Vaikka

 

Arvostamani ihminen, lahjakas mies sanoi toisesta:” Kyllä sen kanssa toimeen tuli ja oli se mukavakin, vaikka oli ollut monta vuotta sodassa Neuvostoliittoa vastaan.”

 

Arvostukseni laski. Sen hyväksyn mielipiteenä, että vuonna 1941 Suomi nousi natsien reen jalaksille ja ryhtyi epäpyhään sotaan. Sitä ajatusta, että 1939 Talvisodassa taistelleet suomalaiset olivat jotenkin väärällä ja tuomittavalla asialla, en yleensä viitsi vastustaa, mutta sen esittäjän nimilapun siirrän sikarilaatikkoon, jonka kannessa lukee ”typeryksiä”.

 

Osan todistella Paasikiven luonnehdinnan Talvisodasta ”Erkon sotana” täysin virheelliseksi. Se sota ei ollut vältettävissä, vakka olisi ollut ehkä lykättävissä muutamilla kuukausilla, meille epäedullisempaan vuodenaikaan. Mannerheim ei pitänyt mahdollisena Hangon tai sen edustan luovuttamista, mitä vaadittiin. Välirauhan aikana Hanko osoittautui erittäin hankalaksi.

 

Todisteluni ei tehoa henkilöön, joka ei halua uskoa.

 

Jatkosota on vaikeampi. Ajopuuteoria eli viaton Suomi historian armoilla on pötyä. Kyllä Saksan apuun turvauduttiin hanakasti ja myös taitavasti. Vaikka Neuvostoliitto oli teknisesti hyökkääjä kesäkuussa 1941, Saksa sen aloitti, ja meidän nilkit painoivat perässä, kuukauden mietittyään.

 

Jotkut eivät usko perusteluani, että meidät aiottiin joka tapauksessa rusentaa oikean hetken tullen. Jotkut eivät usko, että Suomi ei ollut 30-luvun lopulla erityisen saksamielinen eikä varsinkaan natsistinen. Äärioikeisto oli menettänyt mahdollisuutensa ja vallassa olivat äänestäjien valinnat maalaisliitto, Tannerin demarit ja käytännön syistä liberaali edistyspuolue (Kivimäki, Cajander, Erkko, Ryti, Ståhlberg).

 

Ukrainan takia kirjoitan tähän ihmettelyni, että Douhetin läpikotaisin vääräksi 1939-1945 havaittu ilmasotakäsitys elää edelleen. Putin syytää ohjuksia Ukrainaan käsittämättä, että ne eivät ratkaisse sotaa. Pommitukset eivät luhista siviiliväestöä.

 

Se nähtiin Englannissa 1940 ja etenkin Saksassa 1942-1945. Se nähtiin Vietnamissa. Oliko Japani poikkeus, se on tulkinnanvaraista. Tokion palopommitukset vaikuttivat enemmän kuin atomipommit kahteen kaupunkiin, mutta Japani oli jo menettänyt ilmavoimansa ja laivastonsa sekä melkein kaikki raaka-aineet.

 

Listaan kuuluvat myös Helsinki ja Turku. Helsinkihän säästyi hyvin vähällä, Turku kärsi melkein yhtä pahasti kuin Kotka, mutta tavoiteltua tehoa ei ollut.

 

Ilma-ase toimii edelleen hyvin yhteistoiminnassa panssareiden ja maavoimien kanssa, mutta se on vaikeaa. Neuvostoliitolla ja Saksalla ei ollut sopivaa kalustoa. Saksa olisi ehkä kukistanut Moskovan ja sen jälkeen Uralin teollisuuden, jos se olisi kehittänyt kaukopommitustaan. Sehän osasi Junkers Ju-88 oli erinomainen tuohon tehtävään, mutta Englantia moukaroinut Heinkel He-111 ei ollut. Neuvostoliitto tapatti miljoona omaa miestä, kun sen ilmavoimat eivät pystyneet Berliiniin.

 

Ydinase kulkee lentokoneessa tai ohjuksen kärkenä. Naton puoli ei tule myöntämään, mitä Putinin Venäjälle on sanottu: vaikka vain taktinen ydinase aiheuttaa heti koston moninkertaisin voimin. Venäjä pystyy tuhoamaan New Yorkin ja Nato esimerkiksi Pietarin ja Moskovan tunnin kuluessa. Etenkin sukellusveneiden taistelukärjet kestävät ensimmäisen strategisen iskun. Seuraako siitä maailmanloppu, sitä en tiedä, mutta maailmanhistorian suurin katastrofi joka tapauksessa. Ja ”tohtori Outolempi” on Venäjällä, ei USA:ssa eikä Naton palveluksessa. Elokuvan tohtorin esikuva muuten osittain oli John von Neumann, Einsteinin ohella vuosisadan älykkäin mies. Hän aluksi kannatti ydinsotaa, jota Einstein vastusti.