Sivun näyttöjä yhteensä

20. toukokuuta 2022

Aivoturso


 

Neuroplastisuus on hyvä sana tuntea.

 

Vielä äskettäin luultiin, että aivot ja keskushermosto ovat mitä ovat eivätkä käskien kasva. On siitä jo kyllä jonkin verran aikaa, kun tuttavani kasvatti hermoa jalkaansa. Hän oli tehnyt perisuomalaisen virheen eli naisväen motkotettua koko matkan, että taas saa tuhertaa märkien puiden kanssa tulta hellaan, kun sataa ja liiterin katto on rikki, hän kiipesi kylmän raivon vallassa katolle korjaustarvikkeiden kanssa.

 

Seuraus oli se tavallinen, putoaminen ja jaloissa yhteensä seitsemän murtumaa. Jalkaterän voimisteluttaminen liikkuvaksi kesti yli vuoden mutta onnistui. Isälläni taas toinen jalkaterä jäi vähän lerpuksi, kun hän kaatui niskoilleen mökkirannassa ja sai neliraajahalvauksen.

 

Muuan neurotieteen uranuurtaja toteutti mielestäni hiukan ilkeämielisen kokeen. Lontoon takseilta vaadittu kaupungin tuntemus on kovaa luokkaa. Suomessa takseilla oli ennen autossa hakuteos. Hämärässä luin sen nimeksi ”Panomiehen käsikirja” vakka se oli palomiehen. Siihen oli listattu myös, mistä katu alkaa ja mihin se päättyy. Kirjasta oltiin mustasukkaisia niin etten onnistunut hankkimaan sitä. En siis tiedä, kerrottiinko siinä, mahtuuko kadun päässä kääntämään auton. (Olen itse peruuttanut Salonpiästä 3,5 kilometriä enkä halua toistaa tuota harjoitusta.)

 

Neurotieteilijä todisti, että kadunnimet oppineiden suhareiden aivoturso (hippocampus) oli isompi ja komeampi kuin vertailuhenkilöiden.

 

Sellainenkin käsityskanta on, että ahkera muistin harjoittaminen voi auttaa toipumista aivovammojen jälkeen jopa paremmin kuin lääkkeet. Haluaisin täsmentää, että opeteltavaksi suositellaan kieltä tai musiikkia.

 

Joku täällä jaksaa mellastaa, että matematiikka ei ole tiede. Ehkä se ei ole liioin kieli, vaikka siinä on monia samanlaisia piirteitä. Monet merkittävät matemaatikot ovat maininneet sanan ”mystinen” kuvatessaan, miten puhtaan matematiikan kehitelmät löytävät joskus vastineen fyysisestä ympäristöstä. Yhtälön ei siis pitäisi tarkoittaa mitään, mutta sepä tarkoittaa.

 

Gödel, joka oli hullu mies, väittää Gabelsbergerin järjestelmän mukaan laatimissaan laajoissa pikakirjoitusmuistiinpanoissa, että maailmankaikkeuksia on monia ja ettei tämäkään laajene, vaan pyörii laskennallisten akseliensa ympäri. Tämä kuulemma johtuu suoraan Einsteinin yhtälöistä.

 

Muuan matematiikan ja fysiikan osaajien ryhmä väittää löytäneensä hyvin pieneltä nanoalueelta, jossa eräät luonnonlait tunnetusti lakkaavat vaikuttamasta niin ettei esimerkiksi painovoimalla näyttäisi olevan ihmeempää merkitystä kvarkkipuurossa, alueen jolla havaitun hiukkasen sisältä löytyy suuremi hiukkanen. Siis maatuska-puunukkeilmiö siinä muodossa, että maatuskan sisällä on alkuperäistä isompi nukke. 

 

Tämä tarkoittaa, että tuolla eV-alueella matematiikka menee uusiksi. Se antaa myös tuulta kaltaiseni maallikon purjeisiin, joka arvelee, että kukaties eräät pahat ongelmat, kuten pimeä aine, ovatkin matemaattisia eivätkä fysikaalisia.

 

Sääli ettei Gödel merkinnyt läheskään kaikkia oivalluksiaan muistiin. Mutta hän oli, kuten sanottua, paranoidisen psykoosin syömä. Onneksi hänen pyykkärin näköinen vaimonsa oli hyvä leipomaan omenastruudeleita ja wieninleikkeitä, joita Gödel tosin ei syönyt.

19 kommenttia:

  1. Jaroslav Hasek Svejkissään mainitsi sivutarinan sivuhenkilön, jonka käsityksen mukaan maapallon sisällä on toinen, suurempi maapallo. Tuli mieleen tuosta maatuskanukkeajatuksesta.

    VastaaPoista
  2. Kun oli tuo maininta katon korjaajasta, niin oikaisen maalarin hommiin. Näin Kreikassa maalarilla teleskooppivartisen telan. On kätsy peli. Varressa oli mittaa noin kahdeksan metriä ja ilmeisesti akkutoiminen lyhennys ja pidennys. Mies ylsi kymmenmetrisen talon räystään alle pihassa seisten ja välillä telaa kostuttaen maalikippoon. Sataneliöinen seinä tuli valmiiksi alta kahden tunnin tikkaitta ja telineittä. Voisi pelittää Suomessakin!

    Västäräkin kanssa ulkoillut Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin maalasin taloni 2001. Ei tarvinnut tikkaille kiivetä.

      Poista
    2. Voipi talonsa maalatakin. Hirsitaloa ei ole tarpeen, veistettyä ainakaan. Hopeansilkkinen on se, kunhan on hyvällä paikalla. Vaan-vaan, keittomaali on kyllä eto kehveli, faalunin tai muun pigmentin kera. Mukavata puuhaa!
      Pappilat ne vaan, ja muut mokomat, osuuskaupat ja sellaiset öljymaalin ökytöllit siveltiin. Nyt se on myöhäistä. Teho -öljymaali on - mutta pitää varoa Pika Tehoa, se on oikeastaan pikatuho.

      Lateksi on kumipuun maitiaisneste. Siitä tehdään varmuusvälineitä ja hansikkaita.

      Se on vaan niin että muovi on plastik, tavarits. Polikarbonat, bulitpruuf ynnä liirun sun laarum.

      Vernissa. Taidenäyttelyissähän ne, vernissajaiset.

      Että semmosia. Kittiä kans! (liitu + vernissa)

      Näillä pärjääkin alkuun, jos ei ole joku päässyt tuhertelemaan vielä taloa. Kannattaa tarkastaa, ja pyytääpä hän ammattihlön jos arastuttaisi, tulee edullisemmaksi, usein.

      Poista
    3. Eräs yli seitsemänkymppinen tuttava meni, ikänsä unohtaen, maalaamaan kesämökin kattoa ja tipahti alas maalipönttö päässään. Ei käynyt kuinkaan, paitsi että oli ollut vaikea puhdistautua ennen taksiin astumista ja sairaalaan menoa. Pieni hiushalkeama oli kyllä tullut takaraivoon, mutta vieläkin entinen kollega elää reippaana, täytti juuri 85.

      Poista
    4. "Teho öljymaali" ei ole öljymaalia, vaan alkydimaalia. Kehotan kääntymään vaikka Uulatuotteen puoleen, tai voi sen sekoittaa itsekin.

      Poista
    5. GVK Parainen. Sieltä saa kaikkea, soitto rittää. Parainen 21660.

      Poista
  3. Edelleen olen sellaista mieltä että on vain yksi universumi. Pyöriikö se vai ei on aika samantekevää kun ei sitä voida havaita. Jos pyörimisliike olisi merkittävän nopeaa se aiheuttaisi voimia jotka laajentavat maailmankaikkeutta. Useamman sisäkkäisen universumin havaitseminen pitäisi olla mahdollista. Jos niitä ei kyetä havaitsemaan mitenkään, kyse on vain hypoteesista jota ei voida koskaan todistaa.

    Se, että jokin ajatus sopii Einsteinin yhtälöihin, ei tarkoita sitä että se olisi sama kuin todellisuus. Se voisi kenties olla jopa mahdollista mutta se ei tarkoita että välttämättä niin olisi.

    Matematiikan kauneus tulee esille rakenteissa ja erilaisten rakenteiden yhtäläisyyksissä. Matematiikan monimutkaisuus on itse asiassa ääretöntä. Kuitenkin, matematiikan oleelliset säännöt ja teoreemat ovat mahdollisimman yksinkertaisia. Ihminenkin erehtyy tässä kuvitellessaan asioita liian monimutkaisiksi ja siksi niiden ratkaisu ei suju. Monissa tapauksissa ratkaisu on ollut naurettavan yksinkertainen mutta jonkun on vain pitänyt se löytää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki mahdollinen tapahtuu, jossain ajassa ja paikassa.

      Poista
    2. Tuskin. Mikä saa sinut ajattelemaan noin? Jos vaikka tuo pitäisi paikkansa niin mikään aika ei riitä kaikkien mahdollisten asioiden tapahtumiseksi. Jokaisen tapahtuman jälkeen on uusi lähes ääretön määrä tapahtumavaihtoehtoja jotka voisivat toteutua ja sitten on niitä jotka eivät olisi mahdollisia ja niidenkin pitäisi silti tapahtua. Perustelut?

      Poista
    3. Ihmiselle ei ole oikein mahdollista kuvitella muuta kuin kolmiulotteista avaruutta. Jos semmoinen on ääretön ja jatkuu samanlaisena ikuisuuteen, on sen kai pakko olla sellainen, että jossain toteutuu kaikki se minkä todennäköisyys ei ole nolla. Tähän kai perustuu vaikka Linnunradan käsikirja-sarja. Fysiikka ja ilmeisesti todellisuus ovat sitten eri mieltä.

      Poista
    4. Kielellisestä ongelmasta ei pidä tehdä fysiikan ongelmaa. Niin "universumi" kuin "maailmankaikkeus" merkitsevät mielestäni yksiselitteisesti sitä, minkä ulkopuolella ei ole mitään.

      Käytännössä puhunta on hankalampaa. Jos esimerkiksi universumi määritellään siksi, joka syntyi alkuräjähdyksestä 13,8 miljardia vuotta sitten. Samanlainen tapaushan on vuosisadan aikana vakiintunut sanan "atomi" merkitys, vaikka tunnemme ison läjän hiukkasia, joista se koostuu.

      Poista
  4. Käytyäni päänkuvan otattamassa tuli ajatus että jospa saisin tiedoston jotta voin painattaa kuvaa paitoihin. Olisi todistus että on sillä ainski jotain siellä - hatunalusheinien tapaista - vaikkei uskoisi. En kehdannut, kun päätä vähän kivisti ja siinä oli se lääkintätätikin, ne voi olla helposti kiukkusia jos kovin hauskaa on, potilaksella. Onhan se kuvanen tallessa ja joutaahan sen toistekin. Ei se kumminkaa noin komea potretti ollu, kun tuo mikä komeilee yllä. Komea on!

    P. S.
    Näyttäs miettivän jääkiekkoa, ja nälkäkin olis vissiin, ei tosin kukkakaalia. Kylläpä se voidaan hyväksyä.

    VastaaPoista
  5. Onhan see ihan järkeenkäypää, että harjoitus voimistaa aivotursoa, vanhaakin, ihan niin kuin treeni lihaksia. Kaikki nyt siis synapseja kasvattamaan, ja helppo tapa on lukea päivittäin jotain vähänkin osaamallaan ulkomaan kielellä.

    Aivot tarvitsevat myös sopivaa ravintoa, ja luonto tarjoaa tähän aikaan ilmaiseksi kevään ensimmäistä virkeää, aina uusiutuvaa lehtivihreää, nokkosta ja vuohenputkea. Ei niitä saa hävitetyksi ruusupuskista, muttaa turhaa se onkin. Sopivat rasvat, banaanit, avokadot ja pähkinät tulevat vlitettavasti kauempaa. Puutarhassa on kyllä mantelipensas, mutta ei siitä yleensä manteleita saa. Naapurilla on runsastuottoinen pähkinäpensas, ja kasvaa niitä täällä luonnossakin paikoin. Auringonkukan siemeniä Ukrainasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivo on lihas muiden joukossa. Harjoittamalla se kasvaa. On sen tunnustanut kapitalistinenkin tiedemies.

      Poista
    2. Tarkoitin aivojen hermosoluja, kirjoitin laiskasti. Nekin kuulemma lisääntyvät intensiivisellä liikunnalla, siis vaikka kuntosalilla tai -polulla. Jälkipolvi väittää, että vanhojenkin ihmisten pitäisi pelata tietokonepelejä, jotka kehittävät reaktionopeutta. Kuinkahan viisaita nykylapsista vielä tuleekaan!

      Mutta mitä tekemistä kapitalismilla tai muulla yhteiskuntajärjestelmällä on tässä yhteydessä?

      Poista
    3. Ei varmaan mitään, onpahan vaan (intertekstuaalinen) viittaus V. Linnan Tuntemattomaan.

      Poista
    4. Ei s'oo politiikka silloon tarpeellista kun kirjallisuuren kans' elämöörähän.

      N' oon äkäsiä neuroonia, mis kunnoos' sitä sitte ollahan...

      Poista