Ymmärsin miksi kiinalaiset eivät koskaan muta kirjaimiaan, vaikka niiden oppimiseen menee lapsilta ja nuorilta 10 korvaamatonta vuotta.
Se on keino pitää diktatuuria yllä.
Lukeva nuoriso, lukeva yleisö on vaarallinen diktaattoreille. Kirjoituksen korvaaminen kuvilla niin kuin Neuvostoliitossa ja Venäjällä tai paksuilla puheilla niin kuin eräiden republikaanien Amerikassa, on keino pitää kansa tyhmyyden tilassa ja eliitti suppeana.
Ajatuksen tausta on kirjoitusten haeskelu lukukirjaan. Kummakseni huomasin, että olin unohtanut liian paljon Ruotsin historiasta. Se Lindqvistin moniosainen Ruotsin historia palautti mieleen demokratian vaiheet. Meillä oli Suomessa hyvin samanlaista.
Ruotsalaisista oli ennen pitkää viidesosa Amerikassa siirtolaisina. He menestyivät siellä yleensä hyvin. Myös suomalaisia meni määrättömästi. He pärjäsivät siellä usein kohtuullisesti.
Se meni tällä kurin. Kun maassa käsitettiin, että hallintoa ja yhteiskuntaa on aivan pakko kohentaa, huuto oli suuri. Papisto huusi kauhusta. Herrasväki lupasi veristä vallankumousta ja näki painajaisia, että kohta louskuttaa giljotiini Tukholman suurtorilla.
Siellä oli kuitenkin joukko aatelisia, kuten ministeri de Geer, joka sai säätyveljensä uskomaan, ett nyt oli aika tehdä viimeinen aatelinen teko: luopua luulosta, että 1 prosentti koko porukasta eli aateli on osaavaa ja hallitsemiseen kykenevää. Ja niin tuli laajempi äänioikeus ja elinkeinovapaus ja valtiopäiville suuri määrä erilaisia talonpoikia ja pikkuporvareita, jotka osoittautuivat kaikkein tunnollisimmiksi, itarimmiksi ja turhia ja tarpeellisiakin uudistuksia pelkääviksi. Jopa juutalaisuus tuli maassa luvalliseksi.
Ja keksintöjä ropisi. Nobelin veljekset keksivät venäläisille merimiinan ja dynamiitin ja saivat Kaspian öljyt palkakseen. Yksi Ericson keksi potkurit ja panssarilaivan ja toinen puhelinkeskuksen ja puhelinten teollisen valmistuksen Ennen pitkää ruotsalaiset ja norjalaiset kansoittivat Saksan ammattikoulut ja alkoivat perustaa omiaan.
Tämän pohdinnan takana on taloustiede. Miksi kansat romahtavat? Instituutiot ovat kaikki kaikessa. Ihmisten tyhmistäminen on keino ylläpitää diktatuuria ja harvainvaltaa.
Meneillään on ainutlaatuinen laboratoriokoe. Ylhäältä johdettu, pakkoon ja valehtelemiseen tukeutuva valtio käy sotaa hiukan salaperäisesti syntyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Tässä viitataan Ruotsiin ja Suomeen toimivina esimerkkeinä. Kysymys on taloudellisten ja yhteisön rakenteiden sovittamisesta toisiinsa. Tuo sovittaminen on asia, jossa Venäjä on epäonnistunut aina. Ukrainalla näyttää olevan taika tiedossaan. Jopa keskisen Euroopan jyrkkä uskontojen raja (ortdoksinen Ukraina – roomalaiskatolinen Puola) on kadonnut. Toinen maa tapattaa omia ihmisiään. Toinen maa kerää pommitetuista raunioista kuolleiden lasten lelut.
Sopisikohan seuraava lausahdus kuvaamaan ehkä hieman kärjistetysti myös nykyisen Ylen ohjelmistopolitiikkaa: "Ihmisten tyhmistäminen on keino ylläpitää diktatuuria ja harvainvaltaa."
VastaaPoistaMitä sitten kaipaisit? Putinin näkökulmiako? Siis oikeasta diktatuurista ja harvainvallasta.
PoistaYlestä nyt en tiedä, mutta mainoskanavan nykyohjelmisto on uutisia ja säätä lukuunottamatta lähes pelkkää tyhmentämistä.
PoistaYLEn klo 12:00 radiouutiset kertoo oleellista maailmasta mutta kun menee illalla nettisivuille niin tilaa täyttää oman yksityiselämänsä Hannu Hanhet tai Aku Ankat kokemusasiantuntijat ja oleellisuus hukkuu. Eli YLE on mennyt liikaa kohti Iltiksiä ja MTV:tä. Ei pidä olla samanlainen sopuli kuin muut.
PoistaMMM...
Kannattaa tutkia Ylen hallintoneuvoston ja johtajiston taustoja niin pääsee pitkälle Ylen muutostarinassa.
PoistaSinänsä pitää paikkansa, että niin Yle kuin useimmat muutkin mediat hakevat monimutkaisissakin aiheissa yksittäisiä kasvoja, joiden vahvasti yksinkertaistavaan näkökulmaan koko juttu sitten kapeutuu. Erityisen onnetonta tämä on silloin, kun aihe oikeasti on jänniteinen, ja valinta on väistämättä tendenssimäinen. Vai onko kukaan nähnyt vaikkapa Saaristomerestä juttua, jossa sekä pohditaan surkeaa sinilevätilannetta että annetaan sen aiheuttajillekin puheenvuoro. Mutta kun ei. Kalankasvatusfirmat saavat Ylessäkin pari kolme kertaa vuodessa mainospuheenvuoron, jossa valitellaan "lupabyrokatiaa" (jonka ympäristöllistä tarkoitusta ei tietenkään kerrota) ja sinänsä oikein halutaan lisätä kotimaisen kalan kulutusta. Eikä sanaakaan yhteydestä merialueen tilaan. Sitä koskevat päivittelyjutut ovat taas aina ihan erikseen.
PoistaYlellä on hyvääkin, esim. erilaisten aiheiden alle Areenalta pitkään kuunneltavaksi kootut podgastit ym. Juuri kuunneltavanani Kirsi Virtasen Kidutuksen historia. Voiko paremmin niin kamalaa aihetta käsitellä joku muu kuin kauan vaiti ollut Kirsi?
PoistaEn ollenkaan suostu näkemään tämänkertaisen blogitekstin ydinasiaa noin manikealaisen mustavalkoisena, vaikka nykyään kaikilta edellytetty "korrekti käytös ja raffinoitu puhetapa" sitä ehdottomasti tuntuukin vaativan. - Vaan mitäpä näistä enempää. "Se on semmosta kissanhännän vetoo ton valtiollisen ["poliittinen" oli ilmeisesti vielä ainakin kansankielessä outo] kanssa", totesi Preetikin. Ehkäpä rehellinen historiantutkimus puolen tai täyden vuosisadan kuluttua saa "sine ira et studio" uutettua esille, mistä kaikesta tässä lopultakin oli kyse.
VastaaPoistaLiioin en usko, että 1800-luvulla läpikäymättömäksi kasautuneen yhteiskunnallisen suman laukaisemisessa Ruotsissa (tai Suomessa 1860-luvulta alkaen: "valtiopäivät", kunnallishallinto, kansakoulu jne. jne. aina vuoden 1879 täydelliseen elinkeinovapauteen asti) oli kyse siitä, että ylempien luokkien hyväntahtoisten ihmisten aatteet vain alkoivat voitokkaasti singahdella ilmassa. Se "kansakunnan kevät" taisikin itse asiassa olla kapitalismin kevät. Edelliseen liittyen valaisevana myöhempien aikojen esimerkkinä teksti johtavien talous- ja yhteiskuntahistorioitsijoiden kirjoittamassa teoksessa "Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi. Suomi kehityksen kiinniottajana" (2019) julkaistuun valokuvaan, jossa kansakoululaiset lusikoivat 1940-luvun alussa hartaina "ilmaista" makaronivelliään: "Hauraita panoksia inhimilliseen pääomaan". Niin juuri, tuotantopanoksia.
Onko systeemi tärkeämpi, käykö sen noudattaminen ihmisten etujen edellä, jääkö epäilijöille ja keksijöille avaruutta jossa luoda uutta, kokeellista ja ennakkoluulotonta?
VastaaPoistaSe saattaa olla erittäin arvokas varanto. Emme voi mitenkään tietää, ainoa keino on verrata. Siispä, tämän ollen paras tähänastisista keinoista, ei varmaankaan ole viisainta rajata nurkkaan mitään ja lukita ratkaisuja tai yrittää sitä globaalisti. Nimellisesti se sopii varsin mainiosti, kysykää vaikka Elisabet II:lta.
En jättäisi kunniaa Amerikan tyhmistämisestä alkunkaan pelkästään republikaanien ansioksi.
VastaaPoistaClintonin & co demokraatit, valtamedia, yliopistot ja isot netti-/ someyhtiöt muun muassa ovat tehneet aivan erinomaista työtä tuossakin suhteessa. Sen työn tulokset näkyvät jopa meillä tällä (woke, cancel ja muu lapsentasoinen hölmöily).
Maan poliittiseen johtoonkaan ei oikein millään tahdota saada selväpäistä ja edes suurin piirtein työikäistä ja -kykyistä porukkaa.
Oudolta näyttää ns. vapaan maailman johto ja touhu.
Mielestäni USA on nyt kovan murroksen kynsissä. Hyvin paljon on tapahtunut kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Siksi on aikaista tehdä johtopäätöksiä siitä mihin siellä ollaan menossa.
PoistaVaikuttaa siltä, että joku on lyönyt päänsä pyörryksiin woke, cancel ja muihin vastaaviin ilmiöihin unohtaen samalla mm. trumpismin ja sen suurehkon kannattajajoukon sivistykselliset saavutukset.
PoistaMielelläni kuulisin, mitä ihmettä ne trumpilaisten "sivistykselliset saavutukset" ikimaailmassa voisivat olla.
PoistaKaikki on nykymaailmassa intersektionaalista ja postmodernismin läpitunkemaa, myös konservatismi ja nationalismi.
PoistaJos joku on lukenut (suomennettuna)
PoistaMichael Wolffin
"Tulta ja tuhoa - Donald Trump Valkoisessa talossa" opuksen,
ja edelleen kannattaa ns. trumpismia, niin mitä sille mahtaa? Ei mielestäni mitään.
Entä jos se täälläkin kohkattu intersektionalismi ei sen enempää kiinnosta kuin ärsytäkään?
PoistaMeikäläisten trumpistien aate ei ole järjen asia, kuten ei ole amerikkalaistenkaan. Rationaalinen keskustelu heidän kanssaan ei johda mihinkään. Joihinkin saattaa nyt tehota sen oivaltaminen, että Trump on isänmaamme suurimman uhan Putinin tuote ja kaveri. Jokainen todellinen suomalainen patriootti tietenkin kavahtaa kumpaakin.
PoistaOnko Suomessa Trumpisteja? Mitä heiläl on saavutetttavanaan sillä?
PoistaItse en ainakaan tunne ainoatakaan sellaista. Voiko joku vaikka ilmoittautua sellaiseksi tässä?
Ei Trumpistiksi kukaan omalla nimellään kehtaa ilmoittautua. Katso blogin kommentteja taaksepäin.
PoistaOn, tai oli ainakin aikaisemmin. Varmimmin heitä löytyy/löytyi iltäpäivälehtien kommenttipalstoilta.
PoistaLuepa vanhojen, parinkin presidentinvaalin aikaisten postausten kommentteja. Ja tehtiin täälläkin mielipidekyselyjä. Telkassakin on Trumpilla oma dosentti.
PoistaPerussuomalaisuus ja Trumpin kannatus ovat vuosia korreloineet aika hyvin. Trumpin bestiksen Putinin hyökkäys Ukrainaan on kyllä sekoittanut pakkaa.
PoistaOnhan niitä Trumpin kannattajiksi ilmoittautuneita meikäläisiä julkkiksiakin. Teemu Selänne esimerkiksi. Kuvaan sopivat vahvat yhteydet putinilaisiin ökyrikkaisiin.
PoistaEn kelpuuta mitään näistä ehdottamistanne trumpilaisiksi. Kukaan ei ole oikeasti ilmoittautunut siihen joukkoon. Itse pitää ilmoittautua, ei kukaan toisen puolesta.
PoistaTaidat olla itse trumpetisti, ainakin käyttäydyt kuin sellainen
PoistaEnglannin kirjoitusjärjestelmä muistuttaa kiinaa, molemmat ovat eräänlaisia kuvakirjoituksia ja kummastakaan ei luovuta, erona on vain se että kiinassa merkit muodostetaan "siveltimenvehdoista", englanti aakkosista.
VastaaPoistaPäihteillä ja viihteellä (m.l. urheilu, etäinen sota) hallitaan. Päihteiden käyttönsä hallitseville synnytetään illuusio itsehallinnasta ja "asioiden" hallinnasta. Viihde johdetaan viihtymisestä. Ernst Lampe´n havaitsi tulleensa Värmlannin suomalaismetsiin, kun hän näki junan ikkunasta isännän kusevan suoraan talonsa portailta auringon noustessa.
VastaaPoistaRuuti, dynamiitti, atomipommi. Nämä ovat niitä huippuälykkäiden saavutuksia.
VastaaPoistaEi olisi mitään ilmastonmuutosta, ydinsodan uhkaa jne., ilman älykkäiden keksintöjä. Kokonaiskuvassa älykkyys on ennemminkin harmillista, vaikka se tuokin henkilökohtaista menestystä.
Mutta meitä silti surmattaisiin kuin kärpäsiä. Sotilaana pienet älyttömät mikrobit (rutto, polio, bakteerit, virukset, riketsiat...) kun ei olisi älyisiä vastaanpanijoita, vain tyhmää bakteerinruokaa.
PoistaMMM...
"Mutta meitä surmattaisiin...", juu, vaan siitäpä kun ei oltaisi tilastoja tekemässä niin so what?
Poista"Hermanin historiat" mainittiin.
VastaaPoistaHistorioitsija Henrik Meinander totesi jossain yhteydessä, että yksityiskohdat ryydittävät historiateoksen maittavaksi lukea. Niitä Lindqvistillä riittää. (Hänen sarjastaan tulin aikoinaan hankkineeksi vain kolme viimeistä osaa, koska niiden kattama ajanjakso kiinnostaa Ruotsin historiasta puheen ollen eniten.)
Menneinä vuosikymmeninä kävin vuosittain Tukholmassa useita kertoja. Melkein aina tuli pistäydyttyä Waldemarsuddessa, jonka ent. edustuskerroksessa katse kiinnittyi Oscar Björckin maalaamaan (kopio?) Oscar II:n muotokuvaan; hänhän oli Ruotsin viimeinen kruunattu ("voideltu") hallitsija. Tuo 1800-luvun loppupuolen äärikonservatiivinen mahtikuningas esiintyy maalauksessa kruunajaistamineissaan regaalioineen. Hallisijan kasvoille taiteilija on loihtinut "ylimaallisen", jumalisen hohteen.
Herman Linqvist kertoo sarjansa osassa "Ånga och dynamit" Oscar II:sta myös hupaisamman puolen. Tuolla ankarana moraalinvartijana esiintynyt kuningas omisti ilokseen laajan, jatkuvasti karttuvan pornografisen kokoelman. "Notorinen" uskottomuus kuningatar Sofialle johti ties kuinka moniin jälkiseurauksiin. Ja kesäisin kruunupää rentoutui länsirannikolle ulottuvilla risteilyillä. Jukolan veljestenkin pelkäämän Marstrandin edustalla ankkuroiduttiin naisten uimahuoneen hollille, ja ei kun kaukoputki jalustalla maisemia katselemaan. Jne.
Kaikki myöhemmätkään Bernadottet eivät tunnetusti ole saaneet olla pahanilkisiltä rauhassa. Muistissa vielä on, miten kymmenkunta vuotta sitten, kun puheet "Östermalmin lihatiskeistä" kiersivät kuumimmillaan, joku koijari keksi lyödä väärän kolikon, jonka kehää kiersi teksti "Vår horkarl till kung"...
Kiinan kirjainmerkistö on modernisoitunut viime vuosisadalla todella reippaasti. Kuomintang- hallituksen aikana asiaa jo kehiteltiin. Kansantasavalta jatkoi kehitystyötä ja nykyinen kirjaimisto virallistettiin vuonna 1964.
VastaaPoistaMerkkien eron voi helposti huomata Google Translatorilla, joka tarjoaa kahta eri merkistöä kiinaan tekstiä käännettäessä.
Ruotsin menestystä pohtiessa heitänpä pienet jareddiamondid kehiin: Göteborg. Siitä taisteltiin useaan otteeseen Tanskan kanssa. Pariin kertaan suomalaistenkin selkänahasta revittiin hirvittävät lunastusverot. Mutta se kannatti.
Jos vertaillaan purjelaivakauden tilannetta Göteborgin ja vaikkapa Porin välillä, niin edestakainen matka Göteborgin tasalta Poriin vei noin 7-10 vuorokautta. LAnkun Lontoossa myytiin samaan hintaan. Sahaparonit saivat rahdit halvemmalla, joten voittoa kertyi enemmän. Oli millä sijoittaa, kun hienoja keksintöjä tuli eteen.
Kehitys kiihtyi, kun valtiovalta sijoitti Göötan kanavaan. Tämä mahdollisti entistä paremmin sisämaan resurssien hyödyntämisen ja vaurauden leviämisen yhä laajemmalle.
Suomessahan huomattiin investoinnin nerokkuus ja melkei välittömästi alettiin puuhata Saimaan kanavaa. Viisas ratkaisu sekin. Tietyn vauraustason jälkeen kummassakin maassa alettiin investoida koululaitokseen, kansakouluihin, oppikoiluihin, teknisiin opistoihin ja yliopiston laajentamiseen. Ruotsissa noin 10-20 vuotta aiemmin kuin Suomessa.
Suomen historiassa ei kannata hävetä sitä,että ollaan koulutuksen kehittämisessä oltu tuo määrä jäljessä Ruotsia. Itse asiassa systeemi tuotti nopeasti enemmän korkealaatuisia osaajia kuin mitä talouselämä kykeni hyödyntämään. Viime aikoina puhutut Kongon jokilaivurit ja näiden lisäksi Venäjälle siirtyneet insinöörit ovat tästä esimerkkeinä.
Tarina demokratiasta/kansalaisyhteiskunnasta ja sen synnystä on ennen kaikkea tarina.
VastaaPoistaMiksi siirtyminen sääty-yhteiskunnasta, laajaan äänioikeuteen, elinkeinovapauteen tapahtui aika samaan aikaan Euroopassa reilu vuosisata sitten? Tässä olen samaa mieltä kuin anonyymi 27.7 kirjoitti: kyse oli tuskin siitä että ylempien luokkien hyväntahtoisten ihmisten aatteet vain alkoivat voitokkaasti singahdella ilmassa. Kyseessä oli kapitalismi ja teknologinen kehitys. ”Vapaasta” liikkuvasta ja osaavasta työvoimasta saatiin parempi tulos.
Ruotsin menestyksen takana ovat luonnonvarat (rautamalmi, vesivoima), maantieteellinen sijainti Euroopan rajalla joka mahdollisti pysymisen suursotien ulkopuolella mutta kuitenkin tarpeeksi lähellä Euroopan markkinoita. Tämä kaikki yhdistettynä luterilaiseen työn etiikkaan ja häikäilemättömään opportunismiin.
Lukeminen ei nyt ole mikään tae mistään. Mitä pitäisi sanoa tästäkin ?
”Meneillään on ainutlaatuinen laboratoriokoe. Ylhäältä johdettu, pakkoon ja valehtelemiseen tukeutuva valtio käy sotaa hiukan salaperäisesti syntyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa. Ukrainalla näyttää olevan taika tiedossaan. Jopa keskisen Euroopan jyrkkä uskontojen raja (ortdoksinen Ukraina – roomalaiskatolinen Puola) on kadonnut.
Oma lukunsa on Kiinaan nyt kohdistuva massiivinen demonisointikampanja jolla kansalaismielipidettä länsimaissa muokataan. Ja johon blogistimmekin on värväytynyt (tietoisesti tai tiedostamattaan).
Kiinan taloustilanne on katastrofaalinen. Kenenkään ei tarvitse syyllistyä mihinkään demonisointiin jos kertoo asiasta.
PoistaTalousko se on sinulle kaikki kaikessa?
Poista