Kävin parturissa ja mietin. Naishenkilö kysyi, en kai minä halua, että veitsellä. Enhän minä, mutta tuli Occamin partaveitsi mieleen.
Joku sanoi kerran, että olen ahkera mutta isänmaallinen. Se saattoi olla Taanila, siitä päätellen että se kuulostaa hauskalta mutta ei ole totta.
Minunkin tekisi mieleni kirjoittaa pohjalaisten isänmaallisista teoista, mutta sen jälkeen ei minullakaan olisi enää Pohjanmaalle menemistä.
Heikki Klemetti se oli oman aikansa Toivo Kärki. Kahdesti kaikki seitsemän ja varanumerot oikein! Matti Laurila vanhemman ja hänen poikansa Ilmarin hautajaistunnelmissa Lapualla 1918 hän kirjoitti sanat ja laulettavaksi aika vaikean sävelen tuotemerkillä ”Vilppulan urhojen muistolle” (Kytösavun aukeilla mailla). Jo seuraavana Lapuan päivänä, kesällä 1919, urhot karjuivat sitä porukalla, ja saapuvilla olleen raittiusväen murheeksi vain tuokio sitten, kesäkuun alussa 1919 voimaan astuneesta kieltolaista huolimatta Lapuan henki erottui väkevänä jopa kahden metrin päähän.
Toinen lottovoitto oli jo vuonna 1928 ”vapaasti kansanmarssia mukaillen” sävelletty ”Oi kallis Suomenmaa”, josta tuli talvisodan sankarihautajaisten vetonaula, ja 1950-luvulla kiitos myös entisen työväenteatterin näyttelijän mutta tiukan porvarin ja kesämökinomistajan Edvin Laineen elokuvan ”Tuntematon sotilas”, kolmas epävirallinen kansallislaulu vahvoin jatkosota-assosiaatioin.
Se toinen kansallislaulu on Finlandia, alkujaan Sibeliuksen tilapäismusiikkia näyttämölle: ”Op. 26 Finlandia, sävelruno. Uudistettu versio Sanomalehdistön päivien juhlanäytäntömusiikista (7. osasta Suomi herää, 1899) 1900; ensiesitys Palokunnantalolla Helsingissä 2.7.1900. Sovitus pianolle 1900, mieskuorolle Finlandia-hymni, sanat a) Wäinö Sola 1937; ensiesitys 21.4.1938 Helsingissä Pyhän Johanneksen Loosissa (Wäinö Sola, Martti Similä, Sulo Räikkönen, O. A. Turunen laulu ja Arvi Karvonen harmooni), b) Veikko Antero Koskenniemi 1940; ensiesitys 7.12.1940 Messuhallissa Helsingissä (Laulu-Miehet, johtajana Martti Turunen).” [Jatkuu…]
Eipa tuo 'Oi kallis Suomenmaa' oikein Pohjanmmaalle sopisi, kun on sita koskien kuohua ja honkien huminaa... Niita ei kai Pohjanmaalta paljonkaan loydy. --
VastaaPoistaAd Anonyymi: - on siellä Lapualla vierekkäin Lankilankoski ja Honkimäki.
VastaaPoistaHuomisessa juhlatilaisuudessa kirkkokahvin jälkeen soittokunnan esityslistalla on Klemetin sovitus 1500-luvun sankarimarssista (Heroes pugnate) ja hänen sävellyksensä "Sinun maasi" Topeliuksen sanoihin, jotka suomennettuna alkoivat alunperin "Laps Hellaan ällös..."
VastaaPoistaPacius on tuosta tunnetumman sävelen tehnyt, ja Paciustakin juhlassa lopuksi soitetaan.
Ja kyllä Pohjanmaata on myös Pohjois-Pohjanmaa, joka ulottuu Taivalkoskelle ja Kuusamoon asti.
VastaaPoistaMinulla on eläessäni vasta toinen vakiparturi, toinen oli aivan lapsesta, kuoli, nykyinenkin yli 15 vuotta. Ei tarvitse turhia selittää kuinka leikataan, pikemminkin voi itse kysyä. Suhteet ovat perustuneet henkilökemiaan. Itse asiassa kummallakin on ollut itseään taitavampi varaparturi samoista liikkeistä. He, ensimmäinen oli mies kuten se vakituinenkin, ovat olleet nimenomaan veitsentaitajia. Kyllä sen kumppani on aina heti huomannut, sen plastisen muotoilun, jonka hiuksiinsa sillä saa. (Partaa en ole pitänyt kuin mökillä, joten siitä en osaa todistaa). Tuntuu hyvältä itsellekin harjatessa.
VastaaPoistaFinlandia on ihmeen tunnettu, esimerkiksi jos jossain matkalla on toisen kirkkokunnan ehtoollisella käynyt, ehtoollisyhteyden tietysti etukäteen liturgilta tarkistaen, urkurit sännönmukaisesti livauttavat hymniosan tuosta vain nuoteitta.
Lankilankosken tuotantolaitokset vaan on osin lopetettu, osin kituu. Honkimäen mäen hongat on parturoitu teollisuusalueen, olosuhteisiin nähden ylimitoitettujen liikennejärjestelyiden ja "tulevan" Novaparkin tieltä. Oi kallis Suomenmaa. . .
VastaaPoistaKauhavallakin on 2 koskea.Ja honkia vasta onkin.
VastaaPoistaAd anonyymi,
VastaaPoistaPohjalaisten oma lauluhan on Vaasan marssi, jonka sanoilla ei ole mitään erityistä yhteyttä nykyiseen Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan muodostamaan kokonaisuuteen:
me siellä maassa hallojen
niin kasvoimme kuin kuuset sen:
ei niitä sää voi säikyttää,
ei kuihtumaan saa talvetkaan,
ei puute, kurjuus korpimaan.
Tämä kuvaa pikemminkin Koillismaata ja Kainuuta, joita marssin kirjoitusaikaan pidettiin osana Pohjanmaata eli jakamattoman Pohjalaisen osakunnan aluetta.
Toinen onnistunut pohjalaisaiheinen marssi on Nuijamiesten marssi, joka tuntuu jälkikäteen suorastaan selvänäköiseltä. Miten voi olla, että Koskenniemi kirjoitti vuonna 1912:
meill' on ankarat käskyt kohtalon.
Kenen kerran nuijamme maahan lyö,
se maassa on.
--
Ken on syntynyt lakeilla Pohjanmaan,
hän kantaa tuomion tunnossaan.
Hän ei leppyä voi, hän ei väistyä saa -
vaviskaa, vaviskaa!
Tämähän kuulostaa aivan Lapuan liikkeen ohjelmalta, "valkoisen Suomen perinnön säilyttämiseltä", mutta teksti on kirjoitettu ennen kansalaissotaa.
No, eipa niilla sanoilla taida olla aivan tarkein merkitys. Olin askettain pienessa kirkossa ilmavalvontalotan siunaustilaisuudessa.
VastaaPoistaKylla osas seutukunnan lotat jarjestaa juhlavan ja hienotunnelmaisen siunaustilaisuuden tuttuine virsineen.
Ad Anonyymi et omnia: - sanoista eli retoriikasta olen samaa mieltä ja varoitan huuomisesta höyhennyksestäni.
VastaaPoistaMinulla oli kansankoulunopettajana verraton. lempeä ihminen, viisi vuotta palvellut rintamalotta, ja aivan viime vuosiin asti kävin tapaamassa useita, jotka olivat kulkeneet tuon pitkän tien.
Suuren tunteen muistan hyvin eräistä vainajaisista. Siunattava oli poikkeuksellisen ansioitunt lotta, veljet, kaukopartiomiehiä, saattamassa liput ja vankat ihmiset.
Ajattelin jo silloin, että "isänmaallisuus" on väärin käytetty sana. Nämä veteraanit olivat astuneet esiin ja kestäneet yleisen vaaran uhatessa. Itse asiassa epäilen, että monet kovaäänisimmät 30-lukulaiset olivat toisen luokan tekijöitä 40-luvun alun kaaoksessa.
Eipä tule tältä istumalta mieleen iloista maakuntalaulua.
VastaaPoistaMuualla nämäkin hommat on hoidettu tyylillä.
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=IGnkHj1Rjpw
sellanen ol viipuri... on aika iloinen :)
VastaaPoista