Sivun näyttöjä yhteensä

11. heinäkuuta 2022

Olemassaolon tarkoitus


 


 

Kuvassa esiintyvä renttu on jo poistettu kiinteistöstä.

 

Perttu Immosen ja muiden esittämän arvion mukaan savolaisten suunnaton leviäminen 1600-luvulta alkaen ei johtunut niinkään kruunun asutustoimista eikä verotuksesta kuin näännyttävistä sotaväkeen otoista.

 

”Suomen rahvaan historia” käsittelee ahkerasti myös Erosia eli Kiiskisiä, joita on meidän kylällä edelleen. Kinnusia ja Korhosia on tietysti, kuinkas muuten, ja kylän Hopolaiset olivat Säämingin historian mukaan levittäytyneet aikoinaan Ihamaniemeen ja Kangaslammelle, missä riitti hyviä kaskimaita, ja sieltä eteenpäin.

 

Nyt kuulin paljon paikalla viihtyviltä, että soutaminen tai melonta Koloveden kansallispuistoon on muotia, ja Oravista saa vuokratuksi kelpo kulkuneuvon.

 

Isäni ehti sekaantua tähänkin. He valokuvasivat Koloveden seutua ahkerasti veljeni kanssa ja ajatuksena lienee ollut Uapi Tirkkosen paikallistuntemukseen perustuva kirja, mutta se jäi hankkeeksi, kun toinen tekijä vammautui ja toinen kuoli, ja sitten toinenkin.

 

Itse ajattelin, että jospa olisi aikaa kuin oravannahkoja, kiihtelys kumminkin, niin mielelläni näkisin vielä kerran sillalta Paasiveden kraaterijärven rannattomalle selälle. Se on hieno näköalapaikka.

 

Hotellii Punkaharjussa en ole edes käynyt, vaikka ruokalistalla näyttää olevan Juha ”Norppa” Taskisen kalaa, kukkakaalia ja sipulia. Taskisella on näyttely siellä meillä päin, Juvolan ja Oravin välillä. Hänen Laaatokka-kirjansa teki aikoinaan vahvan vaikutuksen.

 

Tänäkin päivänä juuri tuo Koloveden seutu sopisi sissisodankäyntiin paremmin kuin hyvin. Isäni tunsi nuo paikat yksityiskohtaisesti vedettyään välirauhan loppupuolella pitkän pitkiä ilmakuvajonoja yhä lähempää ja lähempää rajaa. Luuloni mukaan ilmavoimien tähystäjistä monilla oli sotien ajan ja kukaties sen jälkeenkin hyvät suhteet sotilastiedusteluun.

 

Näen joskus unta Ukonvuoren luolasta, jossa on vuorikristalleja. Siellä olen käynyt. Isäni muuten saattoi saada vihiä seudun luonteesta ollessaan sosiaalitapauksena kesäpoikana Jänttien Koukunpolvessa aika monta vuotta ennen sotia, vähän samalla tavalla kuin setäni Olavi oli Ruovedellä kunnanlääkäri Palménin perheessä, kiipesi puuhun ja lauloi kuin lintu. Hän olikin soitto-oppilas ja keskittyi käyrätorveen, koska hänelläkin sattui olemaan absoluuttinen korva.

 

Itse kävin 80-luvulla varhain aamulla katsomassa, onko pelkoni kynyt toteen ja onko Saimaa kuivunut. Ei ollut eikä ole edelleenkään. Luettuani Saimaan jääjärvestä haluaisin joskus nähdä runoilija Aaro Hellaakosken väitöskirjan, jonka aihe oli Saimaan muinaisrantaviiva.

 

Mahtoi se olla jytinää, kun Vuoksi syntyi, historiallisesti hyvin myöhään. Ennen Saimaan vedet laskivat Kymijoen kautta mereen ja vielä ennen sitä Pyhäjoen tienoilta Selkämereen.

 

Katselin ja kuuntelin. Vesi, tuo selittämätön aine, on minulle tärkeä. Poikasena luin kirjoista, miten muualla on sellaisia järviä. Kauhavalla ei ollut kuin kaksi tai ehkä kolme, eikä niissäkään kehumista. Kyllä järvi on hyvä keksintö!

15 kommenttia:

  1. Sotaväenotto savolaisekspansion pääsyynä herättää ristiriitaisia ajatuksia. Valtaosahan siirtyi muualle Ruotsin valtakunnan sisällä - Ruotsiin, Pohjanmaan jokilatvoille, Ylä-Satakuntaan, Hämeen erämaihin, Lappiin, Karjalaankin , ja tietysti Inkeriin. Oliko väenottorasitus siis Savossa aivan erityisen rajua?

    VastaaPoista
  2. Millainen jylinä sekin on ollut kun se vanhin Imatran korvike Vällynhoilu syntyi ja jääjärvi aluksi purkautui sitä kautta Pohjanlahteen. Itse muistelisin kuulleeni että purku meni Kalajoen kautta, mutta voin muistaa kyllä väärinkin. Komea kanjoni se Vällynhoilukin on joka tapauksessa ja varmaan mahtava koski aikoinaan. Maan nousu Pohjanlahdella tyrehdytti kai sitten sen virtauksen ja käänsi suunnan.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ilkeä Iharinkoski saattoi Sarsan vaivaiseksi"

      Poista
    2. "Kolme on koskea kovoa, kolme järveä jaloa,
      kolme vuorta korkeata tämän ilman kannen alla:
      Hämehess' on Hälläpyörä, Kaatrakoski Karjalassa;
      ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran."

      Poista
  3. Tervehdys!
    Näyttäisi että Kampin divari olisi halukas myymään nuo Hellaakosken teokset
    https://www.kampinkirjakauppa.fi/tuotteet.html?id=18/1086222
    https://www.kampinkirjakauppa.fi/tuotteet.html?id=18/1078769

    mutta varmaahan se ei ole että olisivat oikeasti siellä
    - -
    tapio k

    VastaaPoista
  4. Onhan tuo Vuoksi nuori ja harvinaisen vaihtelevaluonteinen joki. Ei tahdo oikein osata päättää, mistä juoksisi. Vielä historiallisena aikana, kun Torkkeli Maununpoika perusti Viipurin linnan, osa Vuoksen vedestä juoksi Suomenvedenpohjaan suunnilleen Saimaan kamavan nykyisellä paikalla. Sittemmin sekä luonnonilmiöt että ihmistyöt ovat muokanneet Vuoksen reittiä Taipaleenjoen tietämillä moneen kertaan.

    Jos venäläisiä jostain voi kiittää, niin Saimaan kanavan hätäporteista. Niitä on kolme kappaletta, ja ne on suunniteltu varmistamaan, ettei Saimaa tyhjene, jos kanavan sulut sattuisivat pettämään. Kukin portti on puoliympyrän muotoinen ja saranoitu toisesta päästään. Jos tulee tulva, niin riittää tyrkätä keksillä porttia pikkuisen, niin tulvavirtaus imaisee hätäsulun kiinni ja salpaa koskena kuohuvan kanavan. Nämä sulut ovat kanavassa kuulemma vain sen vuoksi, että venäläiset edellyttivät niiden rakentamista 1960-luvun alussa. He pitivät niitä - mitä ilmeisimmin kokemuksen opettamina - ehdottoman välttämättöminä, kun taas suomalaiset insinöörit olisivat jättäneet moiset laitteet tarpeettomina pois. Saimaa ei siis kuivu, jollei joku tahallaan riko kanavan sulkuja. Eikä se taitaisi, tietävämpien mukaan, kuivua, vaikka rikottaisiinkin. Virtaus kanavan yläaukon kautta olisi helposti kompensoitavissa Imatrankosken juoksutusta vähentämällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Torkkeli Maununpoika perusti Viipurin linnan"

      Ehkä Tyrgils Knutsson ("Torkkeli Knuutinpoika")? Hänen mukanaoloaan Karjalan-retkellä 1293 ei varmuudella tiedetä.

      Poista
  5. Tarkoitit varmaan Perämereen. Selkämeri on Merenkurkun eteläpuolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei saa kritisoida eikä vaatia korjauksia bloginpitäjältä.

      Poista
  6. Vae käpykuartilaesten jäläkeläisiä myö ollaannii. Ja sitten jotkut hölömöt meestä persuuntu haakkummaan irakilaesia ku lähtivät käpykuartiin ISISin tossuin alta.
    Haakkus ensinnä omat esi-isänsä! Ja ihteesä peelin eessä! Voe hyvä immeine kuitenniii!
    MMM...

    VastaaPoista
  7. Kemppinen saanut virtaa Säämingistä. Kirjoitan Parikkalasta

    VastaaPoista
  8. Ancylus-järvi laajeni noin 8000 vuotta sitten maan nousun vuoksi etelään peittäen nykyisen Suur-Saimaan alueita. Rantasalmen Porosalmella on paikallinen yrittäjä nostanut Hietalammen pohjasta hapettomassa tilassa vuosituhannet olleita tukkipuita ja rakentanut niistä jykeviä mökkejä.
    Mainitun Pyhäjoen latvat ovat muuten nykyään parikymmentä metriä ylempänä kuin Kallaveden latvat heti maaselän toisella puolella.
    - ar

    VastaaPoista
  9. Olin lystin päiten älyhupipaastolla ikään kuin ulottumattomissa kymmenisen päivää sattumoisin samoihin aikoihin kuin blogistimme. En huomannut juurikaan eroa henkispuoleisesti, mitä nyt huumorintaju heräsi, ja toiveiikkuus palasi lisäosien kera. Sillä hyvä että selkäjumi katosi! Ruuan suhteen tuli kranttuus, peruna ja kala kasviksilla on jaloa mieliruokaa. Piimää menis kyllä miten piristi tahansa.

    Varmaan sitä nettipaastoa, paitsi jos ollaan piimään valmiita.

    VastaaPoista
  10. "Suurimmat tapahtumat ovat luonnontapahtumia", kirjoitti aikoinaan Veijo Meri Suomen historian populaarisarjassaan. Maantieteellisten seikkojen vaikutus menneisyyden yhteisöjen toimintaan on ainakin itselleni ollut mielenkiintoisinta ja ymmärrystä lisäävintä luettavaa Suomen historiassa, silloin harvoin kun sellaista tietoa on ollut tarjolla. Useimmiten ei ole ollut. Vuosia sitten kaipasin tällä palstalla Suomen historiallisen maantieteen koottua yleisesitystä. Sain, harvinaista kyllä, jopa jonkinlaisen epäsuoran vastauksenkin: sellainen kuulemma oli jo olemassa. Ei muuten ole, tänäkään päivänä.

    VastaaPoista
  11. Siis ihanko totta Oravista soudetaan nykyään Kolovedelle saakka?! Mitä reittiä, jos saan udella?

    Kun itse reilut 10 vuotta sitten asuin vielä Ahvensalmella, Oravista tehtiin retkiä vaan Linnansaaren kansallispuistoon. Mutta nössöähän se kieltämättä on (oli), koska kyseinen kp on siinä ihan naapurissa.

    Kangaslampi taipuu muuten "-lammille", ei "- lammelle", mutta tämä lienee blogistilta vain pelkkä lapsus.

    VastaaPoista