Näin kaks etanaa
hautaamaan lähtee
kuollutta lehteä.
On kotilot murheen mustat
ja harsot sarvissaan.
Lähtevät illalla.
Syksy on ihana.
Mutta kun
he saapuvat,
kevät on tullut jo.
Lehtien kuolema
onkin nyt
mennyttä.
Molemmat etanat
pettyvät synkästi.
Mutta aurinko
heille ilmoittaa:
suvaitkaa hengähtää
ja hetki istahtaa.
Nyt oluttuopin kutsua ei jaksa vastustaa.
Siis mieliteko kunniaan
ja lasit kuohumaan.
Bussilla Pariisiin pääsee illalla,
te saatte nähdä maan.
Ei jäädä suremaan.
Ei kukaan jaksa kestää tätä
mustaa tunnelmaa,
se kasvonne vain rumentaa
ja silmät sumentaa.
Kuolleen lehden muistoa
keskellä puistoa
surren ei vain pärjätä,
kun maailman voi värjätä.
Eläimet ja puut,
kukkaset, kaikki muut
nyt puhkeavat laulamaan
täyttä kurkkua,
laulua elävää, laulua kuohuvaa.
Laseissa on juomia
kesän tuomia.
On kaunis kaunis
ilta ilta kesäinen.
Molemmat etanat
lähtevät kotiinsa
uljaina, oikeina,
onnesta soikeina.
Juotuaan ahkeraan
innoissaan, touhuissaan,
horjuvat hiprakkaa.
Ylhäältä taivaalta
kulkua ohjaa kuu.
(Suom. Jukka Kemppinen 1975, 2022)
= = =
Ilmiannettiin, että pihalla on etenkin nokkosissa tosi paljon etanoita. Arja Saijonmaa soitti ja kertoi laulavansa Iitissä keskiviikkona niitä lauluja, jotka suomensin Helsingin juhlaviikkojen konserttiin 1975, mutta minulla on jalka epäkunnossa.
Yritin tätä itsekin, kesken jäi. Tämä hautajaisiini, ja Brassensin "Supplique pour être enterré à la plage de Sète"
VastaaPoistaPiti vielä googlailla tätä Sèten kaupunkia. Paikassa johon Brassens olisi hautansa halunnut on automaattivessa ja Brassensin muistokivi on yksinäisenä aallonmurtajan päässä eikä siihen edes mahdu istuttamaan niitä pinjoja joiden katveessa nätit tyttöset vaihtaisivat uikkareitaan. Ne pinjat voisi istuttaa sen toiletin ympärille...
PoistaKolomeen kertaan luin runon, sitten uskoin: tässäpä täsmällistä suomenkieltä, ja oi - miten se soi! - Merci au traducteur du poème!
VastaaPoistaTästä tuli hyvälle tuulelle, vaikka etanoista en tykkääkään, rutistan niitä kiven alle kourakaupalla keväisin. Tuli melkein huono omatunto, kun "kotilot on murheen mustat ja harsot sarvissaan, mutta "ei jäädä suremaan"--- "kun maailman voi värjätä." Niin voi. Soljuvat sanat. Hauskat hautajaiset.
VastaaPoistaKaikki kotiloetanat eivät ole ns. haitallisia. Suomessa 72 lajia ja ehkä vain lehtokotilo on se hankalin ihmislajin mielestä joka itse luultavasti on syyllinen tämänkin lajiyksilön runsastumiseen.
PoistaBlogin kuvituskuvassa ei ole kyse lehtokotiloista. Ovat luultavasti viinimäkikotiloviinimäkikotiloloita.
Toisten eliölajien tarpeettomalla tappamisella rehentely on vastenmielistä. Mitä pahaa nilviäiset ovat sinulle tehneet?
PoistaIhminen on kyllä harvinaisen brutaali laji kaikessa harhaisessa ylemmyydentunnossaan.
Anteeksi jos pahastuit luonnon puolesta, anonyymi, mutta sellaista pahaa kotilot tekevät, että syövät suurella työllä ja heikoin voimin kasvattamani salaatit. mansikat ja muut, jos lisääntyvät liikaa. Niitä on kyllä täällä ihan tarpeeksi, kun tontin rinteen olen jättänyt luonnontilaiseksi kaikenlaisia pölyttäjiä ajatellen ja naapurillakin on monenlaista ryteikköä. Kotilot vielä menettelevät, mutta puolen kilometrin päässä sanotaan jo esiintyvän ns. tappajaetanoita vai mitä ne ovat, espanjansiruetanoita, jotka syövät kaiken eteen tulevan. Niiden en soisi tänne ilmaantuvan. Niitä kai pitää hävittääkin oikein virallisesti.
PoistaMaailmankaikkeuden superparasta, -hauskinta ja -upeinta! Messias on syntynyt meille.
VastaaPoistaAinakin melkein. Sopii kuunnella tuo laulu ranskaksi. Löytyy Youtubesta vaikkapa lapsikuoroesityksenä.
PoistaVasta nyt saamme vision siitä, miksi maan kirjallisuusinstituution nimi on Suomen Siion. Se todella ylittää kaiken maallisen, ja ylinnä valtaistuimella on oikeutta jakava Kemppinen.
VastaaPoistaKetä tässä nyt syytetään laestadiolaisuudesta: Prevertiä, Kosmaa, Kemppistä vai Saijonmaata?
PoistaAnonyymina sanoisin että toiset Anonyymit kirjoittavat tänne hienoja kommentteja, toiset taas eivät. On hyvä että Blogin pitäjä karsii meitä. Ellei niin tehtäisi, meitä olisi täällä kohta leegioittain, tai ainakin kuin sieniä sateella.
VastaaPoistaJuolahti mieleeni että olisi hauska nähdä mitä kohtia vuoden 1975 suomennoksestaan Kemppinen muutti vuonna 2022.
VastaaPoista(Ja tietysti olisi ollut tosi vänkää kommentoida ettei käännöksen taso yhtään parantunut tai että yhtä kaukana se on alkuperäisen syvälle leikkaavasta runollisuudesta ja aidosta laulettavuudesta ja vailla kaikkia muitakin ansioita...)
PS En liene ainoa joka - kuten sanotaan - ei aikoinaanvoinut sietää Saijonmaan esityksiä, mutta joka nyt hyvin mielellään olisi ollut läsnä Iitissä.
Onko muutos tapahtunut tulkinnoissa tai äänessä vai kuulijan korvissa ja korvien välissä, sitä en uskalla arvata.
Ymmärrän, että suoratoistot ovat olemassa, mutta en ymmärrä, miksei vuoden 1975 lp:tä ole nyt julkaistu cd:nä.
PoistaSaijonmaata ei Suomessa oikein siedetty aikaisemmin ehkä siksi, että häntä pidettiin itsetietoisena, - täällähän ei saa ylpeillä. Muistan, että hän kerran sanoi jossain haastattelussa: "Jag talar svenska perfekt", ja se viimeinen sana oli äännetty jotenkin vähän väärin, mikä teki lausunnosta huvittavan. Nyt vanhana hän lienee nöyrtynyt, ja se tekee hänestä suomalaisille hyväksyttävän, kun vielä laulaakin hyvin kahdeksaakymmentä lähestyessään! Ruotsissa hän oli todella suosittu ja sekin kai ärsytti suomalaisia.
Poista