Lukion biologia

 

Muistikuvani mukaan otsikossa mainittu teos on kustantajan hellimä. Löytäisin tuon tiedon lähteen, mutta sillä ei ole väliä. “Lukion biologiaa” olisi myyty enemmän kuin miljoons kappaletta.

Asian esiin tuomisen syy on yksinkertainen. Biologi on muuttunut ja muuttuu niin nopeasti, että kirjat menevät vähän väliä uusiksi.

Vaikka vanhastaan tiedetään, että koulukirjoja varten jopa lyhyen saksan kielioppi “keksitään” vähän väliä uudestaan, tässä biologiassa on painavaa asiaa.

Otan esimerkin varmuuden vuoksi toiselta puolelta - kemia ja fysiikka ovat muuttuneet samaksi oppiaineeksi, eikä sillä ole väliä, koska osaajia tarvitaan niin paljon .

Mutta esimerkiksi Wikipedian englanninkielinen artikkeli selvittää aivan häikäilemättömästi, ettei orgaanisen ja epäorgaanisen kemian eroa ole enää olemassa. Hiili on se iso asia, mutta pelkästään historialliset syyt selittävät, miksi metaani on orgaaninen ja hiilidioksidi ei.

Samanhenkinen yhdistelmä tuli vastaan, kun pari päivää sitten olin ylistänyt erilaisia kihomatoja ja muita alle millin mittaisi olentoja, joita nimitetään esimerkiksi sukkulamadoiksi.

Tiedettä kansantajuistava lehti, tässä tapauksessa Quantamagazine kertoo iloisesti, että tekoälyn (AI) kehittämisessä näyttää tapahtuvan odottamaton hyppäys kohti parempaa, vakaampaa ja nopeampaa tiedonkäsittelyä, kun muutamat tutkijat ovat keksineet ottaa neuroverkon mallia sukkulamadon hermoston toiminnasta. Se on nimittäin jo selvitetty. Työn alla oleva likvidi neuroverkko reagoi ennennäkemättömän hyvin yllätyksiin. Sitähän elämä on, yllätyksiä.

Itse ohjaavan auton lisäksi suurta innostusta herättävät droonit, jotka etsivät ja löytävät itse reittinsä esimerkiksi pommitetussa kaupunkimaisemassa ja osaavat siis väistellä myös ohjuksia.

Tähän saavutukseen siis tarvittaisiin sukkulamadon toteuttamaa järjestelmää.

Jossain varhaisemmassa elämän vaiheessa sitä olisi hyvinkin voinut masentua mahdottomuudesta päästä jyvälle edes keskeisten luonnontieteiden perusteista. Olimmehan kyllä oppineet eli oppineet olemaan välittämättä esimerkiksi Feynmanin polkuintegraalista, joka saattaa merkitä, että havainnoimamme maailmankaikkeus on kaikkien mahdollisten maailmankaikkeuksien summa. Jo aikana ennen sotia olimme kuulleet, että kaksoisrakokokeessa ja muutenkin hiukkanen kulkee samanaikaisesti kahden eri aukon kautta heijastuakseen takaseinään. 

Kaikki myönsivät, että tämä on vähän paksua, mutta ajatus toimi kokeellisesti. Feynman oli johtanut sen Diracin yhtälöstä.

Mitä se tarkoittaa, sitä ei kukaan edelleenkään tiedä. Jos sukkulamadot ja suolinkaiseet tietävät, ne eivät kerro.

Vielä eräästä lähteestä (“Best Science and Art Writing 2022”) oli lukenut, että eläimet ja varsinkaan hyönteiset eivät osaa puhua, mutta on sellaisia merkkejä, että niiden kognitiiviset kyvyt ovat paljon paremmat kuin ihmisen.

Navigaatiokyvyistä onkin kerrottu lukion biologiassa ja vuosia sitten. Muuttolintujem lisäksi on vaikka mitä hyönteisiä, jotka tulevat vaikka mistä saman tien takaisin “kotiin”. Toisin kuin Robinson Crusoe, joka lähinnä kiukutteli siellä autiolla saarellaan, milloin ei luvannut luopua pahoista tavoistaan rikkoakseen sitten lupauksensa ensi tilaisuuden tullen. - Mainio kirja, muuten.