Verkostoista aion jatkaa jupinaa.Ongelma "hirvikärpänen" on ainakin osoitettu. On sanoja, kuten "verkosto", jotka muuttuvat hirvikärpäsiksi ja lentävät sitten ihmisten hiuksiin, nenään ja vaatteisiin ihon alle ja purevat.
Kaikki puhuvat niistä mutta kukaan ei tee asialle mitän.
Ehkä perustan Kuolleiden Sanojen Hautausmaan, jonka voisi sijoittaa lähelle Parittomien sukkien hautausmaata, joka puolestaan ei ole kaukana Elefanttien hautausmaasta (ks. viimeksi mainitusta lähemmin, Burrgouhs, Talttumaton Tarzan).
"Verkosto" ei ole vielä kypsä hautausmaalle, koska se potkii vielä.
En halua toimia samoin kuin perheemme etevä lääkäri, joka koki elämässään ylä- ja alamäkiä. Viimeksi mainitun ollessa ajankohtaine - eräiden väkevien aineiden avulla - hän kerrankin neuvoi pesemään mummun silmät ja viemään riiheen, vaikka asianomainen mummu pani kimeällä äänellä vastaan.
Aion nyt ottaa hiukan selvää mm. DSL-matriisista, ja koska se on vaikea asia, ensin siitä, näkyvätkö feedit eli syötteet esimerkiksi blogin laskurissa. Jos ne näkyvät, haluan tietää, näkyvätkö ne moninkertaisina.
Kysymys tuli ajankohtaiseksi kahdesta syystä. Toimittajat ovat uteliaita, koska verkkovierailuja käytetään tätä nykyä irtisanomkisten perusteena. Moni lehti ilmoittaa panostavansa painetun julkaisun sijasta verkkoon.
Toinen syy on Hanna-Kaisa Ellosen väitöskirja
"Exploring the strategic impact of technological change - Studies on the role of Internet in magazine publishing".
Ohjaajina ovat toimineet kollegani Blomqvist ja Kuivalainen. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Nääs.
Katselin väitöskirjaa eilen illalla kaikessa kiireessä täällä Lappeenrannassa. Aion katsella lisää ja tarkasti. Eritäin mielenkiintoista. Verkkojulkaisemisesta ja sen ehdoista.
Raportoin.
Verkot ovat kuluneita termejä. Siihen markkinointi, niin niska punoittaa.
VastaaPoistaEilisen uutisia päreissä, joita aamuisin kannetaan. "Metsän puihin" painaminen on riimukirjoitusta.
Vuorovaikutteisuus tuo puolet lisää iloa. Voit kirjoittaa saman päivän yleisönosastoon. Kätevää.
Aika on käyttöpääomaa. Lisätään kiertonopeutta poistamalla jonotus puhelimesta, telkkarista ja liikenteestä.
Jaa verkkoja: 150 on tosiaan sopiva. Heimon koko. Hyvien veljien määrä. Kulloinkin.
Onkos rohvessorille toimijaverkkoteoria (muistaakseni suomenkielinen vastine actor-network theorylle eli ANTille) tuttu juttu? Mielestäni voimakkaimmat verkostoja kelailevat ja auki purkavat jutut löytyvät sieltä ja erityisesti Bruno Latourin keloista.
VastaaPoistaAd Anonymous posterior:
VastaaPoistaJoskus minusta tuntuu siltä, että tämä blogi on oikeasti hyvä, kommentoijien takia.
Nimenoaan Latour on ollut kauan oma supersuosikkini, jonka noteeraan reippaasti esimerkiksi Lashin ja miksei myös Beckin yläpuolelle.
Olen vain opetellut pitämään suuni supussa, koska Latourin kirjoja on ollut muulla kielellä kuin ranskaksi vähän ja hiukan epäedustavasti.
Tsekkaa Sinä vähän toisesta aiheesta loistelias yhteenveto - Peyrefitten La Société de confiance + Alain Mincin Les Prophètes du bonheur, une histoire personnelle de la pensée écoomique.
Olen tilannut Latourin Sociologie de la traduction -teoksen ja La fabrique de droit.
Vaikka tämä on blogi eikä Pirkka, tekee mieleni silti esittää niksahtava huomautus parittomista sukista. Tee kuten minä: osta vain mustia sukkia. Kun kaapissa on 57 mustaa sukkaa, sillä ei ole niin mitään väliä, vaikka joku niistä olisikin pariton.
VastaaPoista