Hyvät ystävät ja kylänmiehet! Graeberin – Wengrowin ”Dawn of Everything” on eilen ilmestynyt tietokirja, jonka sivuuttaminen on teille vahingoksi.
Se panee koko tähänastisen historian, ainakin 50 000 vuotta, kerralla uusiksi. Se esittää todella toisenlaisen version.
Pitääkö verso paikkansa, se jää nähtäväksi. En tiedä vielä, koska vasta aloitin Todennäköisesti ei pidä, vaan kysymyksessä on vouhotus ja muutama kivi kenen tahansa kenkään.
Kirjoittajat, joista toinen siis yllättäen kuoli 59 vuoden iässä, ovat kuitenkin korkeita, suorastaan johtavia nimiä alallaan. Toinen on antropologi, toinen arkeologi.
Todettuani esitteistä, että kirjoittajat aikovat panna päiviltä myös sellaiset kirjoittajat kuin Harari, Bryson ja siinä sivussa Taleb ja Gladwell, kiirehdin ja kirjan alusta näin, ettei kysymys ole tuulesta temmatuista yleistyksistä eikä liioin ”maailmanselityksestä” Spenglerin ja Toynbeen tapaan.
Olen hyvin tottunut siihen, että historian, filosofian ja juridiikan alueella kirjoittaja ilmoittavat murskaavansa myyttejä vaikkapa nyt keskiajan kauppaoikeudesta, ja sitten käy ilmi, että aineiston esittely vie kaiken tilan eikä itse asiaan päästä lainkaan.
Nämä kirjoittajat esittelevät lyhyesti tunnetut Humen ja Rousseaun ajatukset Toinen sanoi, että ennen, kukaties edelleen, ihmisen elämä oli iljettävä, törkeä ja lyhyt, ja toinen taas pulisi jaloista villeistä. Toisin sanoen siirtymä keräilijäkulttuureista maanviljelyyn oli suuri ja joko onnettomuus tai onni.
Yllättäen Graeber ja Wengrow vetävät esiin 1600-luvun alusta kukoistaneen kirjallisuuden ei-eurooppalaisten kulttuurien eurooppa-kuvasta, joka oli jokseenkin johdonmukaisen kielteinen. Itse en ollut edes tietoinen yli 70-osaisesta sarjasta jesuiitta-lähetyssarnaajien raporteista, joita kuulemma luettiin Euroopassa ahnaasti. Kirjoittajien mukaan juuri nämä, yhdessä muiden ohella Leibnitzin mainostaman Kiinan kulttuurin ja hallinnon ohella, olivat niin sanotun valistusfilosofian ja siis Voltairen ja Rousseaun ja välillisesti Montesquioun johtotähtiä.
Sen tiesin, ettei vapaus ollut monenkaan mielessä, saati veljeys ja tasa-arvoisuus, ennen Yhdysvaltain ja Ranskan 1700-luvun lopun vallankumouksia. Mutta on lievästi sanoen kiinnostava lukea jesuiittojen kauhistelua esimerkiksi Huronien ”iljettävistä” tavoista käydä samanarvoisuuden hengessä järkeen perustuvia keskusteluja, ja etenkin kuunnella naisia eli pitää naista vastoin Jumalan tahtoa ihan arvossa. Huronit ja monet muut alkuperäiskansat puolestaan pitivät Amerikassa tapaamiaan eurooppalaisia vastenmielisenä joukkona, koska he olivat toisten ihmisten ja aatteiden orjia ja olivat järjestäneet yhteisönsä nurinkurisesti. Heillä, toisin kuin ”intiaaneilla”, jotkut ihmiset näkivät nälkää toisten syödessä. Kerjäläisyys oli käsittämätöntä.
Kirjoittajat tähdentävät, että 1500-luvun alusta suuri kysymys oli, ovatko nyt ”löydetyt” ilmestykset ihmisiä ja saako heitä siis tappaa tavattaessa. Alustava päätelmä oli, että kaikesta päättäen nämä olivat, eikä heitä voinut suoraan teloittaa kerettiläisinä, koska he eivät olleet kuulleet Jeesuksesta. Mutta lakimiehet keksivät nopeasti perustelut joukkotuhonnalle ja massiivisille varkauksilla etenkin inkojen ja atsteekkien mailta.
Pidän kirjoittajien ajatuksesta, että ihminen lajina on osoittautunut sosiaaliseksi (poliittiseksi) keksijäksi, eikä mitään ymmärrettävästi piirtyvää rajaa keräilyn ja maanviljelyn ja siis metsän ja kaupungin välillä ole olemassa. Myös 1800-luvun teollistuminen halutaan osoittaa ennen kaikkea verukkeeksi tuhoisalle ympäristönhallinnalle. – Jatkan tästä.
En merde, ne intresse pas...
VastaaPoistaFrenglish. Molemmat sanat ovat refleksiiviverbejä.
PoistaJe m'en fous de ce que tu penses.
Eikö täällä ole ollut jo riittämiin pakkoranskaa?
PoistaSi tu t'as emmerdé, va demander que ton mère te lave.
PoistaKuten huomaamme pakkoenglanti on perussuomalaisten pyhä kieli jota puolustetaan henkeen ja vereen.
PoistaKuten voimme huomioida on jollakulla käännöstoimisto jossa kaikki käännetään pakoksi.
PoistaNiin kauan on asiat suhteellisen ok kun meillä ei ole pakkovenäjää.
PoistaPakkoenglantia ei tarvitse kääntää, se on jo nyt tosi paha pakko.
PoistaJos pikkukylän leipomokin on "bakery" niin peli ja vapaus on menetetty.
Venäjän (ja ruotsin) viha on tehnyt monesta sokean Amerikan julkealle Suomen valtaukselle.
PoistaSen pikkukylän pikkufirmankin asiakaskunta voi olla ihan missä päin maailmaa ja minkäkielistä vain. Se miten yrittäjät firmansa nimeävät on mitä suurimmassa määrin heidän omaan liiketoiminta-ajatukseensa liittyvä asia. Paha siinä on ulkopuolisten mitään paremmin kuvitella tietävänsä, jos nimi vain on laillisena hyväksyttävä.
PoistaLeipomoa suomeksi ei ole olemassakaan. Leipä on lainattu venäjästä ja pakari ruotsista. Ole siinä sitten.
PoistaMiksi se leipomo sitten pitää nimetä bakeryksi, pahimmillaan sekakielisesti?
PoistaTuskimpa leipomo tuotteita läetetään maailmalle, ovat vanhoja jo ennen perille pääsyään ja jos näin tehdäänkin luulisi kokosuomalaisesta nimestä olevan vain hyötyä.
Surkeita selityksiä typerälle orjatavalle nämä pakkoenglannin puolustelut.
Venäjäkään ei ole olemassa kuin suomessa ja virossa. Rusikin on vohkittu ruotsalaisilta.
PoistaTaas kerran törmäämme pahaan suomalaiseen ajatusvirheeseen: kansainvälisyys = pakkoenglanti.
PoistaEnglannista on tullut meille paha ajattelun este; ei apu.
Venäjän kieltä ei ole ollut olemassakaan silloin kun leipä on itämerensuomalais-ugrilaiseen kieleen omaksuttu. Sama laina on myös hyvin monessa Itämeren itä-ja kaakkoispuolen nykyisessä kielessä. Vanhin tunnettu muoto on gootinkielinen, ajalta vuosisatoja ennen venäjää.
Poista"Miksi se leipomo sitten pitää nimetä bakeryksi, ..." Nuorena savolaisena Rovaniemellä kysyin kaverilta, että missee se Lapin pakari on?
PoistaSe neuvoi ja kysyi sitten, mitäpä sieltä?
Sanoin, että Latuskan (Ladan) pakari (pakoputki) vuotaa, että pittää ostoo iänenvaemennin.
Siitäpä se nauru repesi. En minä tienny, että pakari on leipuri/leipomo.
David Humea voi syyttää monesta asiasta ja ihailla vielä useammasta, mutta Thomas Hobbes se oli, joka sanoi:
VastaaPoista"continual fear, and danger of violent death; and the life of man, solitary, poor, nasty, brutish, and short" (Leviathan, i. xiii. 9)
Elämä sujuu siedettävästi,kun muistaa kuunnella Sinatraa.Tai Dukea.
Poista"jatkuva pelko ja väkivaltaisen kuoleman vaara; ja ihmisen elämä, yksinäinen, köyhä, ilkeä, julma ja lyhyt"
PoistaSyystä että kaikki eivät välttämättä hallitse tuota "kolmatta kotimaista". Mutta kiitos, muuten hyvin löydetty. Hobbesin aika on taas?
Sinatran määkiminen tekee elämästä kärsimyksen.
PoistaHämmästyttävää. Missä olosuhteissa ihminen voi olla pakotettu kuuntelemaan Sinatraa niin paljon, että se tekee hänen elämästään kärsimystä? Eihän häntä edes soiteta kuin aivan satunnaisesti. Sinatralla tarkoitettaneen Frankia, ei Nancya?
PoistaRiittää kun avaa radion. Ikävää englannin kielistä määkimistä joka kanavalla, vielä kehtaavat ylistää sitä.
PoistaOnkohan blogin lukijat tulleet tietoisiksi siitä, että nykyinen ja osin edeltävä sukupolvi ovat tuhonneet ilmaston ja ihmisen asuinympäristön estetiikan?
VastaaPoistaPuhutko sukupolvista z ja y? Eiköhän nämä molemmat saaneet ihan perinnöksi tämän pallon ja asuinympäristön hyvin vahvasti jo ”tuhottuna”. Osa yrittää kovasti ja äänekkäästi pelastaa kelvotonta perintöä.
PoistaMilloinkas se asuinympäristön estetiikka olisi ollut kunnossa? Huomaa, että valokuvat vanhoissa lehdissä ovat aina huolella aseteltuja ja siistittyjä. Dokumentaarisissa kuvissa näkyy kyllä se, että ei se maailma ole ainakaan nykypäivää kauniimmalta näyttänyt ennenkään.
PoistaIlmastoon vaikuttamista, sen muuttamista tai jopa tuhoamista taas ihmiskunta on saanut vähintään teollistumisen alkuajoista lähtien, jossain muodossa jo maanviljelyn vakiintumisesta lähtien. Ensimmäiset ihmisten aiheuttamat ympäristökatastrofit tapahtuivat jo antiikin ajalla Välimeren alueella ja myöskin esiteollisella ajalla Väli-Amerikassa.
Nykypäivänä sentään ympäristöasiat otetaan vakavana uhkana, ja se on paljon enemmän kuin joskus vuosikymmeniä sitten.
Lähtekääpäs tutustumaan Suomen suureen maaseutuun ja sen pienempiin ja suurempiin kaupunkeihin ja kyliin. Puhukaa sitten asuinympäristön esteettisestä laadusta ja pyrkimyksistä sen huomioonottamiseen.
PoistaAsutun ympäristön esteettinen laatu ei ole koskaan ollut Suomessa kuvin korkea. Sitä rytömäisemmäksi ilme muuttuu, mitä idemmäksi ja pohjoisemmaksi kuljetaan.
PoistaAsukkailla on syrjäkylillä ollut muutakin tärkeämpää tekemistä kuin pihojen puunaaminen.
Tällä henkilöllä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä viihtyisä asuinympäristö tarkoittaa ja millainen sen pitäisi olla: "Asukkailla on syrjäkylillä ollut muutakin tärkeämpää tekemistä kuin pihojen puunaaminen." Päätellen rakennetun ympäristön nykytilasta Suomi on täynnä vastaavanlaisella sivistymättömyydellä varustettuja yksilöitä.
Poista"Tällä henkilöllä...", eläpäs nyt, hän on aivan oikeassa tuosta puunaamisen turhuudesta. Jostain ilmastonmuutoksen torjuminen olisi massaa edustavan yksilönkin aloitettava ja mikä sen tehokkaampaa kuin ruohonleikkurien ja muiden turhien simpsittelyvehkeiden hävittämisellä.
PoistaJos Yellowstonen supertulivuori purkautuu täytyy pikaisesti löytää uusia puheenaiheita.
PoistaAivan kuin olisi olemassa laji tai tyyppi sen sorttista kielenmutjauttelijaa joilla kirjoitettu otaksuman sisältävä lausuma on itsensä toteuttava kuten iltapäivälehtien horoskoopit.
Mikähän niitä muuten pitää yhä olemassa?
Onkohan blogin lukijat tulleet tietoisiksi tästä että valittajan ei tarvitse väittää mitään todeksi, sen voi esittää kysymyksen muodossa?
Miksi minua vähästä vahinkoa vaevataankaan...
Olisi mukava kuulla minä aikana ja missä päin Suomea ympäristön esteettinen laatu on ollut korkeampi kuin nykypäivänä. Itse sanoisin, ympäristöestetiikkaa sivuavissa töissä koko ammattiurani, jo nelisenkymmentä vuotta toimineena että yleinen ympäristöjen laatu on kohentunut sinäkin aikana paljon, puhumattakaan pidemmästä aikavälistä.
PoistaJoskus sadan vuoden takaisisina aikoina esteettisesti korkeatasoisia ympäristöjä olivat lähinnä kirkolliset alueet kuten hautausmaat ja kirkonmäet, kartanoiden pihapiirit, joidenkin kaupunkien keskeiset puistot ja keskustorit sekä rautatieasemien ympäristöt. Muualla ei ympäristön esteettisiin arvoihin kiinnitetty huomiota.
Kuulisin mielelläni perusteltuja näkemyksiä aiheesta, vastakkaisiakin, mikäli niitä nyt joltain löytyy.
Kaikkien Suomen rakennustarkastajien ja kaavoittajien olisi tietenkin mukavampi mennä hautaan kuvitellen, että heidän elämäntyönsä teki Suomesta esteettisesti paremman paikan elää ja asua.
PoistaKyl maar eroa on kun ajelee Ruotsin puolella katsellen pihoja ja maita mantuja, meillä autonraatoja, siellä huvimajoja, noin kärjistäen. Kummaa että tämä on aivan pohjoisinta myöten näin. Jätehuoltomaksuthan ne. Kannattavaa kerätä romua, kannattavampaa lobata sakokaivolaki. Kulttuurille tulisi määritellä näppärä vero. Epäsiisteys ja rehottava kasvusto olisi tietenkin peruste nostaa omaisuusveroa. Köyhät rähmälleen, reipas mammonanpalvonta kunniaan. Tämä tietää sitä samaa josta Raamattu kertoo lesken ropona, eli määrittelemätön suhteuttaminen ei ole hallittavaa. Raamattu tulee tietenkin sensuroida. Käy vielä kuten kävi yleveron kanssa. Kaikki maksaa että päästään rahalla mittaamaan.
PoistaVoi pojat ja tytöt, ympäristöestetiikasta puheenollen, pistäytykääpä Italiassa käydessänne hieman sivummalla kuvankauniiksi puunatuista vanhojen kaupunkien keskustoista. Katsokaapa aivan läheltä ilmaperspektiivin sinisävyyn suodattamaa toscanalaista maisemaa, viinitarhoineen ja tiilikattoineen. Mitä näette? Teiden varret yhtä kaatopaikkaa ja joutomaata. Mikä ei ole omaa, sitä kohdellaan arvottomana.
PoistaItalia on sentään vielä kauneimmasta päästä. Sieltä Balkanille siirryttäessä ympäristöstä huolehtiminen on vielä surkeampaa.
Suomessa pihat ja ympäristöt siistiytyvät kun siirrytään lounaaseen päin. Pohjoinen ja itä, vain muutaman sadan vuoden pysyvän asutuksen alueet ovat rähjäisimpiä. Italiassa ja muissa välimeren maissa ei ole sitäkään tekosyytä. Roomalaisaikaisten rakennusten nurkan takaa alkaa kaatopaikka.
"Kaikkien Suomen rakennustarkastajien ja kaavoittajien olisi tietenkin mukavampi mennä hautaan kuvitellen, että heidän elämäntyönsä teki Suomesta esteettisesti paremman paikan elää ja asua."
PoistaSiis ei kun löydy mitään asiallisia perusteluja, tyyppi heittää yleisen, perustelemattoman henkilöihin ja mammattikuntiin osoitetun herjan. Nettikommentointia tarpeettomimmillaan ja typerimmillään.
Et paranna tämän keskustelun laatua millään tavalla. Tee hyvin ja siirry asiaan tai vaikene.
Kommentoijilla on näköharha. He katsovat ympäristöä jossa on kauniita ja hyvin hoidettuja vanhoja rakennuksia ja kuvittelevat, että ympäristöt ovat ennen olleet samalla tavoin kauniita ja hyvin hoidettuja. Eivät ole. Ensinnäkin, nykypäivään ovat vanhoista taloista säilyneet parhaiten rakennetut ja ne, joilla on nähty jo alkuaankin olevan arvoa. Kirkon ja hallinnon rakennukset, koulut, rautatieasemat, kartanot ja pienemmistä mökeistä ne jotka on rakennettu sellaiseen paikkaan ja niin hyvin että ne ovat pystyneet huollettuina säilymään. Suurin osa kaikesta rakentamisesta on hävitetty, tarpeettomuuttaan, huonouttaan. Säilyneet rakennukset ovat niitä, joilla on koko ajan ollut käyttöä niin että niitä on pidetty kunnossa. Eivätkä ne vanhat rakennuksetkaan ole olleet käyttöikänsä aikana siistejä museonomaisia pihapiirejä, vaan kaikenlaista ihmisten asumiseen ja eläinten hoitoon tarvittavaa kamaa sisältäviä talouspihoja. Ja rakennuksetkin on maalattu ja kunnostettu vasta myöhempinä aikoina, silloin kun sikolätit, kanahäkit, lantakasat, halkopinot ja rankakasat eivät enää ole kuuluneet jokapäiväiseen elämään.
PoistaEnnen ei ollut kaikki paremmin, esteettisestikään. Ei oikeastaan mikään. Vaikka nykypäivästä taaksepäin katsovilla nostalgikoilla sellainen näköharha olisikin.
Suomen ympäristön nykytilan esteettisyys tai sen puute ei ratkea netin verbaalisella temppuilulla tai saivartelulla (pihojen siisteys) tai muihin maihin vertaamalla. Riittää kun katsoo ympärilleen ja tekee omat arvionsa. Esteettisyyden vaatimustason ollessa matala voi jatkaa elämäänsä ja yhteiskunnan saavutuksiin sillä alalla tyytyväisenä.
PoistaNo, viimeisen kommentoijan nillittämiselläkään ei kohene sen enempää ympäristön esteettinen tila kuin keskustelun tasokaan. Mitä kirjoittaja sitten haluaa? Sitäkö että viranomaiset alkavat vahtia tarkemmin itse kunkin tontinomistajan pihojen kuntoa vai ihmisille vapautta huolehtia omista asioistaan?
PoistaTyhjää puhetta ja valitusta maailmassa riittää. Itse olen sitä mieltä, että kukin huolehtikoon omista asioistaan, ja jos ei häiritse muita, kaikki on kunnossa.
Asiat eivät parane jos niitä pidetään aina "maailmanparhaina".
PoistaNoi ei ne asiat kyllä parane jatkuvasta valittamisestakaan.
PoistaParanevat, jos niitä valituksia kuunnellaan. Jos ei niin...
PoistaHarari, Bryson, Taleb,.. joukkoon olisi voinut mainita hollantilaisen Rutger Bregmanin (Hyvän historia), joka panee lukijan ja itsensä miettimään: Hobbes vai Roussaeu oikeassa?
VastaaPoistaHän päättelee että Rousseau, paitsi että olemma alttiita manipulaatiolle.
(Tuosta manipulaatiosta aatteilla Huronilaiset siis ilmeisesti valittivat eurooppalaisten vitsauksena).
Some on nyt pahentanut sitä, tappavaa manipulaatiota salkkareilla.
MMM...
Tämä blogi on yksi runsaudensarvi, jonka parhaita anteja ovat kirjavinkit ja -vihjeet, joita muualta ei yleensä löydä. Hankin tämänkin kirjan pikimmiten.
VastaaPoista
VastaaPoistaLiikennehuligalismin tuottamisesta palkitaan. Oliko nyt alkuun 7 mrd. Ja luurikot tms viulut maksaa Kela. Kelpaa huristaa.
Huono homma ettei myytyä startuppia toimiteta ostajalle ja pois meikäosatonta ja viatonta säikyttelemästä.
Myyntejä lienee useata sorttia. Tämä Miki jää tänne liirailemaan risteysalue koreografioitaan. Kojamo oksensi ylensyömiään aravaosake johdannaisiaan just äsken britteihin bittirahaa vastaan. Asunnot jäävät -kuten ei tehtaitakaan voi siirtää. No, sulkea kyllä. No, metsät tuuhistuu.
Coding Private Money kajahtaa artikkelin otsikosta. Ja koodaamistahan se on Mikko Kuusenkin teknologia. Liekö pumpulia korvissa, kuten Risto Siilasvuolla tämän nörttisessä keskittymispinnistys vaiheessa, Mikin ikäisenä. Kertoi Otaniemessä joskus, ylpeänä esitti. Voi itku. Jäikö vaikkua -kuulo luulo hörhistelijöille. Cheerleader tahtiaskeltajille. (Oikeastihan Nokia oli väärillä osakkeilla NYKissä, sellaisilla kuin mitä Xi kiinalaisiltaan nyt rovioi. Suomihan osti Hornetit koodaamalla rahaa, ei tavaranvaihtosopimuksilla kuten uskoteltiin.)
Rahaohjelman kodaamisesta on Katharine Pistorilta kirja, jota Kemppinen esitteli. Ihan kuten Toozea. Hän kirkui läpitunkevasti asiansa Atlantic lehdessä kesällä -21. Pistor pinkoo vuosisatoja selkeästi NY Columbiassa, kuuklaa june 3 2019. Vain artikkelin mitta.
Pistoriin saakka valtiomahdit pelastivat, nyt Toozen aikana ne jo itse lietsovat. Mikä on -niin kvalitatiivisesti uutta. Vaikka valeuutisissa mukamas vain kvantiteettia, ohimenevää lisäryyppyä. Nyt hätä on pysyvä normaali. Mutta hätäkin innovoituu. Näkyisikö yksi positiivinen variantti uutta jo Marinin kasvoilta? Vai olisivatko wanhauskoiset pelkääväiset oikeassa? Niinistön ilme. Alan dogmipapistolla on hiipoissaan pitelemistä.
Onneksi ovat sarmasteet eikä aika asetu. Tuli mitä tuli, vaikka Laki, siitä retusoidaan. Munaa on. Mustaa sappea. Uutta pukkaa. -Jos vaikka Juttutuvissa eli Suojeluskuntasaleissa ruvettaisiin taas runolle. Niissä suomalaiset äkisti oppivat.Jukka Sjöstedt
Virkistävä näkökulma Wolttiin. Ja tosi toista kappaletta myöten.
PoistaTapsa jo ansiokkaasti käsittelikin kaksi kappaletta joten käyn kolmanteen, metsään mennäkseni. Eikö ole lystiä että 140 miljoonan kuution vuotuinen kasvu on vain päästöpörssinoteerattu hiilinielu? Sahalle puiksi niistä ei läheskään ole, selluksi kasvatettuja.
PoistaKatselinpa vintillä käydessäni millaisesta tavarasta 1920-luvun kerrostalon kattotuolit ja laudoitukset on tehty. Propsikokoista, nopeasti kasvanutta vajaasärmäistä mäntyä josta sivuja on vähän tasattu, ja pintalautaa. Sata vuotta siellä kestäneet, eikä ole mitään syytä mikseivät kestäisi muutaman sata vuotta lisää, kun peltikatto pidetään kunnossa.
PoistaKäsitys siitä, että aikaisemmin sahatavara olisi yleisesti ollut jotenkin parempilaatuista ei perustu mihinkään tietoon. Aikaisemmin, silloin kun puusepät tekivät ikkunat ja ovet käsityönä, puutavara valikoitiin sellaisiin arvokkaisiin osiin tosin huolellisesti hidaskasvuisesta puusta. Sitä nopeakasvuista höttöpuuta käytettiin sellaisiin osiin joihin huonompikin vältti. Nykyäänkin, jos puuseppä tarvitsee johonkin tarkoitukseen erityisen laadukasta puuta, hänen täytyy valikoida se erikseen. Niin kuin on aina pitänyt tehdä.
Yleiskysymykseen "Millaista puutaveraa ennen käytettiin rakentamiseen? paras vastaus lienee "Läheltä haettua".
PoistaKäsitys perustuu vaalean puun osuuteen vuosikasvussa ja 50x100 sahatavaran taipumaan ja liitoskestävyyteen pitkän vertailujakson ajalta, lisäksi se pitää paikkansa täydelleen ja kiistämättömästi. Typerehtämistä väittää näppärin sanakääntein vastaan. Vaihtoehtoisesti voisi väittää että vanerin laatu on parantunut koska havuvanerin tuotanto ja MDFn tuotanto on lisääntynyt ja olisi tietenkin aivan oikeassa mutta lastulevy on lastulevyä ja sille on oma käyttönsä. Näitä pidemmälle kehitettyjä metsäperäisiä teknologiajippoja on rutosti mutta ei niiden olemassaolo muuta 140 miljoonan kuution vuotuista kasvua mihinkäåän, sellupuuta pukkaa eikä siitä kai muuta saa kuin imitaatiomuovisia ruokailuvälineitä, selstoffia vaippoihin ja puhallusvillaa.
PoistaVaalean ja harvasyisen havupuun saantoon pyritään sellua keitettäessä, luja puu on tiheäsyistä ja vaalean puun osuus on suhteellisesti paljon pienempi. Tässä perusseikat, loput ovat lillukanvarsia joiden voisi kuvitella auttavan metsänsä selluherrojen viisauteen luottaneiden itkukohtauksiin.
Lapin mäntyjen latvaoksia tuli elokuussa tarkasteltua ja otin palan mukaan tutkittavaksi tuulenkaadosta. Laskin että ylin latvaoksa oli noin 150 vuotias. Vuosikasvut olivat ehkä alle 0.1 mm. Koska mänty kasvaa tietyllä tavalla, on kyseinen latvaoksa huimasti vanhempi kuin se 150 vuotta. Puu on kovaa kuin luu. Tällaisia puita ei etelästä löydy, mistään.
PoistaLauantain viimeinen anonyymi: nopeasti kasvaneenkin puutavaran lujuus riittää aivan hyvin tarvittaviin rakenteiden vaatimuksiin. Eli mitä ihmettä siellä iniset? Kyllä vahvempaakin tavaraa löytyy jos sitä joku tarvitsee. Eipä vain kukaan tarvitse.
PoistaMaanantain anonyymi: Suomessa on olemassa standardit puutavaran lujuuslajitteluun, mutta niitä ei käytetä. Niinpä kaikki rakenteet suunnitellaan höttöpuun ehdoilla.
PoistaEt huomaa ristiriitaa siinä, että toisaalta väität että nykypäivänä ei löydy muuta kuin heikkoa puuta toisaalta pidät ongelmana sitä, että rakenteet suunnitellaan heikon puutavaran ehdoilla?
PoistaTodellisuudessa mitään ongelmaa ei ole. Rakenteet käytännössä ylimitoitetaan, mikä on vain hyvä asia. Eivät hallit romahtele palkkien kantokyvyn ylityttyä ja rakenteiden kestävyys ei rajoita rakennuksen käyttöikää. Ja rakenteenbuusiokäyttökin on helpompaa.
En nyt laitellut lafkan sivuille koska olut ja vaahto vaan mullapa on kuusenoksia joista ei sormet yllä ympäritte. Olleet hyllyssä seittemisen vuotta. Pajavasaraan varsia ja isoommista saunajakkaran jalaksia.
PoistaJaa. Minulla kasvaa pellon laidassa koivuja, jotka ukki aikanaan taimena taivutti reenjalaspuiksi. Niitä rekiäkin on aitoissa sen verran, että eipä tarvitsisi uusia alkaa tekemään vaikka joskus taloon vielä työhevonen hankittua.
PoistaKyllä sinne metsään on aina kasvatettu sellaista puuta mitä tarvitaan. Korpimaille hidaskasvuisia kuusia joiden juurakosta saa veneen tievin muodon, tai jalaspuita sopivilla paikoilla. Nykyään tehtäisiin laminoimalla tai liimaamalla, joten tuskin niillekään on käyttöä. Kirvesvarrenkin saa Fiskarsilta pätevämmän. Viikatevarren muotoa olen katsellut metsässä kulkiessani, sopivan kiero pitäisi löytää josta sen polvion saisi suoraan.
Kukaan metsänomistaja ei kasvata puuta selluksi, vielä vähemmän poltettavaksi. Tämän ymmärtää kun vertaa tukkipuusta maksettavaa hintaa kuitupuuhun ja energiapuuhun.
VastaaPoistaKärry valjastettu hevosen eteen, muuten sopivan vittumainen lausuma.
PoistaTaisi tupsahtaa totinen törähdys. On se kumma kun itteäki alko jo ottaa vanhaasseen...
Poista