Sivun näyttöjä yhteensä

28. kesäkuuta 2021

Uutelo


 

Kirjoittajana kaihdan limboa eli esikartanoa. Otetaan talteen luettavaksi myöhemmin paremmalla ajalla, tai vanhana. Tämä on paljon pahempaa kuin lukematta jättäminen. Arvioni mukaan ainakin 95 % maailman kaikkien aikojen parhaista teksteistä kuuluu ryhmään, jonka on lukenut 0  - 1 ihmistä ja näin on, oli kysymyksessä muutama rivi tai tuhat sivua.

 

Lisäksi on vaikka mitkä määrät sellaisia tekstejä, kuten oman sukupolveni Is- meidän -rukous ja Kymmenen käskyä, jotka opittiin ulkoa, kun oli pakko, mutta joita kukan ei kuitenkaan koskaan ajattele. Kokeilkaapa! Isä meidän on mitä kummallisin teksti, jonka tarkoitettua sisältöä on vaikea arvata. Onko ”jokapäiväinen leipä” kirjaimellinen vai kielikuva ja sopiiko se ihmiselle, joka esimerkiksi hampaiden puuttumisen takia keskittyy puuron ja vellin syömiseen? Ja ajaisiko saman asian, jos rukoilisi jokapäiväistä keskioluttaan?

 

Tästä syystä opin käyttämään punaisia silakoita, kun kirjoitin 10 vuotta kerran viikossa kolumneja Helsingin Sanomiin. Ne muuten olivat parempia kuin nämä blogikirjoitukset, mutta aiheuttivat minulle paljon vaivaa ja harmia, vaikka tuottivatkin myös rahallista tuloa.

 

Punainen silli tarkoitti tuossa houkutinta eli syöttiä, jonka on toimiakseen oltava tökerö. Todellisuudessa tuo kielikuva tarkoittaa väärää jälkeä, ja muuan mahdollinen alkuperä on uskottelu, että vetämällä narusta suolasilliä perässään voi harhauttaa jäljillä olevat vainukoirat.

 

Kirjoituksessa toinen virke tai toinen kappale on ratkaiseva. Haaveilin aina teksteistä, jotka luetaan toinen käsi ulsterin hihassa ja aamukahvikuppi toisessa kädessä. Lukijan mielessä käy ”mitä helvettiä”, ja hän lukee. Kiitos.

 

Eilinen ”uutuuden keksiminen” on tietenkin sietämätön käsitteellinen sotku. Keksiminen tarkoittanee juuri uutuutta, ja sen käsitteen kanssa patenttioikeus on paininut 150 vuotta pääsemättä kehuttaviin tuloksiin.

 

Mainitsemani Justinianuksen koodeksi, Corpus Iuris Civilis, kaiken eurooppalaisen lainsäädännön juuri ja kanta, sisältää tunnetusti osan ”Novellae” eli ”uusia”. Ensin sanotaan, että tässä on kaikki vahvistettu ja voimassa oleva lainsäädäntö ja sillä selvä. Sitten tehdään osa, jossa sanotaan, ettei siinä ollutkaan kaikki, vaan tässä tulee lisää. Sama käytäntö oli muuten jo vanhoilla juutalaisilla rabbiineilla. Pyhien kirjoitusten kokoelma eli kaanoni eli tässä esimerkissä Raamattu, aiheutti jatkuvaa pulinaa 400 vuotta, eikä Uusi testamentti tietenkään ole juutalaisuudessa pyhä. Sitä ei ihmettelekään. Uusi tetamentti eli uusi liitto Jumalan kanssa sisältää tietysti ajatuksen Jeesuksesta eli jumalasuhteen suuresta muutoksesta, mikä tietysti on juutalaisuudelle anateema ja maranata.

 

Ja otsikko on muuten suomen kieleen ehdotettu sana korvaamaan kirjallisuuden termiä ”novelli”. Perussivistykseen kuuluu tieto, että englannin kielessä ”novel” kuitenkin on ”romaani” ja ”novelli” on ”short story”.

 

Lait pettää, hallitukset sortaa. – Oma esimerkkini suuresta uutuudesta on TCP/IP eli Internet 1977 viimeistellyssä muodossa. Ennen oli varattava ja luotava yhteys, kuten lankapuhelimessa. Oma puhelimeni ja naapurin puhelin olivat sähköisesti yhteydessä, kun soitin, ja yhteys lopetettiin käsin, laskemalla puhelin katkaisijana toimivalle telineelle.

 

Internetin uutuus oli sattumanvarainen reitti, jonka viesti ”löysi” muun muassa otsikkonsa ja oikean rajapinnan avulla. Osa sähköpostiani meni Kaliforniaan ja osa Keravalle, mutta koko viesti ilmestyi naapurin tietokoneeseen.

 

Yksi lähtökohta oli pakettikytkentä. Kun iso tietokone lähetti dataa eli sanomaa toiselle samanlaiselle, yhteys saattoi olla varattuna monta vuorokautta. Niinpä keksittiin ensin matemaattisesti ja sitten fysikaalisesti keinot jakaa mikä tahansa digitaalinen sanoma osiin ja koota nämä palaset takaisin. Onnistunut tarkoitus oli keventää kuormitusta. Ja digitaalinen tarkoittaa tässä ”numeroin esitetty”. Vastakohta olisi nyt lukemanne kirjoitus, joka on kirjaimin esitetty.

 

”Rajapinta” on usein erehdyttävästi käytetty sana. Suomen kielessä harvoin mutta englannin sanassa ”interface” usein sana voi tarkoittaa pistoketta. Puhelimessasi on reikä, johon kuulokkeiden pistoke sopii, ja laitteen sivusta saa esiin pienen kortin, jossa on sekä ohjelmistoa että koskettimet. 

 

Se on mielenkiintoista, ett tämä maailmaa perin juurin muuttanut uutuus ei ole uusi. Uutta oli taito toteuttaa nämä ajatukset, Itse asiassa vasta myöhemmin alettiin hitaasti käsittää, että ihmisen ja eläimen hermosto on eräänlainen ”internet”, jossa liikkuu käsittämätön määrä viestejä. Tälläkin hetkellä keino saada itsensä pökerryksiin on opiskella mikrobiologiaa ja kemiaa niin että ymmärtää jotain asiasta ja sen jälkeen luoda käsitys esimerkiksi kuuloaistimuksesta. Lusikka kilahtaa, ja kuulen sen. Järkyttävän monimutkainen tapahtumasarja.

 

Yksi esimerkki ”luonnon internetistä” on maan pinnassa toimiva valtavan suuri ja mutkikas järjestelmä, jonka yksi osa on rihmastot. Sienet ja puiden ja kasvien juuret todella ”puhuvat” toisilleen, ja viestit koskevat luultavasti kosteutta ja ravinteita. Mitä kaikkea muuta, sitä emme tiedä. Jos opimme lisää, ehkä kasvissyönti pitää kieltä…

9 kommenttia:

  1. Vaikka Kemppinen sitä mätää kalaansa heilutteleekin: viimeinen lause kannattaa lukea muistaen että länsimaisen kulttuurin taustana olevan uskonnon olennaisin sakramentti on kaikkeuden jaloimman olennon, ihmiskunnan pelastajan lihan syöminen ja veren juominen.

    VastaaPoista
  2. "Red herring" on savusilakka. Katsokaa itse kalatiskistä.

    VastaaPoista
  3. Kirjoitus ei ole oikeastaan vastakohta digitaaliselle. Aakkoskirjoitushan on nimenomaan digitaalinen tapa ilmaista itseään. Ilmaisemme ajatuksemme hyvin pienellä joukolla diskreettejä merkkejä eli kirjaimia. Tämä ei oikeastaan eroa mitenkään numeroilmaisusta. Ainoa ero on merkkijoukon koko, ja tietokoneessa kirjaimet on nimenomaan koodattu numeroina.

    Digitaalisen ilmaisun vastakohdaksi sopisi paremmin kalligrafia, jossa ilmaisuun liittyy myös kirjainten ulkoasu, joka on tehty vapaalla kädellä eikä ole sellaisenaan välttämättä tulkittavissa ymmärtämättä kirjoitetun tekstin sisältöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä tullaan Turingin koneen ja universaalikoneen ongelmaa. Lähellä opn myös algebra eli ei väliä, onko merkki numero vai kirjain. Kirjoituksessa takana on kieli, joka näyttää olevan muutakin kuin 4 -7 merkin sarjoja.

      Juuri näitä asioita miettiessään Cantor tuli hulluksi ja Gödel hyvin omituiseksi.

      Poista
    2. Ja minä kun näitä mietin, lähti tukka päästä.

      Poista
    3. Tarkkailija takavasemmaltamaanantaina, 28 kesäkuuta, 2021

      Kirjoitus, teksti siis on tosiaan triviaalilla tavalla digitaalista jo kirjainjonoinakin. Ja tietenkin bittejä koneissa.

      Turingin koneet, Gödelin epätäydellisyyslause ja Cantorin toinen toistaan mahtavammat äärettömyydet ovat sitten jo aivan oma juttunsa.

      Poista
  4. Minusta pitäisi palata aivan primitiiveihin kun ryhdytään miettimään uutuuden patentoinnin kehittämistä.

    Eräs suuri ongelma joillakin aloilla on se että myönnettyjä patentteja on huomattavan paljon ja vaikka ovatkin rauenneet, estävät samankaltaisten uutuuksien patentoinnin. Lisäksi patenttien esteiden tutkiminen käymällä läpi vanhoja patentteja on työlästä. Sitä on vaikea automatisoida koska patenttivaatimukset ovat yleensä melkoisen mutkikkaita (kieroja) ja ne on luettava tarkasti ja ymmärrettävä oikein. Lisäksi tieteellinen ja tekninen kirjallisuus vilisee julkaistuja muttei patentoituja keksintöjä selityksineen miljoonittain ja ovat välitön este samankaltaisen asian patentoinnille. Myös julkitulleet hakemukset joita ei ole hyväksytty, ovat esteitä. Patentointi nykyisellään ei ole ratkaisu kovin moneen ongelmaan mutta tuottaa melkoisesti uusia ongelmia eikä useinkaan hyödytä suuresti patentin laativaa osapuolta. Siksi näitä kysymyksiä pitäisi pohtia perin pohjin jos aiotaan jotakin uudistaa. Ehkä patentointi pitää keksiä uudestaan?

    Tärkein seikka on se, että miksi jokin asia patentoidaan. Miksi ylipäänsä jokin ajatus pitäisi suojata? Sama koskee mallisuojaa. Toinen kysymys on suoja-ajan pituus. Onko sen oltava vuoden, viisi vuotta vai paljon enemmän? Pitäisikö myös patenttivirastojen osallistua patenttien valvontaan ja aktiiviseen puolustukseen? Pitäisikö patenttien maksujen olla nykyistä halvempia jotta myös pienet toimijat voisivat hyödyntää niitä? Mitkä alat olisivat suojauksen ulkopuolella?

    Kyse on osaksi taloudellisista seikoista ja kenties juuri niistä syistä patentointi pitäisi olla mahdollinen. Uutuuden patentointi pelkästään siksi että se on uusi ja kiinnostava keksintö mutta kenties vailla taloudellisia vaikuttimia suhteellisen läheisessä tulevaisuudessa, mielestäni pitäisi estää.

    VastaaPoista
  5. Jutussa mainittu pakettikytkentä ei itse asiassa edellytä sanoman jakamista palasiin, vaikka näin käytännössä tavallisesti tapahtuu. Olennaista on, että lähetys on varustettu osoitteella. Ikivanha kirjepostikin on ’pakettikytkentäistä’, yhteydetöntä (connectionless) sellaista: viestiin pannaan osoite ja toivotaan että se menee perille. Yhteyspohjainen (connection oriented) pakettikytkentä realisoituu sitten sähköisissä verkoissa.

    VastaaPoista

  6. Voipihan se olla. Että tuli käydyksi rippikoulukin täyspäistymisen nurkassa. Takapenkissä ja laivanupotustako me pelasimme. Ruutupaperilla ja kuinka se viestintä tehtiinkään? En muista mokomaa. Äläkä kerro, aikuisikäinen data-dadaisti eli muu dnahyväkäs.

    Isä meidän velkojen anteeksianto on täyttä kamaa. Sitä ihmettelinkin kun siinä ihminen panee itsensä luojalle seurattavaksi esikuvaksi. Sellainen Michael Hudson haettiin pääkirjoitussivun yläkertakirjoittajaksi Financial Timesiin 2008-9. Hän oli noita oppivia oppintiellä. Karavaaniteillä Kaksoisvirtan maassa ja Kiinaan saakka. Miehellä on varmastikin sana jos toinenkin pujottaa Mao Puolue 100 v. juhlaan ensikuulle.

    Hän selvitti noiden sumereitten ja assyyrialaisten valtakuntia savikivitauluista ja vähäväkisempien juutalaisten. Velkojen kuittaaminen teki uuden alun. Hedelmätarhat ja vuohet elivät, mutta velat kuoletettiin. Ja saamiset unohdettiin. Suomesta Alkio näki saman. Näkikö poikansa. EA ja JK vastatkoon jos heti mieleennousemana pirahtaisi.

    Että kyllä ne ihan oikeat velat mielessä rukoilivat eikä joku rike. Ja kun jahviensa veroille itseänsä velvoittivat, niin siinä on sivilisaation historia sanottu eilistänikin tiukemmin. Kuuma paikka tämä pakunkoppi näinä päivinä.

    Killing the Host: How Financial Parasites and Debt Destroy the Global Economy on Hudsonin kirja 2015 ja luin sen. Muitakin kuten Frozen Desire: Meaning of Money
    by James Buchan joita on älytty tehdä kulttuuriantropologian ymmärryspohjalta valoon kurottaen, kuten rukouksessa, on ollut ilo lukea.

    Se Gillian Tett (FT) jota kovasti ihaillaan on antropologi ja hänhän se laati Morgan Chase jengin rymistely riihestä historiikin. Siitä rymistylystä joka tuotti CDSät eli arvopaperistetut ja anonyymistetyt luottotappiovakuutukset. Morgan ei ottanut käytöön (se LRB Lanchesterin "Tony" pankkiiri: "tunsimme ne kun olimme leegonneetkin -ja siksi varoimme"). Ja Morganhan meni komeasti yli sen 2008. Korskeasti Jamie Dimonilla oli pokkaa kinata julkisesti Obaman kanssa.

    Dimon on yhä puikoissa ja uskoisin housujen tutajavan rahatuulissa ja että mistä niitä nouseekaan, kysyn minä. Dimon tietäisi. No ehkä ne keräytyvät kuin Roope Ankan Säiliöön ja pysyvät siellä Black Rockissa. Toivo samaa eläkkeesi puolesta. Aihetta jatk…mutta kun ei koskaan malta maaliin -jos sitä tiedänkään. Mutta varmasti se pakenisikin kuin kiihdytetty darwin.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista