Sivun näyttöjä yhteensä

30. maaliskuuta 2013

Sydänrytmit



Se ei lukijoille kuulu, mutta vaikka minulla oli pikkupoikana ja sitten armeijassa vakavia tulehdustauteja, jotka näyttäytyivät arpiääninä sydänfilmissä, reippaat rytmihäiriöt kuitenkin yllättivät, kun ne iskivät kiinni 1976.

Minulta kesti yli 35 vuotta huomata, että ensin maltillinen ja sitten maltiton Bachin harrastukseni alkoi samaan aikaan. Nyt uskaltaisin sanoa, että se alkoi siitä.

Se rytmimusiikki, jota nyt esitellään ja muistellaan, ei suoraan sanoen kauheasti innostanut. Kotimaiset tangot, foksit ja valssitkin mennä jumputtavat alusta loppuun samalla tavalla kuin Valtion Rautatiet ennen kuin kiskojen välit opittiin hitsaamaan kiinni. Kolke on kadonnut.

Barokkimusiikin mukana oli tullut jazz, jossa miellytti aivan jumalattomasti tuo marssirytmeistä poikkeava tapa korostaa säveliä, synkoopit.

Kukaan ei tiedä, kuunteliko Bach sydäntään. Vasta sen pari kertaa koettuani kuulin, että Matteus-passiossa, ehtoollisen asetuksessa, Bach on säveltänyt flimmerin eli eteisvärinän.

Tahtilajimerkintäkin on hyvin outo, kuten passiossa vähän kauttaaltaan. Sehän on täynnä jopa ”valssirytmejä” eli kolmijakoisia rytmejä, kuten Matteus-passion loppukuoro. Ja Jeesus ja evankelista laulavat melko johdonmukaisesti pois iskulta. Ensin sello ja urut antavat sävelen, sitten neljäsosatauon jälkeen tulee solisti. Arytmia – rytmihäiriö.

Hyvin pitkän kokemuksen perusteella tiedän, että barokkimusiikki ja ennen kaikkea Bach rauhoittaa sydäntä aivan konkreettisesti ja kirjaimellisesti. Luulenpa että neurobiologit ovat jo löytäneet tämän yhteyden ja tietävät, onko kysymyksessä kaliumin vai natriumin välittämä sähkö. Välittymismekanismi on tiedossa, ja flimmerin yksi hoito on sykkeen eli sähkötoiminnan kääntäminen väkisin. Se voi tehotakin. Jos sydän saa jyskytellä aivan omiaan, seurauksena voi olla tulppa ja aivohalvaus.

Suunnilleen samana vuonna 1976 kuulin levyltä, että Verdi oli tehnyt tämän saman ”Requiemissään”. Sen teoksen hän sävelsi vanhan ystävänsä kuoltua tämän muistolle.

Flimmeri tai suorastaan kammiovärinä lauletaan kohdassa ”Libera me de morte eterna”, vapauta minut ikuisesta kuolemasta.

Kun musiikki on soinut juuri hädissään takovan sydämen tahdissa patarumpujen korostamana, se äkisti sekoaa hätäiseksi värinäksi.

Dies irae –jaksot aloittavat mieletön glissando eli liu’utus ylhäältä alas kelpaisi sellaisenaan sepelvaltimotaudin tunnusmusiikiksi. – Minulle ei sitä tautia ole, mutta tukeudun tässä lukemiini kuvauksiin.

Barokkimusiikin basso, toisin sanoen kontrapunkti, on elämisen ääni. Kontrapunktin ajatus, usean itsenäisen äänen nitominen yhteen niin ettei mikään pelkästään säestä, on fysiologinen tutkielma, äänikuva elämästä eli lukuisien yhteyksien ja rytmien täysi liike samaan suuntaan.

Sellaista juttua kerrotaan, että depression kaluamille ihmisille, parille paaville ja muutamalle diktaattorille on määrätty aamuksi Mozartia. Kyllä se kokemuksen mukaan auttaakin raskasmielisyyteen.

Mutta somaattisten eli ruumiillisten vikojen parantaminen barokkimusiikilla lienee uusi ajatus.

Jätän sen vapaasti käytettäväksi ja neurobiologien pohdittavaksi.

41 kommenttia:

  1. Siperianradalla tuota kolketta pääsee edelleen kuulemaan. Junassa kun tuota aikaa oli, laskettiin, kuinka monta valssin tahtia juna saa soittaa matkalla Moskovasta Pekingiin. Luvusta en muista enää muuta kuin että se oli suuri. Eipä mennyt aika hukkaan.

    VastaaPoista
  2. Kiitos, nyt tiedän vaivaani oikean lääkkeen.

    Aloitan parantavat toimet välittömästi. Hyvää kohta alkavaa Herran Pääsiäistä !

    TMi

    VastaaPoista
  3. Kerrankin ehdin ensin. Eli rakentelin samasta asiasta saman havainnon kautta saman lopputuleman.
    Neurotieteet ovat tulossa vauhdilla siihen samaan, mihin filosofit 1700-1800-luvuilla.
    Synkooppiin ja skaaloihin.

    Hyvää pääsiäistä

    VastaaPoista
  4. Olisiko se nyt niin, etä jos epäilee sydämessään jotain vikaa - edes pientä - niin klassista musiikkia oli syytä kuunnella lääkärin valvonnassa tai ainakin sairaanhoitajan päivystäessä.

    Miten lie asiat järjestetty uudessa musiikkitalossa? Vartoileeko ambulanssi jossain siellä kulman takana, kun konsertti alkaa?

    VastaaPoista
  5. Konteksti analyysissä siis on se että v. 1976. alkoivat rytmihäiriöt Bachin harrastuksen kanssa samaan aikaan - mutta johtopäätös on se että Bach vähentää rytmihäiröitä (?)
    Jeps, tätähän se on, ja jätätpä sen sitten vapaasti neurobiologien pohdittavaksi.
    Wau.
    Eli Bachin "hyvyys" on kiistämätön aksiooma; kenties olisi jo kuolo korjannut ilman sitä pateettista ulinaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vain äärimmäisen huonolla maulla varustettu esittäjistö voi saada JSB:n musiikin kuulostamaan "pateettiselta", ja "ulinaan" kykenee vain todella huono laulaja.

      Sitä paitsi soivasti fyysistä patetiaa alkoi esiintyä musiikissa - osin tietoisena tehokeinona - vasta 1800-luvulla täysromantiikan tehdessä tuloaan. Edes Tšaikovskin sinfonia no.6 h-molli - lisänimeltään "Pateettinen" - ei hyvänä esityksenä saa kuulostaa fyysisesti pateettiselta. Henkinen patetia on jo kirjoitettu teokseen, joten sitä ei tarvitse lisämanauksella korostaa.

      En tosin tunne J. S. Bachin koko tuotantoa, joten mielelläni otan vastaan jonkun suosittelemasi esimerkin "pateettisesta ulinasta".

      Poista
    2. ad anonyymi3: Onko sinunkin sydämessäsi vikaa?

      Poista
    3. Olkinukella flimmeri ?

      http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d7/Vogelscheuche_2011_K%C3%B6ln.JPG/220px-Vogelscheuche_2011_K%C3%B6ln.JPG

      Poista
  6. Kuuntelin viime sunnuntaina koko neljän tunnin La Pasión según san Mateo:n puhelimen korvakuulokkeista, alun bussissa, sitten kävellen sateisessa ja uskonnon kyllästämässä Malagassa. Katukahvilassa Plaza de la Merced -aukiolla tapahtui ihme: Harmaaseen taivaaseen tuli reikä ja aurinko valaisi himmeällä hehkullaan aukion juuri niiksi muutamaksi ihanaksi minuutiksi kun laulettiin erbarme mich! Oli siinä sydänrytmeissä pitelemistä.

    VastaaPoista
  7. Minunkin mielimusiikkiani on Bach... Luin jostain, että Toivo Kuula sävelsi Lampaanpolskansa kuunneltuaan lammaslauman kopsuttelua Vähänkyrön kirkonsillalla (oli sieltä päin kotoisin)... Sairastuin itse sydänsairauteen armeijassa Lappeenrannan liepeillä Saimaan rannalla, missä Kuula vietti erään tiedon mukaan kesiään ennen kuin tuli ammutuksi Viipurissa. Samoja kopsutuksia olen minäkin tuolta sillalta kuunnellut, en kuitenkaan lampaiden.

    VastaaPoista
  8. Kiitos, olipa mukavaa luettavaa.
    Siis lisää "rytmihäiriöitä ja eteisvärinöitä" tähän blogiinne toivon.
    Jos sama menoo jatkuu, poikanikin saattaa innostua elämänmyönteisestä huumoristanne. Sitähän voi ujuttaa "juttuun kuin juttuun".

    VastaaPoista
  9. Vähän vanhemmalla musiikkilla, esim. Guillaume Dufayn isorytmisillä moteteilla, rytmihäiriöt pysyvät loitolla.

    VastaaPoista
  10. Tää blogi on niin elitistinen. Kemppistä en sarjakuvaihmisenä kauheasti voi kivitellä. Puhuu blogisti usein asiaa, mutta persekärpäset inhottavat. Ugh! olen puhunut.

    VastaaPoista
  11. Jukkis, jälleen kerran asiaa enemmän kuin paljon. Kiitos siitä, ja kaunis kiitos. Itse aorttaläppävammaisena ja flimmerin jatkuvasti kokevana todella hämmästyin. Tuo Mozart yleensä ja eriten Matteus-passio ovat juuri sitä, mikä saa kaiken tuntumaan taivaalliselta. Olen jo testamentissani määrännyt, että tuo Mozartin sielunmessu on hautajaismusiikkiani, kun se aika koittaa. Jotenkin vaan sydän lepää juuri sen soidessa ja sävelten virratessa lävitseni.

    Toistakymmentä vuotta sitten oli Savonlinnassa kuuntelemassa Verdin Sielunmessua, itse Salminekin siinä mukana. Takana olevalla penkillä joku vanhempi rouvat teki lähtöään pitkälle matkalleen. Siihen ryntäsivät pelastajat, vaan rouva piti päänsä ja lähti. Voiko olla kauniimpaa lähtö kuin sielunmessu, jossa Salminen bassoilee ja muutenkin esitys oli täydellinen.

    Oscari

    VastaaPoista
  12. Suosittelisin blogistille Jamppa Tuomisen "Minkä aamu toi, sen ilta aina vei".

    VastaaPoista
  13. Mozart hoitona vrt Vertigon loppu (liekö jo taustalla olleessa kirjassa?)

    Bach pateettisena ulinana - huonot esitykset kyllä, ei musiikki.

    En epäile Verdin Requiemia tautikuvauksina, mutta jotain hämärää teoksen legendoissa on. Verdi sävelsi teoksen itse hyväkuntoisena alle 60-vuotiaana ja ihailemansa Manzonin, jolle teos alkuperäisen idean eli Rossinin jälkeen omistettiin, hän tiettävästi tapasi vain kerran.

    VastaaPoista
  14. Pääsiäisajan musikista myös Gesualdolla on kirpeine sointuineen ainakin meistä joillekin psykofyysisisiä hyviä vaikutuksia. Pesee jotain likaista pois kuin sädehoidolla tahroja korventaisi.

    VastaaPoista
  15. Aikamoista ajatuksien ja musiikkivaikutusten lentoa sydämen rytmeistä ja Bachista.

    Pannaanpa tiedossa olevat faktat pöytään ensin. Flimmeri (fibrillatio auricularis, sydämen eteisvärinä) on periaaatteessa hyvänlaatuinen rytmihäiriö, jonka pahin komplikaatio on sydämen eteisten korvakkeihin ilmaantuva verihyytymä (olen käyttänyt vertausta kirnu-efekti, eli jos verta "kirnuuntuu" sydämen eteiseten väristessä kuten maitoa kirnutessa syntyy voita, tuloksena voi olla verihyytymä sydämen erteisen korvakkeissa, ja jos se lähtee liikkeelle, voi hyytymä päätyä aivoverisuoniin ja seurauksena on ilkeä aivohalvaus, joka tosin voidaan nykymenetelmillä liuottaa, mikäli asia havaitaan ajoissa). Tietyt riskitekijät altistavat tälle ilmiölle, ja lääkäri aloittaa antikoagulanttiterapian (hyytymiä estävä lääkehoito), jos näitä tekijöitä todetaan. Yleensä käytetään vitamiini K:n vastavaikuttajia, joiden hoidossa on tarkasti seurattava niiden (INR-mittaukset) tehoa, mutta uudenpiakin valmisteita on tullut käyttöön.

    Yleensä aina ensi tarkistetaan kilpirauhasen toimintakakokeet, koska kilpirauhasen liikatoimint on yksi yleinen flimerin syy.

    No siinä lyhyt johdanto aiheeseen flimmeri. Muihin blogistin kommentteihin en tässä yhteydessä ota kantaa.
    Sinänsä kiitän uusista ajatuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuka nyt maitoa kirnuaa?

      Se pitää olla kermaa, jota kirnutaan voiksi ja piimäksi.

      Poista
    2. Totta, hyvä korjaus.

      Poista
  16. Kammiota ja koko sydäntä vaivaavasta pahenevasta "polymorfisesta kammiotakykardiasta" kärsivänä olen huomannut, että joidenkin kappaleiden basso(jumputukse)t tuottavat nykyään epämiellyttäviä ja pahenevia oireita, siinä missä jotkut rauhoittavat ja tasaavat. Musiikki on merkillinen asia!

    VastaaPoista
  17. Ehdotan prof. Kemppiselle ruotsalaisen Meshuggah-pumpun lyhyttä oppimäärää.

    VastaaPoista
  18. Äkillisen tauon johdosta täytyy toivoa, että sydänrytmit olisivat edelleen havaittavissa.

    VastaaPoista
  19. 2Sellaista juttua kerrotaan, että depression kaluamille ihmisille, parille paaville ja muutamalle diktaattorille on määrätty aamuksi Mozartia. Kyllä se kokemuksen mukaan auttaakin raskasmielisyyteen."Tähän löytyy malli Vanhasta Testamentista: Daavid soitti Saulille, jollain soittimella, ehkä harpulla.

    VastaaPoista
  20. Olen jonkun vuoden lueskellut näkemyksiäsi, bitteinä ja painettuna. Tykkään niistä vaikka tietenkään en ole kaikesta samaa mieltä. Hieno kieli ja terävän herkkä ilmaisu on poikkeuksellista. Renessanssi-ihmisiä on harvassa nykyisin. Pysy hengissä ja pysy aktiivisena. Kiitos nautinnosta - ja jos jotain saisin ehdottaa niin takavuosien punikkipastori Terho Pursiainen saattaisi olla sinulle mainio sparrauskumppani aiheena ihan mikä vaan. Äly ja moraali ... Kipinöisivät.

    antti k

    VastaaPoista
  21. Olen jonkun vuoden lueskellut näkemyksiäsi, bitteinä ja painettuna. Tykkään niistä vaikka tietenkään en ole kaikesta samaa mieltä. Hieno kieli ja terävän herkkä ilmaisu on poikkeuksellista. Renessanssi-ihmisiä on harvassa nykyisin. Pysy hengissä ja pysy aktiivisena. Kiitos nautinnosta - ja jos jotain saisin ehdottaa niin takavuosien punikkipastori Terho Pursiainen saattaisi olla sinulle mainio sparrauskumppani aiheena ihan mikä vaan. Äly ja moraali ... Kipinöisivät.

    antti k

    VastaaPoista
  22. Hei,

    Tällainen kirja pisti silmään. Ajattelin, että saattaisi kiinnostaa:

    "Shakespeare and the Law. A Conversation among Disciplines and Professions"

    http://press.uchicago.edu/ucp/books/book/chicago/S/bo14365198.html

    terveisin,
    Arto

    VastaaPoista
  23. Uuuuu uuu uuuuuuuu! Uuu uuu!

    VastaaPoista
  24. Rannekelloni näyttää päivämääräksi 12. huhtikuuta. Lunta on vielä maassa, mutta mustarastaat laulavat jo täyttä päätä. Kas kun ei prof. Kemppisestä ole kuulunut kahteen viikkoon mitään. Johan tässä alkaa huolestumaan, että onko kaikki hyvin. Kun viittaili tuo viimeisin kirjoituskin vielä noin vakavaan aiheeseen.

    VastaaPoista
  25. Bachiin en ole juurikaan tutustunut, mutta prof. Kemppisen tekstejä olen lukenut suurella mielihyvällä jo muutaman vuoden ajan. Kas kun ei nyt ole pariin viikkoon tullut uutta bloggausta. No on noissa jo julkaistuissakin vielä lukemista, mutta viimeisimmän kirjoituksen aihe ja sävy antoi aiheen huolestua. Toivottavasti kaikki on kuitenkin hyvin. Lumet sulavat vauhdilla ja mustarastaat laulavat kilpaa, uusi kevät tulee.

    VastaaPoista
  26. Missä arvon blogisti luuraa. Olet kyllä loman ansainnut, mutta huolestuttaa, kun mitään kuulu.

    VastaaPoista
  27. Jukkis, Please!

    Tule blogi takaisin!!1!!

    VastaaPoista
  28. Hyvää Kirjan ja ruusun päivää! Kiitos hienosta blogista.

    VastaaPoista
  29. Älä Kemppinen vielä kuole.

    VastaaPoista
  30. Missäpä blogisti on kun ei ole näkynyt neljään viikkoon? Toivottavasti ei mitään ikävää. Ilmoittele jotain itsestäsi.

    VastaaPoista
  31. Riippuvaisuuteni tähän blogiin on niin vakavaa laatua, että olen alkanut nähdä unia blogin pitäjästä. Missä hän mahtaa olla?

    VastaaPoista
  32. Ovatko rytmihäiriöt äityneet niin pahaksi, ettei bloggaminen onnistu?

    VastaaPoista
  33. Hei Kemppinen,

    dove sei? Missä olet? Oli kiva lukea mietteitäsi ja olisi mukava kuulla lisää! :-) Quando ci scriverai ancora? Milloin mielesi tekee kirjoittaa lisää? Olemme onnellisia, jos lahjoitat uusia ajatuksiasi.

    Iso halaus mukavalle Ihmiselle,

    Enneli

    VastaaPoista
  34. Hieno kolumni. Tykkäsin ihan helvestisti.

    VastaaPoista