Kenkäpuhelin

 

Luin väitteen, ettei scifin kirjoittajista nerokkainkaan aavistanut kännykkää. Erilaiset alienit arvattiin, puhuvat pilvet ja mustat monoliitit. Lentäviä autoja tuskailtiin vuonna 2020. 

 

Televisionhuvittavan ”Nyqvistin” kiittelijät eivät kai tiedä, että 1965-1970 televisiossa pyöri oikein hauska ”Salainen agentti 86” (Get Smart), jonka päähenkilö oli todella pölhö salainen agentti, ympärillään kauniita naisia ja vaarallisia miehiä sekä aika yksinkertaisia johtajia. 

 

Agentti Maxwell Smartilla oli nerokkaasti kenkään piilotettu puhelin, jolla soitettiin pyörittämällä kengänkoron alla olevaa numerolevyä. Siksi kännykkää eli matkapuhelinta sanottiin 1990-luvulla joskus kenkäpuhelimeksi. Kai Kairamo kulki Mikonkatua ulsterin liepeet heiluen ja puhua pulputti puhelimeen.

 

Muistan sarjan erinomaisesti, koska Mainos-TV:n toimittajana 1968 katsoin sekä pitkiä että lyhyitä filmejä joka päivä. Se oli työni. Liitin nyt  paksuun Mercantile-mappiin: Jukka: virheitä, erehdyksiä ja laiminlyöntejä muistiinpanoni, että olin kohteliaan päättäväisesti torjunut Pentti Hanskin ja Ilkka Jalamon tarjouksen jäädä juristina työhön heille. Sen sijaan menin työhön asianajotoimistoon ja aloin kasvattaa viiksiä, vaikkei se minua lainkaan vaatettanut.

 

Olen poiminut esiin vanhoja valokuviani. Suvun kuvia on nyt 100 vuoden ajalta. Skannasin kaikki käsiini saamani albumit ja siis myös kaikki isäni diat eli diapositiivit ja isoisäni lasilevyltä siirretyt kuvat. Niitä on yli kymmeen tuhatta. 

 

Aina välillä ihmettelen, miten valokuvat huonontuntuvat vähän väliä kuin näkymättömän käden eli puuttuvan parametrin ohjaamina. 

 

Pari päivää sitten panin tähän blogiin mustavalkoisen kuvan Possulasta 80-luvulta. Possulan kerhohuoneisto on loistohuvila Savossa. Edelleen siellä kuhisee Kemppisiä, jotka hyvinkin saattoivat rantautua Saimaan rannan kalliolle jo pronssikaudella. Meitä ei mainita Perttu Immosen suurenmoisessa tutkimuksessa ”Rahvaan historia”, jossa saman kylän Eroset ja Kinnuset eli Vesikansa kyllä saavat ansaitun osansa. Ja Immoset.  Mutta siitä on paperit, että olemme vähäpätöistä väkeä, jonka toimena oli pappien ja muiden herrojen pakoilu.

 

Tänään on kuvana sama kerhohuoneisto toisen henkilön pari päivää sitten ulkopuolelta kuvaamana.

 

Tuohon paikkaan vedettiin lankapuhelin 1984, ja kyllä oli kallis. Vaimoni sairauden aikaan käytin itse ensimmäisiä kertoja matkapuhelinta, joka oli kannon päälle asetettavaa mallia. Valokuvista muistan, että hänen kuollessaan digikameraa ei ollut. Olen merkinnyt tietokoneellani olevaan otokseen Korkeakoululta ”ensimmäinen digikuva, 2001”. Se esittää Martelan kirjoituspöytää. TKK:lla minulle järjestettiin myös Kommari eli Commodore, joka oli ensimmäinen älypuhelin. Sillä pääsi siis verkkoon.

 

Ajatukseni on, että kännykkä ja samoihin aikoihin käyttöön hiipinyt Internet olivat mullistavia muutoksia. Suomen ensimmäinen Internet-yhteys otettiin TKK:n pokkamontusta Delftiin. Professorit olivat selvillä siitä, että kysymyksessä oli teekkareiden ohi menevä hullutus.

 

Harva arvasi, että seurauksena oli lukutaidon nopea rapautuminen ja kyvyttömyyden korostuminen. Itsekin tunsin kovasti sukulaisuutta, kun ihmettelin vanhasta dokumenttielokuvasta Paasiselän saaren pirunkiviä. Samanlaisia meillä on huusin takana. Se on ollut kova paukku, kun meteoriitti synnytti tuo aavan jäljen. Mietin sitä ennen istuessani kuistilla katsomassa sääkiveäni, joka on vahva kvartsiittijuomu kalliossa. Se oli aina kylmempi, mutta sen nahkeus tiesi sadetta.