Sivun näyttöjä yhteensä

5. tammikuuta 2012

Sananen joulupukin valtaoikeuksista


Ennakkoäänestys joulupukin vaaleissa alkaa viikon kuluttua. Ehdokkaat pelleilevät televisiossa pian päivittäin.

Asiaan liittyy oikeudellisia ongelmia. Suomen Perustuslaki vaikenee asiasta. Syntipukin valitsemista, asettamista ja uhraamista koskevat säännöt löytyvät 3. Mooseksen kirjan 16. luvusta, mitä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Suomalaisen joulupukin nimessä on säilynyt viittaus nuuttipukkiin ja sitä tietä hedelmällisyysriittiin. Muuan laajalle levinnyt tapa oli kunnioittaa eläintä lahjoin, lauluin ja kumarruksin. Sen jälkeen siitä tehtiin uhri ja se syötiin.

Tapa näyttäisi säilyneen, vaikka jotkut joulupukin tehtävistä on nyt siirretty tasavallan presidentiltä pääministerille.

Maaliskuun joulupukit lupaavat naamioittensa takaa lahjoja kilteille lapsille, mutta tuhmat on tarkoitus jättää osattomiksi.

Tässä kirjoittelutyössä joutuu usein muistuttamaan lukijoita teologisesta sivistymättömyydestä. Aabraham pantiin uhraamaan poikaansa. Hänet on tapana kuvata hätkähdyttävästi joulupukin näköiseksi mieheksi. Hanke meni myttyyn, joten Jumala, jota moni luulee häntäkin joulupukiksi, teki omasta pojastaan Jeesuksesta syntipukin, joka uhrattiin syntien sovitukseksi.

”Fingerporissa” sanottiin, että Jeesus on jo sovittanut kaiken, myös housunne. Ks. aiheesta lähemmin Wikipedia, Fingerpori. Tuo tulkinta on ehkä hiukan liioiteltu.

Tasavallan presidentistä puhuakseni itsenäisen Suomen historian kuuluisin syntipukki lienee ollut Risto Ryti. Hänen ajatuksistaan ja toiminnastaan on paljonkin puhuttavaa myös sotavuosilta. Huomioon otettavaa argumenttia hänen sotaan syyllisyytensä puolesta ei ole tullut silmiini. Toisin sanoen siitä ovat kansalaiset ja tutkijat hyvin laajasti yhtä mieltä, että sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli arvoton näytelmä, jolla ei ollut mitään tekemistä oikeuden eikä oikeudenmukaisuuden kanssa.

Olen odotellut, missä vaiheessa joku huomaa maalaisliiton eli nykyisen keskustapuolueen roolin 1939 – 1945 ja sitten siitä eteenpäin. Lopputulos oli edistyspuolueen (Ryti, Ståhlberg, Kivimäki jne.) nopea näivettyminen ja maalaisliiton ennennäkemätön nousu.

Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä oli mukana kaksi maalaisliittolaista pikku tekijää (Kukkonen ja Reinikka). Puolueen todelliset johtajat Juho Niukkanen ja Viljami Kalliokoski eivät tulleet puheeksi. Edellinen vahva mies Kyösti Kallio oli kuollut 1940. Paasikiven III hallituksessa Kekkonen. Emil Luukka ja Kaarlo Hillilä olivat isossa roolissa.

Maalaisliitto pani Mauno Pekkalan hallitukseen kakkosketjun ja jäi Fagerholmin hallituksen ajaksi oppositioon. Kun siis SKDL:stä ei tullutkaan suurinta vaikuttajaa ja SDP alkoi repeillä, maalaisliiton tie oli auki taivasta myöten.

Tiivistä ja uskottavaa Suomen historiaa 1945-2011 ei ole tietääkseni olemassa. Ehkä siksi agraaripuolueen henkeäsalpaavat ja eurooppalaisittain ainutlaatuiset saavutukset eivät oikein erotu.

Nämä mietteet – siis kannusten hankkiminen sodan selvittelyillä ja etenkin sotasyyllisyysoikeudenkäynnillä, joka oli Kekkosen urakka – tulivat mieleen tämän päivän presidenttiehdokkaista, joilla ei kenelläkään tunnu olevan oikein asiaa eikä sanottavaa. Puutteen on pakko olla paha, koska tämä koskee myös Paavo Väyrystä.

Väyrysen sukupuu johtaa kekkosen kautta Juho Niukkaseen, joka oli kaikkien aikojen politikoija ja karjalaisena äänesti mm. talvisodan rauhaa vastaan väittäen itsepintaisesti vielä muistelmissaan 1951, että Mannerheim ja muut sotilaat olivat olleet väärässä. Kyllä puolustus olisi kestänyt. Sitä voi arvailla, oliko tuo tietoinen valhe vai pelkkä erehdys.  Ainakin se oli poliittisesti korrekti, koska siinä unohtui monien käsitys, ettei välirauha 1940 - 1941 ollut muuta kuin erätauko, ja korostuu sellainen ajatus, että Suomi hyppäsi harkitusti Hitlerin kelkkaan.

23 kommenttia:

  1. Tämä sama on kiusannut minuakin. Presidentillä on jäljellä suppeat varajoulupukin valtaoikeudet, ja silti se pitää valita suoralla kauneuskilpailulla. Siitä syntyy jotenkin kansanvallan irvikuva, kun tosiasiallinen valta on viety välillisesti valituille. Pitäisikö ministerit valita suoralla kansanvaalilla?

    Oikeastaan joulupukki on huono vertaus - joulupukillakin on valta täyttää ainakin lasten lahjatoiveet. Tämä vaaleilla valittu ei saa luvata yhtään mitään, ei Karjalaa takaisin, ei isompia tuoppeja.

    En kaipaa Kekkosan aikoja, mutta tämmöisenään systeemi ei ole tasapainossa.

    VastaaPoista
  2. Myös Rytin aikaan 1941:

    "Sodasta ja rauhasta päättää Suomen presidentti eduskunnan suostumuksella." -- Kävisikö tämä 'huomattavasta argumentista' Rytin sotasyyllisyyden suhteen (...rauhan estamisestä puhumattakaan).

    Edellisestä huolimatta:
    Minun silmissäni Ryti on sankari, ehkä sankareista suurin.

    VastaaPoista
  3. Kekkosen konstit/ Kannusten hankkiminen:

    Alussa oli...sota, sotasyyllisyysoikeudenkaynti ja valvontakomission vaatimat virka yms puhdistukset. Työkaluja tuli kuin taivaan lahjana!

    Timo J Tuikun 'Kekkosen konstit...' ja siis mm Hillilän pelurin silmä ja luonne on kovasti viime aikoina hyppinyt esiin. Lienee hyvä esitys sodan jälkeisistä pelureista; Kekkonen, Hillilä, jne. Markku Jokisipilä näyttää käsitelleen asiaa ja lukee tasavertaisena pelurina mukaan Mannerheimin, mutta ei Rytiä.

    VastaaPoista
  4. Joutavanpäiväistä juoruilua ja jupinaa.

    VastaaPoista
  5. Koitos hyvästä kuvauksesta maan surkeasta tilasta, jolta puuttuu kansankielinen älymystö. Perinnölliseen ahneuteensa nojaava pikkuklikki täydentää itseään kuin entisessä Saksassa.

    VastaaPoista
  6. Väyrynen on kettu. Vaalitentissä Väyrynen mainosti, että presidenttinä hän ottaisi aktiivisemmin osaa sisäpolitiikkaan ja voisi vaikka vauhdittaa hallitusneuvotteluja jos tarvis. Hän voisi myös toimia perustuslakituomioistuimen korvikkeena varmistamassa, että lait täyttäisivät perustuslain vaatimukset!
    Ja nämä presidentin valtaa korostavat katteettomat puheet uppoavat kansaan kuin sormi vanhaan ihmiseen. Väyrynen on jo varmistanut paikkansa toisella kierroksella. O tempora o mores!

    VastaaPoista
  7. Sodan uhkan väistyttyä valta on yhä selvemmin sillä, jonka peukalon alla raha. (ja suomessa kieli)

    Opetushallinto on myös tärkeä koska siellä luodaan tulevaisuuden suomalaista.

    VastaaPoista
  8. Ano 1. vei sanat suustani.

    Onhan se väärin, niin väärin, että reilun parinkymmenen prosentin ryhmällä on mandaatti valita keskuudestaan tyyppi johtamaan loppujakin.

    Eihän sellainen voi toimia, niinkuin nähdään ja on nähty. Onkohan se edes demokratiaa vai vaan harvainvaltaa?

    VastaaPoista
  9. "Sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli arvoton näytelmä, jolla ei ollut mitään tekemistä oikeuden eikä oikeudenmukaisuuden kanssa."
    Ei ollutkaan, mutta sitäkin enemmän poliittisen tarkoituksenmukaisuuden kanssa. Samanlaisia oikeudenkäyntejä oli kaikissa II maailmansodan hävinneiden maiden johtajia kohtaan. Niinhän oikeusvaltio Neuvostoliitonkin tuomarit olivat Nurnbergissä tuomitsemassa pahoja saksalaisia.

    Rydin ainoa syyllisyys oli se, että hän meni häviämän sodan ts liittämään Suomen hävinneeseen puoleen. (Toisen kirjoituksen paikka on, olisiko hän 1940-41 voinut toimia toisin; lyhyt vastaus: ei.)

    VastaaPoista
  10. An:"Pitäisikö ministerit valita suoralla kansanvaalilla?"
    Tässä anonyymi on mieltänyt parlamentaarisen demokratian virheellisesti: se tarkoittaa vain sitä, että kansa valitsee parlamentin/eduskunnan ja hallituksen tulee nauttia tuon parlamentin luottamusta. Parhaiten parlamenttarismi toimii kaksipuolue-järjestelmässä, jossa hallituspohja ratkeaa suoraan vaaleissa. Suomen kaltaisessa (liian) monen puolueen maassa hallituspohja jää puolueiden neuvottelujen varaan, ts kuka suostuu leikkimään kenenkin kanssa.
    Presidentin vaalitavasta anonyymi oli oikeassa, siksi olisi paras
    - valita presidentti eduskunnan toimesta
    - lakkautaa koko virka ja antaa valtiopäämiehen muodollinen asema eduskunnan puhemiehelle.

    VastaaPoista
  11. Lainaus: Muuan laajalle levinnyt tapa oli kunnioittaa eläintä lahjoin, lauluin ja kumarruksin. Sen jälkeen siitä tehtiin uhri ja se syötiin.

    Josta mieleeni tulevat sodat kokeneet sankarilliset kirjekyyhkyset. Heillekään sodan loppuminen ei tuonut patsaita eikä kunniaa. Suomen armeijan viimeiset kyyhkyset päätyivät syödyiksi.

    Eversti Adolf Ehrnrooth ilmoitti päiväkäskyssä, että rykmentin yhteydessä toiminut Viestikyyhkyskeskus oli lakkautettu 18.2.1945.
    "Kyyhkyset (56 kpl) luovutettu Sotasairaala 1:lle käytettäväksi sairaalan potilaiden muonituksessa"

    VastaaPoista
  12. Jos ajatellaan valtioelimen vakauttavaksi vaikutukseksi toimikauden keston ja valtaoikeuksien tuloa, on selvää että elinikäinen dynastinen monarkki voi toimia hyvin vähilläkin valtaoikeuksille siinä missä määräaikaiselle presidentille oli HM 1919:ssa tarpeen antaa hauista enemmän. Nyt kun valta on pitkälti annettu väliaikaisella pääministerille, jonka eduskunnan täysistunto tai oman puolueen elimet voivat erottaa milloin tahansa, on tilanne kieltämättä outo.  

    Ainakin Ykkösaamussa esitetty pointti siitä, kuinka Suomi  käytännössä hanskaisi mahdollisen YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyden ehkä edellyttämät nopeat yölliset kannanotot, herätti ajattelemaan ettei Väyrynen aivan turhassa ole presidentin asemaa ylitulkitessaan. 

    VastaaPoista
  13. Maalaisliiton juuret ovat ravinnon puutteessa näivettyneet. Nuorisoseurat, raittiusliike ja pellervolaisuus ovat menettäneet kansanliikkeenomaisuutensa "Herra Markkinavoimalle". Paljon ei ole painanut sen demokraattinen perintö, valtiosta ja uskonnoista vapaa yhteiskunta, yleiseen kansalaistoimintaan perustuva turvallisuus, osuustoiminnan sosiaalinen näkökulma ja vastuullinen markkinatalous.

    Saksalaismieliset rauhanestäjät Kukkonen ja Reinikka olivat sen hetkisessä poliittisessa ilmastossa auttamattomasti satsaamassa väärään hevoseen, kuten Kekkonen IKL asiassa. Kaarlo Hillilä oli Kekkosen poliittinen oppi-isä, jonka mukaan kommunisteja on helpompi valvoa silmän alla, kuin maan alla. Oppi ei mennyt hukkaan sillä Kekkonen koplasi onnistuneesti vallan ja ideologian pragmaattiseksi konjuktuuripolitiikaksi.

    Laillisia perusteitahan sotasyyllisten tuomitsemiselle ei ollut, joten legimiteetti haettiin "maan edusta".


    Paavo Värysen jälkeiset puheenjohtajakaudet ovat olleet ideologista persmäkeä. Vanhasessa oli vielä poliitikon ainesta, mutta henkilökohtaiset ominaissudet eivät riittäneet. Totaalinen katastrofi on Kiviniemen täysin henkilökohtaiset "emmeet".

    VastaaPoista
  14. Jeesus on sovittanut kaikkien synnit, mutta kuka ne sävelsi?

    VastaaPoista
  15. Vaikuttaisi täältä Napapiirin Joulupukin maasta käsin, että kaksi kirjaa on Kemppiseltä selaamatta: Raija Oranen: "Nimeltään Kekkonen" ja Timo J. Tuikka: "Kekkosen tapapiru".

    Niiden perusteella oli yksi mies ja yksi ääni: Kaarlo Hillilä.

    Ja yksi nainen.

    Hillilä aloitti sisällis/veljes/punakapina-asioissa, jatkoi Viron ja Vienan kautta Mäntsälään ja sitten maan ehdottomaksi diktaattoriksi.

    Ryti, Mannarheim ja Rangell seurasivat lippua, Hitler suvaitsi, Himmler ylisti ja Vilkuna säesti, Stalin antoi mennä.

    Odotan mielenkiinnolla että emeritusprofessori saa Tohtori Tuikkansa luettua.

    Ei sieltä Maalaisliittoa löydä, Kekkosen vain.

    Taustalla laulavat Saukki ja pikkuoravat Kuuraketti-iskelmää, jossa vain yksi on henkseleillä kiinnipidettynä, katoamassa kuvasta.
    Mies, joka kieltää itseään Saleksi kutsumasta.

    VastaaPoista
  16. Erään kotimaisen tunnetun historioitsijan mukaan todelliset sotasyylliset istuivat Moskovassa eikä Helsingissä.

    VastaaPoista
  17. Lueskelin uudenvuoden tietämissä Timo J. Tuikan kirjaa "Kekkosen takapiru – Kaarlo Hillilän uskomaton elämä", joka kyllä sai miettimään että mistä aineksista tämä nyky-Suomi onkaan rakennettu.

    Kanssakäyminen niin natsien kuin neuvostoagenttien kanssa oli sen verran hurjaa peliä että hirvitti. Voiko tuommoisesta kukaan selvitä ilman vammaa sielussaan - tai tuommoiseen lähteä ihan täysjärkisenä?

    VastaaPoista
  18. Fingerpori: Sehän oli hyvin sanottu. Tosi ihmisenä Jumala asettui ihmisen osaan, sovitti housujamme. Ja tuleen voimme vastaavasti istua Hänen housuillaan.

    VastaaPoista
  19. Sotasyyllisprosessi oli näytösoikeudenkäynti.

    VastaaPoista
  20. Kaikki muistanemme JK:n sadun kuninkaan vaatteista 4. lokakuuta 2006. Linkkinä http://kemppinen.blogspot.com/2006/10/satu-kuninkaan-vaatteista.html

    "Jos joku ei ymmärrä, mikä tämän sadun sisältö on, saattaa olla paikallaan ottaa neuvoa-antavat."

    Frank

    VastaaPoista
  21. Eriävä, sanoi mustapukuinen mies, mielipideperjantaina, 06 tammikuuta, 2012

    Sotasyyllisyysprosesseista kaksi ajatusta, jotka olleet itselle avartavia:

    Puhtaan teknisesti ajatellen oli jopa tyylikästä, että sotatilan ulkopuolella väkivaltakoneistoa käytettiin sen (yleisesti ja muutoin) legitimin käskijän toimesta. Ajattelen erityisesti teloituksia.

    Puhtaan propagandan mutta myös häpäisyn kannalta oli tehokasta verhota kosto oikeuden viittaan vrt Stalinin toiminta 1930-luvulla.

    VastaaPoista
  22. "Josta mieleeni tulevat sodat kokeneet sankarilliset kirjekyyhkyset. Heillekään sodan loppuminen ei tuonut patsaita eikä kunniaa. Suomen armeijan viimeiset kyyhkyset päätyivät syödyiksi."
    Paljon paremmin ei käynyt vielä sankarillisemmille rakunoiden hevosille. Adolf E:n esimiehensä käskystä jalkauttaman rykmentin hevoset lastattiin junaan Lappeenrannan vanhalla asemalla ja vietiin osana ns. saksalaissaatavien kompensaatiota Neuvostoliittoon.

    VastaaPoista
  23. Sotasyyllisprosessi oli näytösoikeudenkäynti.

    Voipi olla.
    Suomalaisten tekemiä sotarikoksia käsiteltiin kummallisen vähän ja niihin syyllistyneet saivat ällistyttävän pieniä tuomioita ja upseerit suojelivat toinen toistaan, siirtäen vastuut aliupseereille ja sotamiehille.

    Mukavin sotarikos oli kun suomalaiset sotilaat teloittivat kerralla noin 50 antautunutta venäläistä sotilasta. Kymmenittäin oli sellaisia tapauksia, joissa antautuneita venäläisiä teloitettiin kymmenkunta yhdellä kertaa.

    Saksalaiset esittivät suullisia ja kirjallisia ihmettelyjä ja kirjallisia kanteluja Siilasvuon joukkojen tavasta teloittaa vangiksi saadut sotavangit.

    Ja niin edelleen...

    VastaaPoista