Sivun näyttöjä yhteensä

28. toukokuuta 2014

Koristeltu Kalevala



Huomasin vasta kommenteista, että ainakin joku eilisen jutun lukijoista oli jäänyt osattomaksi yhdestä menneisyyden lukemisen herkusta.

Esimerkiksi Sakari Pälsi ja Martti Haavio, kaksi huippuammattilaista, esiintyvät sota-ajan valokuvissa hipelöimässä jotain Karjalan runomailta löytämäänsä. Arkeologi Pälsi oli reservin sotamies, myöhempi akateemikko Haavio, runoilijana P. Mustapää, oli tiedotuskomppanian päällikkö. Myös heidän vuosien 1941 ja 1942 kirjoituksistaan ja kirjeistään pulppuaa riemu. Nyt oli todella päästy Sinne!

Tehdään asia selväksi: Suur-Suomesta intoilleista osa halusi löytää yhteyden Suomen suureen menneisyyteen ja palauttaa kansamme yhteyteen sen sorrossa harhailleet sirpaleet. Hanke toteutui 8.12.1941 pysäytetyllä hyökkäyksellä. Noita kansansirpaleita olivat etenkin Viena ja Aunus.

Suomella ei ole suurta menneisyyttä. Suursuomalaisten etsimää kohdetta ei ole koskaan ollut olemassa.

Kysymys on siis siitä, välittääkö Kalevala tai välittävätkö Kalevalan takana olevat muinaisrunot jotain historiallisesta todellisuudesta. Jos näin on, miten tuo todellisuus sijoittuu kartalle?

Yli sata vuotta osa tutkijoista on ollut sitä mieltä, että muinaisrunot ja Lönnrotin Kalevala ovat kuvitelmia eli fiktiota ja välittävät käsityksiä menneisyyden mytologiasta, etenkin keskiajan ja siihen siilautuen myös pakanuuden ajan.

Toinen puoli tutkijoita on erilaisista syistä etsinyt muinaisrunojen ”alkukotia” selvittelemällä, mistä nuo tekstit ovat kotoisin. Kaksi mielipidesuuntaan on saanut kannatusta. Toisille lähde on ollut Länsi-Suomessa, kuten Kokemäenjoella ja Pohjanmaalla. Toisille se on ollut Karjalassa, mutta nimenomaan Laatokan karjalassa.

Vain vakavasti otettavat käsityskannat huomioon ottaen siitä on oltu 150 vuotta yksimielisiä, ettei tuo aarre ole peräisin Aunuksesta eikä Vienasta. Vienassa, kuten Uhtualla ja Vuokkiniemessä, runot olivat säilyneet. Lönnrotin aloittaessa toimintansa 1820-luvulla runojen alkuperä oli jo unohtanut. Niitä laulaneiden ihmisten suvut olivat luultavasti Vienaan Oulujoen seuduilta muuttaneita.

Siis Vienan ”Kalevalan laulumailla” oli vielä 1800-luvulla ihmisiä, jotka muistivat kalevalamittaista runoutta. Siinä kaikki.

Akateemikko Matti Kuusi tutki näiden tekstien syntyä ja julkaisi asiasta väitöskirjan. Samalla asialla oli hänen esimiehensä, edellä mainittu Haavio. Tutkimusta piti arvottomana edeltäjä, professori Väinö Kaukonen. Kun Lönnrot oli viitannut Arkangelin seutuun, Haavio selvitti myös Bjarmiaa, joka oli kerran niillä main ja joka tunnetaan kirjallisista lähteistä ja muinaislöydöistä.

Uusin yleisesitys on upea ”Kalevalan kulttuurihistoria”. Sieltä löytyy kaikki, myös muinaisrunojen käyttäminen ”suomalaisuuden” rakentamiseen. Osa tuosta rakentamisesta oli tahallista valehtelemista, osa vouhottamista.

Oma vouhotukseni: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hallinnoima ja julkaisema aineisto on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja hyvä syy suureen ylpeyteen. Kalevala on verraton teos. Nykyisen tekijänoikeuslain mukaan tekijä olisi kuitenkin yksin Lönnrot, ei ”kansa”. Näin on siitä huolimatta, että Lönnrot suoranaisesti keksi teoksen säkeistä vain 3 prosenttia. Taide on tuollaista. Se luodaan olemassa olevasta aineistosta.

Tutkijat löysivät vanhan rajan takaa arvokasta, hienoa ja kunnioitettavaa kulttuuria, vanhaa ja katoavaa – ja nyt lopullisesti kadonnutta. Vapautustaan voihkivia veljiä he eivät juurikaan löytäneet. Aatteellisessa ja kulttuurisessa mielessä kysymyksessä oli hukkareissu. Mitä se poliittisesti ja sotilaallisesti oli, siitä kullakin lienee mielipide.

Olen samaa mieltä kuin Kuusi. Todella silmät vesittäviä ovat lukuisat muinaisrunot. Perinteessä riitti luojia ja muokkaajia ehkä tuhat vuotta. Kuusen hahmottelemat ”Turun modernisti” (Jos mun tuttuni tulisi), lintuelegikko ja muut ehkä oikein löydetyt yksilölliset äänet merkitsevät minullekin enemmän kuin Homeros, samaa kuin Catullus tai Villon, huippuun kehittyneitä kielen kuvia ihmisen perinteisistä onnettomuuksista.

Peruslähde: Suomen kirjallisuus I (1963), Matti Kuusi, Kirjoittamaton kirjallisuus. – Laajaa tekstiä pidetään suomalaisen esseen huippuna. Luultavasti Kuusi osasi ulkoa 82 000 muinaisrunoa (ja Krogeruksen mukaan ”Suomen runottaren”), mutta se ei häiritse.


Kuvassa (ottanut K. Kemppinen 1942 Nurmoilassa) kaksi heimoveljeä. Saappaat näyttävät olevan vaarilla ja pojanpojalla samaa numeroa.

21 kommenttia:

  1. Poijaanpoijaalla näyttäs olevan myös ihan vetoketjullinen paita päällänsä; aivan kuin muistuma tulevaisuudesta tuossa paikassa ja ajassa...

    VastaaPoista
  2. Entä, jos suomalaisilla ja venäläisillä on yhteinen menneisyys - suomalais-ugrilainen? Lapin Kansa kirjoitti viime vuonna (31.8.), että geneettisesti venäläiset ovat sukua suomalaisugrilaisille, ei ukrainalaisille ja valkovenäläisille. sitten tulee mieleen Kalewi Wiikin tutkimus, josta väittely yltyi kiivaaksi eräässä konferenssissa. Ja kolmanneksi: hämmästyin kovasti, kun Kanadaan muutettuani näin historiallisen kaeårtan, jossa suomalaiset esitettiin Euroopan alkuperäiskansana, Euroopan "intiaaneiksi".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wiikillä on komea teoria. Olisipa sille kunnon todisteitakin.

      Poista
    2. Kyllä sitä nyt ollaan niin neekereitä, niin neekereitä, että oikein!

      Poista
    3. Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat vastikään Espanjan pohjoisrannikon luolasta löytyneiden luurankojen geenitutkimusten tulosten mukaan Euroopan väestöistä eniten sukua neanderthalilaisille, toiselle ihmislajille. Taitavat olla Euroopan aboriginaaleja... Ruotsalaisia tieto "suomensukuisuudesta" kauhistuttanee?

      On myös väitetty, että suomalaisten lähimmät geenisukulaiset ovat hollantilaiset ja Moskovan itäpuoliset muromalaiset. Itse uskoisin maantieteellisen läheisyyden periaatteeseen eli että olemme lähinnä sukua virolaisille, ruotsalaisille ja luoteisvenäläisille. Biologiaa opiskelleena se tuntuisi uskottavimmalta.



      Poista
    4. Oli tarkoitus kirjoittaa, että pohjoisespanjalaisesta luolasta löytyneiden Cro-Magnon-ihmisten (ei Neanderth.) jäänteiden perimä muistuttaa nykyisistä eurooppalaisista eniten suomalaisten ja ruotsalaisten perimää.

      Poista
    5. Olen huomannut Pietarin matkoillani, että miestäni ja minua luullaan koko ajan pietarilaisiksi, aletaan kysyä tietä jonnekin jne , oletan, sillä emme osaa venäjää. Samoin minusta monet ovat samannäköisiä kuin suomalaiset. tietenkin Venäjän kaltaisessa monikulttuurisessa maassa on monia kansallisuuksis, ja vaikutelma on samanlainen, kuin oli Torontossa, jossa oli paljon venäjänjuutalaisia. Intialaisia ja afrikkalaisia on Pietarissa vähän, keskiaasialaisia runsaasti. Tältä näyttää muutamien viikkojen turistimatkojen perusteella.

      Poista
    6. Jari - onhan Wiikillä teorioidensa todisteiksi mm. geenitutkimuksia. Toki hän maalailee aika paksulla pensselillä ja tekee huiman kiikkeriä oletuksia, mutta miksi se fakta, että suomensukuiset asuttivat jääkauden jälkeen laajoja pohjoisen Euroopan alueita, monia niin kiukuttaa?

      Saamelaiset olivat Skandinaviassa ekana ja me itämerensuomalaiset tokana. Slaavit asustelivat siihen aikaan keskisessä Euroopassa ja ruotsalaisista ei oltu kuultukaan.

      Anna - kun slaavit viimein näille seuduille levittäytyivät, niin tokihan he sekoittuivat täällä jo oleviin suomalaisugrilaisiin. Siinä mielessä meillä on yhteinen menneisyys.

      Poista
  3. Minulle Kalevala on ihmisyydestä kertova teos. Siinä on myös kauniisti luonto ja koto läsnä. Saman ihmisyyden löydän antiikin tarustoista, buddhalaisuudesta, juutalaisuudesta ja taiteesta. Taide kertoo totuutta olevaisesta, ihmisyydestä...kauniilla ja ainutlaatuisella tavalla. Ihmiseen kuuluu viisautta, mutta myös joskus hirvittävää, hirvittävää julmuutta. -satakieli-

    VastaaPoista
  4. Ad Omnia: pusakka ja lippalakki ovat Suomen apua, jota tuli paljon. Vetoketju ei ollut aivan tavallinen minunkaan lapsuudessani. Vanhoista vaatteista ne ratkottiin talteen. Lakkitehtaita oli pitkin pitäjiä. Arvaisin että pojan lätsä olisi merkkiä Kulo.

    Taisin arvata oikein. Löytyi kuvakin hakukoneella haulla "Kurikan lakkitehdas".

    VastaaPoista
  5. Ad Omnia: arvaan että kuvassa on käynnissä käymälän tyhjennys. Tasutalla oleva rakennus on venäläinen kasarmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. l
      John Kerry tuli Hillary Clintonin tilalle ulkoministeriksi Obaman toisen kauden järjestelyissä. Valtiovarainministerikin vaihtui.Timothy F. Geitner siirtyi siviiliin ja kirjoitti muistelmat. Olen sivulla 407. Appaloosan David Tepper veti yksityistalouteensa vuodelta 2013 salamyhkäisestä rahastostaan 3,5 mrd dollaria. Piireissään Geithner ja Tepper olivat osuneet small talkiin ja Tepper kertoi kuinka hän oli ottanut Geithnerin ministeripuheet todesta 2009 helmikuussa. US hallitus nostaisi suurpankit jaloilleen pakottamalla niiden omistajat lisäämään riskipanostaan, osakepääomaa pankkeihinsa tai US hallitus panee niihin kansalaisten rahaa ja nämä ottavat osuutensa osakepääomista. Molempia tehtiin ja jo kesänkorvalla 2009 Yhdysvallat alkoi jättää kriisiä taakseen. Tepper oli pannut rahaa likoon Geithnerin onnistumisen puolesta ja veti yhden parhaista dollaritrooleista vuodelta 2009. Ja letkautti "jos olisin epäonnistunut, olisin syyttänyt Sinua". -Olisiko vetänyt ministerivastuuseen valtakunnanoikeudessa?

      Suomessa ministerit pajattavat "isänmaataan" kuin AKS:n hiihtonuotiolaavulla. Nyt yksi pussinperä tuli vastaan. Eläkemaksujen ulkoistaminen finanssikeskusbilettämiseen päättyy. Destian uudelleen organisoimisesta se alkaa. Kun valtio ei saa lainata, valtio saa kuitenkin rakentaa tie- ja kuituverkkoa. Projektien lapiovalmiudesta en tiedä, mutta Geithnerin elvytyksessä 2009 mätettiin rahaa jos mihin ja veroja laskettiin työläisiltä. Ja termi "lapiovalmius" on tietysti Geithnerin kirjasta eikä oppikirjasta.

      Omaisuuden myyntejä valtiovelanmaksuun (EU pakko) lievennetään kasvua ja työpaikkoja lisäävillä aloitteilla. Destia oli alku. Tiedote kertoo enemmän. Huomasin asian kun Talousanomissa Jan Hurri irvaili ostaamyy hurlumheitä. Ajatus on panna näihin ryhdistäytymisiin -noin 600 milj.€- joista siis ensimmänen 150 Destia, tel-lainaa täytteeksi joka nostaisi ne miljardiluokkaan,tiedotteen ilmaus. Siis panna pitkää kärsivällistä rahaa -eikä vain puhua kerrannaisvaikutuksista sun muista multippereista.

      Asia selkoutuu valtioneuvoston käyttämästä termistä "vipuvaikutus". Se on Reutersin kieltä leverage. Sitä käytetään jotta asia valkenee."600 miljoonan euron kasvuohjelmasta,jonka vipuvaikutukset nousevat miljardiluokaan". Osta Suomesta olit Espalta Ahlström tai kuka ja mistä hyvänsä, niin Suomenmaan toimintoihin meillä on rahaa ammennettavaksi kuin Roope Ankan sammiosta jahka niitä vedetään hedge fundeista takaisin kotiin. Doktriini meni näet uusiksi.Naamat ovat samoja siksi ajetaan sammutetuin lyhdyin. Antti Rinne koodiniminen kaksoisagentti nähtiin mielenosoituksessa Eduskuntalon edessä toukokuulla ja kesäkuussa jo hallitusaitiossa sisällä.

      Tästähän lavertelin täällä somessa jokupäivä sitten.Sanon uudestaan kun tuo kehysriihen ja lisäbudjetin tiedote osui sattumalta silmiini.Se oli tarkoitettu vain Reutersin Bloombergin ja Uutistoimisto Startel Oy:n seuraajille.Sellainen puolue-eturyhmäperheiden isänmaa.Jukka Sjöstedt

      Poista
  6. Yksi oleellisimmista, ellei peräti oleellisin, kysymys, minkä Kalevala herättää, on onko Väinämöinen oikeasti ollut olemassa?
    Viitteitä Väinämöisen perimästä saattaa olla nykyisen presidentin käytöksessä. Väinämöinenhän yritti vokotella itseään huomattavasti nuorempaa neitokaista, tosin huonommalla menestyksellä kuin tämä mikä se nyt olikaan, vaikka traagillisuuden piirteitä siiinäkin jo saattaa olla...

    VastaaPoista
  7. Tässä kun aikani kuluksi lueskelin paria viimeistä artikkelia, niin tulin siihen tulokseen, Suomen vaarallisin mies tai vaarallisimmat miehet ovat peräisin Helsingin yliopistosta. Kalevalan, Suomaisten menneisyyden selvittäminen ja Akateeminen karjalaseura, siis tämä tutkimustoiminta, yhdistystoiminta ja politiikka ovat poikkitieteellisenä kohteena tuottaneet ajatuksen Suur-Suomesta ja syntyi Jatkosota. Melkoinen konkurssipesä ilmeisesti se Yliopisto siellä. Tuottaako se edelleenkin yhtä vaarallista tutkimusaineistoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka ei kai sillä isoa merkitystä ole, niin huomautan, ettei tämä "Tapsa" ole sama kuin täällä jo vuosia eri asioista kiivaillut Tapsa eli minä.

      Poista
  8. Kehittikö K. Kemppinen itse filminsä?

    VastaaPoista
  9. 1970-80-lukujen vaihteessa oli Apu-lehdessä muistaakseni useampiosainen Kalevalaa käsittelevä artikkeli. Siinä selitettiin, että "hernevartinen hevonen" tarkoitti kaislavenettä tyyliin Thor Heyerdahl, ja puhuttaessa viirunaamoista oli kyse kasvojen sotamaalauksista, joita merta ylittäneet soturit käyttivät. Kalevala oli siis suurempien merien kuin Laatokan tai Itämeren eepos. Siinä kuljettiin samoja reittejä kuin Heyerdahl aikanaan.

    Harmi, kun ei tullut pantua juttua talteen.

    VastaaPoista
  10. Kuva osoittaa, että puheet vanhoista hyvistä ajoista eivät ole ihan pötyä.

    VastaaPoista
  11. Tosi oikeat toverit (Lipponen, Halonen, Tuomioja) taistelevat kaksikielisen Suomen puolesta samaan aikaan kun potentiaaliset kannattajat kokevat monikymmenkielisen Euroopan miljoona kertaa kivemmaksi kuin kaksikielisen Suomen.

    VastaaPoista
  12. Valokuvassa olevat miehenalut voisivat aivan hyvin olla myös isä ja poika, mutta kaipa valokuvan mukana on heidän sukul.suhteensa selvitetty. Ajattelin vain itseäni kun olen jo tällainen harmaapartainen vaari, mutta on myös omia poikia, joista pienin menee vasta syksyllä ekaluokalle. Näen siis itseni tuossa valokuvan "vaarissa". Asunikaan ei aina ole tuon kummempi kun mökkimaisemissa röntöstän.

    Katselin myös hevosen luokkia jossa näyttäisi olevan puun kuorta (kaarnaa) tallella, että kiire on tullut tekijälle.

    Kuva on mainio.

    VastaaPoista