Sivun näyttöjä yhteensä

8. elokuuta 2023

Pöljä


Anteeksi, savolaiset. Anteeksi, Pohjois-Siilinjärven kunnioitettavat asukkaat. “Tuliko Pöljästä mitään”, kysyi Savon radan junailija napsutellen pihtejään. 

“Ei tullut”, sanoi mies pyöräyttäen tupakkiholkkia suussaan, jossa hampaita oli harvassa, ja katsoi poikaansa. “Pöljänä pysyy.”

Oli käyty läheisessä Niuvanniemen  sairaalassa saamassa tietoa, auttaisiko nuoren miehen hulluuteen mikään. Eikä siis auttaisi.

Perehdyin Kennanin “pitkään sähkeeseen” miettiessäni sunnuntaina julkaisemani, Venäjänmaata koskevan kirjoitukseni (“Myytti”) johdosta, että jospa Putin on vain pöljä.

Sekä Hitlerin että Stalinin dramaattiset tyhmyydet on listattu. Listat eivät ole lyhyitä. Churchillin ja Rooseveltin vastaavaa kantakirjaa saa hiukan etsiä, mutta ne löytää. Ranskan de Gaulle oli kerran oikeassa, nimittäin kieltäytyessään antautumasta saksalaisille 1940, vaikka esimies niin käski.

Kennanin sähke käsitteli 1945 mieleen juolahtanutta kysymystä, mitä etenkin USA:n pitäisi tehdä suhteissaan venäläisiin nyt, sodan päättyessä.

Kennan esitti tuon saman ajatuksen, jolla Ukrainan sotaa ajatellaan nyt, siitä kun selvästi on Putinille ja hänen joukoilleen pelkkää vahinkoa, voittivat he tai hävisivät tai olipa tuloksena vaikka tasapeli. Kennan ei käyttänyt 1945 samaa termiä sanomalla, että Stalinin ajattelu on myyttistä. Hän sanoi että se on tunteenomaista venäläisyyden ajamista niin että puheet kommunismista ja sosialismista eivät merkinneet mitään. Lännessä vallalla ollut ajattelu, että järkevästi kompromisseja tehden Stalinin kanssa tulisi toimeen, oli kerta kaikkiaan pöljä. Kennan ei käyttänyt tuota sanaa, koska hän kirjoitti englantia.

Truman, joka oli rehellinen rättikauppias Keski-lännestä eikä entuudesta perehtynyt suuren maailman asioihin, piti puheen, ja kylmä sota alkoi. Aidosti äärimmäisen fiksu kenraali Marshall oli oivaltanut puheet massiivisesta raha-avusta Japanille ja Euroopalle ja siihen liittyen Saksan rikastuttamisesta puskuriksi. Ranskalaiset olivat saada halvauksen.

Ranska - valopäiden Mekka ja seutu, jossa on tapana olla henkeäsalpaavan älykkäästi aivan väärässä - ei tajunnut. Englanti ja osittain USA olivat rakennelleet erilaista yhteiskuntatiedettä ja lisäksi valjastaneet sopivat liikemiehet pyörittämään esimerkiksi ilmavoimien ja merivoimien rakentamista. He tiesivät, että toimiva päätöksentekojärjestelmä eli mainoskielellä “yhteiskuntarauha” on kaikki kaikessa. 

Ja Saksaan rakennettiin samanaikaisesti aivan puhtaalta pöydältä rahoitusjärjestelmä ja ammattiliitot, unohtamatta ammattiin kouluttamista. Aikaan saatiin systeemi, jota esimerkiksi Ranskassa ja USA:ssa ei ole vieläkään.

Muistan hyvin, miten täsmälleen minun kaltaiseni henkilöt, sosiaalihistoriasta ja filosofiasta kiinnostuneet vakosamettimiehet ja etenkin oikeusteorian tuntijat, panivat Saksan ja Italian lujille Punaisten prikaatien aikaan. Meillä sama asiaa ajoi 1970-luvun alun stalinismi, joka vetosi erikoisesti niihin, jotka olivat oppineet niin paljon, etteivät enää mitään ymmärtäneet.

Itse en ollut valveutunut. Oli vain niin paljon työtä. Elämäkertaa ei voi kirjoittaa eikä haaratuvien polkujen puutarhaa ole.  Menneisyys määrää tulevaisuutta, mutta menneisyys muuttuu koko ajan, koska se on muistissa, ja muistia vertaa sienirihmastoon. Se kasvaa, katkeilee ja haaroittuu koko ajan.

Kyllä. Putin on pöljä. Ihminen ympäristöineen on emergentti eli muuta kuin osiensa summa. Tuossa on rapulla käpy. Kaikki kuninkaan miehet eivät pysty palauttamaan sitä siemeneksi, josta käoyä kantanut kuusi on kasvanut, eivätkä siementä kantasoluksi. Jos hän ei olisi pöljä, hän tjon tajuten miettisi seuraajaansa. Uskottava perimätieto kertoo, että ihmiset oikaisevat koipensa, kukin vuorollaan.



28 kommenttia:

  1. USAN politiikka Saksan suhteen 1945 alkaen oli täysin oikein ajateltu ja toteutettu. Saksa lähti rakettimaiseen nousun ja vahvisti Euroopan taloutta ja turvallisuutta eikä uutta uhkaa enää sieltä tullut maailmalle. Samalla siitä tuli puskuri Venäjää vastaan vaikka välitöntä uhkaa ei ollut tulossa. Kaukaa viisaat kuitenkin ymmärsivät että Neuvostoliittolainen maailmanvalloitus oli vasta pääsemässä voimiinsa ja sitä vastaan oli kerättävä voimia.

    Hyvin samankaltainen politiikka oli Japanin suhteen ja siitä tuli oman alueensa talousmahti mutta ilman mitään sotilaallista voimaa. Vasta nyt Japani on alkanut varustautua Venäjän ja Kiinan aggressiivisia menettelyitä vastaan.

    Ensimmäinen maailmansota päätettiin täysin väärin ja seurauksena oli revanssisota ja joukko erilaisia sotia joihin kansat joutuivat. Jos sodan voittaa ei pidä toista valtiota nujertaa täysin vaan auttaa sitä ja etsiä positiivisa ratkaisuja. Vaihtotéhtona sille on vain toisen valtion täydellinen tuhoaminen. Se on juuri se jota Putin on nyt yrittänyt Ukrainan suhteen mutta tilanne onkin mennyt toisinpäin. Putin on onnistunut tuhoamaan maansa talouden, teollisuuden, asevoimat, kansan ja kansainvälisen luottamuksen pitkiksi ajoiksi eteenpäin. Ukraina taas on kohonnut aivan uuteen kansainväliseen arvoon ja sillä on edessään merkittävä rooli Euroopan taloudessa ja politiikassa kunhan kahinat saadaan päätökseen.

    VastaaPoista
  2. "Pöljäm pysäkilta palamupuihen siimekseen" on kirjannimien klassikko.

    VastaaPoista
  3. Näen entisenä siilinjärveläisenä (1973-1985) suanen kysäistä, jotta mitäänhän oekeesti lie tuon 2xanteekspyynnön taka-ajatuksena? (Meelle entisille, ja nykysillekiin kuulema, savolaisjuntturoelle kun aina leohkastaan mittään asijoista tietämättä, että vastuu siirtyy kuulijoelle, niin tässä näätästäs luuloteltavan toesin päen. :) )

    Pöljähän on ihan ylleiskieltä eekä liity Savvoon muuten kuin että siellä on sen niminen kylä, ja että tunnetuksi sen mualimalle teki Viänäs Kalle sananrieskoeneen joeta Pulasteesta ahventa onkiissaan piässään alustelj´.

    Virree se Pöljän kylä on eelleenniin: museo, koolu, päeväkoti(?), muanviljelystä ja joellae jootenpötkyilyä. Kaapat yks´toisensa jälkeen oovat lopettanneet. Huoltamo Viitostupa tuoreine munkkikahveíneen ja piskuisine mökkeineen on kuitenniin pitäny pintasa Pitkäjärven rannalla, siinä Mehtomäen tiehuarasta vähän Pohjosseen päen.

    VEK

    Ps. Pöljästä kun ajaa 5-tietä 8aakymppiä ohitse, niin äkkivilkaisulla ala-asteen kohdalla on lukevinaan tienviitasta >Pöljäinkoulu>. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :))) ♥ ♥ ♥ Savon mua ja savon kieli, kuinka teitä rakastan!

      Poista
  4. Pitäähän tämä tähän laittaa:
    Kuopiossa pyrki ukko linja-autoon ja kysyi: Mittee se maksaa kyyti Pöljälle?
    Kuski vastasi: Hyppee kyytiin vuan, taksa on sama kaikille!

    VastaaPoista
  5. Ranska-kommentista bretecher-palkinto!

    Mitä Saksan ammattikoulutukseen tulee, huomautamme että siellä oli jo 1800-luvun lopulla insinöörikoulutus, joka oli maailman ihme varsinkin englantilaisille. Englannissa lähes kaikki perustui kisälliyteen, ja sen takia teollisuudelta puuttuivat standardit. Seuraus: lentokoneiden mittarit hankittiin Atlantin takaa, ja Lucas oli sähkövika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On vähän sääli että ranskalainen tekniikka, kuten autot, on menettänyt ainutlaatuisuutensa. Ennen ranskalaisen tuotteen tunsi aina siitä että siinä oli keksitty joku mukaongelma joka oli ratkaistu nerollisen ennalta-arvaamattomalla, kauniilla ja monimutkaisella tavalla.

      Poista
    2. Ruotsissa sanotaan: Lucas oli mies, joka keksi pimeyden.

      Poista
    3. Anonyymi, mulla on Citroen Xsara Picasso. Se on temperamenttinen pariisitar, jolla on oma ostoskori ja viehättäviä tapoja.

      Poista
    4. Minullakin oli Sitikka joitakin vuosia. Voi sitä korjausten määrää, koko ajan jokin oli rikki, loppua ei näkynyt eikä syntynyt korjaamalla. Melkein kaikki liikkuvat osat piti vaihtaa sinä aikana ja auto sentään oli uusi lähtiessä. Ne talkoot riitti!

      Poista
    5. Ranskalaiset osaavat tehdä pehmeästi kulkevia, mukavan ajotuntuman autoja, mutta siihenpä se osaaminen sitten tyssääntyykin.

      Poista
    6. Ne ovat lisäksi turvallisia, kestäviä ja luotettavia. Järkevästi varusteltuja (ei turhaa kikkailua, eikä automatiaa) ja ergonomisia.

      Poista
  6. Ad Omnia: Lisäksi Englannissa tiedemiesten nyreys teknikkoja kohtaan jatkui Englannissa yli toisen maailmansodan.

    VastaaPoista
  7. Putin näyttää olevan niin kaukana pihalla kaikesta siitä mitä kutsutaan tosielämäksi että hyytää.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  8. Mihin savo- ja pohjalaiset kannattaa siirtää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ko. siirtopolitiikkaan ee yhteiskuntien tarvii vähiä paukkujaan tuhlata. Meetä savolaesija löötyy kaekkijalta muapallolta törmäelemästä pohojalaessiinkin. Kyselijä suattaa itekin asua keskellä Helsinkiä jo väriäkin vaehtaneiden savolaesjuuristen ympäröemänä ;)

      Poista
    2. Nyt kun ei enää oikein voi mollata lihaviakaan, jäljelle haukuttaviksi ovat jääneet vain savolaiset, tuo pohjalaiset-maininta tässä vain hämäystä. Rassismii, raassismii!

      Poista
    3. Mites Ruottiij ja Volkam mutkaa, sinne mistä tulivatki?

      Poista
  9. Jos tarkkoja ollaan (ja miksei oltaisi?) de Gaulle ei "kieltäytynyt antautumasta saksalaisille 1940, vaikka esimies niin käski".

    Sota-asian alivaltiosihteeri (sous-secrétaire d'État à la Guerre et à la Défense nationale) de Gaullen esimies, pääministeri Paul Reynaud oli täsmälleen samoilla linjoilla de Gaullen kanssa: aselepoon Saksan kanssa ei pidä suostua, vaan taistelua on jatkettava. Koska suurin osa hallituksesta kuitenkin puolsi aselepoa, Reynaud ei nähnyt muuta mahdollisuutta kuin erota pääministerin tehtävästään. Samassa rytäkässä meni tietysti Reynaud'n virkaansa nimittämän, brittien kanssa neuvotteluja käyneen de Gaullenkin asema. Erotettiinko hänet vai erosiko itse, samantekevää. Seuraavana aamuna hän oli jo takaisin Lontoossa - tällä kertaa vastarintaliikkeen edustajana. Vain pari päivää myöhemmin hän piti BBC:llä kuuluisan radiopuheensa, jossa julistautui Vapaan Ranskan johtajaksi.

    Vähemmän vapaan Ranskan uudeksi pääministeriksi nousi apulaispääministeri, vanha sotaratsu marsalkka Pétain. Edellinen pääministeri Reynaud vangittiin, aselepo Saksan kanssa allekirjoitettiin ja Vichyn yhteistoimintahallitus muodostettiin. Pétain itse oli loppuun saakka sitä mieltä, että palveli Ranskaa kunniakkaasti nimenomaan jäämällä maahan. Jalomielinen(?) de Gaulle muunsi hänen sotaoikeudessa saamansa kuolemantuomion elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi. Viimeiset vuotensa Pétain vietti ilmeisesti vahvasti dementoituneena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. De Gaulle oli sitä mieltä, että Pétainin olisi pitänyt ymmärtää tehdä viimeinen palvelus isänmaalle ja jäädä maanpakoon Sveitsiin ja kuolla siellä unohdettuna, mutta kun ukko väkisin pakkautui takaisin Ranskaan tuomittavaksi, niin ei sitä voinut ampuakaan.

      Poista
  10. "Pitkän sähkeen", kylmän sodan perusdokumentin, kirjoittaja ja patoamispolitiikan muotoilija George F. Kennan oli itsenäinen ajattelija. Hän oli pitkän linjan Venäjän asiantuntija, ja työskennellessään Yhdysvaltain suurlähetystössä Moskovassa Stalinin suuren terrorin vuosina 1930-luvulla hän asettui jyrkästi poikkiteloin sinisilmäisen suurlähettilään Joseph E. Daviesin kanssa.

    Kennan työskenteli Yhdysvaltain Moskovan suurlähetyssä uudelleen toisen maailmansodan loppuvuosina. Hän vakuuttui siitä, että Stalin tarvitsi ulkomaailman vihamielisyyttä oikeuttaakseen diktatuurinsa. Kirjoitettuaan sähkeensä Kennan vastusti vetypommin rakentamista ja kilpavarustelua, koska se lujittaisi Stalinin ja hänen seuraajiensa asemaa. Kennan vastusti sekä mccarthyismiä että 1960-luvun radikalismia.

    Kennan kannatti jyrkkiä toimia Kuubaa vastaan, koska se kuului Yhdysvaltain etupiiriin mutta vastusti Vietnamin ja Irakin sotia, koska ne eivät kuuluneet. Kylmän sodan jälkeen Kennan vastusti NATOn laajenemista ("strateginen möhläys potentiaalisesti eeppisessä mittakaavassa").

    Kennan oli realistisen koulukunnan edustaja, erotukseksi wilsonilaisesta. Halu vähentää Yhdysvaltain sitoutumista muiden maanosien asioihin ei ole vain Donald Trumpin kanta.

    VastaaPoista
  11. Brittiläinen suunnitelma Neuvostoliiton jyräämiseksi tavanomaisen sodankäynnin keinoin akselivaltojen toimesta oli pitkään salainen, tupsahti julkiseksi taannoin eikä aiheuttanut juuri kulmien kohottelua kummempaa. Vanhoillisena sitä voisi pitää mutta kyllä se saa vielä sille kuuluvan arvon tutkijoiden silmissä, se oli ajanmukainen ja pätevä.

    Kun tämä asemasotatilanne oli vallitsevana niinkin pitkään onko mikään kumma kun se jatkaa olemistaan pelkällä inertialla.
    Siinä ei länsi eikä itä sen kummemmin voi saada yliotetta kansakunnista ja kulttuureista, Kiina ja Intia siitä hyötyvät.

    VastaaPoista
  12. Ei Venäjää voi voittaa, korkeintaa n heikentää tilapäisesti. Kirjoitti Miehemme Parikkalasta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Venäjä on jo hävinnyt sodan. Sen piti kestää kolme päivää ja silloin Ukraina olisi ollut valloitettu. Pian on kulunut 600 päivää eikä Venäjä ole kaapannut yhtään uutta aluetta 2014 jälkeen. Tappiot sen sijaan ovat yli 250 000 kaatunutta, satoja tuhansia haavoittuneita, armeija romahtanut, talous kuralla, teollisuus pysäyksissä jne.

      Poista
    2. Se on aivan totta.
      Ajatus voitetusta Venäjästä on lapsellinen, eihän voida ajatella että olisi barrikadeille pikkuisiin kriiseihin reagoiva venäläinen joka penäisi ulkopoliittisia oikeuksiaan. Yhtä hyvin voisi olla traktorimarsseja Moskovassa huonon viinisadon vuoksi.
      Läpeensä epäpoliittinen kansa joka uskoo myyttiin on luja idea ja kansan idea on venäläisittäin myyttinen asia.
      Johtajien sankar'teot aina erikseen, ja kyllä niistä siellä osataan myös veistellä. Katsokaapa sikäläinen vitsikilpailu, sen voitti kertomus Putinin avustuksista tsuktseille.

      Tässä kaikessa on jotain tuttua suomalaiselle, sen hoksaa kun saa kuulla vitsejä joita kansa on tehnyt herroistaan.

      Voi olla että kansa - olkoon se sitten vaikka maa, alue, kielen rajaama tai valtio ellei jopa näitä kaikkia on tasa-arvoisempi ja jatkuvuuteensa uskovampi kuin itsekään ymmärtää, kunhan sen koko ylitttää kriittisen massan.

      'Tsaari on Moskovassa ja Jumala Taivaassa vai oliko se toisinpäin, minkä voi köyhä venäläinen talonpoika?'

      Poista
  13. Suosittelen lämpimästi elokuvaa Oppenheimer myös kylmän sodan syntyvaiheen kuvauksena. Olisi mielenkiintoista kuulla myös kvanttifyysikkojen kommentteja siitä. Kerrankin tiedemiehiä kuvataan muutenkin kuin karikatyyreinä.

    VastaaPoista
  14. 'puheet kommunismista ja sosialismista eivät merkinneet mitään'
    Kyllä Stalin ja muu neuvostojohto uskoi kommunismiin, mutta kun sen kannatus laajemmissa kansanjoukoissa oli varsin rajallinen. Perus puolueen jäsen saattoi kysyttäessä vastata, että imperialismi on sosialismin korkein aste, ja perusmusikka ymmärsi ja välitti aatteesta vielä vähemmän. Kansaan vetoava propaganda vaati aineksia, joita ymmärsi kuka tahansa, ja ne saatiin omaksumalla Venäjän historian suurmiehiä ja kulttuuria, eikä lainaamalla Marxin koottuja.
    Mutta Venäjä pidettiin alistettuna Neuvostoliitolle. Sillä ei ollut niitä kansallisia instituutioita, joita muilla oli neuvostotasavalloilla, ja syystä. Kun Boris Jeltsin onnistui tekemään itsestään Venäjän ensimmäisen presidentin 1990, se oli lopullinen naula Neuvostoliiton arkkuun. Stalin ammutti Leningradin johdon 1950, kun epäili näitä samankaltaisista ambitioista. Gorba ei ollut Stalin.

    VastaaPoista