Pitääkseni kiinni

Pitääkseni kiinni kansanomaisuuden kaihtamisesta otan mainitakseni, että Kansallisoopperan Wagnerit ovat olleet hämmästyttävä elämys.

Puhe ei ole venäläisistä palkkasotureista, vaan lähes 150 vuotta sitten kuolleesta säveltäjä Richard Wagnerista, jolla on hiukan huono maine.

Ennen saattoi leimautua jopa natsiksi sanomalla jotain myönteistä edes “Lentävästä Hollantilaisesta”. “Niebelungin sormuksesta" (“Ring”) ei ollut järkevää inahtaakaan, koska se oli saadun tiedon mukaan Hitlerin mielimusiikkia. 

En ole selvittänyt asiaa lähemmin, mutta rohkenen epäillä, että Hitlerillä ilmeni kesken esityksen Bayreuthin oopperassa “muita kiireitä”. Käsitykseni hänen kärsivällisyydestään ja musiikin harrastuksestaan ei ole korke. Ja pelkästään Ringin neljäs ja viimeinen osa, joka tuli eilen Ylen Areenasta suorana, kestää 6 (sanoo kuusi) tuntia.

Sangen yleinen käsitys on, että nämä oopperat ovat hullutusta ja ikävystyttävyyden huippu. Amerikkalaiset toistelevat ihan muissakin asioissa, että “se ei ole loppu ennen kuin lihava nainen laulaa”. Sanonta on hauska mutta hiukan outo. Näissä oopperoissa kaikki paikat ovat täynnä lihavia naisia ja he laulavat käytännössä koko ajan. Eilinen Brünhilde, Johanna Rusanen, oli mahdottoman hyvä.

Alberichin näkymättömäksi tekevä viitta, Tarnkappe, olisi hyvä olemassa eräissä tilanteissa. En tiedä, missä niitä myydään. Pitäisikö kysyä Tokmnnilta tai olisiko sellaisia Lidlillä tarjouksessa.

Kuvassa Alberich on juuri ottamassa pitkät käyttäen tätä hämäränhuntua. Ja se oli Theodor Adorno, joka aikoinaan tähdensi, että Alberich-kääpiö on tarkoitettu näyttämään iljettävältä juutalaiselta. Loki puolestaan on vain arjalainen psykopaatti.

Oopperan taito ja informaatioteknologia ovat edenneen käsittämättömästi. Kyllä kelpaa näyttää kaikelle kansalle ihmeellisiä valoja, loistavia maskeja ja puvustusta ja yleisesti noin 100 taiteilijaa ja 100 teknisen alan ssiantuntijaa, jotka toimivat tunnista toiseen sekunnin osan tarkkuudella yhteen.

Wagner puolestaan keksi taustamusiikin. Olen antanut lapsillenikin ohjeen, ettei musiikkia kannata kuunnella. Konsertin tai oopperan tuolissa voi vaipua muihin mietteisiin. Niin teen aina itse, ja seuraus on aina sama. Viimeistään kymmenen minuutin kuluttua olen musiikissa syvässä hypnoosissa niin etten muista kaikin ajoin edes hengittää.

Television täti sai kuulla eräältä kapellimestarilta, että pian tulee näyttämölle yhdistelmä Wagnerin Niebelungin sormukseta ja Tolkienin teoksesta Taru sormusten herrasta, sävelin. Miten mainio ajatus. Nehän ovat pohjaltaan sama teos. Olisin kyllä mielelläni sijoittanut Harry Potterin samaan joukkoon.

Savon kymmenien kesien hienoimpia muistojani on Berglundin ja Bournemouthin porukan Sibeliuksen sinfoniasarja Kerimäen kirkossa. Sibelius ei tosin ollut aivan Wagnerin (ja Bachin) veroinen säveltäjä, mutta parhaansa hänkin teki. 

Paras musiikki virtaa kuin joki (Wagnerin aikaan vielä suhteellisen saastumaton), ja virran läpi välähtelee kulta.

Pysyäkseni asiattomuuksissa perheessäni on vaihdettu vanha ja hyvä iso flyygeli digitaaliseen pianoon, jota voi soittaa pelkät kuulokkeet päässä. Siis flyygelin kerrostaloversio. 

Ääni on kaunis. Laitetta ei tarvitse koskaan virittää eikä se edes ollut kallis. 

Hiukan ihmettelen, ettei Yamaha ollut asentanut pianoon näyttöä ja USB-sisääntuloa. Pääsisi etsimästä nuotteja. Minulla sattuu olemaan verkosta vedettynä muun muassa Bachin, Mahlerin, Beethovenin ja Schubertin koko tuotanto nuotteina. Nyt horjahtelen kahden vaiheilla. Ehkä tuo Wagnerkin olisi kiva olemassa. Voisi katsoa, milloin äänessä on flyygelitorvi ja milloin kontrafagotti.

Niin muuttuu maailma. Stalin, joka kuulemma piti Mozartista, joutui tyytymään tavalliseen grammariin ja halusi kuulla Mozartin C-duurikonserton Judinan soittamana. Sitten hän kuoli. Kappaletta vähän ihmettelen. Styronin romaanin “Sofien valinta” mukaan ajasta luopumisen aikeissa olevalle sopii musiikiksi parhaiten Mozartin Sinfonia Concertante. Siitä olen samaa mieltä. Toinen osa, hidas. Jascha Heifetzin vanha levy, mieluummin kuin Perlmanin ja Zuckermanin uudempi.