suurissa muuntamoissa jännite alennetaan 110 000 volttiin (110 kV). Tällä 110 kV jännitteellä sähkö siirretään pääasiasssa kaupungeissa ja kuntakeskuksissa sijaitseville muunto-/kytkinasemille. Nämä 110 kV linjat tunnistaa noin 1 metrin mittaisista eristinketjuista. Myöskään näitä linjoja eivät kaatuvat puut ylety vahingoittamaan.
Kuntakeskuksien suurilla muuntamoilla jännite alennetaan 20 000 volttiin (20 kV). 20 kV linjoilla sähkö siirretään kylien (tai kaupunginosien) jakelumuuntamoille. 20 kV linjat ovat yleensä puupylväslinjoja, joissa on 3 johdinta ja noin maitokannun kokoiset eristimet.
Johtoaukko metsässä on noin 10 metriä leveä ja Suomessa tätä verkkoa on n. 140ooo km. Näitä linjoja myrskyn kaatamat puut pystyvät vahingoittamaan. Tällöin koko kylä tai useita kyliä on ilman sähköä. Kaupungissa 20 kV linjat on rakennettu pääasiassa maakaapeleilla.
Kylien jakelumuuntajilla, jotka nykyisin ovat suuressa määrin pylväsmuuntamoita, jännite alennetaan 400 volttiin (400 V vaihejohtimien välinen jännite ja 230 V yhden vaihejohtimen ja nollajohtimen eli maan välinen jännite). Tätä verkkoa on n. 235ooo km.
Kylien jakelumuuntamoilta sähkö johdetaan taloihin tällä pienjännitteellä. Nämä johdot ovat nykyisin pääosin riippukierrejohtoa, joissa 1-3 vaihejohdinta on kierretty alumiinisen kannatinköytenä toimivan nollajohtimen ympärille. Myrskyjen vahingoittaessa näitä linjoja sähköttä jää vain joitakin taloja.
Vanhoja eristimille kupari- tai alumiinijohdoilla rakennettuja 400 V pienjännitelinjoja on vielä melko paljon. Nämä tunnistaa noin nyrkin kokoisista posliinieristimistä. Kaupungeissa 400 voltin pienjännitejakeluverkko on pääosin kaapeloitu.
175 miljoonaa euroa joutuu kuulemma Fortum maksamaan korvauksia sähköttä olleilla talouksille. Tämä summahan otetaan tietty takaisin sähkönkorotuksena joten yhtiö ei menettänyt mitään, taaskaan. Näin toimii kapitalismi eli markkinatalous.
VastaaPoistaVäyrysen ehdotus varusmiesten käyttämisestä raivaustöissä ei taida olla tätä päivää. Parikymppisten poikien ensimmäinen kosketus moottorisahaan pitäisi aloittaa jostain muualta kuin voimajohdon päälle kaatuneiden puiden katkomisesta.
VastaaPoistaPS Taiteilija Haanpäästä taiteilija Tatiin.Sanokaa nyt joku muukin, ettette ymmärrä tämän elokuvista mitään (katsoin vartin teemalta).
EA kirjoitti: "En oikein ymmärrä, miten jakeluverkon huono ylläpito voi olla sähköyhtiöille kannattavaa, kun niillä on oikeus periä korotettua marginaalia investoituaan merkittävästi verkkoinfraan."
VastaaPoistaItse ole miettinyt asiaa toisinpäin, eli miten energiakonsernille olisi kannattavaa panostaa harva-asutusalueiden sähköverkkoihin kovinkaan paljon. Verkkoliiketoiminnat on ollut pakko yhtiöittää ja etukäteen vahvistetaan vähänkö tuottoa saa nostaa. Jakelukeskeytysten seuraamusten kallistuminenkaan tuskin houkuttelee laittamaan tai jättämään verkkoyhtiöihin turhia ylimääräisiä.
Ruotsissa korkeampi korvausmäärä on ehkä auttanut ennaltaehkäisyyn. Ministeri Häkämiehen tilaamat selvitykset on määrä saada helmikuun lopussa. Toivottavasti silloin voidaan täällä jatkaa laajemmin faktoin ja analyysein.
Meillä on kyllä ryhmäkannelaki, on ollut jo vuosia, mutta laki on sellainen, ettei sillä ole mitään käyttöä. Kertaakaan sen nojalla ei ole vielä ryhmäkannetta nostettu, koska kanteen voi lain mukaan nostaa hyvin rajatuissa tapauksissa ainoastaan kuluttaja-asiamies. Ei tuollaisella lailla ole minkään valtakunnan merkitystä. Lain saivat tällaiseksi sudeksi talouselämä/EKP, laajamittaisella pelottelukampanjallaan ja lobbauksellaan, sekä kokoomus ja demarit.
VastaaPoistaKuluttajariitalautakunnan päätöksillä ei ole sitovuutta. Sen puuhailu näyttää muutenkin hieman siltä ja tältä. Ilmankos sen pomoa OTT P. Ståhlbergia ei ole esitetty KKO:n jäseneksi, vaikka on jo useita kertoja sinne ilmoittautunut halukkaaksi.
Katsokaan kaikki näkymiä lentokoneesta käsin. JOS kaikki Suomen sähkölinjat levennetään tuplasti, niin siihen hukkuu valtava metsäpinta-ala. JO nyt on maisemat täynnään erilaisia linjoa ja teitä. rajalinjoihin kuluu satojatuhansia hehtaareita metsää ja ihan turhaan. Samaako vaaditaan sähköurille?
VastaaPoistaJoka talouteen pakollinen uuni ja niille miehille, jotka hyväksyi rakentamisen ilman perinteistä tulisijaa, annetaan HETI karkotus Ambomaalle 10 vuodeksi ilman malarialääkitystä!
Typerät suomalaiset päättäjät on tehneet Suomesta niin haavoittuvan, että ihminen ei sitä heti jokapäiväisessä elämässään huomaakaan.
VastaaPoistaJOS Setä Samulin porukat päättäisi sammuttaa Internetin ja sotkea GPS:n, niin Suomessa ei kulkisi junat eikä lentokoneet ja rekatkaan ei osaisi enää perille!
Suomi teki monta typerää liikkua ihan viime vuosien aikana ja tässä niistä muutama:
LIIKENNE:
VR automatisoi junien kulun ja kulunvalvonnan, sekä poisti suuren määrän henkilökuntaa, jota tarvittiin ns. manuaaliseen junien kulkuun ja ratojen vaihteistojen käyttöön.
Kun jotain sattuu, niin automatiikka estää junien kulun. JO YKSI KATKENNUT AJOLANKA halvaannuttaa Suomen rautatiet tuntikausiksi, niin mitä tekisi muutama ohjus tai pommi vaikkapa Helsingin ratapihalle tai junien kauko-ohjauskeskukseen?
=>> Nyt sitten suunnitellaan kaikkien DIESELVETURIEN romuttamista vanhentuneina ja tarpeettomina. HALLELUJAA kun idiotismi onkin vallannnut päättäjät!!!
Rekkaralli Helsingistä pohjoiseen ja takaisin on järjettömyyden huippu! Yksi rekka kuluttaa 40 litraa/100 km naftaa ja vie muutamn kymmenen kuutiota tavaraa suuntaansa. Yksi tavarajuna vie helposti jopa 100-200 rekkalastia kerrallaan. Kuinkahan kauan rekkaliikennettä jatkuisi vaikkapa sodan sattuessa? VR:lla EI OLE edes tavaravaunukapasiteettia hoitaa todella suuria tavarakuljetuksia kriisiaikana! Eikä ole kohta dieselvetureitakaan. Nehän ainoastaan kulkee missä ja milloin vain sähköstä riippumatta!
TIEDOTTAMINEN
YLE lakkautti Porissa sijailleen Suomen ainoan LYHYTAALTOASEMAN muutama vuosi sitten. Se on AINOA varma tapa tavoittaa suomalaiset kaikkialta maailmalta, laivat mukaan lukien. Tarpeetonta toimintaahan se kuulemma oli... Niin sanotaan perusteluissa ja ettei meillä monilla ole enää edes radioita joissa on LA-aaltoalueet. YLEn kriisiajan tiedottamisesta vastaava henkilkö sanoi nykyaikana kaiken viestinnän hoituvan INTERNETILLÄ. Hän ei vaan tajua kuinka helppoa se on panna pois päältä, eli JOS "Ameriikan ihmemaassa" pannaan juuripalvelimet siltä osin SEIS! Suomeen hankittiinkin lopulta 2 kpl ns. "juuripalvelimen internetosoitteiston varakoneita", yksi Etelä-Suomeen ja toinen Pohjois-Suomeen, joilla osoitteistoa voidaan jakaa ulkomaista riippumatta. Se tehtiin vasta n. 2 vuotta sitten. Se ei ratkaise satelliittien kautta tapahtuvaa, muiden valvomaa ulkomaanliikennettä, vaikka kaikki kulkisikin kaapelia pitkin Ruotsiin ja satelliitteihin Ruotsin kautta!!! Kaikki tietoliikenne on nykyisin muiden kontrollissa. Vain lyhytaaltoyhteyksillä toimivat (tietoliikenne)yhteydet ovat jokseenkin kaiken maailman kattavia ja jopa siksi edes jossain määrin luotettavia yhteyskanavia. Ennen oli isoimmissa lähetystöissä omat radiokalustonsa kotimaahan tapahtuvia yhteyksiä varten, miten lienee nyt?
SÄHKÖSTÄ RIIPPUVUS:
Kaikki on rakennettu sähkön varaan ja kun sähkönjakelun runkoverkko kulkee koko Suomen läpi, niin jokin "häiriö" siinä ketjussa lamauttaa koko maan sähkönjakelun ja kaiken muun siinä samalla!
Koko maa jäätyy katkon sattuessa kovalla talvipakkasella. Kovin monesta talosta puuttuu vaihtoehtoinen puulämmitysmahdollisuus. Maa- ja ilmalämpöpumput ja öljynpolttimet, sekä niiden kiertovesipumput pysähtyy ja vesipatterit jäätyy. Niitä ei korjata hetkessä. Se nähtiin naapurin "Kurjalassa" muutama vuosi sitten. Missä on määräys keskuslämmitysveden jäätymisestoaineiden pakollisuudesta vaikkapa -10 asteeseen saakka? Ei missään!
Mistä JUOMAVESI saadaan kun vesitornit on tyhjentyneet? Tai jos pintavedenottamot saastuu? Oulussa vaikkapa Oulujoki?
Maa hukkuu hetkessä PASKAAN kun PAINEVIEMÄRIT pumppaamoineen seisahtuu! Kaikki jätevedenkäsittely halutaan keskittää jopa haja-asutusalueilla ja siitä on seurauksena PASKAKAAOS kautta maan sähkökatkon sattuessa.
Liikenne seisahtuu hetkessä kun polttoainetta ei saada huoltoasemilta pumppujen ollessa sähköttöminä. Polttoainekin loppuu hetkessä kun uutta ei voida Naantalissa enää jalostaa, sähköä sekin laitos tarvitsee.
jatkuu...
Loppuosa tässä
VastaaPoistaTakavuosina 1990 -luvun alussa oli Ruotsissa koko maan kattava mystinen sähkökatko, jonka syytä ei koskaan löydetty. Se kesti monta tuntia ja koko maa oli täysin halvaantunut.
- POSTI ja TELE ajettiin alas ja Soneraksi muutettu velkainen "Saksan ilmakupla" kenkättiin Ruotsiin. Mukana meni koko viranomaisyhteyksien runkoverkko. Nyt sitä tehdään uudestaan. Soneralle mahdollistettiin ns. kuparilankaverkon purkaminen ja nyt huomataan, että EDES VIRANOMAISTEN viestiverkko ei toimi sähkökatkojen aikana. Sähköthän voi olla poikki vaikka useita päiviä. KOKO maan puhelinliikenne halvaantuu ja kännyköitäkin joutuu latailemaan autossa, kenellä nyt kännykän autolaturi sattuu olemaan. Vaikka turhaan sitä latailee jos tukiasemat on virrattomina. Miten se 112 toimiikaan?
Tuolta voi lukea mitä suomalaiset komukat sai aikaan muutamalla dynamiittipötköllä viime sotien aikana: Koko Tampereen kaupunki pimeni!
http://www.ksl.fi/files/muisti/sakari10.htm#10.5
http://www.ksl.fi/files/muisti/sakari10.htm
Selin, Sakari: Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko – Nuoret sodassa Hitleriä vastaan. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2011. ISBN 978-952-99991-6-3.
http://www.kansanarkisto.fi/SakariSelin_koko_kirja.pdf
Jarmom,
VastaaPoistatässä nimenomaisessa tapauksessa "taajama" on erään kunnan keskustaajama-alue, jossa asuu yli kolmetuhatta asukasta.
Sinänsä en oikein ymmärrä, miten sinun nähdäksesi jakeluverkon rakentaminen voisi olla kannattamatonta liiketoimintaa. Toimintamallihan on nykyisellään seuraava:
a) Jakeluyhtiöllä on monopoli rakentaa ja ylläpitää verkkoa alueellaan.
b) Jakeluyhtiöllä on velvollisuus rakentaa ja ylläpitää liittymiä kaikille asiakkaille samaan hintaan.
c) Tästä jakeluyhtiö saa periä kulut sekä voittomarginaalin, jonka suuruuden määrittelee Energiamarkkinavirasto.
d) Voittomarginaalin prosentti kasvaa, mikäli investoi verkkoon. Mikäli tulee jakelukeskeytyksiä, voittomarginaaliosuus pienenee.
Eli jos osaa teknisesti hoitaa verkon toimintaa, sähköverkkolupa on lupa painaa rahaa.
Erastotenes Aleksandrialaiselle:
VastaaPoistaKohta c)
Jakeluyhtiö luonnollisesti kompensoi kustannukset kaikille asiakkailleen. kWh-hinnan noustessa sähkönkulutus vähenee, kuin myös tuotto jakeluyhtiöille.
Ihmettelin erästä tapahtumaa, jossa mökkini lähettyvillä vedettiin sähkökaapelia maan alle.
Samoihin aikoihin piti valokuitukaapeli tietoverkoille vetää lähistölle.
Mutta kaivoivatkin erikseen omat ojansa. Mikään ei olisi estänyt yhteistoimintaa. Nyt asiakkaille (kukas muu nämä maksavaa) lasku kahdesta eri työstä.
Syrjäseudun omakotitaloon valokuidun kautta tietoverkko voi maksaa tuhansista kymmeniin tuhansiin euroihin.
Ihan sama tulee tapahtumaan sähköverkkojen osalta jonain päivänä.
Raha ratkaisee. Mistä rahat ja työntekijät.
Lisäys edelliseen:
VastaaPoistaBloggeri temppuilee taas minulla.
"Koko pien- ja keskijänniteverkon kaapelointi maksaisi 10–20 miljardia euroa. Suuri osa nykyisistä sähköjohdoista tulee käyttöikänsä päähän 20 vuoden kuluessa."
http://www.tem.fi/?105033_m=105014&s=4760
JarMom, hetken näkövinkkelistä tulevat sinulta tämänkaltaiset: "Kannattaako ylläpitää kyliä ja taajamia, joista ei ole kuin kuluja ja jotka elävät muiden veronmaksajien kustannuksella."
VastaaPoistaVeronmaksajista ja muista viis kun ajattelee isommin.
Kulut ja kustannukset kaikkien kaupungeissa, ja missä vaan, asuvien ihmislajin edustajien nykyhetken öykkäröinnille Maapallon kustannuksella on revitty, ja revitään edelleen, Maasta ja maalta. Siis metsien raiskauksina, mineraalien, kullan, timanttien riistoina kaivosmontuista (sinunkin tietotekniikkaasi veritimantteja mm. Kongosta ja surkein nykyhetken esimerkki Suomen Talvivaara Sotkamossa), öljyt luonnon kannalta katasrofaalisin tuloksin Nigerian suistoalueilta, Siperiasta jne., epävarmoina ydinlaitoksina ympäri maapalloa, patoaltaina "korpiin" ja jo turvetuotannossa (kaupunkiern hyväksi) lopullisesti pilanntuneiden soiden lisärasitukseksi jne. jne. jne.
"Tuolta voi lukea mitä suomalaiset komukat sai aikaan muutamalla dynamiittipötköllä viime sotien aikana: Koko Tampereen kaupunki pimeni!"
VastaaPoistaMuistetaan lisäksi miten anarkistit (?) lamauttivat pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen polttamalla yhden muuntamon.
"Meillä vain sellainen Väyrynen muutoinkin mielenkiintoisten puheittensa keskellä äyhkii, että hallituksen olisi pitänyt puuttua yksityisten osakeyhtiöiden asioihin! Miten se tapahtuisi, sitä en osaa kuvitella."
VastaaPoistaMeillä ovat hallitukset vuosikausia olleet enemmistöhallituksia. Ministeriöillä on oikeus säätää asetuksia ja eduskunnalla on lainsäädäntövalta. Jos tällä regulointivallalla ei saada sähköyhtiöitä johtajistoa myöten kuriin ja nuhteeseen tarvittaessa vieläpä vaikka valtionsyyttäjää painostamalla, on aika ryhtyä vallankumoukseen, koska kansanvalta on muisto vain.
Ad Omnia: - reguloinnista: hallitus ja eduskunta pystyvät tietysti toimimaan tulevaisuuteen nähden. Sitä mahdollisuutta ei mielestäni ole, että yritettäisiin takautuvaa oikomista. (Ainoa kiertotie, sekinhuono, olisi verotus).
VastaaPoistaNiin tuota Haanpään sisko täytti sata vuotta!
VastaaPoistahttp://www.siikkis.fi/etusivu/satavuotiaan_kutimet_kilkkaavat_uutisten_tahdissa_5630044.html#5630045.jpg
Ad Omnia: - tunnen tarvetta tähdentää, että ilmoitetut vaikeudet kommenttien lähettämisessä eivät johdu minusta. Kaikki mikä on tänne tullut on mennyt julkisuuteen.
VastaaPoistaSiitä olen selvillä, että atomic eli tämän blogisysteemi ei ole monessakaan mielessä hyvä, mutta kun tämä on niin iso ja teen kaiken itse, en hirviä lähteä wordPressiin saati vieläkin avaramman asun salliviin systeemeihin.
Valto Ensio:
VastaaPoistaValitettavasti asia on niin, että aluepolitiikka ratkaisee.
Tilastokeskukselta löytyvät vuosittaiset lukemat: "Maakunnista ja pääkaupunkiseudulta kerättyjen valtion maksujen ja saatujen verotulojen erotukset."
Näiden mukaan aluepolitiikka (syrjäseutu asuttuna) maksaa lähes 10 miljardia euroa vuodessa.
Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Esko Niemen selvityksen mukaan aluepolitiikan lakkauttaminen loisi tilanteen, jossa keskimääräistä kunnallisveroprosenttia
voitaisiin Suomessa laskea noin kymmenen prosenttiyksikköä.
Tässä eräitä Niemen uutisoinneista asiaan liittyen:
http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2010/08/03/professori-maataloudelle-miljardi-euroa-piilotukea/201010628/12
http://www.eskoniemi.fi/koko_suomen_asuttaminen_on_kalli/
Valitettavaa, mutta syrjäseudut tullaan ajamaan alas tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
JarMom. Syrjäseudut ajetaan varmasti alas, en epäile, mutta kuten kaikki niin sekin on vain ohitse hujahtavaa "kehitystä" maailmankaikkeudessa. Tämä vuosikymmen ei omissa ajatuksissani merkitse muuta kuin että itse saatan olla jo mennyttä miestä.
VastaaPoista500-1000 vuoden kuluttua jokainen elinkelvollinen neliökilometri tästä planeetasta on asuttu eikä syrjäseutu-nimitystä enää ymmärretä. Tosin tähänkin mitättömään "tulevaisuusennusteeseen" sisältyy epäilys sen toteutumisesta; kerkiääkö niin käydä kun ollaan jo syöty ja paskannettu pilalle kaikki jäljelläolevat neliökilometrit.
Maailman viisaat ovat jo jonkin aikaa rakennelleet visioita muuttaa ihmislajin jatkomahdollisuuksia avaruuteen.
Siitä vaan. Siellä tällaisen mellastajan onkin parempi; äärettömyydessä.
"Sitä mahdollisuutta ei mielestäni ole, että yritettäisiin takautuvaa oikomista."
VastaaPoistaEikös Väyrynen puhunut myös menneistä hallituksista?
Sitä paitsi voihan menneistä laittaa ihmisiä vastuuseen, kun vain todetaan toiminnan olleen riittävän laitonta ja moraalitonta.