Sivun näyttöjä yhteensä

6. toukokuuta 2017

Reilu mies




Ymmärrän että Jari Lindströmin erikoinen avautuminen HS:ssä liittyy puolueen sisäiseen valtataisteluun, joka puolestaan liittyy puolueen taisteluun olemassaolostaan.

Silti kertomus poliitikon liian raskaasta elämästä oli hyvä ja vaikutelma miehestä erittäin vaikuttava. Haukuin Lindströmin alkajaisiksi, kun hän aloitti työ- ja oikeusministerin tehtävänsä. Pyydän anteeksi, että olin oikeassa.

Ei siitä tullut mitään, ja nyt tilanne on oikeusasioissa kansallisesti pahempi kuin hänen aloittaessaan.

Guzenina osoitti jälleen kerran, mikä on hänen vahvuutensa. Hän pilkkasi Lindströmiä julkisesti hänen faktoin perutellut sairautensa vuoksi. Guzenina olisi parhaimmillaan ja iloisimmillaan puoluetoveria naarattaessa. Sellaisen puuttuessa kuka tahansa kansanedustaja tulee kysymykseen. Ehkä maassa tarvitaan hymyilevä ruumiskoira.

Ne jotka nalkuttavat Sipilän insinöörimäisestä johtamisesta, tietävät mistä puhuvat. Media naureskeli aluksi vuokaavioita, koska sen piirissä ei tiedetä, mikä vuokaavio on.

Sellaisen voi tehdä kynällä. Sellainen kuuluu jokaisen pikkupajan johtamiseen. Tyypillisimmin pannaan alekkain tai peräkkäin asiat suunnitelmana, mitä tehdään ensin ja mitä tehdään sitten. Ensin käydään kerjäämässä pankista rahaa ja sitten maksetaan työntekijöiden palkat ja sitten verot ja sitten mietitään, millä sille pankille maksetaan takaisin.

Sellainenkin on vuokaavio.

Sana algoritmi voi aina käyttää, koska sekin on kirjoittajille ja lukijoille merkitykseltään tuntematon. Prosessi olisi helpompi. Se on suomeksi tapahtumasarja sääntöineen tai säännönmukaisuuksineen.

Algoritmi liittyy usein mutta ei aina tietotekniikkaan. Perusesimerkki on jakokulma eli jakolaskun tekeminen kynällä ja paperilla käsin. Sen kaikki osaavat. Se on toistoinen menettelytapa, jota kannattaa käyttää, jos aikoo asuntoa ja saa tietää vain pinta-alan ja hinnan. Hinta jaettuna pinta-alalla antaa tulokseksi neliöhinnan ja neliöhinnoista on paljon hyviä taulukkoja.

Kynällä ja paperilla laskemisen taitoa kannattaa pitää yllä.

Lindström lupasi tehdä parhaansa joutuessaan kylmiltään oikeusministeriksi, ja varmaan tekikin, mutta tehtävä oli mahdoton ensikertalaiselle.

Eilen nimitetty uusi oikeusministeri Antti Häkkänen osoitti olevansa juristi ja ammattilainen. Hän aloitti suoraan pötypuheella, jota ei heti huomaa sellaiseksi. Hän ilmoitti mutkikkaalla lauseella, ettei kannata seksuaali- eikä väkivaltarikoksia. Tämä on helpottava tieto, mutta ei oikeastaan yllätys.

Tarkoitus on myös jatkaa tutkimusta kansalaisten oikeustajusta ja rangaistustasosta. Tutkimuksen tulos tulee olemaan, että kansalaisten mielestä rangaistuksia olisi kovennettava.

Tätä ennakoimaani tulosta en rupea ilkkumaan. Voi olla, että 50 vuoden kriminologia-painotteinen aikakausi on jäänyt taakse. Tiedämme kyllä edelleen, ettei rangaistuksista ole apua eikä ihmisten istuttaminen vankiloissa lisää edes kansalaisten turvallisuutta, mutta jos kovat rangaistukset tyydyttävät kansalaisten kostonhimoa, kai niihin on mentävä.

Tosin kukaan ei ole koskaan onnistunut suhteuttamaan toisiinsa esimerkiksi murhaa ja miljoonaluokan petosta.

Pääasia on, että paha saa palkkansa. Ihannetapauksessa paha saa palkkansa käteisenä, käytettyinä 20 dollarin seteleinä.

Toisaalta Häkkänen ehti sanoa jotain, mistä voisi saada sen käsityksen, että hän on ollut hereillä oikeusteorian luennolla. Lakia on noudatettava, vaikka laki olisi tyhmä ja harmittava. Kansalaisella saa olla vaikka miten hienoja moraalisia periaatteita, mutta laki on eri asia.

Olen tavannut elämässäni tuhat ihmistä, joille oikea kohtelu olisi ollut tunti turpaan ja sen jälkeen pää alaspäin putkassa. En hyväksy sellaista kohtelua. Nyt voimassa oleva laki mm. vangitsemisen edellytyksistä ja menettelytavoista on riittävän hyvä. Vaikka poliisi ”tietäisi”, että joku epäilty on syyllinen, täytyy olla todisteita, tuossa tapauksessa jotain mitä lakimiehet sanovat todennäköisiksi syiksi.

Tuo termi antaa sen sinänsä virheellisen mielikuvan, että syyllisyys olisi kuin ulkolämpömittari, josta voi suoraan lukea syyllisyyden määrän celsius-asteina.

Syyllisyys on sekä riita-asioissa (”vastuu”) että rikosasioissa niin sanotun kokonaisharkinnan tulos. Korkeimman oikeuden vuosikirjasta löytyy nykysisin aika paljon ratkaisuja, joissa syyllisyyskysymystä eli siis todisteiden vaikutusta on arvioitu suuntaan ja toiseen.

”Pro et contra” on huonoa latinaa. Ennen sanottiin ”sic et non”, ja se on eri asia (kyllä ja ei). Todisteiden jakaminen puolesta ja vastan puhuviin peittää näkyvistä sen keskeisen tilanteen, jossa tuomioistuimen kielellä ”ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että…”

Jokin seikka aiheuttaa epävarmuuden tulkitsijalle. Tulkitsijan velvollisuus on tunnustaa tämä asiain tila. Rikosasiassa äärimmäisessä tapauksessa pelkkä epävarmuus johtaa tulkintaan ”epävarmassa tilanteessa syytetyn eduksi”.

Noiden tilanteiden ratkaisemiseen vaaditaan kokenutta ammattilaista.

Tällä kohdin juuri käsittelemäni Leif G W Persson fuskasi uusimmassa kirjassaan. Kirjasta lähemmin ilmenevä päätoiston syytteen hylkääminen tuolla perusteella Svean hovioikeudessa ei ole uskottavaa. Sanoo nimimerkki entinen hovioikeudenneuvos, perehtynyt myös Ruotsin käytäntöön.

Mutta Jari Lindströmille toivotan tätä samaa eli asioiden kääntymistä epäillyn eduksi eli terveyttä.


29 kommenttia:

  1. Juristi oikeusministerinä ei ole huono asia ollenkaan.

    Lindström taisi olla vähän liikaakin virkamiesten vietävissä. Mm. oikeuskansleriksi oli vähällä lipsahtaa Demlaan päin kallellaan oleva "perusoikeusfundamentalisti".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asiantuntija ministerinä on varmasti paikallaan. Sitä vaan ihmettelen, että miksi juuri oikeusministeriksi kaivataan eksperttiä - eikä esimerkiksi valtionvarainministeriksi?

      Työministeriksikin on kelvannut kuka tahansa, vailla minkäänlaista kokemusta työstä ylipäätään.

      Poista
  2. Häkkäsestä puheen ollen. Hän IL:n mukaan:

    "Jos halutaan muuttaa yhteiskunnan pelisääntöjä, sen pitää tapahtua demokraattisesti vaalien kautta eikä niin, että jokainen omien mielihalujensa kautta noudattaa tai on noudattamatta lakeja, Häkkänen sanoo.
    Hän korostaa, että lakeja saa ja pitää kritisoida, mutta niitä pitää silti noudattaa."

    En ole varma keitä hän tarkoitti TV haastattelussa kun hän mainitsi myös eräät poliitikot, jotka käyttäytyvät huonosti tämän asian suhteen

    Itselleni tuli mieleeni ns. pakkopalautukset, joita näyttävästi vastustivat mm. Halonen, V Niinistö, Haavisto ja edellinen oikeusministeri A-M Henriksson. Eivät kai ole kuulleet vallan kolmijaosta.

    He toiminnallaan provosoivat tavallisia kansalaisia jopa fyysisesti estämään poliisin toimintaa.

    No nyt on sitten KHO antanut päätöksen, että Iranista Suomeen saapunutta afgaaniperhettä ei saa palauttaa kotimaahansa. Näin siksi, ettei palautettavaksi aiotuilla ole Afganistanissa perhettä tai tukiverkkoa.


    Eli tervetuloa Suomeen kaikki diasporassa elävät pakolaisperheet. Ei tarvitse enää kenenkään ketään provosoida eikä provosoitua. Kyllä rahaa on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös juuri se ole yhteiskunnan pelisääntöjen noudattamista, että noudatetaan nyt esimerkiksi ulkomaalaislakia ja vaikkapa sitä soveltavia KHO:n päätöksiä!

      Poista
    2. "No nyt on sitten KHO antanut päätöksen, että Iranista Suomeen saapunutta afgaaniperhettä ei saa palauttaa kotimaahansa. Näin siksi, ettei palautettavaksi aiotuilla ole Afganistanissa perhettä tai tukiverkkoa. - Eli tervetuloa Suomeen kaikki diasporassa elävät pakolaisperheet. Ei tarvitse enää kenenkään ketään provosoida eikä provosoitua. Kyllä rahaa on."

      Onkohan tuo kommentoija uuslukutaidoton? KHO antoi samana päivänä neljä päätöstä afgaanien turvapaikoista, kukin tilanne ja päätös erilainen, samoin lopputulokset. Ylivoimaisessa valtaosassa lukemattomia turvapaikka-asioita KHO sanoo valittajalle, että valituslupaa ei anneta. Valitusluvan hakijana voi siellä kyllä olla Maahanmuuttovirastokin, kuten noista tapauksessa yhdessä.

      Poista
    3. Vaikka lakia noudattaisikin, KHO:n vääriä päätöksiä ei pidä noudattaa: siis musulmaaneille postimerkin kuva hanuriin ja kakkosluokassa afrikkaan.

      Poista
    4. Vai sillä viisiin, siis afgaaniko Afrikkaan?

      Poista
    5. Luepa ne kritisoimasi KHO:n päätökset. Siinä mainitsemassasi tapauksessa afgaaniperheen isä oli hazara, joita Afganistanissa vainotaan yleisesti. Perheen äiti oli asunut laillisesti Iranissa vuodesta 1982 saakka, mutta menettänyt oleskelulupansa mentyään afgaanilleen kanssa naimisiin. Perheellä oli kolme lasta, joista kaksi oli syntynyt Iranissa, yksi Suomessa.

      KHO totesi, että mies oli kotoisin sota-alueelta, jossa hänen heimoaan, hazaroita, vainotaan ja tapetaan avoimesti. Kabulissa, joka periaatteessa olisi turvallinen, perheellä ei ollut tuttuja eikä sukua. Tällaisiin oloihin voitaisiin kyllä karkottaa työkykyinen aikuinen, muttei vähemmistökansallisuuteen kuuluvaa lapsiperhettä. Ja näitä päätöksiä, joissa kännytyksiä tehtiin, oli samassa nipussa kaksi: toisessa palautettiin Afganistaniin rauhalliselta syrjäseudulta kotoisin oleva hazaramies, toisessa palautettiin Kabuliin toisesta maakunnasta oleva, siellä vainoa kärsinyt, mutta pääväestöön kuuluva lapsiperhe.

      Päätöksessä on niin paljon tarkennuksia juuri tämän perheen erikoisen tilanteen osalta, että se ei luo yleistä turvapaikkaoerustetta. Sen sijaan voi kyynisesti todeta, että päätös on yleisemmin tarkoituksenmukainen; se osoittaa esim. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, että Suomesta voi saada yksilöllisen harkinnan perusteella turvapaikan. Tämä antaa lukuisille kielteisille päätöksille uskottavuutta. Jos kaikki päätökset olisivat kielteisiä, näyttäisimme natseilta. Joitain turvapaikkoja on myönnettävä jo tämän vuoksi. Eikä siinä mitään. Tuon päätöksessä KHO:2017:73 mainitun perheen tilanne oli niin huono, että kyllä heille voi myöntää kv. suojelua ihan inhimillisyyden nojalla.

      Poista
    6. Mitähän "laki" tuolle alkuperäisen kommentin esittäjälle oikein merkitsee? Ehkä jotakin hyvin omintakeista ja itse kehiteltyä.

      Poista
    7. Päätöksiä runtannut on tyyppiesimerkki yksittäistapauksilla ohi ison kuvan ja faktojen ratsastavasta simppelipopulistista. Tällaisiahan oli jo vuosia sitten esim. hommaforumilla sen lihavina aikoina. Silloin näille tuomareidenkin solvaamiseen nimeltä mainiten heille jokin julkisuuteen noussut yksittäinen päätös. Ja opetuslapset eivät faktapuolelta muuta kaivanneetkaan. Osa nimettömistä vakiokiihottajista oli kyllä siellä tätä nyt puheena olevaa selvästi taitavampia. Mutta tolkusta tai faktoista ei tällaisille kannata puhuakaan. Missähän asemissa nyt jo lienevätkään...

      Poista
  3. JK: "Tosin kukaan ei ole koskaan onnistunut suhteuttamaan toisiinsa esimerkiksi murhaa ja miljoonaluokan petosta."

    Kyllä minusta muuan Hammurabi jo nelisen tuhatta vuotta sitten osasi suhteuttaa väärinteot aika osuvasti.

    Mitä Lindströmiin tulee, niin enpä usko että syy väsymiseen oli oikeusministerin pestin poikkeuksellisen vaativassa tehtävässä, vaan yksinkertaisesti siinä, ettei hänellä ollut kokemusta korkean tason johtamisesta eli delegoimisesta.

    Voisiko joku kuvitella, että esim. Stubb olisi jäänyt sairauslomalle työrasitusten takia?

    VastaaPoista
  4. En erityisesti pidä Sipilästä, mutta kyllä minua on insinöörinä kovasti harmittanut, miten media on riepotellut ensimmäistä diplomi-insinööripääministeriämme. Usein on jäänyt vaikutelma, että toimittahilta puuttuu täydellisesti tietopohja, joka vaadittaisiin pääministerin ymmärtämiseen. Sinänsä väittäisin, että Sipilä on lahjakkain pääministeri pitkään aikaan. Ehkä jopa yhtä hyvä valtioneuvoston vetäjä kuin Lipponen. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että monet poliittisista ratkaisuista ovat olleet todella typeriä (esim. postilain osoiterekisterisäännökset, soten valinnanvapauslainsäädäntö), mutta se on ihan eri asia. Ensisijaista on, että Sipilä on kyennyt valjastamaan byrokratian tuottamaan hallituksen linjan mukaista lainsäädäntöä, missä Katainen ja Vanhanen olivat aika heikkoja.

    Sen sijaan katsoisin yleisemmin, että Sorsan, Holkerin ja Lipposen kehittämä pääministeri-instituutio on liian vahva. Pääministerin työtaakka on liian suuri. Hän toimii Suomen edustajana Eurooppa-neuvostossa, johtaa kaikkia ministerivaliokuntia, on valtioneuvoston puheenjohtaja ja toimii nykyään hyvin vahvaksi muodostuneen valtioneuvoston kanslian ylimpänä esimiehenä. Tähän päälle tulee keskimäärin yksi tai kaksi ulkomaanmatkaa viikossa ja oman puolueen puheenjohtajuus.

    Tuo työtaakka on järjetön. Sitä ei ole tällä vuosituhannella kukaan kestänyt kahta vaalikautta. (Kataisen työtaakka valtiovarainministerinä oli suunnilleen sama kuin sittemmin pääministerinä.) Käytännössä pääministerin pitää olla älyttömän ahkera, työkykyinen ja älykäs selvitäkseen tehtävästä kunnialla. On ihan liikaa vaadittu, että tällaisia ihmisiä kyettäisiin valitsemaan tehtävään demokraattisin keinoin. Demokratia johtaa siihen, että normaali pääministeri on normaali poliitikko: perusälykäs, muttei mitenkään paljon normaalia kansanedustajaa fiksumpi tai ahkerampi. Järjestelmä pitää mitoittaa tällaisille ihmisille, ei Lipposelle. Tämä tarkoittaa, että pääministeriltä pitää viedä pois valtaa. Sitä pitää siirtää presidentille (Niinistö onkin sitä kiitettävästi ottanut, ilmeisesti ainakin Sipilän iloksi) ja muille ministereille. Pääministerillä ei ole työsuojeluvaltuutettua tukenaan, joten meidän kansalaisten pitää tukea häntä tällä tapaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääministerivallasta pitää palata aidosti kollegiseen valtioneuvostoon. Ja eduskunnankin valtaa pitäisi nostaa siitä, että se nyt saa valita valtaa käyttävän pääministerin kerran neljässä vuodessa. Ei ne määräenemmistötkään ennen vanhaan hullumpia olleet. Kovasti olisi tarpeen vaikkapa tässä sotesekoilussa, edes jonkinlaista konsensusta luomassa.

      Poista
    2. Suomessa ei itse asiassa tarvittaisi lainkaan tasavallan presidenttiä. Se on nykyisin lähinnä viihteellinen virka.

      Ruotsissa pääministeri pärjää hyvin tehtäviensä kanssa, vaikka maassa ei ole presidenttiä.

      Poista
    3. Hölmö kommentti. Eihän pääministerin töiden määrästä tai presidentistä tuossa ollut lainkaan kyse.

      Poista
  5. Uusi oikeusministeri Häkkänen sanoi oikeuskanslerin nimitysasiasta tv-uutisissa: "Perehdyttyäni asiaan esittelen ratkaisuni sitten puolueelle, joka päättää asian sitten valtioneuvostossa.".
    Näinkö se todella menee? Minä olen luullut ihan toisin, mutta en olekaan oikeustieteen maisteri (OTM).

    VastaaPoista
  6. Hesarin otsikon mukaan oikeusministeriössä alkaa Häkkäsen mukana kurinpalautus. Ei kyllä ole kuultu minkäänmoisesta villiintymisestä Jarpankaan aikana. Jotenkin lähin konkretia jutussa liittyi hankkeilla olevan tuomioistuinviraston sijaintipaikkaan. Toimikuntahan oli äsken esittänyt paikaksi pääkaupunkiseutua. Ehkä sitten se työnsä jo lopettanut poppoo pantaisiin kuriin. Mutta sijaintipaikasta kyllä voidaan päättää vasta, jos ja kun eduskunta ensin säätää viraston perustamisesta ja myöntää sille vielä rahatkin.

    VastaaPoista
  7. Till tidernapas har man levat; ensin hän toteaa että ei voi ja sitten että voi ei ja kuitenkin että mission impossible. Vai että hymyilevä ruumiskoira. Miksei yhtämyötä raumalaista pitsiä virkkaava?

    Kyllä nyt on hyvä sosialidemokratia tarpeen, ei sitä saa makkarana. Se on itse osattava valmistaa.

    VastaaPoista
  8. Politiikkaan voi ja pitää mennä itse mukaan. Blogi-isäntä Kemppiselle erityiskiitos 7.5.2017 päivityksessä.
    http://paxengland.blogspot.fi

    VastaaPoista
  9. Häkkäseltä pitäisi tenttiä muutama keskeinen aine uudelleen. Tenttijäksi blogisti. Saattaisi blogistin silmätkin avautua millä tasolla näiden nuorten osaaminen on.

    Ei kovin positiivisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogisti ei kyllä kelpaa enää tenttijäksi.

      Poista
  10. Miksiköhä vangin, esimerkiksi vaarallisen väkivaltarikollisen istuttaminen vankilassa ei paranna kansalaisten turvallisuutta ? Tuota voisi juristi vähän avata, kun minä en ymmärrä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä toki parantaisi. Mutta Häkkäsen into pian laantuu, kun valtiovarainministeriö ilmoittaa hänelle, kuinka paljon uudet vankipaikat maksavat. Ja säästöt ovat ainoa sallittu tavoite.

      Tämä on muuten mainio esimerkki siitä, ettei "oikeistolaisuus" enää tarkoita juuri mitään. Arvokonservatismin mukaan rikolliset kuuluvat linnan mahdollisimman pitkäksi aikaa, mutta talousoikeistolle tämä ei käy, koska se nielee verovaroja.

      Poista
    2. Tuo fakta vielä Häkkäsenkin innon hyydyttää, oikein tai väärin.

      Poista
  11. Kyllähän arvoisan blogistijuristin kirjoituksissa on usein ihan oikeasti tärkeääkin asiaa.
    Mutta mutta.. Kun katselee niiden juristin silmälaseilla kaikkia asioita tulee niihin leima joka on vieras taavi tavalliselle.
    Ensiksikin on tämä rangaistus. Senhän ymmärtää lapsikin että se on oikein ja hyvin tarpeellinen.
    Vanha sananlasku ”joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee”. Jos ihmistä lapsena ei ole osattu eikä haluttu ojentaa oikealle tielle, kun on havaittu sinänsä luonnollisten taipumusten vievän suuntaan, jossa seuraukset johtavat helposti vain pahempiin asioihin. Ei se ole silloin lapsen ensisijainen syy vaan vanhemman, kasvattaja joka välinpitämättömällä asenteellaan ohjaa lapsen kehityksen nekatiivisille alueille. Näitä vanhempia on sotienjälkeisissä vanhemmissa sangen paljon. Puolusteluna todetaan ei niitä tarvitse kurittaa, en ole itsekään saanut selkääni. Tämä osoittaa suurta välinpitämättömyyttä ja tyhmyyttä ajatella asiaa laajemmin. Se ei ole oikea rakkautta lasta kohtaan, vaan päin vastoin sisältää ajatuksen ”kasvakoon miten lystää ja tulkoon mikä tulee”.

    Valitettavan paljon on näitä vanhempia jotka sisimmässään ehkä pelkäävät että lapsesta tulisi paljonkin viisaampi ja fiksumpi kuin itse on. Jos lasten kasvarus näin täysin laiminlyödään sysätään kehitys yhteiskunnan niskoille. Koulukiusaamiset ovat jo pitkälle edennyttä ihmisen moraalin rappiota ja sen kääntäminen poliisin ja oikeuslaitoksen avulla on tosi vaikeaa ja työlästä.

    Mutta sitten tullaan tähän blogistin totemukseen ”ettei rangaistukset paranna..”.
    Tämä ajattelu sisältää kaksi viestiä. Ensiksi yleisen lain kunnioituksen häpäisemisen ja halventamisen. Toiseksi juristikunnan pelon oman leivän kapenemisesta. Jo vuosikymmeniä on ahneus ohjannut juristien työtä ja on pitänyt tehdä paljon päätöksiä joilla turvattaisiin kriminaalien jatkuva ja paisuva virta oikeuksiin. Lausunnoissa ja oikeuksien päätöksissä näkyy tämä seikka hyvin räikeänä kaikenlaisen rikollisuuden puolustamisena ja hyysäämisenä. Eli ei mahda mitään antaa mennä vaan. Tämä on saatu ujutettua myös pitkälle lainsäädäntöön ja näin turvattu jatkuva virta oikeudenkäynteihin. Eli kenen leipää syöt jne. Olen tuntenut useita tuomareita ja juristeja jotka allekirjoittavat tämän. Ette varmaan muista esim. Tapani Klami vainaan kertomusta oikeuslaitoksen mädätyksestä.
    Pidän blogistia kuitenkin ihan kelpo miehenä ja arvostan rohkeutta jukaista näitä kommentteja.

    VastaaPoista
  12. Edelleen on hyvin havaittavissa kuinka oikeuslaitos tekee päätöksiä. Oikeiden rikollisten tuomioita yritetään mahdollisimman paljon lieventää että ne pääsisivät pian tekemään uusia rötöksiä ja taas oli juristeilla töitä. Sen siaan jos on ilman omaa syytään velkanntunut takauksien tai kohtuuttomien vakuutuskorvausten (kso Motti) ym. seurauksena tuomitaan yrittäjä raskaasti maksamaan täysin epäoikeuden mukaisesti kantajalle, pankille, vakuutusytiölle jne. myös vastapuolen huikeat asianajokulut. Tämä istuu syvässä oikeuslaitoksessa ja yrittäjien teurastus on niiden mannaa, Miksi.
    Oikeiden rikollisten kulut kyllä maksaa valtio ja avustaa kriminaaleja jopa tohtoritutkintoihin.
    Näin hieno oikeuslaitos meillä on.

    VastaaPoista
  13. Kuten tässä on rehellisesti todettu, ns. maalaisjärjellä on vaikea ymmärtää miksei rikollisten pitäminen vankilassa vähennä rikollisuutta. Näin se kuitenkin on, kertoo kriminologinen tutkimus vakuuttavasti. Kyse ei ole juridiikasta. Aivan triviaali ja liian yksinkertaistettu esimerkki: jos Y. tuomitaan kahdeksi vuodeksi linnaan, hänen tilastollinen todennäköisyytensä uusia rikos (rikostyypistä riippuen) seuraavan kymmenen vuoden aikana on pienempi kuin jos hänet tuomitaan neljäksi vuodeksi.

    VastaaPoista
  14. Vaikuttaa jotenkin järkevältä, että oikeusministeriksi valittaisiin edelleenkin juristi. Ehdoksi kuitenkin asettaisin sen, että yhtäkään juristia ei valittaisi saman hallituksen muihin ministeritehtäviin.

    VastaaPoista