”Oikeusasema” vakiintui lakikieleen, kun olin lapsi. Muuan suuri vaikuttaja, jonka kirjoja tentin itse, oli tanskalainen Alf Ross. Ajattelutapa kulkeutui laajalle. Parikymmentä vuotta olen miettinyt, että tämä perustus horjuu.
Kun nyt luin aivan uutta väitöskirjaa (J. Päläs) jakamistaloudesta ja alustojen eli platformien vaikutuksesta, en voi olla palaamatta ongelmaan.
Kirjoittaja ja hänen työnohjaajansa eivät edistä tutkimusta tukeutuessaan Michael Foucaultin valta - tieto -käsitepariin. Perehdyin siihen niin suin päin että hommasin rangaistus-kirjan ”Tarkkailla ja rangaista” suomeksi 1975 ja jouduin osallistumaan myös sen kääntämiseen. Foucaultin muu tuotanto tuli tuskallisen tutuksi. Jotkut näkivät hänen ja Derridan sormenjälkiä jopa oassa väitöskirjassani.
Mutta pieleen meni. Kaksi kovaa, pandemia ja Putin, ovat osoittaneet kaikille, ettei myöskään taloudellisen toiminnan sääntelyssä ”oikeusasema” tai vallan ja tiedon suhde ratkaise ti ole edes merkittävä.
Väkivalta ratkaisee. Euroopassa on sota, ja lännen suuret taloudet korisevat. Sotaa käydään pommeilla.
Oikeudellisesti: merkittävä ei ole asema, siis kuten oikeusasema, vaan aseman muutos eli sen alttius näkyville ja näkymättömille parametreille.
Ymmärsin itse tämän Amerikassa opiskellessani ja opettaessani. ”Data” alkoi silloin muodostua yhä kalliimmaksi kauppatavaraksi. Amerikkalaisilla oli vain ”yksityisyys” mutta ei lakia esimerkiksi henkilötiedoista.
Suomessakin korkein oikeus ratkaisi jutun, jossa oli kysymys mahdollisten väärinkäyttäjien tunnistetiedoista, kun suojattuja elokuvateoksia oli kopioitu ja levitetty vertaisverkossa BitTorrent-menetelmällä. Noin toimien kopioivia koneita ja kopioiden levittäjiä on määrä, joka ei ole laskettavissa. Menettely tapahtuu pätkinä ja erittäin monissa paikoissa yhtaikaa. Tekniikka on siten helppo, että ilmaisen ohjelmiston saa verkosta.
Samaan aikaan EU säätää digitaalisista markkinoista, Mus ostaa tai ei osta Twitteriä ja Uber ylläpitää alustaa auton käyttäjille, jotka ovat tai eivät ole sen työntekijöitä.
Oikeudellisesti eli esimerkiksi palkan saamista tai vakuutuksia ajatellen oikeudellinen tilanne muuttuu koko ajan ja tavalla, jota voidaan korkeintaan aproksimoida. Oikeusasemaa ei ole tai se on sinänsä yhdentekevä poikkileikkaus kompleksisesta prosessista.
Miksi Uber toimi tavalla, joka ainakin The Guardianista lukemanani oli sangen sikamainen? Sillä oli siihen tilaisuus ja tarve. Eikä ongelma koske vain takseja. Rinnakkainen ilmiöryhmä on kryptovaluutta, joka on olemassa tai sitten ei.
Olemme palanneet tilanteeseen, jossa vanhojen oppikirjojen sijasta olisi tutkittava uusinta teknologia ja teknologiaa, jota ei ole vielä olemassa. Uusin Quantamagazine kertoo, että fyysikot arvelevat käyttävänsä kohta Linnunrataa kvanttitietokoneena – värähdyksiä, aaltoja ja sähköisten varausten eroja. Tuntuu ihan lupaavalta.
Aha, sieltähän se viimein tuli: Derrida. Meikäkin vähän siihen ja niihin muihin.
VastaaPoistaKansipaperien kuluttajana olenkin siirtynyt Jules Vernestä William Gibsoniin, jonka kuva lähimmästä tulevaisuudesta vaikuttaa realistiselta.
VastaaPoistaLinnunrataa voitaneen käyttää sanottuun tarkoitukseen. Hiukan jäi epäilyttämään koneen hitaus. Valon nopeus on kuitenkin rajoittavana tekijänä ja toinen seikka on signaalien fokusointi. Eksitaation pitäisi olla laserin tyyppinen jotta energia ei karkaisi muualle avaruuteen koskaan palaamatta. Joka tapauksessa, odotusaika tulisi olemaan satoja tai tuhansia vuosia jokaiselle vastaukselle ollen peräisin impulssista joka sinne lähetetään. Ehkä kuitenkin kannattaisi käyttää paikallisia laptopeja jottei työvuoro ehdi loppua ennenkuin pomo tulee vaatimaan tuloksia..
VastaaPoistaOikeusasema kai silti on ihan kelpo käsite riittävän vakaissa järjestelmissä. Ja muuten Rossista puheen ollen: pystyttäisiinköhän nykytiedekunnissa yhä luettamaan tanskankielistä kurssikirjaa?
VastaaPoistaKäännettävää..? https://twitter.com/SirYesSir29/status/1547155672936112133?t=4bCoui4tP1KB2kqvHvuOyw&s=19
VastaaPoistaMielenkiintoista, taitaa mennä hankintalistalle, en tiedä mitään mahdollisesta suomentaa. Josko Kemppinen tekisi, en siis minä!
PoistaAi että se ei tarkoitakaan galaxy- merkkisiä tietolaitteita, vaan että ihan oikean galaksin käyttämistä laskentaan? Kiinnostavaa.
VastaaPoistaTarkkailla ja rangaista -suomennoksen ilmestymisvuosi siirtyy blogissa hitaasti mutta varmasti eteenpäin: viimeksi se oli "70-luvun alussa", tällä kertaa 1975. Ehkä jo seuraavalla kerralla päästään oikeaan vuosilukuun, joka siis on 1980.
VastaaPoistaTuo linnunrata kvanttikoneena, ihanko oikein - todellako arvelevat fyysikot voivansa moista?
VastaaPoistaEntä jos se on varattu jo? Jos vaikka joku hyvin kaukainen, outo Joku tekee linnuradalla justiin hommia ja siihen mennään fyysikot edellä oottelemaan ja kurkkimaan Jokun olan yli että pääsisimmekö piakkoin kun olisi nämä läksyt nähkääs. Niin ärtyy vielä se joku, perhana.
Muutenkin fyysikot on aika löylynlyömiä, jotenka kun asia ajankohtaistuu niin varoiksi voisi etukäteen päättää että pannaankin kotitehtäviä viemään muusikoita tai kaunoluistelijoita, tai ratikkakuskeja laskutehtävät salkussa jonottamaan. Ne on kats. odottelemaan tottuneita.
Luin jutun kahteen kertaan. Kun kommentit alkoivat mennä yhä enemmän linnunrataan, päätin itsekin kommentoida. Olen ihan selvää, että esimerkiksi YouTuben ja Uberin oikeusasema on tällä hetkellä epäselvä - tarkoituksella. Ne eivät mielestään julkaise mitään tai työllistä ketään, vaikka keräävät tästä oman osuutensa. Mutta ei-juristina mietin, eikä tätä voisi ainakin osittain ratkaista esim täsmentämällä lainsäädännössä julkaisijan ja työnantajan määritelmää? Täytyykö mennä Foucaultiin asti, tai siitä eteenpäin? Vai onko peli jo menetetty?
VastaaPoistaNähdäkseni ei ole viisainta ettei ymmärretä täysin miksi kaikki saavat omistaa vaikka se ei ole läheskään paras keino omaisuuden hallinnoinnissa ja ihmisten tarpeiden tyydyttämisen suojaksi se on pikemminkin haitaksi.
PoistaEturistiriita on koristeellinen sananen. Ihmiskunta on suuremmanpuoleinen sähköllä käyvä kuntakokeilu hyvinvointialueineen, vai onko?