Sivun näyttöjä yhteensä

27. tammikuuta 2012

Ilmeinen

Tämä kirjoitus koskee äärimmäisen vaikeaa patenttioikeudellista ongelmaa. Siispä melkein pelkästään muiden kuin patenttispesialistien (joita lakimieskunnassamme lienee 10 – 20) lukema blogi on juuri oikea paikka asialle.

Patentti myönnetään keksintöön joka on uusi ja keksinnöllinen ja jolla on tekninen teho. Tekaistu sana ”keksinnöllisyys” (uppfinningshöjd, Erfindungshöhe) on englanniksi joko ”inventive step” tai ”non-obviousness”. Viimeksi mainittu esiintyy mm. USA:n patenttilaissa (35 U.S.C. 103).

Suomen laissa sanotaan:” Patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä.”

Lakimiesten ongelma on sanan ”uutuus” käsittäminen väärin. Myös tuomioistuimissa ajatellaan, että se tarkoittaa ”ei ennen nähty ikä kuultu”, ja sillä siisti. Valitettavasti asia on paljon vaikeampi.

Siksi tuo siteeraamani suomalaisen lakitekstin pätkä on tarkkaan ottaen järjetön. Uusi ja lisäksi eroaa olennaisesti? Luulisi, että jos keksintö on uusi, totta kai se eroaa kaikesta, mitä on tähän asti nähty maan päällä ja taivaan alla.

Tuo omituinen kohta on juuri tämä ”keksinnöllisyys” eli ”non-obviousness” – olennainen ero. Kaksi täysin samanlaista nippeliä muuttuu erilaisiksi, kun toinen maalataan. Maalattu nippeli voi olla ”uusi” verrattuna siihen toiseen, joka oli rakenteeltaan ja toiminnaltaan uusi.

Sekä suomen sana ”ilmeinen” että englannin ”obvious” on kohtalokkaan kaksimielinen. Eroa ei selvitetä suuremmissakaan sanakirjoissa. Sanasta ”olennainen” ei ilkeä edes puhua. Se oli ylikuormattu jo 2300 vuotta sitten. Taustalla on ”olemus” (essentia), joka perinteisen ajattelutavan mukaan on eri asia kuin olemassaolo (existentia).

Tämä on juristien saivartelua. Juuri tämä saivartelu maksaa usein asiakkaalle tai vastapuolelle monta miljoonaa euroa, eikä se ole vältettävissä. Tuo olennainen ero eli eroavuuden ilmeisyys tulee käytännössä vastaan jokaisessa patenttiriidassa ja niissä taas – esimerkiksi lääkepatenteissa – on silloin tällöin kysymys suunnattoman suurista rahoista.

Tästä asiasta on kirjoitettu artikkeleita myös suomeksi. Olen julkaisemassa siitä itsekin pikku tutkielman eräiden henkilöiden kanssa; tuntui hauskalta saada julkaisuluetteloonsa artikkeli, jonka kirjoittajat ovat Kemppinen, Kemppinen ja Kemppinen. Neljäs – isäni – olisi jo ollut fuskua. Kyllä hän vielä tämän asian ymmärtää, muttei hän jaksa enää pohtia sitä.

Rikosoikeuden ”todennäköiset syyt” punnitaan mm. vangitsemismenettelyssä. ”Ilmeinen” tarkoittaa jokseenkin samaa. Kahden laitteen tai vastaavan ero on ilmeinen eli todennäköisesti tuon kysymyksessä olevan alan tunteva henkilö ei olisi oivaltanut sitä, mikä johti keksintöön. Käsite on probabilistinen, todennäköisyysharkintaa. Ero on suuri.

Samaa harkintaa noudatetaan mietittäessä, oliko puukonisku tahallinen tappo vai tuottamuksellinen eli varomattomuudesta tehty huitaisu. Harkitsija pyrkii objektiivisuuteen. Se ei ratkaise, mitä tekijän mielessä liikkui, vaan mitä kenen tahansa normaalin henkilön mielessä olisi liikkunut, esimerkiksi että henki lähtee kun pistää toista ohutteräisellä veitsellä rintakehään.

”Ilmeisesti” tarkoittaa ”mahdollisesti” tai ”kenties”. Ilmeisesti nainen on raskaana eikä muuten vain lihonut. Taustalla ei ole esim. prosentteina ilmaistava todennäköisyys, vaan kyllä tai ei – henkilökohtainen arvaus. Ilmeisesti meidän olisi hankittava suurempi asunto. Ilmeisesti meidän olisi muutettava lähemmäs kaupunkia. Tämä tarkoittaa, että minusta alkaa tuntua. Asia olisi mielestäni harkitsemisen arvoinen.

Merkittävän oikeudenalan keskeinen termi on kunnioittavan käsitykseni mukaan kaksimerkityksinen ja lisäksi se määritellään ”uutuus” –sanan sellaisella merkityksellä, jota ei voi todentaa empiirsesti.

Surullinen tapaus.

22 kommenttia:

  1. Eipä avautunut tämäkään vuodatus, oli se niin ilmeisen saivarteleva.

    VastaaPoista
  2. netistä googlattua:

    "Keksintö on keksinnöllinen, jos se ei ole ilmeinen alan ammattimiehelle tunnettu tekniikan taso huomioiden"

    "Keksinnöllisyyttä arvioitaessa mietitään alan keskitason ammattimiehen taitoja. Jos keksintö olisi hänelle ilmeinen, ei siihen voi myöntää patenttia"

    Nuo eivät ole lakitekstiä vaan käytännön PRH:n ym. ohjeita

    Einstein, Linus Torvalds tai Gustave Eiffel eivät siis kelpaa mittatikuiksi ? Mutta mittatikkuakaan (keskitasoa) ei ole mitattu, se arvataan by alemman teknoälyn tuomari ? Siitä seuraa pientä mielivaltaa ja mieletöntä satunnaisuutta tuomoihin ?

    Toinen kysymys: Onko PRH:n oppailla ja ohjeilla mitään osuutta tuomioihin ?

    MrrKAT

    VastaaPoista
  3. Ad Anonyymi: PRH:n ohjeet ovat virallisia, lähes asetukseen verrattavia. Ohjeet eivät paina aivan yhtä paljon, mutta ovat tärkeitä.

    VastaaPoista
  4. Patenttiasioissa on muutamia kummallisuuksia. Ei koske Suomea, mutta miten algoritmin eli siis ajatustyötä voidaan patentoida? Miten voidaan tietää että kukaan ei pystyisi ajattelemaan samalla tavalla patentoidun algoritmin kohdalla olennaisin osin?

    Asealalla tehdään jatkuvasti patentteja vaikka esimerkiksi kivääriväljyyksien kohdalla olennaiset osat on esitelty jo satoja vuosia sitten ja konetuliaseiden kohdallakin toistasataa vuotta. Myönnnettäisiinkö Maxim-Sokolow -kuularuiskulle enää patenttia jos se tuotaisiin patentoitavaksi nyt. Ainoa lisäys muihin alan tuotteisiin oli syöttömekanismin helvetillisen monimutkaistaminen itse asian eli patruunan vyösyötön pysyminen ennallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esimerkiksi Yhdysvalloissa "matemaattista algoritmia" ei periaatteessa pysty patentoimaan (ja rajaa siitä mikä on matemaattinen versus ei-matemaattinen algoritmi ei ole selkeästi määritelty), mutta algoritmin soveltaminen jonkin teknisen ongelman ratkaisuun tai osana jotain teknistä ratkaisua, vaikkapa käyttöliittymässä, on oikein hyvin patentoitavissa. Mikä tietysti on tietotekniikassa varsin paradoksaalista, sillä yleensä suuri oivallus oletetaan tehtävän algoritmin keksimisessä, ei niinkään sen soveltamisessa. Sekään ei ole lain perusteella selvää, että auttaako se, että patentissa esitetyn algoritmi on entuudestaan tuntematon, koko patenttia ylittämään "non-obvious"-kriteerin.

      Poista
  5. Tämä olisi ehkä sopinut eiliseen teemaan paremmin, kun kyse on valokuvan kopioimisesta (tai idean soveltamisesta). Lähteen laadusta en tiedä tarkemmin, kun törmäsin tuohon FB-linkkinä, mutta herätti mielenkiintoisia ajatuksia, että miten kuvan kopioimista voi määritellä ja siitä rangaista.
    http://falkvinge.net/2012/01/26/copyright-monopoly-goes-insane-non-copy-judged-as-infringing/

    VastaaPoista
  6. Todennäköisin syin voidaan epäillä, että tämä yhden lauseen anonyymi on homo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaisiko hankkia elämä?

      Poista
  7. Kemppinen iski oikeuslääketieteen arkaan asiaan.
    Järki ja oikeuden käytänteet ovat vastakkain.

    It-maailmassa AOK on päätöksessään 1.12. 2011 todennut, etttei sähköpostia voi käyttää menetelmänä tiedottaa potilaita hoidettaessa, koska on mahdollista (todennäköisyyteen ei oteta kantaa), että potilaan intiimi oikeusasema vaarantuisi.

    Samaan aikaan maassa on kaksi potilashallinnon järjestelmää (HILMO, OBERON), joiden käyttämisessä on varmaa, että potilaan intimiteetti kaikin käsitettävissä olevin osin vaarantuu, jos hänen tietonsa vaan saadaan ohjekirjeen mukaisessa prosessissa järjestelmiin tallennettua.

    Näitä järjestelmiä laajalti käyttäneenä tosin voin todeta, ettei ole todennäköistä, että 40 potilasta päivässä käsitellyt erikoissairaanhoidon yksikkö jatkossa ehtii HILMO- tai OBERON-verkostaan lääkärin vastaanotolle saakka (tai sieltä ulos) päästää yli kolmea ihmistä päivässä.

    ergo: on varsin mahdollista, ettei Suomessa kohta sairaanhoidollisia palveluja ole saatavissa AOK:n tarkoittamattomalla tai STM:n tarkoittamalla tavalla.

    VastaaPoista
  8. Tämä ei nyt tähän ihan kuulu, mutta liippaa patentteja, eikä ole ainakaan saivartelua:

    1992 / 3056 / 48
    1993 / 3986 / 246
    1994 / 5075 / 605
    1995 / 6191 / 843
    1996 / 6613 / 717
    1997 / 8849 /1422
    1998 / 13326 / 2489
    1999 / 19772 /3908
    2000 / 30376 / 5776
    2001 / 31191 / 3362
    2002 / 30016 / 4780
    2003 / 29455 / 5011
    2004 / 29371 / 4330
    2005 / 34191 / 4639
    2006 / 41121 / 5488
    2007 / 51058 / 7985
    2008 / 50710 / 4966
    2009 / 40984 / 1175
    2010 / 42446 / 1894
    2011 / 38659 /-1073

    Kyseessä on erään parjatun yhtiön liikevaihto ja voitto 1992-2011 miljardeina euroina. Surkeasti menee, sillä huonon viime vuoden voitto kattaa tämän onnettoman vuoden tappion tuskin tuplasti. Eihän tuollaisia lukuja kehtaa mikään suomalainen yritys edes esittää... pthyi.

    Toisaalta 1: olisipa Suomella tuollainen valtionyhtiö, niin eipä tarvitsisi ottaa syömävelkää 8000 miljardia per vuosi. Toisaalta 2: tarvitsisipa kuitenkin, sillä nuo voitot olisi tuhlattu byrokratiaan ja puuhasteluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vallan tavatonta! Nokian liikevaihto vuonna 2011 oli siis 38659 miljardia euroa! Nokia käy intergalaktista kauppaa Gutenbergin galaksissa? Miksi media vaikenee, vaikka Suomen valtio ottaa syömävelkaa 8000 miljardia euroa per vuosi? Kahdeksantuhatta miljardia, vuosituhannen paljastus!
      PS. Yksi asia meni Jormalan Ollilla sentään kohdalleen eli ei tosiaan "ihan" kuulu tänne eikä tähän.

      Poista
    2. Tyypillisen suomalaista repiä pelihousunsa selvästä huolimattomuuvirheestä ja jatkaa paasausta asian vierestä. Sitä paitsi Nokian keksit siihen itse. Sitä ei mainittu. Ja jos olisi mainittu, niin patenteilla nuo luvut on tehty. Eikö niin?

      Poista
  9. Patenttiasiasta en voi puhua, siitä täytyy vaieta. Mutta rikosoikeudellisen tahallisuuden määritelmä oli yksi tyylikkäimistä lukemistani: maallikot joskus jopa juristit erhtyvät kuvittelemaan, että siinä on kyse siitä, mitä tekijän päässä on todellisuudessa liikunnut ennen tekoa ja sen aikana.

    VastaaPoista
  10. Kielipelejä
    avocadoil/causidicus.
    copy / steal

    kopioida
    synonyymit:
    toisintaa, duplikoida, jäljentää, kopsata,"""varastaa" imitoida
    varastaa
    synonyymit:
    ottaa, vohkia, pihistää, kähveltää, anastaa, näpistää, rosvota, ryöstää, viedä, siepata, ryövätä, varkain, vaivihkaa, nyysiä, vorota, panna, hässiä, naida, bylsiä, painaa,"""kopioida", polkea, polkaista, laittaa, pölliä, huijata, kusettaa,""" SOPA, PIPA, ACTA"

    http://www.youtube.com/watch?v=N8Xg_C2YmG0&feature=player_embedded#!

    VastaaPoista
  11. "Ilmeisesti" ei tarkoita "mahdollisesti" tai "kenties", sillä se osoittaa melkoisen suurta todennäköisyyttä, mitä nämä kaksi muuta eivät tee.

    VastaaPoista
  12. Ad Omnia: - ilmeisesti 1) on probablistinen - esim. 85 %:n (tai .85) todennäköisyys. Ilmeisesti 2) ei ole laskennallisesti ilmaistavissa: "ilmeisesti tiemme nyt erkanevat" sisältää mahdollisuuden: paitsi jos heittäydyt polvillesi ja perut kaiken.

    VastaaPoista
  13. Ohoh, kiitän Kemppistä valaisevasta vastauksesta kysymykseeni nro 2.

    MrrKAT

    VastaaPoista
  14. "Ilmeinen" on eri paitsi a)eri henkilöille myös b)eri aikakaudella ?

    Sen nappulan maalaaminen eri värillä jotta näkyisi hämärässä tai pimeässä (fosfori/neonvärillä) ei olisi ehkä ollut ilmeinen 100-200 vuotta sitten. Entä nappulan värjääminen likaa hylkivällä nanopinnoitevärillä? Ei ilmeistä, mutta mihin vuoteen asti ei ?

    Ei ole helppoa..

    MrrKAT

    VastaaPoista
  15. Seurasin äsken presidenttiehdokkaiden haastattelua MTV3:sta. Voisiko presidentin puoliso harjoittaa Suomen lakien mukaan liiketoimintaa, Haavisto ja Floresin tapauksessa parturiliikettä tai kauneussalonkia? Olisiko paikalla turvamies, ja kuka maksaisi turvamiehen palkan?

    VastaaPoista
  16. Muistan, kun v. 1992 tappelin ilmeisesti-sanan merkityksestä Kelan kanssa. Kyse oli isyyspäivärahasta ja siitä, että en muka olisi saanut jakaa senaikasta parin viikon isyyslomaa useampaan osaan. Kelan mielestä olin väärässä, mutta he hyväntahtoisesti kuitenkin jättivät perimättä takaisin rahan. Paria vuotta myöhemmin näin nuoremman isän kela-ohjeissa täsmennyksen: isyyspäivärahakauden saa jakaa useampaan osaan.

    Muistan kirjoittaneeni, että "ilmeisesti" on kaksitulkintainen. "Mielestäni ao. lainkohdassa ilmeisesti on synonyymi sanalle ilmiselvästi - ei sanalle todennäköisesti."

    Touko Mettinen
    moraalinen voittaja

    VastaaPoista
  17. "Käsitteellisesti uusi" voisi selvää asiaa. Vertaa omaan määritelmääni innovaatiosta:

    Innovaatio on käsitteellisesti uusi menestyksellisesti lanseerattu tuote, prosessi tai palvelu.

    VastaaPoista
  18. itse olen saanut selvän käsityksen oikeustiedettä opiskellessani, että oikeustieteessä yleisesti ottaen 'ilmeisyys' tarkoittaisi jonkin asian olevan lähes varmuudella (mielestäni tällöin >>85% todennäköisyys) tapahtuva/vaadittava asia taikka ilmiö.

    käsitykseni perustuu siis vain OTM -tutkinnon opintoihin, suhtaudunpa jatkossa asiaan kriittisemmin. :)

    VastaaPoista