Paikka sillan alla ei ollut kurja, koska kaupunki oli Los Angeles ja olin syömässä UCLA:n taloustieteen professori Armen Alchianin luona. Jo Kaliforniasta käsin ja sitten Suomessa yritin levittää L&E-oppia. Law and Economics sai myöhemmin nimen ”oikeustaloustiede” ja sen ydin oli omistusoikeus. Myös vahingonkorvaus, etenkin anglosaksinen ”torts” sai paljon huomiota.
Alchian kertoi, miten hän Rooseveltin asiantuntijana ja Stanfordin professorina oli San Franciscon konferenssissa osunut istumaan V. Molotovin viereen. Kun konferenssissa esiteltiin sodanjälkeinen taloudellinen järjestelmä, jonka nimitykseksi tuli Bretton-Woods, Molotov muuttui marjapaskan väriseksi, kertoi Armen-setä.
Hän opetti minulle suoraan yhdessä Williamsonin ja Coasen kanssa ja vahvasti RAND-Corporationissa kehittelmiään ajatuksia. Hän oli päätellyt julkisista asiakirjoista, mikä on huppusalaisen vetypommin keskeinen raaka-aine: litium. Armeija takavarikoi julkaisun heti, koska tulos oli oikea. Alchianjatkoi sanomalla, että jos kerrotte hänelle omistusoikeuden siirtämistä koskevat oikeussäännöt, hän päättelee niistä järjestelmän taloudellisen tuloksen.
Alchianin itävaltalaisten – etenkin Hayekin – kautta taloustieteeseen tuoma lusmuilun käsite, josta käytettiin sievempää nimitystä, mullisti alan niin että aivan oikein taloustieteestä 95 prosenttia sanottiin taloudellisesti ja tieteelliseksi yhdentekeväksi.
Tärkeää oli kuvailla liikeyritys. Sen teki hänen kaverinsa Ronald Coase. Sitten oli nähtävä, että insentiivit kohdistuvat pienryhmiin, jolloin lusmujen löytäminen ja poistaminen on menestyksen salaisuus. Se on.
Hänen oppilaitaan olivat Stiegler, Demsetz, Gary Becker ja Buchanan. Hänen kirjoituksensa informaatiokuluista nousi sadan vuoden siteeratuimmaksi. Oivalluksilleen uskollisena hän pyöritti tiimiä (toinen Chicagon koulukunta, sitten UCLA:n koulukunta). En tiedä, riipoiko häntä, että muut saivat Nobelin muta hän itse jäi ilman.
Arvaan, ketkä kaikki olivat olleet asialla, kun aloin saada kutsuja amerikkalaisten tuomareiden viikon tai kahden taloustiede-kursseille, joista muun muassa Tucson 1999 oli valtava kokemus. Suomalaiset ylimieheni tykkäsivät hyvin huonoa siitä, että minut kutsuttiin noille kursseille senkin jälkeen, kun olin siirtynyt yliopistolle. Mutta tämä oli ainoa keino ymmärtää syvällisesti, miksi ja miten niin mielipuoliset järjestelmät kuin tekijänoikeus ja patenttioikeus olivat syntyneet.
Tuomari Robert Posner (s. 1939) antaa ymmärtää olleensa tämän ajattelutavan isä. Tiesin heti, että hän valehtelee. Hän on ylifiksu. Sellainen ihminen kompastuu usein omaan kieleensä.
Odotan edelleen, että pitäisi kirjoittaa vaikka jonkun juhlakirjaan artikkeli. Toistaisin silloin oikeustaloustieteellisen oppini. Tekijänoikeus ja patenttioikeus saivat rämät puujalkaisiksi, että niiden (abstrakti teos, abstraktinen oivallus) siirtäminen on informaatiokustannukset eli siis kysynnän rakentumisen vaatiman hinnan arvioimisen kannalta niin kovin vaikeaa, kallista ja hankalaa. Ja että kapitalismin perusteet ovat itseluottamus, itsenäisyys, vastuullisuus, rehellisyys ja luottamus”.
Näitä he puhuivat, siltojen miehet. Kun puhuin tästä Suomen tekijänoikeudellisessa yhdistyksessä, Liedes hommasi minulle potkut järjestön hallituksesta.
Loistava kirjoitus. Kun kaikkea ei sanota vaan hiukan sinnepäin, niin lukijalle jää kova uteliaisuus moneen kohtaan.
VastaaPoistaSen verran poikkean toiseen ajankohtaiseen aiheeseen. Nimittäin Voiton päivän paraati 9.5.2022 Moskovassa sisältää melkoisia riskejä, kun koko valtojohto on paikalla ottamassa vastaan paraatia.
Jostain tuntemattomasta maasta saattaa lähteä liikkeelle 20 -30 ristelyohjuksen isku kohti paraatin vastaanottajia ja valta on vaihtunut Venäjällä. Ja sen mukana moni muukin asia siinä maassa.
Voisko Jukkis-setä toimia kerrankin oikein ja propagoida sen puolesta, että oikeusoppia ja talousoppia ei enää kutsuttaisi tieteiksi. Tiedettähän ne eivät ole.
VastaaPoistaOnhan olemassa mm oikeustieteellinen tiedekunta ja valtiotieteellinen tiedekunta, jossa opetetaan mm kansantaloustiedettä.
PoistaNämä mainitut tieteenalata ovat niin paljon tiedettä kuin niissä puitteissa on mahdollista. Ei ne tietenkään mitään insinööritiedettä ole eikä tähtitiedettä eikä rakettitiedettä.
Voisit itse tutustua asiaan hyväksikäyttämällä meidän kaikkien käyttämää KVG -kanavaa.
Haluaisin kohottaa tässä kohdin ääneni kielemme historian puolesta. Suomessa sana tiede on saksan sanan Wissenschaft käännös. Tämä termi kattaa kaikki yliopistossa opetettavat opit. Meidän kielemme ei siis tee eroa humanististen tieteiden (engl. letters tai scholarship) ja empiiristen tieteiden välillä. Suomeksi teologia ja filosofiakin ovat tieteitä, vaikka ne eivät missään nimessä ole empiirisiä.
PoistaTiede on katsojan silmässä. Muita epätieteitä ovat ainakin matematiikka, historia, sosiologia, psykologia, filosofia, lääketiede, tekniikka.... Onkohan fysiikkakaan (miten voi olla tiede joka väittää tietävänsä jotain vaikka 95% maailmankaikkeudesta jää selittämättä?)
PoistaEtymologisesti "tiede"-sanan takana on vanha "tietää"-verbi, joka puolestaan on muodostunut sanasta "tie". Tietäminen on siis tien tuntemista johonkin tai miksei myös jostakin pois. "Tiede" on uudissana 1800-luvulta, jonka huomaa "tietysti" myös tuosta d:stäkin.
PoistaTalous ja oikeus ovat vallankäytön oppeja - mistä ei toki vielä automaattisesti seuraa, että ne kuvaisivat objektiivisen maailman aina ja kaikissa tilanteissa joka suhteessa väärin. Luulen myös, että monille tieteen erääksi määritelmälliseksi pilariksi riittää muutenkin se, että asia on esitetty hankalasti.
PoistaPsykologia ja sosiologia ovat ideologiaa eli uskonnon fissiotuotetta, ja sellaisille on ominaista, että ne kuvaavat hyvinkin tarkasti maailman tiettyjä tahkoja, vähän kuin ihminen kuuta ennen kuulentoja.
Ja tämähän, mitä kirjoitin, oli tietenkin kaikki jaloa ja kiistatonta totuutta. Jos joku näistä asioista tämän kommentin luettuaan toisin ajattelee, hänelle vihaisesti sormea kaksikymmentä kertaa vaihtelevin painotuksin ja pahansuopain mulkaisujen saattelun alaisuudessa heristettäköön,
ynnä hänen henkilökohtaisen varallisuutensa senhetkisestä arvosta 7,5 prosenttia lastensuojeluun lahjoitettakoon, missä varallisuus ja suoja määritellään suhteessa kulloinkin käypään indeksiin siten, että suoja tarkoittaa enintään 20 vihamielistä tapahtumaa laskennallisesti edellisen 360 päivän ajalle jaoteltuna; kuitenkin niin, että vihamielisiä tapahtumia saa olla kyseisen ajanjakson kunkin 30 päivän mittaisen alajakson aikana, missä alajakso katsetaan alkavaksi kalenterivuoden alusta, enintään viisi;
ja siten, että vihamielisen tapahtuman määritelmänä käytetään henkilön tarkoitukseen varatulla julkisella alustalla tekemää ilmoitusta pahasta mielestä sekä yli 15 asteen todettua poikkeamaa mielialalautakunnan hyväksi loukkaamaattomuuskäytännöksi katsomasta toiminnasta, missä viimeksi mainitun painoarvo tarkastelussa on 0,6 ja ensin mainitun 0,4;
lapsen määritelmänä käytettäköön kiistanalaista asemaa yhteiskunnan ja biologisten vanhempien vallankäytön kohteena; kuitenkin siten, että jos yhteiskunta ei tiettynä aikana mistä tahansa syystä kykene toteuttamaan tehtäviään yksilön oikeuksien turvaajana, vanhemmilla on oikeus ottaa yhteiskunta tuolta osin holhoukseen niiltä osin kuin heidän voidaan katsoa olevan yhteiskunnan osaomistajia siten kuin laissa on tarkemmin määritelty;
"Tiede on.."
PoistaOletko vakavissasi ettei matematiikka ole tiedettä? Taitaa oma tieteellinen pohjasi olla olematon. Mikä sitten olisi? Mitkä siis ovat kriteerisi tieteelle?
Matematiikka pohjautuu todistettuihin lauseisiin ja teoreemiin ja uudet nojaavat niihin. Joukkoon ei hyväksytä mitään tuulesta temmattua koska pitää voida todistaa oikeellisuus. Niin kauan kuin todistusta ei löydy, kyseessä on hypoteesi.
Sovellettu matematiikka perustuu samalla tavalla aiemmin saatuihin tuloksiin ja niistä kehitettyihin teoreemiin, lauseisiin ja menetelmiin. Menettelytavat vaan ovat erilaiset kuin puhtaassa matematiikan teoriassa mutta oikeellisuudesta ei tingitä.
"Tiede on.."
PoistaOlisi pitänyt laittaa taas kerran satiiri/huumorivaroitus. Kommentti oli heitto ensimmäisen anonyymin lauseeseen oikeustieteestä. Mutta kaikkia luettelemiani hengenaloja on väitetty epätieteiksi. Kun otetaan oikein kiero näkökulma, mikään ei ole tiedettä.
Kommentoija lienee tarkoittani, että matematiikkaa on vain ihmisen korvien välissä, se kun on väline kuvata maailman suhteita.
PoistaSen sijaan fysiikka on ilman muuta tiede, sillä sehän pyrkii selittämään millainen on maailma syvimmältä olemukseltaan. Vähän kuin laajennettu biologia.
"Tiede on.."
PoistaVielä, vakavammin puhuen, tiede on enemmän menetelmä kuin tarkkarajainen kategoria. Se tutkimus jossa käytetään tieteen kriteerit täyttäviä menetelmiä, on tiedettä vaikka se käsittelisi teatteria tai enkeleitä tanssimassa neulankärjellä.
"Kommentoija lienee tar"
PoistaFysiikka perustuu matematiikkaan sekä tehtyihin havaintoihin. Teoriat havainnoista melkein kaikki perustuvat laadittuihin matemaattisiin teorioihin. Voidaan pätevästi sanoa että fysiikka on matematiikkaa jolla on fysikaalinen tausta. Vielä on joitakin empiirisiä osastoja joiden lainalaisuudet eivät ole hallinnassa.
Esimerkiksi klassinen mekaniikka eli oppi kappaleiden liikkeistä ja vuorovaikutuksista lähti paljolti liikkeelle Newtonin keksimistä laeista jotka perustuivat hänen omiin havaintoihinsa. Newton oli nero joka heti tajusi mistä oli kyse. Hän ei kuitenkaan päässyt kovin pitkälle mutta perusta oli luotu. Hänen jälkeensä klassinen mekaniikka lähti rajuun nousuun ja periaatteessa kaikki klassisen fysiikan lait liittyen mekaniikkaan olivat täysin ratkaistuja jo 1800.luvulla. Samalla kehitettiin uusia päteviä luonnonlakeja puhtaasti matematiikan avulla.
Hiukan vastaava kehitys tapahtui sähkömagnetismin osalta. Muutamat tutkijat tekivät uraauurtavaa kokeellista työtä muutaman sadan vuoden aikana ja koettivat mallintaa havaintojaan. Vasta Maxwell osasi 1800-luvun lopussa koota kaikki siihen liittyvät lait kaavakokoelmaksi joka muodostaa hämmästyttävän tiiviin toisiinsa voimalla liittyvän kokonaisuuden joka on pätevä edelleen. Kaikki hänen matemaattiset kaavansa on voitu todistaa päteviksi kokeellisesti ja lisäksi ne ovat hyvin sopusoinnussa myös suhteellisuusteorian kanssa.
Klassinen mekaniikka taas ei ole ja siihen liittyvän työn teki Einstein. Hän oli myös nero joka tajusi että valon nopeus tyhjössä on vakio ja siitä kykeni johtamaan uudet lausekkeet suppealle suhteellisuusteorialle. Se puolestaan räjäytti ajattelun uusille urille kaikilla fysiikan aloilla joilla oli vähänkään tekemistä suurempien nopeuksien tai suurien etäisyyksien kanssa. Einstein jatkoi yleiseen suhteellisuusteoriaan ja kosmologiaan ällistyttävillä teorioillaan.
Kvanttimekaniikka taas oli mutkikkaan prosessin tulosta jossa useat nerot, kuten Schrödinger ja Dirac ym. osaksi intuitiivisesti ymmärsivät mikä johtuu mistä ja kehittivät aaltomekaniikan ja matriisimekaniikan. Siitä jatkettiin relativistiseen kvanttimekaniikkaan. Tämä alue jos mikä osoittaa että pelkällä matematiikalla voidaan saada hämmästyttäviä ratkaisuja aikaan joita ei pelkillä havainnoilla voida tehdä. Kvanttimekaaniset ilmiöt lyövät tavallista ihmistä silmille toimien vastoin arkielämän havaintoja.
Kirjoituksen lopusta tuli mieleeni että totuus on aina huono kauppatavara. Vastaa myös omia kokemuksiani.
VastaaPoista"totuus on aina huono kauppatavara"
PoistaEi totuutta kaupata. Se annetaan ilmaiseksi.
Kyseessä on allegoria, pitääkö se pellistä taivuttaa?
PoistaMiten tuo lause olisi allegoria, siis suomeksi vertauskuva? "Totuus on aina huono kauppatavara". Ei lauseessa ole mitään vertauskuvallista, siinä sanat ja koko lause merkitsevät juuri sitä mitä ne suoraan luettuina merkitsevät.
PoistaStenlund, kirjoittaja, täsmentänee jos on eri mieltä.
Jospa kauppatavarasi onkin niin huonosti väärennettyä että asiakas huomaa sen?
PoistaAforismi on muuten hyvä, mutta olisiko vale?
PoistaSe mitä toitotetaan ja tyrkytetään ilmaiseksi, on yleensä propaganda. Totuus pitää itse etsiä ja ymmärtää.
Allegoriassa teoksen tai ilmaisun todellinen merkitys on jokin muu kuin sen kirjaimellinen ilmiasu. (Wikipedia)
PoistaEn puhunut toitottamisesta tai tyrkyttämisestä. Vaan antamisesta. Siinä on iso ero. Tässä tämä. Ota jos kelpaa.
PoistaEhkäpä se riippuu siitäkin, kuka sen totuuden antaa? Venäjän antama totuus on eri asia kuin Ukrainan antama.
PoistaTaitaa jäädä vastaanottajan kontolle tunnistaa totuus?
Mutta se aforismisi alku "totuus ei ole kaupan" tms miellyttää minua yhä.
"Venäjän antama totuus on eri asia kuin Ukrainan antama."
PoistaVenäjän virallisiin puheisiin on nykyään syytä suhtautua lähtökohtaisesti valheina, niin pitkälle on parissa kymmenessä vuodessa tultu. Jos sinne joskus saadaan oikea demokratia, on sillä hirmuinen työsarka. On päästävä siihen että virallinen taho kertoo totuuden, vaikka se olisi sille itselle ikäväkin. Lisäksi on hyväksyttävä että kansalaiset saavat julkisesti olla montaa mieltä asioista.
Kansantaloustiede näyttää eksaktilta tieteeltä eli scienceltä, kun se käyttää ulkopuolisen silmin samannäköisiä, ulkopuoliselle mahdottomia matemaattisia kaavarakenteita kuin vaikka fysiikka. Mutta oikeasti kyse on vain sovelletusta psykologiasta yleistävine oletuksineen.
VastaaPoistaJyväskyläläinen Shildt-Kilpinen ehdotti flosofian masteri suomennokseksi "tiedetten tietiläs".
VastaaPoista"Oikeustiede" -saasta on käyty kovat taistelut. Loppututkito oli sotien jälkeen "lainopin kandidaatti". "Lakitiedetten kandidaatti" vastasi ennen sotia nykyist'ä lisensiaattia, ja sitä ennen "molempain okeuksien kandidaatti". Ne molemmat oikeudet olivat maallinen ja kanoninen oikeus.
Tietiläs olisikin erinomainen titteli. Viroksi tiedemies on "teadlane" eli tietolainen eli tietäväinen.
PoistaMikähän muuten tiedemies on uussuomeksi?
"Tietiläs"-sanalla on jotenkin kielteinen kaiku, tulee mieleen vaikkapa syöttiläs, vaikka onhan sitten olemassa ihan neutraali lähettiläs.
PoistaViro on hauska kieli, sanojen merkityksiä voi arvailla mutta usein menee metsään. Talo on maja, ja kerran lehteä silmäillessäni päättelin, että majandusteadus on sitten varmaankin taloustiede. Viron sana kuulostaa vain konkreettisemmalta.
Mitä on uussuomi?
Uussuomi on oma nimitykseni nykykielelle, jossa esim. sukupuolia on niin monta kuin kukin haluaa eli useita, eikä mies-loppuisia suvaita. (Eivät vain ole huomanneet paheksua myös sanaa "sukupuoli", vaikka se viittaa nimenomaan kahteen.)
PoistaViroa opiskellessa näkee suomenkin uudesta kulmasta. Sitä alkaa ihmetellä, miksi jokin asia sanotaan noin omituisesti. Lisäksi virossa vierassanat pistävät heti silmään, suomessa ei.
Onhan niitä neutraalejakin sanoja, jos ei -mies, -naisloppuiset tai -alkuiset kelpaa, tutkija ja tieteilijäkin, ainakin kielitieteilijä tai tilastotieteilijä.
PoistaLieneekö Ruotsissa vielä käytössä "syster Kalle", kun hoitajat vielä ainakin jokin aika sitten uhosivat, että perinteistä "sjuksköterska"-sanaa ei muuksi muuteta.
Varsinkin saksalaiset vallanpitäjät jättivät paljon sanastoa viron kieleen - eipä taida olla paljon uudempaa venäläistä? Siksiköhän virolaiset oppivat niin hyvin vieraita kieliä? Venäjässäkin on kyllä paljon "eurooppalaisia" lainasanoja, ja siksi he oppivat helpommin ruotsia kuin suomea.
Vanhoja tutkintonimikkeitä ei enää monikaan osaa, mutta toimittajilla on vaikeuksia jo nykyisissäkin. Espan vappukaahaajaksi oletettua kuvattin ensin korkeasti koulutetuksi ja kaksi tutkintoa suorittaneeksi. Myöhemmin sanottiin, että turkinnot olivat kandidaatti ja maisteri. Kandi on nykysysteemissä alempi tutkintovaihe, jota ei ole tapana erikseen mainita, jos on samasta putkesta edennyt maisteriksi.
VastaaPoistaNiin, esim. LuK eli luonnontieteiden kandidaatti tarkoitti henkilöä joka oli muutaman vuoden opiskellut hyväksytysti ja osasi kirjoittaa kotimaisella kielellä jonkinlaiset esseet esim. jostain kirjallisuuden aiheesta. Pro gradu oli jo selvästi vaativampi suoritus ja edellytti 4 - 5 vuoden opiskelua hyväksytysti jolloin sai FK-tutkinnon suoritettua ja sitten sai ostaa Yliopiston kansliasta FM-paperin.
PoistaPoliitikot eivät ole varsinaisen reaalitalouden osapuolia, vaikka siihen eri tavoin vaikuttavatkin. Mutta selittäkääpäs, miksi ministeri ei saa puuttua työmarkkinaneuvotteluihin, mutta näköjään kylläkin kaupan ja elintarviketuottajien välisiin markkinaneuvotteluihin, vieläpä vahvasti yhden osapuolen eduksi!
VastaaPoistaGood point
PoistaTilanne pitkälti löllön median aikaansaannosta.
Poista
VastaaPoistaErinomaisenkin innokkaana Studia Generalia istujana ihan penkin reunalta katsoa tapittajana jos missä. Säätytalolla Porthan I isosali, Otaniemi Suuri. Siellä Martti M. Kaila tota L&E, ei vaineskaan. Hän piti omistajapuolen tuotantotalousalueensa ulkopuolella kuten nolona tulin oppimaan. Yritin ehdotellen kysellä Huhtamäen -ja oikeasti Kulttuurirahaston amerikanostoksista, oliko se karkkitehdasHellaksen yhteyttä. Omistajien asiat eivät kuulu tähän luentosaliin.
Tutustuin etäältä Ilkka Niiniluotoon joka kuin entisen ajan kansanvalistusaatteen suuruudet jakoi filosofista tiedeperusteiden pohdintaa yleisöluennoissa. Myöhemmin asteli yliopiston rehtori/kansleri vastaani Kaisaniemenkadulla ja intoani puhkuen, olinko Braudelia lukenut vaikka siitä miten rahvas kummasteli kauppamiesten kirjoituspapereita ja että ensivuoteen. Sitten kolikot/velat klaarattaisiin. Ja meikä Niiniluodolle että mitäkö minulle kuuluu "että joo, rahaa ei taida olla olemassakaan". Siihen Ilkka N. salamannopeasti "että sama vika täällä". Ja täällä siis Yliopistolla. Kohtaus kesti muutaman huomaavaisen sekunnin. Siksi sen kai tarkaan muistankin.
Vuosia myöhemmin kun Vuokraturvan Timo Metsolan reuhatessa -ja yhä- asuntoasioissa ja subprimestä ja saalistusmyynnistä amerikan köyhille, ollessa otsikoissa Hankenin aulan ottokorissa, meikä pääsi asianlaidasta kiinni Wall Street Journalin numeroista. Pino oli liki yhtä paksu illalla kuin aamupäivällä.
Nyt fillarille, uusi pirikellokin, vanhaa mallia, ja ellei väärältä suunnalta tuule. Niin Otaniemeen rantoja myöten. Lehtisaaren rantapolua alkavat liskot syödä leveämmäksi ja tallata lujemmaksi ; ja toivottavasti tänään on koneiden lepopäivä. Tienaavat pääomatuloa nukkuessaankin, puhuakseni suulla suuremmalla. Hannu Taanilan ilkikurisuuksiahan tuokin. Oliko Taanila "yksi osake kustakin", ensimmäisia indeksisijoittamisen pioneereja. Fidelityn ja Black Rockin esikuvia !
Ei, rupeaa keulimaan, mutta asia on laaja HS 4.5. A 14. "Suomen ensimmäisessä säätiöyliopistossa eli Aalto-yliopistossa koko seitsemän hengen hallitus koostuu ulkopuolista." Ne Hs, siis pitävät ulkopuolisina Sailas veljeksiä, Harri Sailasta, Nordean johdosta Ilmarisen toimitusjohtajaksi ja edesmennyttä Raimoa. Ministeri arvonimi. Kun tilivirasto muutettiin julkisyhteisöksi niin piilossa vedettiin tulevat valtionvelat yli ja "yksityisen sfääriin". Piilotraditio, furuhjelmien ajoilta. Demokratiassamme !
Jokerirata tiederatikka ja metro. Hurja, useavuotinen raksatyömaa ja yhä uusia nousee. Millä rahalla ? Ite-tehdyllä. Paina key ja Keystroke Capitalimissa toinen verkkokone vastaa velkaasi plustilityksellä rakennuskonefirmassasi. Ei pois keltään -ei kukaan säästämässäkään, mutta tiedetaloa nousee. Mikä parasta ainakalliimmaksi reitattu uustalo, nostaa koko vertaisvarallisuuden ml.asunnot arvoa pääkaupunkiseudulla ja se pankkien/pelimies-hedgefund nuorherrojen arvoja ja vanhempiensä siinä sivussa -mistä kiitos Äitienpäivän alla. Eirassa.
Valtionvelka vanhan aikaisessa mielessä ei kasva. "Jokeri"rata paljastaa. Hanke ei ole valtion eikä kunnan. Homma säätiöpelillä, oikeustaloudellisilla instituutiouuudisteilla, ei ole julkista velkaa. Näiden velkoja pelastettiin 2020 miljardikaupalla ja yhä siirretään bis-reijästä
Suomen Pankkiin. Asia on taksonomiaa. Se yksityistää korkeakoulut vauhdilla ja vihertää muun elinkeinoelämän, siirtää asiat peukutetuilta Sannoilta ja Annikoilta Riku Aallon ja Jarmo Elorannan työeläkesäätiöille ja varsinkin wanhan rahan ja uusnuorten huimapäiden rahastoille. Lue vaikka Keystoke Capitalism by Aaron Sahr.Jukka Sjöstedt