Sivun näyttöjä yhteensä

11. toukokuuta 2014

Äitienpäiväkin



Kävin jo viemässä uuden kirjan Äidille. En raatsinut riipiä valkovuokkoja, vaikka tuossa niitä on meidän metsässä. Juhlat ja kaikki 81 vierasta ovat menneet, mutta bortsh-keittoa onneksi jäi, ja kyllä sitä keitettiinkin. Toimessa olivat Anu, tytär ja tämän tytär, kaikki hurjia tekemään.

Huomenna olen aamutelevisiossa kello 8:15, ykkösellä. Aihe on tuo kirja, asiana blogit. Aion sanoa kaksi yksinkertaista tosiasiaa.

Verkkoon on kirjoitettava varta vasten. Netin käyttäminen kaatopaikkana on ympäristörikos. Menetelmä on yksinkertainen, sama kuin lastenkirjoissa. On kirjoitettava niin hyvin kuin osaa.

Valitettavasti entiset taidot eivät toimi. Lehtijuttu, kuten kolumni, on aika lähellä mutta silti erilainen. Niitä kirjoitetaan rahasta ja toimitussihteerin valvonnassa. Kirja ei ole oikein mitään sukua. Kun sanon ”hyvin” tarkoitan tietenkin, että on monta tapaa kirjoittaa hyvin.

Ja siis huonon, rikki kuluneen informaation levittäminen on kauhistuttava tapa. Ei siinä mieli mettä keitä, kun lukiessa tulee mieleen järveen kipattu jääkaappi. Varsinkaan ei naurata, kun tunne on tuo omia kirjoituksia lukiessa. Kirjoituksen pitäisi olla biohajoava.

Teollisuuden ja toimijoiden tulisi ottaa huomioon, ettei e-kirjaa ole vielä keksitty. Nykyiset ovat kuin apumoottorilla toimivia polkupyöriä. Painettu kirja oli pitkien teollisten prosessien tulos ja ennen yleisen kansanopetusten käynnistymistä liian kallis. Digitaalinen kirja ja sen perässä verkkomedia olisi suunniteltava kunnolla. Nämä nykyiset ovat korkeintaan välttäviä.

Jos ajattelen esimerkkinä blogikirjaani, sen sähköisen version tulisi sisältää erittäin suuri määrä alaviittauksia ja ristiin viittauksia, jotka olisivat napin takana. Jos esittelen kirjoituksessa linkkuveistä, kertoisin mielelläni, mistä niitä saa, mutta en halua sellaista leipätekstiin, koska tuollainen tuntuisi mainostamiselta.

Laitan tähän arkistostani löytyneen pilarunon – mainitsen ehkä televisiossa runouden, etenkin antiikin, jos saan itseltäni suunvuoron.

* * *

Voi kuka voikukan taittoi,
                 riisti ja riipi?
                                   Juuri kas juurikasmaan
                                                    käännöksen valmiiksi saan.

Näin sitä tohtori kääntää
                 mullalle antiikin mittaa
                                   hyppien saappaissaan
                                                    pelloilla autuaan maan.

Ennen kun mentiin daktyylin tahtia,
                 siinä oli mahtia.
                                   Spondee ei tullut
                                                    mieleenkään.

Puujalka katkesi polvesta poikki.
                 Itkevä muusa
                                   nurkkaan loikki,
                                                    tohtori ei ollut moksiskaan.

Viritä rintasi nyt sekä leukasi lengolleen laske
ja käske: Laulaos, oi Runotar, kiusaksi kuolevaisten!




11 kommenttia:

  1. Saatana, sekin vielä!

    VastaaPoista
  2. No johan on meiningit, jos ei itseltään saa suunvuoroa.

    Muutamassa TV-toimittajassa on tämmöistä vikaa, vaikka haastateltavan kai pitäisi saada puhua edes hiukan enemmän kuin haastattelijan.

    VastaaPoista
  3. Itävallan Conchita Wurst voitti Euoroviisut - Venäjän johto ei yhtään tykännyt.
    Tämä Wurst eli makkara ei ole oikeesti "parrakas nainen" vaan parrakas mies, joka esiintyy naisena.
    Eikö tässä olisi jo blogijutun paikka?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä talvisen Putouksen voitti Antsku Imatralta; sama kaava skulaa edelleen vallan kansainvälisesti.

      Töllöttämätön Kunnaksen Ilkka

      Poista
  4. kappas marssia
    KÖH
    vseen,vseen, vasen kaks kolmee

    VastaaPoista
  5. Blogistin vierailu aamutv:ssä tänään osoitti, että bloggaajaan alaleaun purukalusto on jo aika heikossa kunnossa. Lukijat ja kommntaattorit: nyt pystyyn keräys asiantilan korjaamiseksi!
    Muuten bloggajan sanailu oli samanlaista kuin hänen tekstinsäkin: siitä on pirun vaikea saada tolkkua! Mitä nyt pieniä ja kummallisia heittoja sinne tänne.

    VastaaPoista
  6. "Valitettavasti entiset taidot eivät toimi. Lehtijuttu, kuten kolumni, on aika lähellä mutta silti erilainen. .. Kirja ei ole oikein mitään sukua."

    Tuota olen itsekin miettinyt. Paremman puutteessa olen ajatellut kolumni- tai novellikokoelmana.

    "Kirjoituksen pitäisi olla biohajoava."

    Eikö joku nörtti voisi kehittää toiminnan, jonka tuloksena lukisi: "tuhoutuu automaattisesti X.X.202X"?

    Sitä olen myös miettinen, mitä tapahtuu blogille, kun blogin pitäjä poistuu keskuudestamme. Käykö kuten "1984", jossa historia on alata muuttuivainen ja vanha katoaa varoittamatta.

    VastaaPoista
  7. Ellen olisi jo vuosia sitten addiktoitunut näihin "kemppisiin", pitäisin kirjoittajan arroganssia sietämättömänä aamuisen tv-esiintymisen jälkeen.
    Viisas, ei näsä-, kiitos!

    VastaaPoista
  8. http://yle.fi/uutiset/suomen_paras_bloggaaja_neuvoo_ala_aliarvioi_lukijoitasi/7234172

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rienziläinen pitää pyytää Hietsun kyykkäkentälle. Asianlaita on silviisii ett' se on vaan niin!
      Tjah, Seuriksessa on toinen... No. Katellaa tää juttu.
      Saattaa olla että alan lukea Kemppinen-blogia alusta alkaen. Saa ny nähä reistaako noi ilmat miten.
      I. H.

      Poista
  9. Asemani on vain olla yksi niistä tienlaidan irvistelijöistä, mutta ei kai blogille käy kuten seurustelusuhteelle, joka on jännintä ennen virallistamista. Onnittelut saavutuksista kuiteskin.

    VastaaPoista