Sivun näyttöjä yhteensä

2. toukokuuta 2017

Pakkoruotsi taas




Henkisesti vähäväkinen kommentoija kysyi, pilkottiko hiljan kirjoittamastani pakkoruotsin pukinsorkka. Vastasin jo, ettei pilkottanut.

Pukinsorkka on outo kielikuva tässä yhteydessä. Ehdottaisin sijaan siansorkkaa. Pukkeja näkee nykyisin niin harvoin ja sorkkia vielä harvemmin.

Olen aika monta kertaa esittänyt oman käsitykseni asiasta. En kannata pakkoruotsia.

Jos nyt olen ymmärtänyt oikein, ”pakkoruotsi” tarkoittaa jonkinasteista pakollista kielen kurssia peruskoulussa. Jos koulussa on valinnainen ruotsin kielen kurssi, lyhyt tai pitkä, se ei kai ole pakkoruotsia.

Jos olen erehtynyt, joku oikaiskoon. Ymmärrän siis, että jos peruskoulun voi käydä ja lukion lisäksi opiskellen kielinä esimerkiksi englantia ja ranskaa tai sitten ruotsia, jos sitä haluaa, se ei ole pakkoa.

Sen sijaan meillä on pakkosuomi, sillä aina joku kusipää innostuu, ettei äidinkieltä kannata opiskella, mutta se on pakko. Mitä tehdään suomalaisille ruotsinkieliselle, siihen en rohkene ottaa kantaa Pitäisikö heille säilyttää pakkosuomi?

Oma perusteluni on tämä. Peruskoulun ruotsin opetus ei johda käyttökelpoiseen kielen taitoon. Puheet virkamiesruotsista saa nekin unohtaa. Kouluruotsin käyttäminen esimerkiksi Kelassa, verottajan luona tai tuomioistuimissa ei ole oikeusturvan kannalta kelvollista.

Se ei riitä, että tulkkina toimii henkilö, joka osaa tulkattavia kieliä vähän sinne päin. Kun kysytään, ’”käyttäytyikö mies uhkaavasti”, kyllä on osattava erottaa esimerkiksi väkivaltarikoksia selvitettäessä uhkaavuus ja röyhkeys. Ensin mainittu tarkoittaa perusteltua pelkoa, että toinen käy kimppuun. Viimeksi mainittu tarkoittaa muuten vain harmillista ja loukkaavaa käytöstä, kuten nimittelyä.

Viranomainen kysyy: ilmenikö työpaikalla syrjintää. Jos sana ”diskriminering” on vastaajalle outo, seuraavaksi voi ehdottaa sanaa ”särbehhandling”. Syyttäjän on osattava sanoa täsmällisesti: ”Ni åtalas för förskingring.” Teitä epäillään kavalluksesta. Kotitalousvähennys (verotuksesta) on ”hushållsavdrag”. Sitä pitää osata vaatia itse.

Kannatan henkilökohtaisesti ruotsin opiskelemista jo peruskoulussa, pidän suomenkielisen lapsen panemista ruotsinkieliseen tarhaan hyvänä ajatuksena ja suorastaan neuvon eräiden alojen opiskelijoita lukemaan kiireesti ruotsia.

Kannatus tarkoittaa toimintaa omassa lähipiirissä. Pojanpoikani kirjoitti ruotsin tänä vuonna ylioppilaskirjoituksissa ja oli viime kesän töissä Tukholmassa auttelemassa vanhusten hoidossa. Siinä ei englanti auta. Ilmavoimiin tai merivoimiin upseeriksi aikoville tuttavien lapsille olen sanonut, että opettele ruotsia hyvin. Kahvikeskustelut ovat yhtä tärkeitä kuin englanniksi vedetty virallinen ohjelma.

Itse kannatan myös pakkotanskaa. Sain lakimiehenä tavattomasti hyötyä siitä, että luin ja käytin vuosikymmeniä tanskalaisia siviilioikeudellisia tutkimuksia, jotka ovat vielä parempia kuin ruotsalaiset, jotka olivat yleensä parempia kuin suomalaiset. Esimerkiksi immateriaalioikeudessa (tekijänoikeus, patenttioikeus ja muuta) tanskalainen Koktvedgaard ja norjalainen Knoph olivat vuosikymmeniä aivan ylivoimaisia ja nyt paras on Jens Schovsbo. Saksalaisten kirjojen käyttäminen olikin kinkkistä, koska laki ja oikeuskäytäntö ei ollut välttämättä edes suurissa linjoissa sama eikä ole edelleenkään. Lisäksi laki-saksan ymmärtäminen vaatii erinomaista saksan taitoa.

Eilen luin erään sellaisen Eskelisen kirjan Suomen kirjallisuudesta ja panin merkille, että kirjoittaja arvosteli kipakasta menneitä sukupolvia etenkin Ranskan ja Englannin kirjallisuustieteen huonosta tuntemuksesta, mutta ei tainnut itse tuntea lehteä BLM, Bonniers litterära magasin.

Kirjojen saaminen Suomeen Ranskasta ja etenkin USA:sta oli kauas 50-löuvulle vaivalloista. Suomessa luettiin oikotienä ruotsalaista kirjallisuuslehteä ja kahden ruotsalaisen sanomalehden kulttuuriosastoa. Niissä seurattiin tarkasti suurten maitten kirjallisuutta ja taidetta, ja näin oli toimittu 1920-luvun alusta alkaen. Niinpä Parnasso julkaisi 50-luvulla erinomaisia katsauksia mm. Italian ja Ranskan uusimmista kotkotuksista.

Asiasta kerran kirjoittaessani yritin kiteyttää asian erään ruotsinmaalaisen diplomaatin muistelmateoksen kuvaan. Samaan aikaan kun isämme tappelivat henkensä edestä Talissa ja sitten Viipurinlahdella, lukemani ruotsalainen muistelija istui New Yorkin 42. kadulla yökerhossa siemaillen viskipaukkuja, nuuhkien mariojuanan savuja ja kuunnellen lupaavia Parkeria, Gillespietä, Roachia ja muita matkallaan Kaliforniaan tapaamaan Corsoa, Ferlinghettiä ja Ginsburgia. Muistelija harmitteli, että Faulkner, jonka tuotannon hän tunsi 1944 hyvin, ei istunut Algonquin-hotellissa niin kuin melkein kaikki muut kirjalliset ja taide-elämän suuruudet.

Sen vuoden syksyllä isämme ja äitimme miettivät päänsä puhki, miten kummassa saisi ulsterin talveksi, kun kaupoissa ei tietenkään ollut. Ruotsalainen muistelija mietti, ostaisiko emännälle angoraa vai alpakkaa.

Senkin kerroin kauan sitten, kun juttelin tuomari Reinhardin kanssa kalifornialaisten barbaarisuudesta. Hän myönsi asian todeksi ja sanoi, että hänenkin isänsä oli vain elokuvaohjaa siinä Hollywoodissa ja vaari oli pannut Stanislavskin kanssa teatteritaidetta uusiki Berliinissä.

Heillä oli ollut sotavuodet varsinainen eläintarha Sana Monicassa. Antoine de Saint-Exupéry ja Jean Renoir eivät osannet ostaa nakkimakkaraa englanniksi, Brecht poltti niitä kaameita sikareitaan ja kiusasi naisia, Thomas Mann keljuili veljelleen Heinrichille kyselemällä, muistiko tämä, kumpi heistä oli saanut Nobelin palkinnon, eikä Stravinskia voinut päästää saman huoneeseen muiden säveltäjien kanssa, koska aina tuli tappelu. Ja pöytämusiikista huolehti Amerikkaan asettunut Rahmaninoff, mitä nyt välillä pistäytyneet Prokofjev ja Bartok koettivat sotkea omiaan.

29 kommenttia:

  1. Minusta hyvä "pakkokieli asetus" olisi se, että jokaisen olisi opiskeltava yhtä naapurimaamme kieltä , eli ruotsia, norjaa, saamea, venäjää tai eestiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "... tai eestiä". Tarkoitat siis viroa. Eesti keel on suomeksi viron kieli.

      Poista
    2. Kannatan ja panen vielä paremmaksi: jokaisen olisi opiskeltava perusteet noista kielistä plus vähintään yksi kunnolla.

      (En viitsi nipottaa, ettei Viro ole "naapurimaamme", maaraja kun puuttuu, tai sitten listaan olisi lisättävä myös latvia, liettua, puola, saksa ja tanskakin. En viitsi nipottaa siksikään, että on häpeä olla osaamatta veljeskansan kieltä.)

      Poista
    3. Ei meill ole yhteistä maarajaa Viron kanssa, mutta Ranskaa ja Isoa-Britanniaakin pidetään naapureina. Helsingistä on Tallinnaan puolen tunnin laivamatka kantosiipialuksella ja matkustajia tuolla välilä on miljoonia. Aluevetemme koskettaisivat toisiaan, jollemme hyvää hyvyyttämme jättäisi venäläisiä varten kapeaa kansainvälisen veden kaistaletta keskelle Suomenlahtea. Kyllä Viro on naapuri sosiaalisessa ja taloudellisessa mielessä ihan eri tavalla kuin muut Itämeren piirin rantavaltiot.

      Poista
  2. obligatorisk svenskatiistaina, 02 toukokuuta, 2017

    där vanäras mitt modersmål.

    VastaaPoista
  3. Jukka, käytännön perustelysi ovat oikeita. Ongelmana on pakkoruotsissa se, että kyseinen aine läpäisee koko koulujärjestelmän. "Virkamiesruotsi" on vaatimuksena kaikissa korkeakoulututkinnoissa. Eihän sillä mitään tee, sillä läpi pääsee aivan ala-arvoisellakin osaamisella, mutta muodollinen pätevyys tulee. Toisaalta ruotsin kielikoe on aika vaikea, joten pätevyyttä on hankala saavuttaa muutoin kuin korkeakoulun omalla ruotsin kurssilla.

    Toinen vaikuttava tekijä on se, että koulujärjestelmässä ei saa olla umpikujia. Aina pääsee eteenpäin. Tämän vuoksi peruskoulun ja lukion ruotsi eivät voi olla vapaaehtoisia, jos korkeakoulututkintoon kuuluu pakollinen ruotsi. Ja jotta valtiolle, jonka viroissa pääsääntöisesti vaaditaan ruotsintaitoa, riittäisi työväkeä, on korkeakoulututkinnossa oltava pakollinen ruotsi. Muuten meiltä loppuisivat virkamiehet.

    On siis pakko luopua virkamiesten ruotsintaidon vastimuksesta, jos luovutaan peruskoulun pakollisesta ruotsista. Jotta ruotsinkielisten palvelut taataan, tämä edellyttää sitä, että samalla on alettava vaatia oikeaa ruotsintaitoa niiltä virkamiehiltä, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Lopputuloksena voi olla jopa ruotsinkielisten paremmat palvelut, mutta samalla luovutaan ruotsinkielen asemasta kaikkien sivistyneiden osaamana kansalliskielenä ja tunnustetaan ruotsin olevan vähemmistökieli.

    Eli olen kovasti samaa mieltä kanssasi siitä, että ruotsia on hyödyllistä lukea, mutta tosiasiassa ruotsin tekeminen vapaaehtoiseksi merkitsee sen muuttumista kansalliskielestä vieraaksi kieleksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Förlåt inte, ruotsi on edelleen kansalliskieli omassa maassaan Ruotsissa.

      Poista
    2. Kyllä se on kansalliskieli myös omassa maassaan Suomessa, sikäli kuin kielet maita omistavat. Vähän oudosti muotoiltu. Kansalliskieliä on Sveitsissäkin neljä.

      Poista
    3. Ainoa kieli joka tätänykyä läpäisee koko koulutusjärjestelmän on pakkoenglanti, ruotsista pääsee eroon jo lukion jälkeen mutta pakkoenglanti vain pahenee ja pahenee mitä pidemmälle koulunkäynti jatkuu...

      Poista
  4. Eturuotsi.

    Asiahan on jo mykistavan taydelleen blogista haettavissa, kayttaen hakuruutua. Vasso Q.

    Aidinkieltaan on kaikkein vaikein opetella.

    Terhakkaa kesan ja kasvukauden alkua, hyvat ja arvossapidetyt kirjoittaja- ja valtakunnanvoutipuolen jaljellejaaneet jasenet.

    Lisatkaa tasta pisteita .................................................................................................. nuin.

    VastaaPoista
  5. Useimmat tekniikan ihmiset ovat jotuneet lukemaan lukuisia kilpailijoidensa kirjoittelemia patenttijulkaisuja, myös saksankielisiä. Nepä vasta hupaisia ovat. Siinä joutuu koulusaksa koville kun tavailee kaksi-kolme sivua pitkiä tiiviitä lauseita, joissa on lukemattomia loogisia sivupolkuja ja loppuun on pinottu nippu verbejä kieliopin sääntöjen mukaan. Voi vitsi!

    Saksan kieli ansaitsee oman osuutensa koulussa eikä sitä saa laittaa suyrjään. Itse olen paljon siitä hyötynyt urani aikana. Olen vakavasti sitä mieltä että kouluissa pitäisi opettaa useampia kieliä. Se on ainoa oikea lähestymistapa suomalaisten kansainvälistämiseksi ja tulevaisuuden kohtaamiseksi oikeassa kulmassa. Itse opiskelin koulun jälkeen nipun uusia kieliä enkä kadu päivääkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti pakkoenglanti syö paikan kaikilta sivistyskieliltä saksa mukaanlukien.

      Poista
  6. Mitä tulee ruotsinkieleen, kyllä en osaa olla Kemppisen kanssa eri mieltä.
    Sukujuureni kiemurtelevat monia reittejä Pedersören vanhaan pitäjään ja täällä Savossa sujuvasti vanhenen.
    Ei se ole ruotsinkielen tärkeänä pitämisen syy, Kemppinen osasi sanoa asian hyvin, tälläkin kertaa.

    VastaaPoista
  7. Aika hyvin ajateltu ja kirjoitettu tuo, varsinkin loppu tuosta "Asiasta kerran" lähtien huikaisee niin, että kynnys kommentoida vaatii "Varo varvasta" -kyltin, mutta kun tuo pakkoruotsi tuli mainittua, en malta olla kommentoimatta.
    Englantia osaamattomat näyttävät olevan, en siis minä, pahoillaan pakkoenglantinsa kanssa. Englanti - suomi -sanakirjan avulla joutuvat he asioitaan hoitamaan, kaupoillakin käymään, kun liikkeiden nimet ovat usein englanninkielisiä ja mainoksissakin kohta se alkaa olla pääkielen asemassa...
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  8. Hieno perustelu virkamiesruotsista ja kielellisestä kyvykkyydestä. Komppaan. Mitä sanoo automaalari Savossa tai tradenomi Lappeenrannassa? Olisiko huonosta venäjän kielen taidosta hyötyä? Mihin tarvitaan huonoa ruotsin kielen taitoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos vaikka on huonoa asiaa? Jos on asiaa huonoille ihmisille? Jos ei tahdo nolata huonoa kieltä puhuvaa?

      Millainen mieli, sellainen kieli?

      Onhan näitä kaikellaisia. Onko se nyt nin nuukaa? Kauhee nipotus menossa. Minkä tähden? Ottakaatten rahtusen rennommin nämä seikat, menee niin ikävän oloiseksi, aivan määräilyn makua.

      Pitäisikö luokkahuoneissa olla paripulpetit? Tulisiko vallita hiljaisuus? Viitattaessa hymyilemättä? Nousta sesimaan vastatessa?

      Miksei kaikki voi olla niin kuin minä tahdon?

      Poista
  9. Pakkotanska ei ole tarpeen noilla perusteilla, konsa kirjoitettu (joskaan ei puhuttu) tanska on pakkoruotsin perusteella täysin ymmärrettävää, sama pätee tietysti norjaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakkoruotsi ei riitä tanskan lukemiseen. Kunnon ruotsi riittää, kun opettelee ne dramaattiset erot, joita on muutamia kymmeniä. Kun aloin suomentaa kaunokirjallisuutta tanskasta ja norjasta, tulin sitten tietämään, että erot ovat sittenkin aika suuria. Juridiikassa kuitenkin riittää, että pysyy juonessa mukana.

      Poista
  10. Mitä enemmän vapaaehtoisuutta kielten opiskelussa koulussa, sitä vähemmän niitä luetaan, mitä tahansa kieliä, sehän on nähty. Saksankin lukeminen on vähentynyt katastrofaalisesti ja varsinkin YO-kokeeseen osallistuminen. Nuorena kieliä kuitenkin oppii helposti ja lapsena ihan huomaamatta. Kaksikielisellä paikkakunnalla vanhemmat tekisivät viisaasti, jos panisivat muksunsa toisen kieliseen lastentarhaan. Joku äiti sanoi olevansa kiitollinen siitä, että lapsi oppi tarhassa opettajaa kotiin lähtiessä kätellessään sanomaan "Tack för i dag. Vi ses i morgon."

    Tässä kylässä taitaa tarhoissa olla kaikille jonkin verran kielikylpyä, se kuulostaa hyvältä järjestelyltä. Opetuksen aikaistaminen on paikallaan. Ruotsinkielisissä kouluissa suomea on alettu opettaa jo toisena tai jopa ensimmäisenä vuonna.

    Tiedostavat vanhemmat huolehtivat kyllä lastensa mahdollisimman monipuolisesta kielitaidosta.

    Ruotsinkieliset haluavat varmasti säilyttää pakollisen suomen koulussa, onhan se elinehto. Ahvenanmaasta en tiedä, mutta kyllähän sieltäkin monet tulevat mantereelle töihin. Pakkoa siis vaan heillekin!

    Automaalari Savossa sanoo: "Jag är mekaniker" ja "Den glider in". Jääkiekkoilija lähteekin Ruotsiin pelaamaan, ja oivoi, siellä tuli pakkoruotsi taas vastaan! Lappeenrantalainen tradenomi muuttaa ehkä - Ahvenanmaalle.
    Ha det så bra i dag!
    EG

    VastaaPoista
  11. Nöyrimmät kiitokseni blogistille,joka kaikkien alojen erehtymättömällä
    asiantuntemuksellaan antoi viiltävän arvion henkisen tasoni mataluudesta.
    Armottoman totuuden kuultuani taitaa olla aika hankkia köysi ja jakkara..
    Tai jos sittenkin vain poistun häpeissäni takaviistoon vasemmalle..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi. En halunnut loukata pahasti, jonkin verran vain.

      Poista
    2. Hönölle voisi sanoa, että nimerkkisi saattaa hieman vaikuttaa asiaan. Melkeinpä provosoivasti.
      Jossain Masi sarjakuvassa taisi olla kyseinen nimi käytössä, siitä minullekin syntyy jonkinlainen mielikuva tyypistä.

      Poista
  12. Tyylikäs kirjoitus. Mutta Suomen ja suomen näkymät eivät ole tyylikkäät. Brecht lohkaisi että me olemme maa joka "vaikenee kahdella kielellä". Nyt on lähempänä totuutta kahdella sadalla kielellä lörpöttelevä maa. Tässä riittää myös mietittävää eli hiljaisia hetkiä monelle sukupolvelle. -jussi n

    VastaaPoista
  13. Eipä tuo haittaa. Olisi liian pitkä stoori kertoa, mistä on peräisin inhoni ruotsin kieltä ja varsinkin sen pakollista opiskelua kohtaan. Hienosti muotoiltu tuo "anteeksipyyntönne"

    VastaaPoista
  14. Minusta pakkoruotsin ja -suomen perustelu on siinä, että kaikkien suomalaisten pitäisi ymmärtää edes virallisten kieltensä perusteet ja heillä pitäisi olla sitä kautta yhteinen perusta, jolla kommunikoida toistensa kanssa.

    Eihän suomenkielisten tarvitse välttämättä osata sujuvasti puhua ruotsia tai ruotsinkielisten suomea, mutta kommunikointi helpottuu huomattavasti, kun molemmat osaavat kuunnella toisiaan sujuvasti ja kuuntelussakin auttaa suunnattomasti se, että opetellaan sanastoa, kirjoitusasua, ääntämistä, kielioppia ja lauseenmuodostusta (eli siis yleistä kielitaitoa). Kun esimerkiksi alkaa ymmärtää, miten ääntäminen muodostuu, alkaa myös korva paremmin erotella äänteiden eroja. Sama pätee muihin kielenoppimisen osa-alueisiin: aktiivinen toiminta auttaa passiivisessa.

    Entä miksi pakko? Koska se asettaa minimivaatimukset, mikä kummasti auttaa motivoimaan siellä motivaatioasteikon alapäässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Just såhär!

      Poista
    2. "Minusta pakkoruotsin ja -suomen perustelu on siinä, että kaikkien suomalaisten pitäisi ymmärtää edes virallisten kieltensä perusteet ja heillä pitäisi olla sitä kautta yhteinen perusta, jolla kommunikoida toistensa kanssa."
      -- Miksei englanti riitä yhteiseksi perustaksi, sitähän opiskelevat kaikki? Tai miksei suomi riitä, koska sitähän osaavat lähes kaikki ruotsinkieliset paitsi eräiden vahvasti ruotsinkielisten seutujen vanhukset?

      Onko sinusta oikein, että 5 % suuruisen vähemmistön kieli on enemmistölle pakollinen? Missään muualla maailmassa ei moista häikäilemätöntä alistamiskoneistoa tunneta.

      Poista
    3. Onko sinusta oikein, että 0.1 % suuruisen vähemmistön kieli (englanti) on enemmistölle pakollinen? Missään muualla maailmassa ei moista häikäilemätöntä alistamiskoneistoa tunneta.

      Poista
  15. Siitä, etä joku on hyväksi ei seuraa, etä se olisi tehtävä pakolliseksi. Lipposen perustelut kyllä ontuvat.

    Monella tavallaisella perusjätkälle jo yhdnein veiraan ilen opskelu on aikaa vaativaa. Semminkun kun heille suomen kirjakieli on vaikeasti omaksuttava vieras kieli.

    Sveisissä ei ole mana muut virllaiset kuuluneet koulun pakollisiin kyurrseihin, vaikka kaikki maan kolme pääkieltä ovat maailmakieliä. Asia saattaa olla muuttumassa.

    MafH

    VastaaPoista