Sivun näyttöjä yhteensä

23. kesäkuuta 2015

Autorämä



Autorämä, peltijuna,
yhteiskunnan mätämuna
olet sinä, mutten minä.

Siitä on kyllä aikaa, kun olen leikkinyt kirkonrottaa, tikkuja laudalla tai vinkkiä. Sääli. Hauskoja leikkejä. Ei kuulemma ole enää pihoja eikä leikkijöitä. Niillä kavereilla, joita olen tavannut, on hakkapeliitan jäljet kasvoilla, kuten on minullakin. Pirtsakat mummelit käyttävät samoja kutsumanimiä kuin muistamani kesämekkolumoojattaret.

Tekniikan alan lehti (Tuulilasi) julkaisi verrattoman koosteen, joka valottaa kysymystä ”vanhoista hyvistä ajoista”. Siinä esitellään vanhoja hyviä autoja, kestotestejä monen vuosikymmenen ajalta.

Yksi maahantuojan testiin luovuttamista ritsoista syttyi palamaan heti kättelyssä, toisesta katosivat jarrut, kun jarrusatula irtosi ja katosi sen siliän tien. Ehkä useimmat ajolenkit suuntautuivat huoltokorjaamon kautta, koska jäähdytysneste katosi, isoin vaihde eli siis kolmonen lakkasi menemästä päälle, tuuletin puhalsi sisätilaan halutun kuuman ilman sijasta kylmää ja joomiehen puolelle lattialle ja takakonttiin tuli sateella sangollinen vettä.

Nämä tiedot koskivat länsiautoja. Testissä olleet Moskvitsh Elite ja Lada olivat sitten asia erikseen. Kuljettajan kuului ottaa jo pukeutumisessa huomioon, että moottorin purkaminen tien pientareelle tai ihan irronneen pakoputken kiinnittäminen rautalangalla oli jokapäiväistä elämää.

Kun tuossa kerrotun liittää omiin kokemuksiinsa, Simca-tonni ja sitten tuhatsata, se josta tapasi kärähtää kondensaattori, ja seuraavaksi suorastaan Saab ysikutonen, jonon kävin kerrankin juhannusliikenteessä etsimässä omia aikojaan sulaneen eturenkaan tilalle uutta (Kutijaari tupelessina eli Goodyear Tubeless), johtopäätös on maailmanlaajuinen salaliitto.

Polttomoottori, siis bensiinikäyttöinen ottomoottori, ja toisaalta akut ja paristot, siis puhelimien ja kannettavien tietokoneiden paristot, on käsitykseni mukaan jätetty varta vasten kehittämättä, koska asiakkaille kelpaa huonompikin tavara ja vielä täyteen hintaan.

Liiketoimintaa häiritsevän innovaation käyttämättä jättäminen ja kätkeminen ei ole uutinen. Patentin ostaminen kassakaappiin suljettavaksi on suorastaan jokapäiväistä. Syy ei ole siis aina tyhmyys, vaan ilkeys, tarkemmin sanottuna keinottelutarkoitus. On esimerkkejä sarjasta teknisesti parempia uusia laitteita, jotka lasketaan markkinoille aikataulun mukaisesti niin että ostaja päätyy kerran toisensa jälkeen hylkäämään vielä käyttökelpoisen laitteen. Tässä ollaan jo lähellä käsitettä ”suunniteltu vanhentuminen”.

Tarkoitus on tässä kehua yhtä autoa. Se on joku Fiesta, siis foordi. Omistaja on tyttäreni ja auto on minulla lainassa. Olen toistellut halukkaille ja haluttomille, että myös kalliit kulutustavarat ovat kaikki samanlaisia. Esimerkiksi henkilöautoissa jokin epämääräinen tuntuma ratkaisee. Muulla ei ole väliä. Kilpailu eli markkina, tämä aikamme vakioselitys ja veruke täydelliseen henkiseen välinpitämättömyyteen, muka hoitaa asian.

Ajatus on todistettavasti väärä. Siitä käsityksestäni en kuitenkaan tässä luovu, että mitä kalliimpi hankinta, sitä vähemmän järkeä sen valintaan käytetään. Vielä henkilöautoa huolimattomammin ostetaan asunto tai talo.

Jos tuotteen – esimerkiksi moottoriöljyn – kauppa ei oikein käy, hinnan kaksinkertaistaminen voi auttaa. Ostaja ajattelee, että kun se on niin kallista, niin on se sitten varmasti hyvääkin. Aika harvinaiset riippumattomien tahojen toteuttamat testit osoittavat juuri toista. Ruokasooda on hämmästyttävän monissa kodin kohteissa parempi puhdistusaine kuin kymmenen – viisikymmentä kertaa kalliimmat tuotteet.

En ole vaihtamassa autoa enkä asuntoa. Tulin vain huomanneeksi, että auton koeajo ei kerro paljon mitään. Muutama päivä ja monta tyypillistä pyörähdystä vasta kertoo jotain – heti postiin tai kirjastoon, sitten ruuhkassa kaupunkiin ja hankalaksi tiedettyyn halliin tai taskupysäköinti pahaan paikkaan. Kun tulisi vielä asiaa maalle, että pääsisi kokeilemaan yksitoikkoista maantieajoa.


Jouduin tarkastamaan rekisteriotteesta. Kyllä Fordkin on mukana pelissä. Tämän auton moottori on puolta pienempi kuin omani, ja bensaa menee kolmannesta vähemmän – alle litrainen turbo siis. Ajokäyttäytymisessä ei mitään eroa. Tämä ei ole Fordin mainos. Juuri lukemani mukaan pieni Skoda on vielä rapsakampi ja vielä vähän halvempi. Rupeaisiko sittenkin lottoamaan? 

9 kommenttia:

  1. Jukan isältä perin ihastukseni Sitikoihin (Idee etenkin).

    Niin ja ammatinkin tarinoistaan.

    Partosta puhumattakaan.

    Perhe, joka kasvatti puolet Kauhavaa.

    VastaaPoista
  2. Kyllä on pihoja ja kyllä lapsille kirkonrotta maistuu. Ovat lisäksi tehneet uusia sovelluksia perinteisiin leikkeihin. Tramboliinillakin tekevät jo hyvin nuoret lapset niin huimia kiekuroita, ettei ikinä me 50 v. sitten räksien pesille kiivetessämme. Se poikkeuksena toki entiseen, että jo melko varhain alkavat yksi toisensa jälkeen lasahdella kannikoilleen pelaamaan hipaisunäyttöpelejä, joissa voimistuvat vain sormien nivelet ja silmien hermostot tai rasittuvat sairasteluksi saakka, henkisten kykyjen ja keskittymiskyvyn taantumisesta mainitsemattakaan. Unihäiriöt ovat myös lisääntyneet, sekä sen myötä sellainen häiriökäyttäytyminen esim. koulussa, joka ei ole entisenlaisin konstein hillittävissä; kuraattorit täystyöllistettyjä ja "erikois"luokilla runsaasti oppilaita, psykologeille jo teini-ikäisillä jonoja jne.

    Tiedän kyllä, että on huuhaata puhua "entisistä hyvistä ajoistakaan", mutta olisi tässä jossakin vaiheessa ollut mahdollisuuksia, ja jopa oikeita suuntimia, kokemusperäisiä oppeja ja ohjeistuksia, ohjata kehitystä tasaisempaankin suuntaan mitä ihmistaimen kasvatukseen tulee.

    VastaaPoista
  3. Minäpä olen leikkinyt kirkonrottaa! Viimeksi pari viikkoa sitten lastenlasten kanssa. Ovat siinä iässä että mummo ja ukkikin halutaan vielä mukaan. Lisäksi mummolassa on vielä sellainen piha. Ei tietystikään mikään aikakauslehtiin esittelypihaksi sopiva, vaan oikea kunnollinen maalaispiha.

    Aloite tällaisiin leikkeihin on tullut aina lastenlasten taholta. Ei siis perinneleikitkään ihan kuolleet ole.

    VastaaPoista
  4. Simca 1000e, jolla ei mitään tee.
    Tällainen muistuma.

    VastaaPoista
  5. Ajatella, lasten leikit. Nykyään se on kuka pelkää mustekalaa ei mustaa miestä. Kylläpäs on ihminen kehittynyt. Ei sillä, naapurin Markku ei päässyt juhannusaattona leikkimään. Edes pullonpyöristystä. Että mikään ei ole muuttunut. Lupa heltiää, jos on heltiäkseen.

    Mutta Volvo on auto ja foordi on traktori. Joka ei tarkoita, että sillä ei pääsisi etiäpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki Veellä alakavat on raktoreita. Valametti, Verkku, Voortti, Viiaatti, Volovo.

      Poista
  6. Aikoinaan todettiin ettà fordin omistajat pààsevàt varmasti taivaaseen koska ovat elàneet maanpààllisen helvetin. Omakohtaista kokemusta ei ole, eikà autoakaan mopoista puhumattakaan. Me leikimme inkkareita ja merirosvoja. Myòs sotalaivoja tuli kehiteltyà.

    VastaaPoista
  7. Simca tonni on korjaamon onni.

    Osta Skoda, helppo koota, neljä pyörää ja loota. Äiti työntää, isä ohjaa, lapset kannattavat pahvipohjaa.

    Lada, vuoden auto. Ehkä kahdenkin.
    Osta Lada. Sillä pääset Lappiin asti, jos vaan työnnät ahkerasti.
    Lada - Suomen teille eniten levinnyt auto.

    Mikä on romun kemiallinen merkki ? - FORD.

    VastaaPoista
  8. HIeno kuva, oikea vanhan ajan retussi! Tekijänä varmaankin Erva-Latvalan mestari.
    Ei näitä digitaalisesti tehty, käsityötä ja ruiskun käyttämisen taitoa.
    Taideteos.

    VastaaPoista