Sivun näyttöjä yhteensä

27. maaliskuuta 2013

Miksi mitäkin



Täytyisi tuntea joku yläasteen tai lukion luonnontieteellisen aineen opettaja. Taidan kyllä tunteakin. Voi olla että useatkin luokkatoverit ja nuoruusvuosien kaverit ovat muiden toimiensa ohella opettaneet fysiikkaa.

Seurustelu lapsenlasten kanssa on hyvin opettavaa. Kukaan heistä ei ole vielä esittänyt kysymystä, miksi muka valon nopeutta ei voi ylittää. Elias tosin viimeksi tavatessamme selvästi mietti tätä asiaa, mutta hän ei osaa vielä puhua.

Miksi valon nopeutta ei voi ylittää?

Tiedätte varmaan, että hyvinkin tyhmiä kysymyksiä voi esittää Googlessa, ja vastaukset ovat usein hyviä. Tuon kysymyksen kohdalla (englanniksi) kysyjä oli ponteva amerikkalainen nuori, joka ilmoitti, ettei kirjoista löydy mitään järkevää vastausta tähän kysymykseen, ja hän arveleekin, että totuus on toinen. Fyysikkojen salaliitto on vastuussa tällaisesta perättömästä väitteestä.

Vastaus oli sitten sellainen, jonka hyvässä koulussa saisi, mutta en tiedä, mitä siitä ymmärtäisi kovin nuori lapsenlapsi, jolle Newtoninkin liikelait ovat vielä tuntemattomia.

’Massa’ tarkoittaa useimmiten samaa asiaa kuin paino. Kun heität pallon, siihen tarvitaan voimaa. Voimaa tarvitaan sitä enemmän, mitä painavampia pallo on.

Suhteellisuusteorian mukaan kun tuo pallo – leikisti vaikka maapallo – kiitää jotain kaksisataa tuhatta metriä sekunnissa, sen massa kasvaa.

(Näin lapsia opetetaan – lause on virheellinen. Lapsenlapsi ei ymmärtäisi, jos lisäisin, että kappaleen inertia eli hitaus ei riipu sen massasta, vaan energiasta, ja matemaattisessa kaavassa Lorenz-kerroin riippuu nopeudesta.)
Jos sen pallon vauhtia haluaisi lisätä vielä puolella eli yhä lähemmäs valon nopeutta, se muuttuisi aina vain painavammaksi, ja lopulta se olisi äärettömän painava.

Jotta sitä voisi kiihdyttää kohti valon nopeutta, tarvittaisiin äärettömästi voimaa (energiaa). Maailmankaikkeudessa ei ole äärettömästi energiaa. Ja sitten on sekin harmillinen takaisku, että nopeuden kasvaessa aika hidastuu.

Tuo painon lisääntyminen on todistettu kokeellisesti usein.

Epäilen, että joku lapsenlapsi keksisi kysyä, että kuinka valo sitten voi kulkea valon nopeudella.

Siinä kohdassa olisin jo vaikeuksissa, koska ainoa järkevä vastaus on: koska valolla ei ole massaa. Se on aaltoliikettä. Ja kohta oltaisiin fotoneissa ja aalto-hiukkasdualismissa.

Varmaan kysyisin, haluatko lisää pikkuleipää. Viisitoistavuotiaina ne kysyisivät jo aaltofunktion romahtamisesta, jolloin iskisin asianomaiselle käteen Valtaojan tai Enqvistin kirjan.

Jutun kuva on puhtaasti kiusantekomielessä mukaan otettu. Se esittää Tserenkovin säteilyä, jossa varatun hiukkasen nopeus ylittää valon nopeuden. Trikki on helppo: se tapahtuu eristeessä tai vastaavassa aineessa. Puhuttaessa valon nopeudesta  tarkoitetaan nopeutta tyhjiössä. Muussa aineessa, kuten vaikka vedessä, nopeus on vain kolme neljättä osaa tyhjiönopeudesta. Valon nopeuden ylittäminen siis sekä on totta että oikeastaan harhaanjohtavaa, koska Einsteinin teoria jää voimaan.

Ja siitä vaikenen, että alkuräjähdyksen yhteydessä liene esiintynyt valon nopeuden ylittänyttä vilskettä. Kai se on eri asia, kun massa vasta alkaa muodostua.

Olisin kiitollinen, jos joku kommentoija tunnustaisi, että asia on aina tuntunut omituiselta ja jäi selityksen jälkeen edelleen hämäräksi. Joku toinen kommentoija voisi kertoa, kuuluuko tämä nykyisin peruskoulun oppimäärään vai lukion.


29 kommenttia:

  1. USENETin ajoilta on hyvä engl.kielinen Physics FAQ:
    http://math.ucr.edu/home/baez/physics/

    josta valonnopeuden ylityspoikkeuksia (ja miksi ei oikeasti)..:

    http://math.ucr.edu/home/baez/physics/Relativity/SpeedOfLight/FTL.html


    VastaaPoista
  2. Universumi laajentumisineen on niin iso juttu että tavan koulukirjoista ei siihen ole apua:

    Lehdessä Tähdet ja Avaruus 7/2009 s. 52 joku
    kysyi minne fotonien energia häviää avaruuden laajetessa. Tuohon Kari Enqvist Hgin yon fysiikan laitokselta vastasi:
    "Unohtakaa koulu-opetus: energia ei ole
    häviämätöntä. Laajenevassa avaruudessa
    fotonin tai yleisesti minkään alkeishiukkasen
    energia ei nimittäin säily.
    Yleisessä suhteellisuusteoriassa enegian
    häviämättömyys korvautuu yleisemmällä
    säilymislailla, jota kutsutaan enegia-
    impulssitensorin säilymiseksi. Siinä
    avaruuden laajeneminen tai muut avaruuden
    geometrian muutokset tulevat huomioitua
    automaattisesti. Paikallisesti, eli
    luokkahuoneessa tai maanpäällisissä
    laboratorioissa, avaruuden kaarevuus voidaan
    käytännössä unohtaa. Tämän vuoksi
    energian voidaan arkioloissa sanoa säilyvän."

    Se "energia-impulssitensori" lienee tämä Tuv (iso T myy nyy) tässä:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Stress-energy_tensor

    Joka säilyy.

    VastaaPoista


  3. Siellä Otaniemessä ja Lappeenrannassa ja missä kaikkialla -osuiko CalTechkin etapiksi kun Arska Schwarzenegger sai kerrankin suomeksi jonkun mairesanan aivo/henki -muskeliensa ansiosta ? , on blogistimme rientänyt. Ja nyt minä senkun paistatelen paahtessaan ja vaadin huomiotakin täältä puskasta! On demokratiaa, on julkeutta tämä netti. Kertakaikkiaan "minä sitten tykkään tästä sosialismista", Helge Heralan kuolemattomaton murjaisu -kaikuu tänä iltana tyttärensä Heidin pojan Laurin Kolmen sisaren ohjauksessa Komissa. Ensi syksynä Vanhassa Jukossa Lahdessa Kullervona.

    Niin siellä Otaniemessä opetti matematiikkaa Raimo Lehti niminen merkkimies. Hän laati useita tieteenhistoriallisia opuksia ja piti karismaattisia aikuiskasvatusiltoja milloin Porthaniassa, milloin Säätytalolla. Sitten ahmin kirjoja ilokseni ja vähää sulatuskapasiteettiani myöten. Ja siltä pohjalta:

    Totta helkutassa tuo uusi tuttavuuteni Elias ymmärtää painovoiman päälle. Sen oppii kun konttaaja muksahtaa turvalleen, oppiipa siinä verenkierronkin ja sisuuntumisen. Olen ollut aina sitä mieltä että nopein neurolaskija ja feedback insinööri on ollut Matti Nykänen. Nykänen osasi tämän Sirkka Hämäläisekonomiankin: että rationaalinen odotusarvo olisi että sieltä sumun takaa löytyy hyppyrimäen alarinnettä vielä ihan notkon lähimetreille saakka. Että kannattaa satsata long-strategiaan , eikä tarvitse suojata. Kyllä Hymy vakuuttaa.

    Iso-Arska pani kuvernöörinä ITE-rahoja kiertoon Kaliforniassa kuin mikäkin Jeltsin tai Berezovski. Kalifornian pankit ottivat rahat omaisuudesta ja printtasivat, wired , numeroita ihmisten tileille. Amerikan meininkiä. Suomessa vallinnevat statusooderit ja rankkaus ja muu plaseeraus siihen mittaan yhäkin, kuten perintöruhtinaskunnassa sopiikin , että tuskin Nykäsen / Harri Ollin ilmoittautumisia Salpauselälle otetaan vastaan, puhumattakaan että villit pääsisivät edustuskisoihin millään loikalla.

    Loikkaampa Kaliforniaan takaisin. Sitä subprime koetteli ankarasti. Jenkeissä on sitten Rooseveltin (jota kuvernööri Ronald Reagan 1967-75 ihaili,tietysti) vuokrasäännöstely ja kotitalojen hintasäännöstely. Sitä toteutetaan siten että Fannie ja Freddie takaavat vain kohtuullisia. Se että Wall Street innovoi tästä eteenpäin kuilunpohjaan on eri asia. Kuten sekin että kuilusta kavutaan ylös. On jo kavuttu. Lisäksi Kaitselmukseen kuuluu että rahan pettäminen toi Tea Partyn ja sille taas vastavoiman joka veti maan johtoon ensimmäisen neekerin. Svengaa ihmiskunnan toivo, jakobiinivallankumouksen takaaja ja kenraalieuroopan WW 1. ja 2. pelastaja täkäläisiltä tilanhaltijoilta, Suomea lukuunottamatta.

    Meillä pankkipuolue vain muutti nimensä ja alistaa sijoitusasuntopuolueena työtä tekeviään. Se ei pelittäisi ellei olisi lutherteologisia nurjamielisyyksiä kuten vuorakiskontaa, ei vain sallittuna, vaan herrasmiespuheessa ihan jo asiaankuuvana eetoksena. Onneksi se Talvisota ajottui aikaan ennen ruotsinlaivoja. Ostin menolipun Olkiluodon avaamisen aattoillaksi. Satamaan pääsee Pisararataa. (Välttää automaattimetron.) Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  4. Tuohon edelliseen kirjoitukseen voi kommentoida vain Simo Puupposen sanoin. Niinpä niin. Niinpä tietysti. Sehän on selvä.

    VastaaPoista
  5. JK: "Miksi valon nopeutta ei voi ylittää?"

    Itse asiassa Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ei todista, ettei valonnopeutta voi ylittää – vaan se on sen perusoletus. Siinä on vissi ero.

    Mikäli suhteellisuusteoria on oikeassa, valonnopeus on suurin mahdollinen nopeus tässä maailmankaikkeudessa. Mutta voi hyvinkin olla, että valonnopeuden tuolla puolen on toinen todellisuus, jossa valonnopeutta ei voi alittaa. (Sellaisia hiukkasia kutsutaan takyoneiksi.)

    Me keksimme helpostikin "todisteita", joilla valonnopeus ylitetään. Jos vaikkapa kaksi rakettia, joiden nopeudet ovat 0,75 % valonnopeudesta, kohtaavat, niin eikö niiden nopeus toistensa suhteen muka ole 1,5 x valonnopeus, jolloin valonnopeus ylittyy? (Ei ylity.)

    Tai ne "avaruussakset": rakennetaan nanomateriaalista valtavat sakset, joiden terän päät huojuvat Andromedan tienoilla, ja kun sitten puristetaan täällä saksia, niin on helppo laskea, että terien nopeus ylittää kevyesti valonnopeuden.

    Tähän K.V.Laurikainen sanoi, että totta kai voimme teoriassa kuvitella erilaisia tapoja ylittää valonnopeus, mutta ne ovat turhaa spekulaatiota. Rakenna ne sakset ja kokeile.

    Todellakin: big bangin (eli alkuräjähdyksen) alkuhetkillä koko maailmankaikkeus laajeni hetkessä moninkertaisella valonnopeudella! Sanoo voimassa oleva teoria. (Eli ei kukaan ollut siellä mittaamassa, vaan jos se ei laajentunutkaan, niin emme tajua kuinka maailmankaikkeus nyt on tälllainen kuin se on.)

    Vedatietäjät kertoivat jo tuhansia vuosia sitten, että kosmos on sykkivä: se syntyy, kasvaa ja romahtaa kasaan vuosimyriadien mittaan toistuvasti. Tähän asti nykyfysiikka on väittänyt, että muuten oikein, mutta ei se mitään romahda... vaan laajenee ikuisuuksiin. Mutta äsken luin, että juuri löydetyn Higgsin hiukkasen massa viittaisikin siihen, että universumi sittenkin romahtaisi takaisin alkupisteeseen...






    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://actuspurunen.blogspot.fi/2013/03/valehtelu-tieteena.html

      Poista
  6. Niin.

    Kauko Niemisen kirja Eetteripyörteitä ja sen oppi tulisi laittaa pakolliseksi lukion opetusohjelmaan.

    VastaaPoista
  7. Tuo on lukion syventävissä (enemmän tai vähemmän kaavoina) tai oli vielä reilut kymmenen vuotta sitten ja tietysti korkeakouluissa fysiikan peruskursseissa.

    Ja onhan se vähän outoa. Jotkut fyysikot käsittääkseni argumentoivat, ettei pitäisi puhua massan kasvusta vaan liikemäärän kasvusta, jolloin homma säilyy intuitiivisempana. Silloin kyllä saattaa mennä muutama kaava uusiksi.

    VastaaPoista
  8. Italo Calvino veistelee tätä samaa kelosensiipeä kirjassaan "Koko kosmokomiikka". Teksti on koulupoikamaista ja se herättää pikku elähdyksiä isoista asioista ajukoppaan.
    Kysymys kuvasta:Mistä silloin saatiin sähköä, kun ei ollut ydinvoimaa?

    Kiiraa katsoen Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilkka!

      Mikä se Kiira on? Olin vuosia sitten korvapolilla pääsiäisviikolla ja kuulontutkija puhui siitä ja käski ottaa selvää. Olen yrittänyt mutta en ole löytänyt!

      Poista
    2. Kiira oli vahinkoja ja onnettomuuksia tuottava paha noita, jonka uskottiin voivan asustaa talon pihapiirissä. Kiirastorstai oli otollinen päivä loihtia se pois.
      En tiedä, voisiko Kiira aikaansaada tinnitusta.

      Kuulolla Kunnaksen Ilkka

      Poista
  9. Tunnustan, että asia on aina tuntunut omituiselta ja jäi selityksen jälkeen edelleen täysin hämäräksi. Pitää vain yrittää elää sen kanssa.

    Olisin mielummin lukenut jotain Bachin passioista tai muusta pääsiäismusiikista - se saa ajatukset lentämään valoa nopeammin ja taivaanvahvuutta korkeammalle.

    VastaaPoista
  10. Tiede.fi palstalla käydään näistä aiheista vilkasta keskustelua. Koetulokset ja matemaattiset mallit antavat tuloksia joista ihminen ei lajisidonnaisella ymmärryskatekorioillaan pysty muodostamaan mielikuvia,kuten täälläkin äskettäin mainittiin, Immanuel Kantiin viitaten.
    Mielenkiintoisempia kysymyksiä mielestäni on ,noudattaako materia matematiikan ja logiikan lakeja vai ovatko nämä ilmiöt joita nimitämme matematiikaksi,logiikaksi, luonnonlaeiksi j.n.e vain ihmisen kehittämiä konstruktioita.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmiset leijuivat ilmassa silloin, kun Newton ei ollut vielä kehittänyt painovoimaa.

      Poista
  11. Kannataa lukea Feynmanin QED. Vaikka se onkin osittain vaikeaselkoinen, siinä kuitenkin kerrotaan, miksi valo heijastuu, taittuu jne. ja miksi se kulkee hitaammin muualla kuin tyhjössä.

    Kun photoni kulkee lasin tai minkä tahansa muun aineen sisällä, sen liikerata on itse asiassa kimpoilemista sinne tänne ja koska sen rata ei enää olekaan suora, valon näennäinen nopeus pienenee photonin nopeudesta, joka on aina tasan c (valon nopeus tyhjössä). QED:ssä selitetyistä mekanismeista johtuen käy kuitenkin niin, että photonit, jopa yksittäiset, näyttävät kulkeneen lasin läpi suoraa rataa pitkin. Eivät ne photonit kuitenkaan QED:n lakeja välttämättä noudata, mutta se on teoria, joka on sopusoinnussa tehtyjen havaintojen kanssa.

    Joku fyysikko voi vielä tarkentaa jos tuntuu siltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sana kirjoitetaan suomeksi äffällä. Kannattaa kysyä vaikka niiltä phyysikoilta. Ja kimpoilusta puhuminen on vähän hassua, kun kyse lienee elektronien virittymisestä ja viritystilan purkautumisesta. Fotoni kulkenee hitaammin vaikka se kulkisikin jatkuvasti oikeaan suuntaan.

      Poista
    2. Hävetti oikein kun huomasin kirjoittaneeni ph:lla f:n asemesta. Anteeksi.

      Ja aivan, fotonit "muuttuvat" välillä toiseen muotoon ja tähän mekanismiin liittyy fotonien nopeuden näennäinen pieneneminen. Asian tekee vaikeaksi se, että yksittäisen fotonin "liikeradan" havainnominen on vähintäänkin haastavaa elli mahdotonta.

      Poista
  12. Paljonko painaa "äärettömän painava"?

    Ääretön, ikuinen, tyhjä olio (="jumala") jota ei voi käsittää järjellä.
    Ja siellä sijaitsee "äärellinen olio", maailmankaikkeus.

    Se koostuu energiasta (myös pimeästä), materiasta (massasta, myös pimeästä) ja informaatiosta (myös pimeästä, ja varsinkin siitä mitä emme tiedä).

    Kierto ehkä selviää kun saavat Higgsin hiukkasen massan selvitettyä?

    Eikö ole yksinkertainen asia, mutta vaikea käsittää?

    VastaaPoista
  13. Tuossa saksiparadoksissa oleellista on se, että saksien leikkauskohta ei voi kuljettaa minkäänlaista informaatiota. Informaatiota ei voi lähettää valoa nopeammin, koska muuten seuraus voisi esiintyä ennen syytä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kari Enqvist: "Kaikkein perustavimmalla tasolla ei ehkä ole aikaa eikä ajan järjestystä, eikä myöskään siellä olisi kausaliteettia siinä mielessä, kuin olemme tottuneet sen määrittelemään."

      Poista

  14. Itse asiassa Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ei todista, ettei valonnopeutta voi ylittää – vaan se on sen perusoletus. Siinä on vissi ero.

    Toki perusoletukset voi teoriassa valita monella tapaa, mutta kyllä yleensä suhteellisuusteorian johdossa on pohjana jokin sähkömagnetiikkaan liittyvä oletus. Peruskurssilla oletuksena on kokeellinen tosiasia: valonnopeus on sama kaikille havaitsijoille liiketilasta riippumatta. (Michelsonin-Morleyn koe.) Jos ollaan edistyneempiä, otetaan postulaatiksi, että Maxwellin yhtälöiden on oltava voimassa kaikille tasaisesti liikkuville koordinaatistoille. Molemmista oletuksista seuraa Lorentzin koordinaattimuunnos.

    Nykyään, vuoden 2004 opetussuunnitelman jälkeen, ei fysiikan lukiokurssiin enää kuulu erityistä suhteellisuusteoriaa. Aika ei riitä. Kurssilla 8 "Moderni fysiikka" pitää ehtiä käydä läpi kvanttimekaniikan alkeet (valosähköinen ilmiö, de Broglie -yhtälöt, Heisenbergin epätarkkuusperiaate, Bohrin atomimalli) ja vähän vilkaista standardimallin mukaista maailmankuvaa.

    VastaaPoista
  15. Tuo alkuräjähdys se on mielenkiintoinen,ensin ei ollut mitään ja sitten se räjähti.Ja kuinka tyhjyys on voinut alkaa luoda.Ja eloton ei- ajatteleva aine olisi tuottanut ajattelevan olennon.Mitähän nämä Valtaojat vastaisi tähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole alkua eikä loppua, aika on meidän keksintömme asioiden jäsentämistä varten. Kuin muurahainen pallon pinnalla etsimässä tien alkua tai loppua. Einstein sanoi ajasta että sitä tarvitaan vain ettei kaikki tapahtuisi yhtä aikaa.

      Poista
  16. Lukekaapa tästä:

    http://www.tiede.fi/artikkeli/378/10_kysymysta_suhteellisuusteoriasta

    Vaikka Einstein johtui suhteellisuusteoriansa *olettaen*, että valon nopeus on vakio, se ei pohjimmiltaan ole teorian lähtökohta (vaikka lähes aina asia niin esitetäänkin). Suppeamman suhteellisuusteorian suhteellisuusperiaatteesta (kansanomaisesti sanottuna: laki on sama kaikille, ja maailma on mahdollisimman yksinkertainen) *seuraa*, että täytyy olla olemassa jokin kaikille yhteinen nopeus, jolla jokaisen mittaajan mielestä on sama arvo. *Havainnot*, ennen kaikkea Maxwellin yhtälöt, taas näyttävät osoittavan, että tämä yhteinen nopeus on juuri sähkömagneettisen säteilyn etenemisnopeus. Ni oikke!

    Esko Valtaoja

    VastaaPoista
  17. Onkos blogisti ehtinyt tutustua uutiseen, noin vuoden takaiseen, jossa yhdysvaltalaistunut venäläinen fyysikko sai perusvoimat "toimimaan yhteen"? Alkeishiukkasten ja painovoiman kanssa ei mitään hämminkiä enää.

    Teoriassa tosin oli premissinä, että olemme valkoisen aukon purkukierteessä, avarrumme singulariteetistä pihalle, edelleen.

    Dark energyt ja dark matterit ja avaruuden laajeneminen ok, sopusoinnussa.

    Tieteilijäkollegat eli kilpakumppanit väheksyivät hommaaa, koska eihän tuo kosmologisessa mielessä kerro mitään mistä alun perin tulimme.

    Itse, maallikon roolissani, nostin hattua perusvoimien selittämisestä. Teinköhän virheen?


    VastaaPoista
  18. Ano:"..vaan liikemäärän kasvusta, jolloin homma säilyy intuitiivisempana."

    Ihmettelen. Koitin kerran nimittäin selittää.
    Sukulaiseni ymmärsivät massan ja liike-energian mutta liikemäärän käsitettä näille vähemmän fyaikaalisesti koulutetuille oli täysin mahdotonta saada uppoamaan kaaliin.

    MrrKAT

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, liikemäärähän on massa x nopeus. Sitä voi tarvittaessa ajatella pelkkänä kätevänä laskennallisena suureena. Liike-energiahan on sen muutos.
      Jos muutettaisiin liikemäärää eikä massaa, massa säilyisi skalaarisuureena ja liikemäärälaskussakin muuttuisi pelkkä aikakomponentti lähestyttäessä valonnopeutta.

      Poista
  19. Valosta ja varjoista mielenkiintoinen video pohjaksi jälkipolvien kanssa keskuskusteluun:
    http://www.youtube.com/watch?v=Do1lm9IevYE

    Ja mitä valon nopeuteen tulee, niin Cernin Neutrino-löydös vaikuttaa kiinnostavalta:
    http://www.reuters.com/article/2011/09/22/us-science-light-idUSTRE78L4FH20110922

    VastaaPoista
  20. Suosittelen Googlen sijaan:

    http://www.quora.com/search?q=why+speed+of+light

    VastaaPoista