Lopulta kysyin kahdelta tekoälyohjelmaltakin. Edes valokuvaa, jossa Hitler olisi uskaltaunut lähelle hevosta, saati ratsun selkään, ei näyttäisi löytyvän.
Hän piti saksanpaimenkoirista. Hänellä oli sellainen. Naisista hän ei tuntunut olevan erikoisen kiinnostunut. Hän piti tiukasti kiinni kasvisruuasta ja olisi ollut valmis kieltämään tupakoinnin SS-joukoilta.
Hän oli hyvä juoksemaan. Hän ansaitsi korpraalin arvon Länsirintamalla taistelulähettinä. Siinä tehtävässä oli mentävä lujaa.
Kilparatsastus nousee keskeiseksi teemaksi Tolstoin “Anna Kareninassa”. Mannerheim oli siinä urheilulajissa joukon paras ja itse kyrassierin metallilevyin koristautuneen Chevalier-kaartin upseeri.
Kysyin usealta tutulta, jotka olivat palvelleet Lappeenrannassa ratsuväessä sotien jälkeen. Tieto oli sama kuin edelleen talleilta kantautuva. Etenkään tuntemattoman hevosen parteen ei pidä mennä huvikseen. Kun roteva, vuosia rääkätty eläin rupeaa puristamaan ihmistä kylkensä ja seinän väliin, siinä onkin tietämistä.
Nyt sodasta kirjoittaessani sijoitin tekstiin kaksi kauheaa asiaa. Niitä on kommentoitu niukasti. Hitler siis sanoi Suomen johdolle Immolassa 1942, että Leningrad hävitetään maan tasalle ja kaikki ihmiset tapetaan. Kaupungiss kuoli piirityksen aikana luultavasti 1,5 miljoonaa ihmistä.
Vuonna 1941 suomalaisia kaatui sodassa enemmän kuin vuonna 1944. Hyökkäys Syvärille ja Ääniselle oli sotilaallisesti outo mutta ennen kaikkea se oli tavattoman kallis.
Asemasodan aikana Karjalaan rakennettiin enemmän linnoitteita kuin Kannakselle. Vaikka Kannaksen linnoitteista oli päätetty, pääpuollustuslinjaksi määrätty Vamelsuu - Taipale oli kesken, kun hyökkäys tuli.
Moni kirjoittaja on huomauttanut, että jos armeija olisi päässyt vetäytymään tuolle linjalle, se olis jauhettu siellä murskaksi. Nyt se vetäytyi erilaisissa kokoonpanoissa Viipurin - Vuoksen tasalle ja menetti Viipurin. Sen jälkeen vastus alkoi nopeasti kiinteytyä ja kaukaa Karjalasta kuljetetut joukot ehtivät paikalle.
En yritä sotahistorioitsijaksi, koska olen väitellyt kulttuurihistoriasta ja opettanut sitä.
Huomautukseni on ilmastonmuutos.
Lujin Montailloun mhyöhemmän kirjoittajan Leroy Laurien ilmaston histoian (Histoire du climat depuis l'an mil, 1967) tuoreeltaan. Siitä erin olen seurannut asiaa ja nähnyt, miten mullistavasti tulkinnat ovat muuttuneet viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Aste, puolitoista, merkitsi ihan kaikkea maailmassa, joka sai ravintonsa lähes pelkästään maasta ja metsästä ja poltti puuta sen minkä jaksoi raahata. Hiili tuli lämmityskäyttöön paljon myöhemmin. Puusta vähässä hapessa poltettu koksi eli sysi tunnettiin sekin vuosituhansia, mutta molempien käyttö oli satunnaista 1800-luvulle asti. Ja syden poltto vei Keski-Euroopasta metsät ja tervan poltto, joka on melkein sama asia, näkyy Länsi-Suomen metsissä edelleen.
Kaskeaminen ei muuten ole tuhoisaa. Kulo on osa luonnon kulkua. Suomessa ei tiettävästi ole metsää, joka ei olisi palanut.
Keskiajalla sotivat etenkin Englanti ja Ranska, mutta Euroopan suurin valtio oli Puola-Liettua. Tiedämme että Ruotsi kärsi ratkaisevan tappion hengenvaarallisen Kaarle XII:n johdolla Pultavassa eli samalla alueella, jossa on nytkin sota. Suomelle seurauksena oli Isoviha, etenkin 1600-luvun lopun nälkävuosien jälkeen pahimpia iskuja, mitä maassa on koettu.
Jatkosodasta puhuttaessa sivuutetaan aina Talvisota. Suomessa oli kova pyrkimys reunavaltiopolitiikkaan ja lopulta jopa liittoon Ruotsin kanssa. Ykkösnimi oli edistyksen eli siis Rytin, Kivimäen ja Erkon puolueen ulkoministeri Holsti. Saksa järjesteli hänet ovelasti syrjään ja Neuvostoliitto kielsi jyrkästi sotilaallisen lähentymisemme Ruotsiin. Neuvostoliiton menettelytavat pikkukansoja ja etenkin suomalaisia kohtaan tunnettiin 30-luvulla yleisesti.
Kun kirjoitin Mannerheimin virheistä ja luettelin niitä, jätin lukijan mietittäväksi, oliko vaihtoehtoja. En ole varma, ovatko lukijat miettineet. Minulle Heikinkadusta 1942 muutetun Mannerheimintien seutaan sopisi hyvin muuttaa Hämeentie Tannerintieksi.
”… Suomessa ei tiettävästi ole metsää, joka ei olisi palanut …”
VastaaPoistaMetsätutkija ja kirjailija Valter Keltikangas etsi juuri sellaista metsää: ei koskaan hakattu, ei koskaan palanut, ei koskaan tuuli kaatanut. Hänen kirjassaan ”Seitsemän tuntia erämaata” löytyy vihdoin ja viimein sellainen pieni metsä, suojassa tunturien sylissä. Ikivanhat männyt olivat omituisia sateenvarjo-mantyjä.
Vielä tuolloinkaan tuo metsä ei ollut kokonaan Suomen puolella, vaan sijaitsi silloisen Korvatunturi – Petsamon itärajan jakamana kahden puolen rajaa.
Lapissa mänty kasvaa hitaasti ja voi elää todella vanhaksi, melkein tuhatvuotiseksi. Etelä-Suomessa männyn ikä jää muutamaan sataan vuoteen. Jos haluaa nähdä, miltä näyttää metsä, joka ei ole satoihin vuosiin palanut, niin voi mennä Seitsemisen kansallispuiston Multiharjulle. Siellä on metsää, jossa ikihonkia kuolee vanhuuttaan pystyyn. Koska tuo metsä on jo pitkällä kliimaksivaiheessaan, minulta loppuu mielikuvitus, kun yritän kuvitella, miten se kehittyy edelleen, jos se saa seistä toiset 500 vuotta palamatta.
PoistaMiten lie Padasjoella sen "Kielletyn metsän" laita, että onkohan koskaan palanut? Siellon kans mieltä rauhoittavaa vanhaa metsää ohitsekulkijallekin katsella vaikka sisemmälle ei saakaan mennä (paitsi jos salaa pistäytyy ja nätisti on).
PoistaNo jotenkinhan sen metsän täytyy uudistua, jollei muuten, niin puu kerrallaan. Luonnon omia keinoja ovat kulo, myrskyt, taudit ja tuholaiset. Metsäpalo on siitä kätevä, että samalla saadaan erinomaista lannoitetta (tuhkaa), joka buustaa uuden sukupolven puuntaimet hyvään kasvun alkuun. Kaikkein kilpikaarnaisimmat petäjät eivät välttämättä tulesta moksiskaan, vaan jatkavat arpisina (palokorot) kasvuaan.
PoistaSiihen, mitä metsälle tapahtuu kliimaksivaiheen ohittumisen jälkeen, ei tarvita suurtakaan mielikuvituksen määrää: sukkessio alkaa tietenkin alusta! Aika ja hajottajat, ennen muuta sienet, tekevät kyllä selvää myös "pystyyn kuolleista" puista. Kelotkin kaatuvat ennen pitkää, vaikka onhan mahdollista, että ne seisovat vielä toiset 500 vuotta. Sitä ennen ne tarjoavat kodin monelle selkärankaiselle, -rangattomalle ja sienikunnan edustajalle.
Ei se sukkessio ala alusta, jos ei tule metsäpaloa. Kuusimetsä voi saavuttaa stabiilin tilan, vähän niin kuin pyökkimetsäkin; puuston alakerroksesta nousee uusia kuusia kuolevien tilalle. Sen sijaan mäntymetsän alla valo ei riitä nuorille männyille, ja jos on liian kuivaa ja karua kuuselle, metsän pohja on hyvin valoisa ja viihtyisä: jäkälä, kanerva ja puolukka kasvavat ja olo on kuin kirkossa.
PoistaSitä, miten puusto tuollaisessa metsässä uudistuu, on ihan oikeasti hankala hahmottaa. Kunttaa on paksulti, ja männyntaimet noussevat vain paikkoihin, joissa metsä on harventunut, mutta paksu kuntta tekee männyn itämisen vaikeaksi. En ole koskaan nähnyt moista metsää, eikä Multiharjukaan ole vielä tuossa pisteessä.
Jos kuka on joskus vanhassa kuusikossa kulkenut, on varmaan huomannut, että siellä alla on kylmää, ns. kellari-ilmasto, pimeää ja aluskasvillisuutta sammalta lukuunottamatta ei ole, eikä juuri muutakaan elämää.
PoistaEi sieltä alta uutta kasvua nouse, ellei ötökkätuho, myrsky tai Ponsse avaa tilaa, valoa ja lämpöä uudelle kasvulle.
Toki männikkö on tässä suhteessa vielä vaativampi. Valolaji.
Valdemar Erfurth Sotapäiväkirja 1942-1943. Toimittanut Pekka Visuri. 23.12.1942. Sivu 272.
VastaaPoista" Sitä paitsi he ( suomalaiset) ovat siinä käsityksessä, että Saksan armeija kykenee valtaamaan Leningradin. Tällainen tieto ei lisännyt suomalaisten intoa ryhtyä linnoittamaan sillä suunnalla asemia. Saksalaiset olivat kehottaneet suomalaisia kiinnittämään enemmän huomiota Maaselän kannakselle. Sinne olikin suunnattu kaikki irtisaatava työvoima, jonka käyttöä kenraali Hanell johtaa. Siten on selitettävissä, että Karjalan kannaksella työt lähes keskeytettiin."
Sama kirja: Heinrichs'n antamat tapioluvut syyskuun 1942 loppuun mennessä: 32 303 kuollutta, 82 282 haavoittunutta, 3390 kadonnutta, yhteensä 117 975.
PoistaEn suinkaan kiistä vakavaa ilmastonmuutosta enkä ympäristöuhkia ylipäätään. Mutta meitä huijataan nyt pahasti käsitteillä pelaamalla. Ns. vihreä siirtymä eli puhdas siirtymä ei tarkoita mitään muuta kuin ilmastollisesti eli kasvihuonekaasupäästöjen kannalta positiivisten tai ainakin neutraalien hankkeiden ajamista. "Päästötön" tarkoittaa tässä yhteydessä siis vain kasvihuonekaasuja.
VastaaPoistaMutta samojen "päästöttömien" teollisuushankkeiden saastuttavat päästöt veteen, ilmaan ja maahan voivat olla hyvinkin ilkeitä. Viimeksi tämä on tullut näkyvästi esiin Haminan akkutehdashankkeen kohdalla. Yksinkertaiset toimittajat mediassa yleensä vain nyökyttelevät "päästöttömyydelle", ja hallitus ajaa niille äkkinäisiä liukuhihnalupia, edes vihreiden älähtämättä.
Ilmaston lämpeneminen muutaman kymmenen vuoden sätellä on melko ilmeinen fakta. Pidemmästä ajasta emme tiedä, koska tuntemattomia muuttujua on aivan liikaa.
PoistaNykyisellään keskustelu ilmaston läpiämisestä -> ilmaston muutoksesta ("ääri-ilmiöt") -> biodiversiteetin katoamisesta -> ja nykyään jopa jo "ilmaston kuumenemisesta" on kuitenkin jo täysin politisoitunutta ja toimii monessa kohdin jo alkuperäsiä tavoitteitaan vastaan, kuten Ano edellä osoittaa.
Ihmisten totalitaariseen kontrollointiin ihastuneet fanaatikot ja toisaalta tukiaisia imuroiva green tech ovat tehneet ilmasto-opista taas kerran uuden uskonnon ja uuden maailmanlopun, jonka uhalla äänestäjiä ajetaan synnintuntoon ja ao. puolueiden omiin karsinoihin. Tämähän on ikiaikainen kaava, jota tässä taas kerran toistetaan.
Ihan hyvä asia on siis tärvätty polittisen vallan ja rahan himossa.
Jos joku sattuisi haluamaan tieteellisempää argumentaatiota tästä teemastaa, niin tästäpä löytyy Eija-Riitta Korholan tätä asiaa käsittelevä väitöskirja:
https://www.korhola.com/lang/fi/2016/01/tilaa-eija-riitta-korholan-vaitoskirja/
Lopuksi jo ennakkoon niille primitiiveille, jotka tähän kommentiin huutavat "vääräuskoinen, muutoksenkieltäjä, roviolle vain", haluan vielä todeta, että juu, lämpenee se, fosiilien polttoa on syytä vähentää ja muukin turha törsäämien pois, mutta jokin järki mukaan myös. Mihinkään hurmoshenkiseen, ihmisvastaiseen ja luonnonkin kannalta huonon lopputuloksen tuottavaan hölmöilyyn ei mielestäni ole syytä lähteä mukaan. Ja tuollaista ideologista hölmöilyä on ilmassa nyt todella paljon.
Matias, tarkoitukseni ei ollut avata (loputonta) väittelyä itse ilmastonmuutoksesta, vaan nostaa esiin sitä saastuttamista, jota ilmastotoimien varjolla nyt ollaan sallimassa.
PoistaKorholan väitöskirja on kyllä varsin outo teos. Sen tieteenfilosofinen käsittely, jossa Korhola pyrkii esittämään ilmastomallinnuksen ongelmia, kertoo hyvin pitkälti siitä, ettei Korhola ymmärrä kyseisistä malleista mitään. Kyse on kirjallisuustutkimuksesta, jossa viitataan lähinnä yhteiskuntatieteellisen taustan omaavien tutkijoiden teksteihin. Etäisyys varsinaiseen tutkimukseen ja varsin hyvin tunnettuihin, hirveästi tutkittuihin epälineaaristen mallien epävarmuusanalyyseihin on älytön, eikä Korhola kykene esittämään asiasta mitään järkevää. Esimerkiksi Korholan pohdinta makromolekyylien mallinnuksen rajoista on lähinnä retoriikkaa, joka ei liity ilmastotieteisiin mitenkään.
PoistaKorholan väitöskirja on olennaisesti pamfletti, jossa pyritään kieltämään ilmastonmuutoksen todellisuuspohja aika halvalla retoriikalla, ja sitten päädytään yhteiskunnalliseen nihilismiin, ettei mitään ole kumminkaan tehtävissä. Tai jos olisi, nämä teot olisivat ideologisten vihollisten pussiin pelaamista.
Joissain kohdin Korhola alkaa muistuttaa itseparodiaa, kun hän ensin luvussa 4 kritisoi ilmastomalleja niissä käytetyistä "ei-episteeemisistä" oletuksista, ja sitten luvussa 8 itse esittää, että turvetuotanto ei oikeastaan ole päästölähde, koska jotkin sellaiset hypoteettiset turvetuotantomuodot, joita missään ei käytetä, voisivat teoreettisesti olla päästöttömiä. Naapurialoihin sovelletaan äärimmäisen vaativia tieteenfilosofisia malleja, mutta omassa päättelyssä ollaan hyvin vapaita.
Yhteiskunnallisena ehdotuksena Korholan teksti on kyllä ihan ymmärrettävä. Hän esittää johtopäätöksenään, että EU:n olisi luovuttava ilmastotoimista ja keskityttävä talouskasvun, koska ilmastonmuutos on ihmiskunnan kannalta vähäisempi huoli kuin kilpailijoiden taloudellis-poliittinen dominanssi. Hän toteaa suoraan, että on parempi hyväksyä ilmastonmuutoksesta aiheutuvat ongelmat ja olla tekemättä mitään kuin kantaa ne taloudelliset taakat ja poliittiset muutokset, joita ilmastonmuutoksen hidastaminen ja rajoittaminen vaatisi. Tämä on mielekäs argumentti, (vaikka olenkin eri mieltä), mutta sen olisi voinut esittää käyttämättä sataa sivua näennäistieteelliseen argumentaatioon.
Häkäpönttöpolkupyöräkin on jo vedylläkäypä, ohhoijjaa.. Eräässä kirjastossa mopoilivat eräät tuolla Tuusulassakose nyt oli, Joka tapauksessa Portaankorvan työpanos on ollut keskeinen sen kehittämistyössä.
PoistaKiva heppu, ja komea sukunimi. Tarkistakaapa senkin historia, sotilaat, papit, vähäinen väki ja valta ja eräät sukunimet.
Teknikkoja tarvitaan. Kylmä tekee älykkääksi.
"Eijan pata kattilaa, musta kylki..."
PoistaRokoteänkyräisten salaliittokoloihin uponneen poliitikon jutut on oleva lukuprioriteettini pahnanpohjilla.
MMM...
Jonkin propagandan uhreja Matias ja kamunsakin lienevät, tai jopa itse "sisällöntuottajana" edustamassaan yhteisössä, sillä joka väliin hekin johonkin ismiin nojaavia epäilyjään ovat tunkemassa. Tässäkin kommentissa yhden eruroparlamentaarikon päivittämättömään väitöskirjan ripaleeseen vaikka kymmenet tuhannet yhteneväisin äänenpainoin ilmastonmuutoksen todellisuudesta ja sen aiheuttamista todellisista uhista kertovat tiedemiehet ja naiset mitä faktaa ihan ilman hurmoshenkisyyttä kertoisivat.
PoistaNettikeskustelun vaikeudesta:
Poista"Matias, tarkoitukseni ei ollut avata (loputonta) väittelyä itse ilmastonmuutoksesta, vaan nostaa esiin sitä saastuttamista, jota ilmastotoimien varjolla nyt ollaan sallimassa."
- Olen tästä tsämälleen samaa mieltä. Yritin sitä sanoakin.
Erastotenes
- Korhola enkä minä, me kumpikaan emme ole kieltämässä ilmastonmuutosta. Kyllä fossiilien polttaminen lämmittää ilmastoa. Kysymys on ilmastonmuutoksen häikäilemättömästä politisoinnista aivan muihin tarkoituksiin luonnosta, ilmastosta ja ihmisistä juurikaan välittämättä.
"... propagandan uhreja Matias ja kamunsakin ..."
- Tää on taas niin tätä, tyyppillistä nettikeskustelua.
Netissä naapuri tyypillisesti hyökkää kovasti sellaista väitettä vastaan, jota ei ole edes esitetty.
Nettikeskustelussa ihmisten analyysi on mustavalkoisen binääristä: jos et resioitoi täsämälleen sitä meidän loitsuamme täsmälleen annetussa muodossaan, olet pahan ruumiillistuma ja sinut on heti sen enempää kuntelematta totaalisesti lynkattava. Mitään erilaisia näkökulmia ei sovi esiin nostaa.
Tuon tason keskustelussa ei mihinkään päästä, ei synny hegeliläistä synteesiä, ei lasta eikä pa .. paljon mitään muutakaan.
Vieläkään tässä ei ole ymmärretty, mitä aiheen aloittaja tarkoitti. Eli lepsua saastuttamisen edistämistä ilmastotoimien viitan alla. Ei siis ymmärretä, että saastepäästöt eivät "puhtaissa" hankkeissa häviä minnekään.
PoistaMainio analyysi tieteellisestä (tai oikeastaan poliittisesta) huuhaasta EA:lta.
PoistaAurinkopaneeleita ja ilmalämpöpumppuja tuulimyllyjen sijaan julkisen vallan suosiolla.
PoistaTuulimyllyjen ilmeisen haitallisista muovihiukkkasista ei ole puhuttu mitään?
chrome-extension://efaidnbmnnnibpcajpcglclefindmkaj/https://docs.wind-watch.org/Leading-Edge-erosion-and-pollution-from-wind-turbine-blades_5_july_English.pdf?fbclid=IwAR2Fd_SpwaPyUzrTBEDe0J0avgO4oVXq-KCFr2ylg6R0DqaEgcuugV8CIac
Aurinkopaneelivoimalat veisivät maapohjatilaa jopa vähemmän kuin tuulimyllyt?
– JRi.
"- Tää on taas niin tätä, tyyppillistä nettikeskustelua."
PoistaMatias&kumpp., kun tarkastelemme teidän omaa nettikeskusteluhistoriaanne, niin enpä menisi sormea muille heristelemään.
Tuulimyllyt on yksi hyvä esimerkki vahingollisesta ja idelogisesta väkisin vihertämisestä.
PoistaTuuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kohtuus kaikessa.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/70185757/tuulivoimaloiden-omistus-rahoitus-ja-verotus-ovat-luxemburgissa-mita-jaa-suomeen
En ylimalkaan kannata kadunnimien vaihtamista, olivat perusteet miten vahvat tahansa. Valtava vaiva ja kustannus kadunvarren yrityksille ja asukkaille. Sitä enemmän, mitä pitemmästä ja merkittävämmästä kadusta on kyse.
VastaaPoistaKannatan Mannerhaimin nimen poistamista kaikista katujen ja paikkojen nimistä.
PoistaJoku tänne aika ajoin kirjoittava ei hallitse sukunimien oikeinkirjoitusta .
PoistaTurussa Mikaelin kirkon lähellä oleva puistikko nimettiin ilmeisesti myös "juhlavuonna" 1942 Mannerheiminpuistoksi. Paljon myöhemmin, 1990-luvulla, jolloin Turku oli jo siirtynyt kokoomuksen johtoon, Mannerheim sai puiston laitaan pystin.
PoistaEn ymmärrä, mitä tekemistä tuon henkilön puistolla ja patsaalla on Turussa. Mannerheimin kulttimaine valkoisen Suomen jumaloituna sankarina syntyi tietenkin jo kansalaissodan jälkeen, sotien välisenä aikana. Tunnetussa filminpätkässä ja valokuvissa valkopukuiset neitokaiset sirottelevat Mannerheimin 70-vuotispäivänä valkoisia kukkia hänen saappaidensa alle, kun päivänsankari astuu ulos Kaivopuiston-kodistaan. Meillähän on perinteisesti ivattu presidentti Kekkoseen kohdistettua "henkilönpalvontaa", mutta Mannerheimin verroille hän ei lähimainkaan yltänyt tässä suhteessa.
Mannerheim-kultista kirjan 2023 kirjoittanut historiantutkija Tuomas Tepora ei mielestäni kyllin korosta "vapaussodan" (vai peräti "Vapaussodan") merkitystä Mannerheimin jumaloimisessa. Sen sodanhan M:n johtama armeija poikkeuksellisesti voitti - siis toisen puolen Suomen kansasta.
Suomen kieli taitaa olla vielä vaikeata sinulle. Ehkä ensi vuonna Pietarissa järjestetään taas kursseja
PoistaTottakai Helsingissä pitäisi olla Tannerin nimeä kantava väylä. Mutta silloin, kun asiassa olisi pitänyt toimia, elettiin Kekkosen aikaa ja hän ja Tanner eivät tunnetusti olleet välilöissä. Hänhän laisti häpeällisesti Tannerin hautajaisetkin (keksityn) hiihtoretkensä takia. Toteutti siten neukkujen tahtoa, että Tanneria ei kuulu ainakaan hyvällä muistaa.
PoistaSamanlaista pimennossa pitämistä on se, että Yleisradiosta on vuosikymmenet saanut turhaan odottaa dokumenttia valtiomies Tannerin elämästä.
Kustannusyy on tekosyy.
Arndt Pekurinen, Timo Virtala, arvid järnefelt ja elias krohn ovat arvoisia alueitten ja väylien suurimmiksi yhteisiksi nimetyiksi. Henki on enemmän kuin ruumiiden tappajat.
PoistaÄlköön sanottako herra hyvästi hallitkoon. Koskapa pahasti.
PoistaVaihtoehtohistoriateoksesta:
Poista”… marraskuun lopulla 1939 saapui Neuvostoliitto vapauttamaan Suomea. Pääministeri A. Pekurisen johtama hallitus vaati vapauttajia poistumaan, sillä aseetonta valtiota ei kansainvälisen oikeuden mukaan saa vapauttaa. Neuvostoliiton edustajat korostivat tulleensa rauhanomaisin tarkoituksin ja hirttivät A. Pekurinen hallituksineen lähimpiin lyhtypylväisiin valheellisen informaation levittämisestä…”
Puistikon nimen muuttaminen on helpompaa kuin kadun. Yleensä puistikko ei ole kenenkään osoite.
Poista”… Kun kirjoitin Mannerheimin virheistä ja luettelin niitä, jätin lukijan mietittäväksi, oliko vaihtoehtoja …”
VastaaPoistaVaihtoehtoja elämässä aina on, ainakin ennen kuin tietyt rajat on ylitetty. Toisessa maailmansodassa Ruotsi osoitti, että niitä vaihtoehtoja oli, vaikka Ruotsin toiminta hipoikin hyvin lähellä puolueettomuuden rajaa suhteessa Saksaan. Suomi sen sijaan ylitti rajan vapaaehtoisesti liittoutuessaan tosiasiallisesti Saksan kanssa.
Seuraavassa on otteita 3.12.1941: Foreign relations of the United States Diplomatic papers [Wasastjerna = Finnish Minister at Stockholm]
Towards end of long conversation Wasastjerna at last admitted that Finland’s action vis-à-vis Great Britain and United States was conditioned largely by attitude of Berlin. He said it was quite impossible for his Government to formulate a reply which would please British and American Governments without arousing anger in Germany, and seemed to share prevalent view in Government circles that enmity of a comparatively distant Great Britain and United States was to be preferred to that of a closer neighbor, Germany.
Usein mainitaan, että Suomen oli liittouduttava viljansaannin ym. vuoksi Saksan kanssa. Asia ei ole näin yksinkertainen. Suomen toiminta osaltaan aiheutti ruokapulan:
He [Wasastjerna ] said that if Finland was not permitted to import food supplies from Sweden (to be replaced by importation under British navicerts) it would have to look to Germany.
Toisaalta tietenkin Ruotsin suorittama Saksan kaukokirjoitinviestiliikenteen sieppaaminen ja avaaminen, ja tuloksien toimittaminen päivittäisillä lennoilla Lontooseen vei ymmärtääkseni Ruotsin de facto lännen etupiiriin jo kauan ennen Natoa. Turvasatamana alasammutuille pommikoneille miehistöineen oli myös vaikutusta; Ruotsissa oli erääseen aikaan yli tuhat lentomiehistön jäsentä ja huomattava määrä pommikoneiden raatoja.
PoistaKysyin tekoälyohjelmalta onko Hitleristä valokuvaa kypärä päässä .Vastasi että suomen vierailulta on paljon kuvia joissa Hitlerillä on kypärä päässä.
VastaaPoistaKysyin samaa myös Mannerheimistä . Kyllä hänkin käytti kypärää .
Vähän epäilyttää koska sama ohjelma väitti Helsingin kehäteiden olevan betonipäällysteisiä .
Betonia on monenlaista. Yleisen tienpäällysteen tekninen nimitys on asfalttibetoni. Siinä siis sementin sijasta sidosaineena kivien seassa on bitumi. Pelkkä bitumi ei kestäisi mitään.
Poistapaljonko asvallti imee vettä ?
PoistaVast noin keskimäärin ja missä ajassa ja yhyh (1) yx luku pliis eikä mitään hiirenkikkaramittaustaidelukion tupakkihuoneen juttuja ?
perkeleen peräaaltoylioppillt persvesipulloine... nsa
kokeiden perusteella tiivistämätön yleislaatu n. 1 % jäähdyttyään huoneen lämpöiseksi
Poistahuom vesi ei jää 3 kg kimpaleen sisään vaan haihtuu
haihtumisnopeutta ei mitattu
suositellaan suojeltava jäätymiseltä -merkinnän lisäämistä tuotteeseen
ei siihen veteen
koetilanne kontrolloimaton ja lavuaari pesty
jatkanette etten joudu itse
Kyllä männyn paksu tyvikaarna kertoo, että se on varustautunut kenttäpaloja vastaan.
VastaaPoistaVaan ei avohakkaajia ja hakkuun mahdollistavia rahaa ja tiedettä vastaan.
PoistaVaihtoehdoista puheen ollen. Lukaiskaapa Ruotsin vaihtoehtoinen toimintatapa toisessa maailmansodassa. Heikki Talvitie 21.12.2016: Ruotsi toisessa maailmansodassa:
VastaaPoistahttps://sgseura.fi/index.php/10-ajankohtaista/blokit/50-heikki-talvitie-ruotsi-toisessa-maailmansodassa-norjalainen-nakemys
Vertaus:
1) Ruotsi salli Saksan sotilaiden ja aseiden kauttakulun maansa kautta.
Suomi salli Saksan sotilaiden ja aseiden kauttakulun maansa kautta.
2) Ruotsi salli Saksan ostaa malmia ja kuulalaakereita.
Suomi salli Saksan hankkia nikkeliä Petsamosta.
3) Ruotsi osti elintarvikkeita Saksasta. Ilman sitä Ruotsissa olisi ollut hätätila, ruokapula ja kaaos.
Suomi osti elintarvikkeita Saksasta. Ilman sitä Ruotsissa olisi ollut hätätila, ruokapula ja kaaos.
Missä sitten ero?
Ruotsi ei lähtenyt Saksan siivellä valloittamaan uusia alueita.
Suomi lähti Saksan siivellä sotimaan ja valloittamaan Itä-Karjalaa, joka ei koskaan ollut kuulunut sen enempää Ruotsille kuin Suomellekaan.
Ja lopputulos:
Ruotsi selvisi erinomaisesti toisesta maailmansodasta, niin taloudellisesti kuin valtiollisestikin. Ruotsia ei tuomittu Pariisin rauhassa 1947.
Suomi hävisi sodan ja kärsi suuren mieshukan ja suuret taloudelliset tappiot. Suomi tuomittiin Pariisiin rauhassa 1947.
Sallikaa nyt vielä tämäkin:
PoistaSuomi salli NL:n kauttakulun Hankoon pysyväisluontoisesti joulukuuhun 1941 asti.
Ruotsi ei ollut uhattuna NL:n taholta eikä NL hyökännyt sinne. NL hyökkäsi Suomeen.
Suomi lähti ottamaan takaisin NL:n ryöstämiä alueita + suojavyöhyke joka toimisi puskurina vastahyökkäyksessä. Se on täysin oikeutettua koska NL itse hyökkäsi Suomeen ilman provokaatiota. Liian kauas edettiin turhan takia, sekin on fakta.
Ruotsi oli Suomen turvaamana selän takana koko ajan 1939-1945 eikä ollut virallisesti halukas osallistumaan Suomen puolustukseen.
Suomi hävisi sodan mutta säilytti itsenäisyytensä, maata ei miehitetty, johtajia ei teloitettu. Päinvastoin, Stalin antoi suuren tunnustuksen Suomen puolustusvoimille urheasta taistelusta. Myös monet NL:n sodanaikaiset kenraalit ovat tehneet samoin ja kertoneet suomalaisten tavattomasta urheudesta ja puolustuskyvystä johon he törmäsivät. Suomalaiset pysäyttivät venäläiset yhä uudestaan ja uudestaan. Vielä elo-syyskuun vaihteessa kun piti aseleposopimusta pian ryhtyä allekirjoittamaan, NL yritti vahvoin divisioonin yllätyshyökkäystä Ilomantsin kohdalla. Raappanan osastot murskasivat venäläiset ja sota loppui siihen. Nämä ovat historiallisia tosiasioita.
NL kärsi suunnattomat miestappiot. NL:n pääsihteeri, siis Stalinin seuraaja Hrustsev, puhuu omissa muistelmissaan 1955 mainiten että pelkästään Talvisodassa NL menetti noin miljoona miestä. VIralliset luvut ovat tietenkin paljon pienemmät. Hrustsev itsekin oli sotimassa. NL saattoi menettää lähes 10 000 miestä päivässä pahimmissa hyökkäyksissä. Tuhansia panssarivaunuja ja lentokoneita tuhottiin alkeellisilla aseilla.
Trollit koettavat näköjään kääntää asiat päälaelleen kun EU-vaalit lähestyvät.
Voi hyvänen aika tätäkin logiikkaa!
PoistaItse ajatteln, että valittava oli joko Saksa tai NL, jonka rinnalla sotia.
PoistaNäin siksi, että päinvastoin kuin edellä esitettiin, Suomen ja Ruotsin asemat ja tilanteet eivät olleet identtiset.
Suomi, painvastoin kuin Ruotsi oli Saksalle tärkeä Leningradin, Muurmanskin radan, Jäämeren satamien, Petsamon nikkeiln ja ylensä itärintaman takia. Tästä syystä Suomelle jäi valinnaksi joko sota NL:n avustuksella Saksaa vastaan (vrt. Norjan miehitys) tai sota NL:aa vastaan.
Ehkä Suomi valitsi sittenkin oikein? Vaikka voittajan puolella olisimmekin sitten NL:n kanssa Pariisissa olleet, asemamme olisi sodan jälkeen ollut kokolailla sama kuin Baltian - NL:n alusmaa (siis vielä paljon pahemmin, kuin mitä YYA-Suomi).
”… Voi hyvänen aika tätäkin logiikkaa! …”
PoistaSinulta on nyt käsitteet sekaisin. Tuossa esiteltiin todellisia faktoja, ei päätelmiä.
"... Ruotsi oli Suomen turvaamana selän takana ... eikä ollut virallisesti halukas osallistumaan Suomen puolustukseen ..."
PoistaTämä pitää paikkansa. Tämä oli Ruotsin harkittua politiikkaa, ja erittäin hyvin Ruotsi selvisi sodasta ja vieläpä voittajien puolella. Tätä kutsutaan onnistuneeksi politiikaksi.
”… murskasivat venäläiset ja sota loppui siihen. Nämä ovat historiallisia tosiasioita …”
PoistaNo, mitä Suomi tällä saavutti. Oletko miettinyt sanomasi logiikkaa: ”murskasi venäläiset” kontra ”Suomi hävisi ja liittoutuneet murskasivat Suomen Pariisin rauhassa”. Aina ei voittaakseen tarvitse riehua taistelukentällä.
”… Itse ajatteln, että valittava oli joko Saksa tai NL, jonka rinnalla sotia …”
PoistaMiksi ajattelet niin?
”… Vaikka voittajan puolella olisimmekin sitten NL:n kanssa Pariisissa olleet, asemamme olisi sodan jälkeen ollut kokolailla sama kuin Baltian - NL:n alusmaa …”
Tämä logiikka ei avaudu. Oliko Ruotsi sodan jälkeen NL:n alusmaa?
”… Suomi, painvastoin kuin Ruotsi oli Saksalle tärkeä …”
PoistaLogiikkasi ontuu. Petsamon nikkeli oli jo käsitelty faktoissa, ja aivan samoin Ruotsi oli tärkeä Saksalle.
Logiikkasi ontuu. ” Tästä syystä Suomelle …”. Niin mistä syystä?
”Suomi oli tärkeä Leningradin takia”. Aivan niin, Suomi oli mukana tappamassa kaupungin siviilejä nälkään. Tämä tietysti pitää paikkansa. Pitäisikö siitä olla vielä ylpeäkin? Ja miksi oli pakko olla siinä mukana?
Trolli on nyt kiihkoissaan ja pyrkii sekoittamaan.
PoistaSuomalaiset eivät mitenkään osallistuneet Leningradin asukkaiden näännyttämiseen vaikka kuinka vääntelet asiaa.
Ruotsi oli Neuvostoliiton suunnitelmissa seuraavaksi mutta ensi piti Suomi saada murskattua, koska maantiede.
PoistaKuinkas se vanha sanonta nyt menikään - uskovaisten ja kommunistien kanssa on turha väitellä. ;)
PoistaV-mielinen logiikka alkaa saavuttaa jo ylimaallisia sfäärejä:
Poista1) Venäjän oli 1939 pakko hyökätä Suomeen
2) koska tämän hyökkäyksen jälkeen Suomen oli pakko tukeutua Saksaan
3) jolloin Venäjä joutui kuitenkin taas sotaan Suomen kanssa
mot
Lukemattomista ihmisistä ei ole valokuvaa hevosen kanssa. Se ei todista heidän pelänneen niitä
VastaaPoistaOn suuri määrä asioita, joiden mukana Hitleriä ei ole kuvattu, evvk. Eurooppa palvoi häntä Suomi etunenässä ja se on kiinnostavaa.
Googlen kuvahaku "Hitler riding a horse" näyttää yhden kuvan mutta en Hitleriä kuvitellut noin lyhytjalkaiseksi. Uskottavampi on ehkä se kuva, joka tulee haulla "Hitler inspecting a homeless horse".
PoistaTöpertyi kumminkin taapertamaan pitkälle. Niin että Suomen valtakatukin on nimetty hänelle, ja siten Suomi.
PoistaApropos rot-eiss-rot kauhea pireskeleen oli. Siis H.
Poista..että siitä olis sitten vissiinki tullu hevonen mutta Luoja päätti toisin. Nehän pitää jotkut lyödä rautoihin ihmiset mutta ihmisellä ratsastamiseen on hyvä kann-, eiku olla oikeat pedagok-, eiku siis kuka nyt ihmistä syö, mureaa veg-, eiku.
Onkohan mun Manio -kahvini varmana vegee ? ja mitähän sille yhelle Vasikkahaan davintsille olis oltava muuta ku oma kahavi no kai se kelpaa se Tattooteltta pittääpä miettiä tämä mutta nyt penkille ja aurinkoon istuksimaan kun se kesällä on ihmmahottoman ihanaata ja kivvaa jolsetten usko niin se on Venäjän sisäinen asia
sanoo kaikki iikatki
Minustakaan ei ole valokuvaa hevosen kanssa.
PoistaMinusta on monta valokuvaa hevosen kanssa, ratsaillakin. Ja muutamia hevosnaamaisten ihmistoverien keralla.
PoistaOllanpa sitä nyt kirjallisella tuulella. Oi ynnä voi. Kas kun minä jo ehdin äänikirjailijaksi ryhtyä.
PoistaToivon runsain mitoin ilmaista puheaikaa Teille ja höpöttelemisiin, kunnes jälleen emme näe mutta kuulemma eiku-, no ainakin puistoihin isommat puut ja leveämmät kuntoradat metsiimme.
Miksi ihmeessä Hitlerin tai kenenkään muunkaan Saksan johdossa olisi ollut järkevää profiloitua mennyttä aikaa edustavien hevosten ja ratsuväen kanssa, vaikka ratsastustaitoa olisikin jollakulla ollut? Muistakaa, miten Puolan urhoollisen ratsuväen kävi Saksan panssareita vastaan. Saksalaisten kuormastohevosten kuvia olen nähnyt korkeintaan jossain Stalingradin tienoon liejuissa.
VastaaPoistaGestapo-kakkonen Heydrich ja vakoiluamiraali Canaris olivat ratsastuskavereita Berliinissä. Vaikka sitten edustivatkin keskenään kilpailevia ja jopa vihamielisiä organisaatioita Hitlerin sateenvarjon alla.
PoistaSaksan mekanisoitu armeija on pitkälti myytti. Operaatio Barbarossaan osallitui sen alkaessa 500 000 hevosta eli aika monta jokaista kuorma-autoa tai panssaria kohden.
PoistaSaksan armeija oli voimakkaasti mekanisoitu kuten Neuvostoliitonkin. Hevosia ei haluttu mutta jouduttiin vaikeissa paikoissa kuitenkin hankkimaan. Venäläisillä olivat perinteet tallella hevosten suhteen ja niitä nähtiin paljon Suomen rintamilla. Paksussa lumessa ja suolla ei moottoreilla tehnyt mitään.
PoistaJulma Heydrich kohtasi loppunsa tsekkien attentaatissa, Canaris, joka osoittautui natsivastaiseksi kaksoisagentiksi, keskitysleirissä.
PoistaSaksan "motorisoitu" armeija oli paljolti propagandaa, samoin puolalainen ratsuväki vs. panssarit on lähes myytti.
PoistaEi se voi olla myytti, kun niin opetettiin jo ammoin luotettavassa suomalaisessa oppikoulussa.
PoistaTuota kuvaa katselen mietteliäänä. Kuka sen lämpötilan esim. vuonna 1000 mittasi? Vieläpä noin pikkutarkasti?
VastaaPoistaKuka vuonna 3000 mittaa?
Poista"Kuka sen ..." Antaisiko argeologia ja kehittynyt teknologia kysymykseesi vastauksen?
Poistamika on kuun ytimen sisimmän osan lampotila n suunnilleen tuhannen kelvinin kok. toleranssilla kysmerkki ja kuinka syvalta on koko tuo hopotys
PoistaMittaustapaa sanotaan proxy-dataksi. Esim. syvistä porausrei'istä voi mitata mitä oli 500 tai 1000 vuotta sitten
Poistahttps://en.wikipedia.org/wiki/Proxy_(climate)
Toinen tapa on mitata isotooppeja mannerjäästä ja merenpohjan kalkkikuorisista eliöistä, myös luolien stalagtiieista ja semmosista. Isotooppien suhde muuttuu jos lämpötila muuttuu.
Sitten on menneen ajan kasvillisuudesta: siitepölystä, hyönteisistä( fossiileista) myös pääteltävissä lämpötiloja. (Jos täällä keski-Suomessa kasvaa pähkinää niin on lämmintä, jos taas ei kasva kuin tundran kasvillisuutta niin on kylmää.)
MMM...
Varmasti menneiden aikojen lämpötiloja voidaan päätellä esim. juuri kasvillisuudesta.
PoistaMutta voidaanko se todella päätellä asteen sadasosan tarkkuudella koko alueen keskilämpötilaksi?
Lopuksi: onko tällaisten kysely ilmastomuutosdenialismia?
"... onko tällaisten kysely ilmastomuutosdenialismia? "
PoistaEhdottomasti on.
Kun tiede, tutkijat ja asiantuntijat antavat maapallon keskilämpötilan 1000 vuoden takaa yhden sadasosa celsiusasteen tarkkudella, sinun ei pidä ryveta asiassa yhtään vänkäämään. Uskot vain. Ja äänestät, kuten käsketään.
Viime vuosi oli maapallolla lämpimin ajanlaskun aikana. Meidän tulevaisuutemme on nyt kiinni siitä, saadanko ilmastotoimet irrotetuksi tuhoisan epä-älyllisestä identiteettipolitiikasta, niin Euroopassa kuin muuallakin. Toisi pahalta kyllä juuri nyt näyttää.
PoistaHitler teetti kaksi monumentaalikokoista hevosveistosta valtakunnankansliansa eteen. Niiden myöhempää kohtaloa selviteltiin muutama vuosi sitten suomeksikin julkaistussa kirjassa.
VastaaPoistaJos siis Hitler kammosi hevosia, "niin sillä kammollakin oli rajansa".
"kirjoitin Mannerheimin virheistä ja luettelin niitä, jätin lukijan mietittäväksi, oliko vaihtoehtoja"
VastaaPoistaEi ole lukijoiden asia miettiä, oliko Mannerheimillä vaihtoehtoja. Niitä hänen olisi itse pitänyt tarkkaan harkita, ennen kuin alkoi "sotilaslinjan" (Jokipii) kärjessä vetää Suomea hyökkäysliittoon natsi-Saksan kanssa.
Muutoin tuli mieleen Selma Lagerlöfin mainio "Peukaloisen retket villihankien seurassa" (Kootut teokset V) Juhani Ahon nautittavan arkaaisena suomennoksena. Minulla on ajallisesti kaukainen muistikuva kirjan kohtaus, jossa susilauma jahtaa iäkästä naista (Luuta-Maijaa?). Ohitse sattuu ajamaan hevosreellä saavikauppias, joka heittää Maijalle valtavan kokoisen puusaavin. Sen alle Maija pakenee, sudet nuuhkivat aikansa ja jolkottavat lopulta tiehensä. Episodin nimi oli (taas: vain muistaakseni) "Aina on kolmaskin vaihtoehto". Näin siis saavikauppias ja Maija "antiteettisesti" kumosivat perusteen "tertium non datur".
Pidän vastenmielisenä tarrautumista vaihtoehdottomaan historiantulkintaan, joka kylläkin Suomen viime sotien historian osalta on hyvin yleinen. Muistelen, että professori Markku Kuisma kirjassaan "Venäjä ja Suomen talous 1700 - 2015" pohdiskeli suunnilleen tähän tapaan: - Mitäpä jos Suomi vuodesta 1940 olisi Ruotsin tapaan noudattanut Saksaan kallellaan olevaa puolueettomuutta ja myynyt siinä missä Ruotsi Kiirunan ja Jällivaaran rautamalmia Saksan sotateollisuudelle omia "hyviä palveluksiaan" (täydennän: kuparia, nikkeliä, molybdeenia ym.) MUTTA pysytellyt irti sodasta? Miten silloin olisi käynyt" Kukaan ei tiedä, totesi Kuisma.
Tuohon voi vain yhtyä.
(Huom! Kyseessä ei siis missään tapauksessa ole sitaatti prof. Kuisman kirjasta vaan oma, muistinvarainen referaattini.)
Mannerheimin tie oli väärä.
PoistaSuomalaiset eivät liittoutuneet Saksan kanssa vaikka Jokipii sellaista esittää. Ainoatakaan sopimuspaperia ei ole sellaisesta. Sensijaan Neuvostoliitto eli Venäjä liittoutui Natsi-Saksan kanssa ja siitä ovat paperit tallessa.
PoistaSuomalaiset näkivät tilaisuuden tulleen kun Saksa alkoi hyökätä ja myös NL hyökkäsi Suomeen. Siinä olivat kaikki vaihtoehdot karanneet ikkunasta. On syytä muistaa että suomalainen sotilasjohto ei tiennyt koska Hitler antaa hyökkäyskäskyn itään. Tiedettiin että hyökkäys tulee. Edes NL ei tiennyt että Hitler todella hyökkää vaikka vakoilijat koettivat Stalinia varoitella. Heillä oli korvansa myös Berliinissä.
Suomi ei voinut 1940 pysytellä irti sodasta, koska se jo oli Neuvostoliiton aloittamassa sodassa.
PoistaMikki Hiiri turvautui/uu saavikeinoon. Toivoisin esseetä Hiiristä ja ihmisistä. Hiiristä isolla, ihmisistä pienellä.
PoistaSuomihan nimenomaan noudatti tiukkaa puolueettomuutta ja sehän se vasta suuri virhe oli. Ruotsi sai olla rauhassa venäläisiltä koska Suomi oli puskurina edessä, kuten aina ennenkin. Venäläiset naureskelivat puolueettomuudelle koska se on heikkouden merkki. Ja sellaisen kimppuun käydään ensimmäisenä.
PoistaAutuaita ja vainottuja rauhantekijät. Pasifistit, Pentti Saarikosken oikein suomentamana. Media ja some tappaa vaikenemalla, virkamiehet tappamalla rauhassa tai sodassa.
VastaaPoistaVaikka asia ei ole tiedossa, miten paljon blogi nuolee rauhanmiehiä vrt sotahulluihin. Ja miksihän.
PoistaBlogin otsikosta. Vaikka valokuvaa Hitleristä ja hevosesta ei löytyisikään, kuuluivat he olennaisesti yhteen.
VastaaPoistaOperaatio Barbarossassa itärintamalle vietiin lähteestä riippun 625.000 - 800.000 hevosta. Loput ryöstettiin ja otettiin "sotavangeiksi".
Pitkän sotaretken "ravintoketjun" hiussuoniston suunnassa hevonen - ja aasit & muulit - olivat tärkeä elävä voima. Miten järjestää järjettömän pitkät, jopa 800 - 1.600 km pitkät huoltoreitit noin niinkkuin logistisesti?
Siinäpä "logistinen painajainen", kuten kapt. Raimo Ruokonen aihetta käsittelevässä esityksessään (SHSS 2023) osuvasti toteaa.
Niin, että Hitler ja hevoset? Itälaajentumisyritys seisoi ja kaatui hevosten varassa. Ja nimenomaan siis kaatui.
Että semmoinen hevosmies. Yli puolenmiljoonan hevosen hevosmies.
En malta olla jatkamatta. Suomalainen kirjoittaja kuvailee:
PoistaToukokuussa 1941 suoritetun Kreetan valloituksen valiojoukkoihin kuului eversti Schörnerin divisioona, joka siirrettiin Petsamoon. Lapin väestö muistaa varmaan vielä hyvin tuon muulien avulla huollettavan porukan, joka varastaen ja hävittäen kulki Rovaniemeltä Petsamoon. Schörner kuvitteli olevansa vallloitetussa maassa ja divisioona eli täällä niinkuin oli mellastanut Kreikassa ja Kreetalla.
Muulien osuuden valiodivisioonan logistisena selkärankana selittää Kreetan maihinlaskuoperaatio. Muuli on kevyempi lennättää kuin hevonen. Ääriolosuhteissa se on etuvetoisempi kuin hevonen. Saksalaisen ohjesäännön mukaan jalkaväkidivisioonan kirjavahvuuteen kuului 17.200 miestä ja 5.000 hevosta. Siinä tuli helposti, etenkin pitkien huonojen teiden alueella, eteen "häntäänsä syövä käärme": hevosten huolto sinänsä edellytti aina lisää hevosia.
Lopuksi mainitsen, että muuli-kommentaarin kirjoittaja ei ollut kuka mies tahansa, vaan istuva Suomen pääministeri. (Saksassa väitöskirjaansa leiponut).
Junia käytettiin niin paljon kuin voitiin, mutta raideleveys oli eri, ja neukuilta ei saatu kauheasti sotasaaliskalustoa tätä lajia.
PoistaJoten piti käyttää omia, mikä vaati raideleveyden muutoksen ja oli pois kotimaan kuljetuskapasiteetista.
Autoja kerättiin ympäri Eurooppaa, kymmeniätuhansia. Siinä tuli hirveä eri mallien sekamelska ylläpidettäväksi, varsinkin kun harvat oli suunniteltu Venäjän surkeille teille.
Neukulta saatiin kaapatuksi tykkijuna jota käytettiin hyvän aikaa. Se oli kätevä mobiili patteri jossa isot putket.
PoistaKreetasta tuli mieleen näiden suurten sotasankarien brittien puuhat sodan alussa, juostiin pakoon Norjassa, Ranskassa, Kreikassa, Kreetalla, Singaporessa, Pohjois-Afrikassa jne.
PoistaAasinsillan kautta asian viereen. Luen parhaillaan Anna Reidin kirjaa A Nasty Little War: The West's Fight to Reverse the Russian Revolution (2024). Denikin, Judenitsh, Koltshak, Miller ja Wrangel olivat niskan päällä, kun he saivat tuekseen Japanin, Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltain sotajoukot. Olen sitä mieltä, että jos Mannerheim olisi saanut Suomen hallitukselta luvan hyökätä Petrogradiin, se olisi ollut siinä. Koska Suomen hallitus tiesi, että bolshevikit olivat ainoa poliittinen voima, joka kannatti Suomen itsenäisyyttä, lupaa ei tullut.
VastaaPoistaOlisi kiinnostavaa kuulla suomalaisen asiantuntijan kommentti Reidin kirjasta. Maallikolle siinä on joka luvussa tietoa, jota en ole suomalaisessa keskustelussa kohdannut. Usein liippaa läheltä, kuten kuvaus Luoteis-Venäjän taisteluista (Arkangeli - Murmansk - Venäjän Karjala). Venäjän karjalaiset mainitaan pelottavan hurjapäisinä taistelijoina. Brittilaivaston ja MI6:n huimapäiset kommandoiskut Terijoen tukikohdasta Kronstadtiin, jossa vanerisilla torpedoveneillä tuhottiin Venäjän suurimpia sota-aluksia, muistetaan meillä, mutta Reidillä lienee tästäkin uutta tietoa.
En suosittele kirjaa iltalukemiseksi. 16. luvun kauhukertomukset Ukrainasta palauttavat mieleen, miksi silloisia toimia pidetään holokaustin esinäytöksenä. Reidillä on paljon ennen julkaisematonta tietoa. Briteilläkin on aiheita vaietun menneisyyden uudelleenarviointiin.
Tuosta Alasen mainitsemasta kirjasta saa käsityksen lukaisemalla pari arviota siitä:
Poista(Guardian): A Nasty Little War review – the west’s chaotic campaign to undo the Russian Revolution
https://www.theguardian.com/books/2023/nov/07/a-nasty-little-war-anna-reid-review-the-west-chaotic-campaign-to-undo-the-russian-revolution
(Foreign Affairs): The Western Intervention Into the Russian Civil War
https://www.foreignaffairs.com/reviews/nasty-little-war-western-intervention-russian-civil-war
Tuosta ajankohdasta pohjoisessa on kirjoittanut myös Wallenius (myöhempi kenraali ja hylkiö), oltuaan itse siellä sotilaallisena johtajana.
Sodan kaaosmaisuudesta saa kuvan, kun muistaa, mitkä kansallisuudet siellä sotivat: ”They included soldiers from Britain, France, America and Japan, as well as Czechoslovakia, Canada, Australia and New Zealand.”. Walleniuksen sanoin: siellä vallitsi Baabelin kielten sekoitus.
Ja kummallisuutta lisää, että Englanti palkkasi joukkoonsa punaisia suomalaisia (Muurmannin legioona).
Varmasti tutustumisen arvoinen teos. Olen silti tullut oppimani perusteella tullut toisenlaiseen käsitykseen. Länsivaltojen apu ja tuki Venäjän valkoisille kenraaleille oli lähinnä symbolinen ja rajoittui neuvonantajiin. Lisäksi kovin kiistelty, tunnetusti Churchill tuki voimakkaasti, mutta esim. Lloyd George ei innostunut asiasta. Plus: sen enempää valkoiset kuin mainitut neljä valtiota eivät olleet kiinnostuneita Venäjän imperiumin hajottamisesta. Vrt. Suomen ja Puolan suvereniteetin tunnustaminen, puhumattakaan Baltiasta. Strategisesti ja taktisesti valkoisten sotaherrojen toimista puuttui keskitys ja koheesio; avun ja intervention olisi pitänyt olla merkittävästi suurempi. - Erinomainen moderni yleisesitys: Laura Engelstein: Russia in flames (2017); suosittelen.
PoistaVielä enemmän asian viereen, paitsi että on kyseessä bolshevismin vastainen taistelu. Ei ole Suomessa uutinen, paitsi minulle, että Isaak Babel haastatteli interventiosodassa Merian C. Cooperia, joka tunnetaan King Kongin ohjaajana. Cooper oli ensimmäinen elokuvamies, joka joutui bolshevikkien vankileirien saaristoon. United States Army Air Servicen upseeri (myöhemmin prikaatinkenraali) Cooper perusti interventiosodassa Puolan armeijaa tukevan Kosciuszko-eskaaderin. Kun hänen koneensa ammuttiin alas, hän joutui yhdeksäksi kuukaudeksi Gulagiin.
Poista"olivat niskan päällä, kun he saivat tuekseen Japanin, Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltain sotajoukot"
PoistaJapanilaiset toimivat vain Baikalin itäpuolella, päätarkoituksenaan ottaa haltuunsa niin iso alue kuin mahdollista yhteistyössä paikallisten rosvopäälliköiden kanssa.
Yhdysvaltojen pääjoukko, yksi divisioona, toimi samalla alueella kuin japanilaiset tarkoituksenaan pitää näitä silmällä, ei sotia bolshevikkeja vastaan.
Brittien maasodankäynti rajoittui pariin prikaatiin jumalanhylkäämällä Pohjois-Venäjällä, koska enempää joukkoja ei ollut (maailmansodan vapaaehtoiset ja asevelvolliset oli päästettävä kotiin, muuten olisi tullut kapina).
Ranskalaiset tekivät maihinnousun Mustan meren suunnalla, huomasivat, että täällä on oikea sota ja tekivät kapinan, jonka jälkeen joukot oli pakko viedä kotiin.
Ainoat ulkomaalaiset, joilla oli isompi rooli Venäjän sisällissodassa, olivat tsekkilegioonan miehet, ja hekin olisivat kiltisti poistuneet maasta Siperian rataa itään, jos Trotski ei olisi käskenyt riisua heitä aseista. Tsekkien upseerit olivat nähneet, miten aseettomille kävi, ja siitä bolshevikit saivat itselleen itärintaman.
Kiitos korjauksesta! Tarkoitin: valkoiset kenraalit olivat JO niskan päällä, kun he saivat tuekseen MYÖS Japanin, Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltain sotajoukot. Näiden antama materiaali- ja rahoitustuki oli merkittävää. On luku sinänsä (jonka Reid kertoo), miten tuki käytettiin. - Venäjän neljästä strategisesta laivastotukikohdasta Vladivostok, Murmansk ja Sevastopol olivat valkoisilla. Kronstadt olisi ollut Suomesta vallattavissa, kuten MI6:n torpedovene-kommandoisku osoitti. - Britannian ilmoitettua irtautuvansa interventiosodasta 8.11.1919 pääministeri Lloyd Georgen johdolla sotaministeri Churchill lobbasi yhä sen puolesta, että Suomea olisi painostettava hyökkäämään Petrogradiin.
PoistaKuinkahan Suomi olisi vuonna 1919 voinut hyökätä Pietariin? Mistä sellainen armeija olisi muodostunut? Suomessa ei ollut omia varsinaisia puolustusvoimia, ei laivastoa, ei ilmavoimia, ei tykistöä jne. Maassamme ei edes ollut mitään haluja ryhtyä hyökkäilemään naapurimaihin, vielä vähemmän suurvaltojen pelinappulaksi joutuminen. Kaikki tuo on ollut pelkkää mielikuvitusta jolla on kenties ollut jokin propaganda-arvo aikanaan, ei muuta.
PoistaTalvela oli kyllä puuhaamassa onnettomia heimosotaretkiään jotka päättyivät surkeasti. Hän oli muiden asehullujen kanssa rotaalisesti väärässä ja kesti pitkän aikaa ennenkuin hän sen itse tajusi.
"Kuinkahan Suomi olisi vuonna 1919 voinut hyökätä Pietariin? - - Kaikki tuo on ollut pelkkää mielikuvitusta jolla on kenties ollut jokin propaganda-arvo aikanaan"
Poista...
Tuota... Martti Ahdin väitöstutkimus "Salaliiton ääriviivat. Oikeistoradikalismi ja hyökkäävä idänpolitiikka 1918 - 1919" ilmestyi vuonna 1987. Tutkimuksen ydin oli, alkuperäislähteisiin perustuen, se, että "aktivisten Andersson" eli valtionhoitaja Mannerheim tukijoukkoineen oli jo aloittamassa Suomen hyökkäystä Pietariin yhtyäkseen valkokenraali Judenitšin offensiiviin bolsevikkien hallinnon kukistamiseksi. Samalla meillä koto-Suomessa olisi pantu toimeen vallankaappaus. Lopulta oikeiston järkiaines (mm. Lauri Ingman) saivat Mannen ja aktivistit aisoihin vetämällä heiltä tukensa.
Tuo on Suomen poliittisen historian kirjoituksessa vakiintunut kiistattomaksi tosiasiaksi.
Sinä siis pidät Ahdin tutkimusta "mielikuvitukseen" perustuvana ja "propagandistisena". Tässä muutama päivä sitten joku kiisti Suomen ja natsi-Saksan liittoutumisen 1941: "Sanokoon Jokipii mitä tahansa...".
Tällaista siis on Kemppisen blogin ns. historiakeskustelu. Ja jos näille yrittää esitellä historiantutkijoiden ns. vallitsevaa tulkintaa, vastaukseksi singotaan useimmiten argumentteja "trolli", stalinisti", "putinisti" ja muuta yhtä nerollisen luovaa.
Olenkin ajatellut, että ei tällaista enää kauan viitsi. Ymmärrän täysin, että vahingon (mukavan ajanvietteen menetyksenä) kärsin yksin minä ja vastaavasti ilo on korkealla blogin "isänmaallisten" keskuudessa. Rajansa kuitenkin kaikella.
”… Olenkin ajatellut, että ei tällaista enää kauan viitsi …”
PoistaSamat tunne. Mutta viitsi vaan. Kyllä se elähdyttää lukijoita.
Aprikoin aikani, onko natsien eläinkäsityksistä kirjoitettu mitään vakavaa. Ainakin tämä: Jan Mohnhaupt: Tiere im Nationalsozialismus. Löytyy Kansalliskirjastosta; kenties kiinnostava, en ole lukenut toistaiseksi. Koirat yhdistivät muuten Hitlerin naisiin. Tunnetuin lemmikki Blondi oli arkkitehti Paul Ludwig Troostin Gerdi-lesken lahja Führerille. Sodassa H. ei tainnut joutua hoitamaan hevosia? - Sitävastoin käsitys Hitleristä kasvissyöjänä on hieman ylimalkainen. Ravinto koostui lähes yksinomaan viljatuotteista, vihanneksia ja hedelmiä pieniä määriä, eläinproteiineja tuskin nimeksi. Ei ihme, ettei hermosto saanut kaikkia tarvitsemia rakennusaineita. Lienee vaikuttanut kaikkiin höyrähtäneisiin ajatuksiin. Lähde: E.G. Schenck: Patient Hitler.
VastaaPoistaMenneinä vuosikymmeninä, saati -satoina, lienee enemmistö väestöstä kärsinyt puutetta niin proteiineista kuin vitamiineistakin (nykyisten ravinto-oppien mukaan). Eihän esim. rahvaan pöytään ole juurikaan proteiineja riittänyt - ellei sitten hernerokan ja linssimuhennoksen muodossa. Ja mitä pohjoisemmaksi mennään/tullaan, sitä lyhyempi on ollut tuoreiden vihannesten sesonki.
PoistaMitä taas A. Hitlerin tulee, ymmärtääkseni hänen ruokavalionsa kattoi niin maitotuotteet kuin kananmunatkin, joten eläinproteiinipuoli lienee ollut ihan ok.Ihmisen elimistö ei sitä paitsi piittaa, onko proteiini peräisin kasvi- vai eläinkunnasta.
On epäselvää, milloin Hitler ylipäätään ryhtyi vegetaristiksi. Kasvissyönti oli joka tapauksessa Keski-Euroopassa suht kova juttu jo 1800-luvulla. Seuraavan vuosisadan alussa piskuisessa Helsingissäkin oli kymmenkunta "kasvisravintolaa".
Syytä olisi nimen ja todellisuuden vaihtoon mikä tulee Manneheimin tiehen ja katuun.
VastaaPoistaÄlä huoli, kyllä putinistit sen aikanaan hoitavat.
PoistaSamoin Mannerheimin patsaan. Marskia kutistetaan, riisutaan karvahattu, riisutaan yläruumis paljaaksi, muokataan naama slaavilaiseksi ja nimetään Vladimir Vollottajan patsaaksi.
Kommentoijan tapauksessa kylläkin, sillä hän huipentaa palvonnan ääriasentoon. Manne merkitsee Jumala kanssamme. Sitä Mannerheim ei totisesti ole eikä ollut.
PoistaTotta vikiset, aateveli - ja kiitos ideasta: aivan ehdoton valinta uudeksi nimeksi olisi vain lyhentää se interseksinoolisen suvaitsevaksi Mannentieksi!
PoistaMannenkuja onkin sitten se alitse kulkeva ainoa poikki-, eiku Mannentunnelihan se on nyt joka haarautuu Baanalta Malmille päin asiaa katottaessa. Ja oijoi kuulkaa se 900 paikkainen talli. Oho.
Poista..joka olikin siisti ja valot päällä yöllä. Muuten tosi musikaaloiset aidat , btw...
Hostile Architechturea en löytä-tä-tä-täny mutta Helka löytyi ihan helposti, kyselemällä väeltä. Saunasta näkee merelle. Joka tiedoksi myös poliiseille paitsi ei kaikille jotka ei pidä saunomisesta esimerkiksi, kun pyörää ei saa ottaa löylyyn, muka.
Tässä on parin blogitekstin verran keskusteltu Suomen ns. jatkosodan historiasta ja sen poliittisesta taustasta. Enimmät kommentit ovat mielestäni olleet itse asiaa koskevia ja sävyltään asiallisia. Sitten on mukana myös niitä, joiden ainoa sisältö on laadultaan "putinisti!"- ja "stalinisti"-tyyppiä eri variaatioineen.
VastaaPoistaJos jälkimmäisiin joskus yrittää heittää takaisin samalla mitalla, kommentti jätetään säännöllisesti julkaisematta.
Mitään valitusoikeuttahan ei kommentoijilla ole eikä pidäkään olla. Tulee vain mieleen, miksiköhän mainitsemani itse asiasta täysin tyhjät, aina tietyn suuntaiset herjat tuntuvat menevän niin helposti läpi. En keksi muuta selitystä kuin että niillä täytyy olla jotain vastakaikua itse blogissa. Miten lieneekään, äskeinen oli vain oma, pitkäaikaiseen tarkkailuun perustuva mieleenjohtumani.
Mielenkiintoista olisi nähdä mitä olisi käynyt jos britit ja ranskalaist olisivat miehittäneet pohjoismaat ja lähettäneet suomeen joukkoja talvisotaan.
VastaaPoistaEt voi nähdä enää vaikka kuin kiinnostaisi. Talvisodat on sodittu eikä uusintoja ole näköpiirissä koska Natoenkelin siipien suojissa korvessa kuljemme. Ei auta muuta kuin panna mielikuvitus töihin!
PoistaMutta kun helatorstaiaamun radiouutisissa kerrottiin, että 80 prosenttia suomalaisista kovasti pelkää Venäjän uhkaa. Toinen haastateltavista kertoi pelkäävänsä, että hänen asumansa kerrostalo romahtaa päälle osuman sattuessa. Toinen taas kertoi pitävänsä matkalaukkuja pysyvästi pakattuna valmiina lähtöön Ruotsin kautta Eurooppaan sotaa pakoon.
PoistaMitä pelkäämistä meillä enää voi olla? "Herra Kenraali, tehtävä suoritettu. Emme enää koskaan yksin!"
Pelko pois!
Lapsellista propagandaa. Venäläiset ovat hyökkäilleet tänne viimeisen tuhannen vuoden aikana vähän väliä. Ainoa pitempi tauko oli silloin, kun Suomi kuului Suuriruhtinaskuntana Venäjän imperiumiin.
PoistaSitähän nämä anot tietysti kaipaavat edelleen. Osa trollaa aatteesta, osa rahasta.
Ja ruotsalaiset (l. me) Venäjälle, joten se lapsi taidat olla tässä sinä.
Poista”Venäläiset ovat hyökkäilleet tänne viimeisen tuhannen vuoden aikana vähän väliä.” Mitähän historiaa tuo Ano on lukenut. Ottakoonpa selvää kumpaan suuntaan rajan yli on menty useammin.
PoistaPer bacco, toi lautapeliksi, pronto!
PoistaMitä olen Hitleristä lukenut, hän ei ollut kasvissyöjä. Ainoastaan vatsakipujensa (hermostollinen?) aikana hän söi kasvispitoista ruokaa. Muuton joka päivä suklaakakkua. Herkkujaan olivat rasvainen sianliha ja rasvaiset makkarat. Hän myös halusi mainostaa kansalaisille itseään terveellisyyden perikuvana.
VastaaPoistaAatu myös vaali vaaleaihoista sinisilmäistä ihmiskäsitystä jolla oli ihan oma nimikin natsien kielenkäytössä. Itse hän ei täyttänyt ainoatakaan kriteeriä siinä eikä juuri kukaan hänen läheisistä natsijohtajista.
PoistaHevosista puheen ollen
VastaaPoistaHeikki Hietamiehen "Everstin näköinen hevonen" on yksi hauskimpia novelleja mitä suomeksi koskaan on kirjoitettu. Se on samannimisen novellikokoelman otsikkonovelli. (Tosiyllättävän veikeä loppu!!!)
Hevoset esiintyvät miljoonissa ihmistarinoissa. Liekö se hyvä vai paha ja onko sillä mitään merkitystä kun kaikki kavionjälkemme sylttytehtaisiin johtavat.
PoistaHjuumoria sisältää myös Arto Paasilinnan "Hirnuva maailmanloppu" jota kuitenkin voi pitää myös tähän ajankohtaan sopivana koska hupiahan tarvitaan tuskaisina lopunhetkinämme.
Veljensä Erno kirjoitti mm. hevosen valjastuksesta (kokoelmassa Kylmät hypyt) joka on astetta väkevämpää satiiria.
EP: "Hevonen ei ole kesyyntynyt, se on menettänyt vain osan vapaudestaan."
Ihminen on vanginnut "hyöty"käyttöönsä hevosten ohella miltei kaiken muunkin, mutta pahin on sen itse itselleen rakentama vankila jossa se luulee olevansa vapaa vangittujensa kanssa.
Tolstoin mukaan hevonen pitää ihmisten elämän päämääränä tavaran roudaamista paikasta toiseen.
PoistaTolstoilla ei ollut sataakaan vattia vaan kynttilöitä ja joku mikä lie öljy tuiju jos ei sitten ollut pimeässä että se niistä hevosvoimista ja tukkimiehen rä'än tarkoituksesta meinaan kun hevosen on nähny kaikki mutta kamelia ei eikä se ole mikään komitea joka näitä piirtelee.
Poista