Ehdotan Urho Kekkosen muiston halventamista. Suomessa on nyt 41 kansallispuistoa, ja vain yksi niistä on nimetty henkilön mukaan, Urho Kekkosen kansallispuisto eli Saariselkä. Kun tuo maantieteellinen nimitys (Maanselkä, Saariselkä) on hämärretty, pitäisi keksiä uusi nimi.
Johdonmukaisia olisivat Sompio, joka on järvi ja jonka mukaan ennen puhuttiin ja kirjoitettiin Sompion Lapissa, tai Luiro alueelta Luirojärvestä alkavan merkittävän joen mukaan.
Jos valioneuvosto tai joku muu ei halua vaarantaa asianomaisen muistoa, Mannerheimintie voitaisiin muuttaa Kekkosentieksi, tai ellei se ole kyllin komea, koko nelostie voisi muuttua Kekkosen valtatieksi, suluissa (E 4). Se johtaa Helsingistä Utsjoelle.
Kekkonen vaikutti UKK-puiston perustamiseen. Se on vähän ikävä muisto. Tarvittiin siis tasavallan presidentti, kun haluttiin suojella koko Euroopan (ja maailman) olossa ainutlaatuinen peruskallion kilpi.
Niille jotka muistavat tämän kaljupäisen henkilön, hän on joko Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden pelastaja ylitse muiden suurmiestemme joukossa, tai monilta piirteiltään jokseenkin ikävän aikakauden todellinen nokkamies 1945 – 1982 ja aavesärkynä myöhemminkin.
Vastaan etukäteen epäilyyn, että olisiko tämä nyt vain Kemppisen karsautta Kekkosta kohtaan. Vastaan että ei. Kekkonen oli mielestäni hyvin merkittävä valtiomies, tosin opportunisti ja oman edun tavoittelija, mutta hänen etunsa ja maan edut kävivät usein yksiin.
Mielestäni paikan nimeäminen ihmisen mukaan on koko ajan haiskahtanut Stalinilta ja siis Neuvostoliitolta. Henkilön nimi brändinä on vakiintunut amerikkalainen käytäntö. Auton nimi on Ford, koska tehtaan perusti ja omisti Ford. Firman nimi Huhtamäki Oyj on perustajan, lapualaislähtöisen leipurin poika Heikki Huhtamäen sukunimi.
Venäjä antoi esimerkin. St. Petersburg muutettiin maailmansodan vuoksi Petrogradiksi ja siitä sitten Leningradiksi ja takasin. Kymmeniä suurtenkin kaupunkien nimiä vaihdettiin. Suomi tapaili sama. Viaporista tehtiin Suomenlinna ja vallatusta Petroskoista Äänislinna. Valloittamatta jäänyt Lotinanpelto (Lodneinoje Pole) esiintyy sota-ajan kartoissa nimellä Pellonlinna. Venäjän kielinen nimi tarkoitti lotjapeltoa. Amerikassa 1790 perustettu Washington on maan ainoa presidentin mukaan nimetty kaupunki; asiaankuuluvan säädöksen allekirjoitti Washington.
Palauttaisin mieleen vielä yhden ajatuksen. Kekkonen oli kova hiihtämään toisella puolen Lappia eli Enontekiöllä. Kansallispaisto oli muun ohella tapa demilitarisoiden Neuvostoliiton vastainen asumaton alue, jonka pohjoisreunaa johti autotie Raja-Jooseppiin ja siitä sitten yli Petsamoon. Ei mitenkään kaukana Petsamosta oli ja on Murmansk, tiettävästi nytkin vahvasti ydinasein varustettu sotasatama.
Jo saksalaisia oli Pohjois-Lapissa aivan mieletön määrä. Taistelutoiminnassa he eivät pärjänneet, mutta heitä oli paljon. Siten marraskuulla 1944 käytiin Kirkkoniemen taistelu Neuvostoliiton ja Saksan välillä. Siinä oli miehiä ja tykkejä ainakin yhtä paljo kuin Karjalan kannaksen suurtaisteluissa. Pohjoisimman Suomen alue oli puna-armeijan valvonnassa tai hallussa.
Niin. Sompion tai Luiron kansallispuisto. Strateginen tilanne on kai nyt muuttunut, ja rautatie saattaa yhdistää Rovaniemen Tromssaan.Mit tuoneekaan tulevaisuus tullessaan.
Merkittävät valtiohenkilöt oivaltavat opportunismissaan ajavansa parhaiten omaakin etuaan edistämällä ensisijaisesti valtionsa hyötyä & parasta. Päinvastoin kuin nämä nykymuodin mukaiset natsi- ym pellet, jotka haikailevat vain omien hämärien fantasioidensa perään.
VastaaPoista"Merkittävät valtiohenkilöt oivaltavat opportunismissaan ajavansa parhaiten omaakin etuaan edistämällä ensisijaisesti valtionsa hyötyä & parasta. Päinvastoin kuin nämä nykymuodin mukaiset natsi- ym pellet, jotka haikailevat vain omien hämärien fantasioidensa perään."
PoistaPyydän saada yhtyä tähän mielipiteeseen, kunhan tuo "natsi-" sana jätetään turhana pois.
Oma etu joo. Mites se Alatalon Mikko lauleskeli Kekkosesta: "Minä Miettusen kanssa Kemijoen rannat halvalla ostin ja kalliilla myin" (Heitetään keikkaa). Pohojosen juntti (oma kuvauksensa) kyllä tietää kaikenlaista, mistä ei niin julkisesti aikanaan huudeltu.
PoistaOn se tarpeen. Lueskellut tässä kirjaa nimeltä Oikeusjuttu.
Poista"Lueskellut tässä kirjaa nimeltä Oikeusjuttu. "
PoistaViittaat valtakunnansyyttäjän toimintaan?
Viittaan natsipelleihin.
PoistaKirjoittaja on siis Vehkoo, Johanna ja kirja löytyy hyvin varustetuista kirjastoista. Kuten täälläkin toisinaan mainitaan, eivät kaikki (oikeus)prosessit suju kuin siellä Strömssöössä.
PoistaTähdenvälejä:
VastaaPoistaKaupungin virallinen nimi 1703 - 1914 oli Sankt-Peterburg, ilman genetiivin päätettä (vai mikä lienee). Tuttavien kesken "Piter".
*
"Niille jotka muistavat tämän kaljupäisen henkilön"
Muistan myös sanomalehdessä taannoin julkaistun näytteen eräästä kevään "valioaineesta", aiheena Suomen viime vuosikymmenien presidentit:
"Kekkonen oli kalju, jolla oli suhteita Neuvostoliittoon..."
*
Nimettiinhän jo Ehrenströmin - Engelin Helsinkiin katuja ym. henkilöiden mukaan pilvin pimein, ihan ilman Stalinia: Albertinkatu, Mikonkatu, Liisankatu jne. jne. Muuten olen sitä mieltä, että Mannerheimintie pitäisi palauttaa Heikinkaduksi ja Turuntieksi. Nykyinen nimi kun tuo ikävästi mieleen toukokuun 16. päivän triumfikulkueen (josta muuten Ilpo Tuomarila teki mainion esillepanon näytelmässään "Hennalan torvisoittokunta").
Nimi. Amarcord
Meillä ammattikorkeakoulussa opiskelijat muistelivat tätä kaljupäistä henkilöä ja yhdessä yritettiin ratkaista kumpi oli ensin Kekkonen vai Paasikivi. Terv. Pekka H.
PoistaMyös Kirkkonummen kunnan nimen voisi muutta Kemppijukkalaksi.
VastaaPoistaAmerikkalaisethan vasta mestareita ovat institutioiden, paikkojen, rakennusten ja jopa kalusteiden nimeämisessä henkilöiden mukaan. Dallasissa on esimerkiksi kortteli, jota ympäröivä jalkakäytävä on merkitty keskeltä kahtia metallisella nauhalla, ja jonka korttelinpuoleisella osalla on laattoja, joissa kerrotaan kuka sen omisti ja on lahjoittanut kaupungille.
VastaaPoistaLapissa oli tosiaan syksyllä 1944 NL:n joukkoja jotka saapuivat suurinpiirtein Sodankylän korkeudelta rajan yli. Eivät he pahemmin lupia kyselleet mutta ryhtyivät osaltaan häätämään saksalaisia. Myös NL:n pommikoneet osallistuivat jahtiin. Onneksi pahimman rytinän jälkeen palasivat omalle puolelleen. Joukkoja oli taistelemassa mm. Inarilla. Sen pohjoispuolella oli vähemmän koska siellä alkavat kymmenien kilometrien levyiset upottavat suot. Saksalaisia oli kautta Lapin ja he hallitsivat alueita kattavasti kaikin keinoin. Ilmeinen tarkoitus oli ottaa koko Lappi suurelle johtajalle.
VastaaPoista1970-luvulla viihdyin paljon Kainuussa (ne naiset).
VastaaPoistaKostamusta rakennettaessa syvänpunaiset kommunistitkin - eivät taistolaiset - tapasivat sanoa, että itärajalta Ouluun pääsi "Kekkonen ykkönen" ja "Kekkonen kakkonen" väyliä pitkin.
Panssarivaunujen tankkausvälein sanottiin olevan Teboilin huoltoasemia.
En asiaa tarkistanut.
Nietjärven taistelussa moni tuttu oli mukana. Siellä, heinäkuussa 1944, estettiin neuvostoarmeijan riemumarssi Ouluun. JR 44, jos en väärin muista.
Kekkosykkönen ja -kakkonen eivät sitä olisi estäneet.
Lapissa, myös Sompion kämpissä, pitää muistaa aina kertoa tarinoita.
Kanjoni-Kallesta ja Mäenteisistä, Walleniuksesta ja Moskusta.
Niiden ei tarvitse olla totta, mutta niiden pitää olla hyviä.
Samaa mieltä kansallispuiston nimestä. Kekkosentietä ei mihinkään, mutta Urhontie jonnekin. Viapori-nimi olisi pitänyt säilyttää. Rautatietä ei Lappiin tule niin kauan kuin siellä on poroja... tai siis poromiehiä. Toki nelostie voidaan nimetä Rautatieksi. Äänislinna oli erinomainen nimi. Muurmanskista tehdään, kunhan Venäjä tuosta hajoaa alta pois, Vienanlinna. Ja jos Natoon päästään, Niinistö muuttaa etunimensä Pauliksi.
VastaaPoista"Rautatietä ei Lappiin tule..." Porojen määrä tulee pakostakin radikaalisti vähenemään, sillä koko poronhoitoaluetta on pitkään ylilaidunnettu. Sen näkee satelliittikuvistakin. Valtakunnan raja on tästä syystä hyvin näkyvissä. Suomen puolella ovat jäkäliköt vähissä. Kun katselee vaikkapa Vongoivalta itään rajan yli, tunturit ovat väriltään aivan erilaisia kuin Suomen puolella. Siellä on jäkälää. Jostakin syystä sama tilanne vallitsee länsirajallakin. Nähtävästi ruotsalaiset ja norjalaiset eivät ole olleet niin ahneesti jäkälämaidensa kimppuun käyneet. Jäkäläkatoon ei tule korjausta, sillä se kasvaa millin vuodessa ja oikein suotuisena vuotena puolitoista. Poromiehet ovatkin vähenevä luonnonvara ja turismi kasvava. Kyllä se rata sinne rakennetaan. Kun heitän rinkan selkään niin minä en mene Urho Kekkosen kansallispuistoon, vaan Saariselälle kuten aikaisemminkin.
PoistaSaariselälle minäkin menen, syyskuussa seuraavan kerran. Todellakin, viimeksi kun ylitin Norjan rajan matkalla Pykeijaan, niin ihmettelin suuresti maaston vaihtumista ihan erilaiseksi heti rajalla, vihreämmäksi ja vehmaammaksi. Arvasin kyllä syynkin.
PoistaOngelmana on se, että maa-ja metsätalousministeriö ei noudata lakisääteistä velvollisuuttaan asettaa paliskuntien eloporomäärät vastaamaan talvilaidunten kantokykyä. Jos tämä tehtäisiin, pitäisi porojen määrää vähentää kymmenillä prosenteilla, mikä veisi leivän useimmilta poronomistajilta. Ja silloin, kun paliskunta pitää tieten tahtoen poroja enemmän kuin ministeriö on sallinut, ei laki anna viranomaisille oikeutta vähentää poroja sallittuun lukumäärään pakkokeinoin.
PoistaLapin luonnon suojelemiseksi olisi välttämätöntä palauttaa poronhoito kestävälle tasolle.
"Lapin luonnon suojelemiseksi... " Kaiken luonnon suojeleminen on jo myöhäistä ihan ihmislajin tuhoavan toiminnan takia. Lapin iäksi menetetystä luonnosta varsinkin.
PoistaJos jollain toimenpiteellä hitustakaan merkitystä olisi, turistitokat pitäisi ajaa Lapista(kin) helv... ...tai sinne kuuluisaan turkinhihaan.
Jäkälän puute ja luonnon mittava kärsiminen on poromiesten pohjattoman ahneuden ja poronhoidon lainsäädännön tulosta. Ahneudella sanotaan olevan pskainen loppu, joten toivoa on! Luulisi myytin 'luonnomukaisesta' lihasta kärsivän tiedosta, että ylisuuria porotokkia on ollut pitkään pakko ravita hengenpitimiksi etelästä tuodulla keinoravinnolla.
PoistaPoromiehet ampuvat kyllä pahasti omaan jalkaansa kun lihan hintakin on hurja ja vastaavaa löytyy kaupoista esim. Uudesta Seelanista tuotuna luonnonniityillä kasvatettujen kauriiden muodossa. Hinnat oleellisesti edullisempia eikä makua erota. Tähän aikoinaan perustuen sitä, kaurista, aikoinaan myytiinkin menestyksellä Lapista käsin aitona ja kalliina poronlihana. Vilppi selvisi vasta viranomaisten alkaessa ihmetellä neukkujen Novaja Zemljan atomiräjäytyksistä peräisin olevan säteilytason äkillistä romahtamista 'poronlihassa'.
SL
Ylisuuret poromäärät eivät ole ainoa ongelma luontoa ajatellen. 1980 luvulla aloitettu tapa käyttää mönkijöitä poronhoidossa, on aiheuttanut valtavaa tuhoa maapohjalle varsinkin pehmeissä maastoissa.
PoistaOnhan se varmasti niin, että poronhoito on kestämättömällä tasolla. Mutta tosiasiahan on myös se, että mitään muutakaan ei tässä maassa ole mahdollista palauttaa kestävälle tasolle. Koko Suomihan elää kestämättömällä tasolla.
PoistaSilti autoriippuvuutta lisätään jatkuvasti.
PoistaAutoriippuvuutta lisätään kun kaikki palvelut riisutaan maaseudulta jossa asuu yli miljoona suomalaista. Auto on aivan välttämätön kapine jotta pääsee hoitamaan asiansa ja röihin
PoistaKun ihmiskielessä puhutaan jonkin asian välttämättömyydestä, ei asiaa enää viitsitä ajatella perille saakka.
PoistaAutokaan ei ole missään mikään välttämättömyys. Lajimme täytyy keksiä vain jalkansa olemassaolo uudelleen.
Mutta eipähän se taida sitä enää ehättää kun motorisoidut liikkumisvälineet tekevät elonkehästä elinkelvottoman. Tätä ongelmaa eivät poista sähköisetkään liikkumisvälineet, mutta senkin unelman huomaamme lopulta liian myöhään.
Ja tuollaisilla tilanteeseen alistuvilla höpinöillä vain pahennetaan riippuvuutta.
PoistaEtätöitä mökillä tehdessä ei sitä autoa tarvitse oikein mihinkään, sen enempää kuin kotona kaupungissakaan. Sähköä tarvitsee. Muutaman viikon välein jos tarvitsee käydä ihmisten ilmoilla, sen nyt pystyy sovittamaan harvakseltaan kulkeviin julkisiinkin.
PoistaEri asia onko erakoituminen fyysisistä tapaamisista oikein hyväksi.
Kekkosen takapiru -kirjassa Lapin läänin maaherra Kaarlo Hillilä estää saksalaisten suunnitelman rakentaa Rovaniemi -Kirkkoniemi rata, koska pelkäsi sen vahvistavan liikaa kanssasotijan valtaa alueeseen. Jo v. 1918 -sodan ajalta on tietoja vastaavasta saksalaisten kiinnostuksesta. Sodan aikana miehittäjä yritti sitkeästi tehdä rataa myös Narvikista Kirkkoniemeen siinä onnistumatta.
VastaaPoistaLiikenneministeri Berner ajoi ratayhteyttä energisesti ilman, että sille olisi ollut kunnon suomalaista perustetta. Oliko Naton kosiskelu sitten inspiroija. Ainakin heti Natohakemuksen tultua jätetyksi Norjasta esitettiin rataa tehtäväksi yhteispohjoismaisiin tarpeisiin Yle-Lapin uutisen mukaan.
Timo J Tuikan väitöskirjan (JY 2005) kansanpainoksen sivulla 246 tuon radan kohtalo juuri on ratkaistu: Sallan kautta Murmannin radalle. Sotaonni sitten päätti toisin. Samalla muistutan, että Marianhamina (Mariehamn ruotsiksi) sai nimensä 1800-luvun tsaarittaren, Maria Aleksandrovan / Aleksanteri II, mukaan, jolloin kaupunki myös perustettiin (1861).
PoistaNo, ajatus oli kyllä maaherran, ei paikallisten, ja prosessin polku oli mutkikas, vaasalaisia.info-sivuston mukaan se meni näin: "Palon (1852) jälkeen lahjoitti keisari Nikolai I Vaasalle omista varoistaan kymmeniä tuhansia kultaruplia. Tämän johdosta halusi kuvernööri (maaherra) von Rechenberg vaihtaa Vaasan nimen Nikolainkaupungiksi. Nikolai itse piti anomusta törkeänä mielistelynä eikä suostunut, mutta hänen kuoltuaan hyväksyi uusi keisari Aleksanteri nimenmuutoksen. von Rechenberg pyysi Sakari Topeliusta laatimaan anomuksen, mutta petti hänet valitsemalla anomuksesta vain sopivat kohdat; Topelius luuli että Palosaaren nimeksi tulisi Nikolainsatama. Keisari Aleksanteri hyväksyi hakemuksen ja Vaasan nimeksi tuli Nikolainkaupunki. Ruotsinkieliset raivostuivat. Topelius sairastui harmista."
PoistaYllä oleva Nikolainkaupunkia koskeva teksti kuuluu tietenkin alla seuraavana olevan kommentin yhteyteen.
PoistaSompio olisi upea nimi, mutta toisaalta, eikö se ole vähän sivussa entisestä Sompiosta. Luirojärven kansallispuisto tuntuisi osuvimmalta. Luirojärvi on jotenkin alueen sydän ja maisema aivan sykähdyttävä. Kekkonen oli suuri valtiomies, mutta ei hänen nimeään enää siinä puiston nimessä tarvita. Lähtökohtaisestihan nimi oli (luulen niin) taktinen veto, että saadaan poliittinen enemmistö puistohankkeen taakse.
VastaaPoistaKäyttiköhän tavallinen kansa koskaan Vaasalle tsaarin mukaan käskytettyä nimeä Nikolainkaupunki? Luulisin, että Vaasan linnastakin lauleltiin myös silloin, kun virallinen nimi oli tuo.
VastaaPoistaNikolainkaupungin nimen ottaminen ei ollut ulkopuolelta tullut käsky vaan vaasalaisten ikioma idea. Siellä oltiin niin ilahtuneita armollisesta päätöksestä antaa valtionapua palaneen kaupungin siirtämiseen, että paikalliset keksivät omasta päästään koko nimenmuutosajatuksen. Sen jälkeen, kun idea oli päässyt ilmoille, sitä ei enää voinut torpata.
PoistaEn varmasti olisi varmasti koskaan saaanut ideaa kotikaupunkini nimen vaihtamiseksi Nikolainkaupungiksi! Nuorina poikina kävimme seuraamassa kasakoiden ratsastusnäytöksiä Vaasan Hietalahdessa. Ei voitu ajatella, että he olivat seudulta, joka nykyisin on maailmanpolitiikan keskipisteessä. julman sodan takia. Historiallisista teksteistä olen kuitenkin lukenut, että kasakoita on oleskellut ja he ovat tehneet tuhotöitään kotiseudullani Vaasan ympäristössä tsaarinvallan aikana. Niinistön toteamus, että kasakka ottaa sen, mikä irti lähtee, lienee hyvin tosi.
PoistaOnhan noita henkilön mukaan nimettyjä paikkoja meillä, kaupunkejakin, ja vielä kahdella kielellä. Vaasa, Raahe eli Brahestad isoimpina.
VastaaPoistaLoviisakin sai nimensä Niskavuoren Loviisasta.
PoistaFredrikstad
PoistaFredrikstad on kyllä Norjassa. Hamina on tosin Fredrikshamn. Ja tuo Niskavuori-juttu on muuten puujalkavitsiksikin huono.
PoistaNo joo, hauskin on tietysti Jakobstad/Pietarsaari. Pietarissa ei ehkä oltu innostuneita Laiska-Jaakon kaupungista. Puhuiko kukaan Pedersören/Jakobstadin tienoilla jostakin Pietrsaaresta ennen vuotta 1809 on jäänyt minulle vähän epäselväksi.
PoistaEntäpä tämä kamala Kaarlepyy?
PoistaJa vielä kamalampi "Kamla Kaarlepyy pollklupp".
Poista"Puhuiko kukaan Pedersören/Jakobstadin tienoilla jostakin Pietrsaaresta ennen vuotta 1809"
PoistaPuhui muttei varmaankaan suomeksi. Pedersöre on keskiaikainen emäpitäjä johon kuului aikanaan valtava alue. Jakobstad perustettiin sitten lähelle pitäjän kirkkoa. Pietarsaari on myöhäinen käännös. En nyt muista milloin suomenkielisiä oli alueella (teollisuuden tuomina) niin paljon että suomenkielinen nimi tarvittiin.
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus / Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2008):
Poista"Suomenkielinen nimi Pietarsaari on ensin tarkoittanut pitäjää ja myöhemmin myös kaupunkia, joka 1652 perustettiin rannikolle pitäjän vanhalle markkinapaikalle."
(Otteita:) "Pietarsari 1731"; "Pietarsaari 1766"; "Petersarj Stadh 1687"; "Pjetarsaaren kaupunki 1787". - - "Pietarsaaren Pitäjäs 1777"; "Pjetarsaari 1787".
"Puhui muttei varmaankaan suomeksi." Eli ei puhunut. Pedersöre oli tietysti kauan ennen Jakobstadia, mutta mistään lähteestä ei löydy mainintaa siitä, m i l l o i n tuli käyttöön P i e t a r saari. "Vähitellen otettiin käyttöön", juu. Koskahan Göran Perssonista muuten tuli Yrjänä Pietarinpoika? Pietari Suuri tietenkin oli niin vaatimaton mies, että nimesi pääkaupunginkin apostolin mukaan, eikä tietenkään olisi ikinä ottanut kantaa siihen, millä nimellä Jakobstadia joskus seuraavalla vuosisadalla kutsutaan.
PoistaTietysti markkinoille ja merelle tulleet jokien yläjuoksujen suomenkieliset käyttivät Pedersörestä omankielistään nimeä. Ja mikä se muukaan olisi ollut kuin Pietarsaari. Tuossa yllä on kirjallinen todiste vuodelta 1731, mutta nimitys on varmastikin vanhempi. Öre, joka muinaisella Pederillä muuten oli, viitaa varsin pieneen saareen, jollaiset myöhemmin ovat maankohoamisen vuoksi usein suurentuneet ja kasvaneet kiinni mantereeseen.
PoistaKiitos paikannimikirjan esiin kaivaneelle Anonyymille. Jo 1700-luvulla on siis ainakin kirjallisesti esiintynyt myös "Pietarsaari".
PoistaAsia jaksaa kiinnostaa myös siksi, että niin vuoden 1548 Se Wsi Testamenti kuin vuoden 1642 Raamattu kertovat henkilöstä nimeltä "Petari". Vuonna 1776 tekstissä on sitten "Pietari". Omat etunimeni ovat Jari-Pekka Aukusti. Jari tulee skandinaavisesta kypäräsotilaasta (Hjalmar) ja Aukusti keisarista. Koskahan kirkonkirjoihin on ilmaantunut Pekka, tämä enemmänkin Pekkoa muistuttava Pietarin muoto? Pahoittelen etääntymistä Kekkosesta, mutta kun Jakobstad/Pietarsaari nyt on ehkä useammankin henkilön mukaan nimetty paikka.
PoistaÖre-nimiä on alueella enemmänkin. Likören on jäänyt mieleen. Sillä ei siis ole mitään tekemistä alkoholijuomien kanssa.
PoistaPekka-nimimuodon lopun -kka-osan on katsottu vastaavan esikristillisestä henkilönimistöstä tuttua mallia.
PoistaVanhoja talonnimiä Pekoista on melkein yhtä monia kuin Heikeistä: Pietilä, Pekkala, Pekkola, Pietarila, Piekkala...
Nykyinen nimi antaa turvallisuuden tunnetta, kun häilyvällä rajaseudulla muistuttaa joskus vallinneesta ystävyydestä ja luottamuksesta naapurien kesken
VastaaPoistaHenkilönnimi merkittävän paikan nimessä on niin yleistä, ettei sitä osaa ihmetellä, esimerkiksi Konstantinopoli tai Aleksandria…
VastaaPoistaLie ollut kautta maapallon laita niin, että henkilönimi on ollut yleinen "merkityksettömienkin" kohteiden yhteydessä?
PoistaLapsuudessani ei kartalta naapurien maankohoumiakaan löytynyt kun ne olivat puhekielessä mallia Juhanilanvuori koska maatalo, Juhanila oli siinä "vuoren" juurella. Jne.
Vastikään 91-vuotiaana kuolleella Helsingin yliopiston kasvitieteen emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvellä on ylittämättömät ansiot Suomen luonnon ja varsinkin Lapin suoluonnon suojelun edistämisessä. Kauhavalaistaustaista Ruuhijärveä on kiittäminen merkittävästä tieteellisestä työstä maamme luonnonsuojelun hyväksi. Jos jonkun mukaan voisi nimetä arvokkaan luonnonalueen, niin hänen. Hänhän kiersi 50-luvulla moottoripyörällään keskisen ja pohjoisen Suomen suoalueita kartoittaessaan ja niiden ekologiaa tulkitessaan ilman nykyajan tarkkoja karttoja ja ilmakuvia. Toimittaja Minna Pyykkö haastatteli äskettäin Yle Radiossa Ruuhijärveä; sen soisi jokaisen kuuntelevan. Suurmiehet ovat muita kuin monet kuvittelevat heidän olevan!
VastaaPoista