Unto Hämäläinen huomautti perustellusti, ettei Stalinin vainoissa 1930-luvulla Neuvostoliitossa menehtyneitä ole tutkittu.
Ajatus sai heti kannatusta. Lehdissä puhuttiin ”suomalaisista kommunisteista” ja viitattiin myös Tuurin ”Ikitiehen”, jonka henkilöistä useimmat ovat amerikansuomalaisia kommunisteja.
Etenkin Pietarin seudulla asui pysyvästi tuhansia suomalaisia. He eivät olleet inkeriläisiä eivätkä venäläisiä eivätkä kommunisteja.
Asiaa laajasti tutkineet Max Engmanin mukaan siirtolaisuus Pietariin oli Suomesta suurempaa kuin Amerikkaan. Tämä on kuitenkin mutkikas kysymys. Pietariin mentiin tyypillisesti töihin, ja sieltä tultiin poiskin.
Stalinin vainoissa tapetut isoisäni sisarukset, vanhemmat ja muut sukulaiset olivat suomalaisia. Kysymys kansalaisuudesta on epäselvä. Isoisäni Juho selvitti sitä oltuaan maailmansodassa Venäjän armeijassa ja pyrkiessään sitten Suomen rajavartiostoon syntyperäisenä suomalaisena.
He olivat jopa ajan oloissa hyvinkin oikeistolaisia. Isoisäni kuoli 1950-luvun lopulla Helsingissä. Hän oli osallistunut kansalaissotaan heimosotiin eli Aunuksen ja Vienan retkiin ja lisäksi Viron vapaussotaan.
Luulen hänen pitäneen yllä eräitä yhteyksiä, koska hän tunsi hyvin Heinrichsin ja Talvelan ja paikallinen, venäjää täydellisesti osaava henkilö kukaties kiinnosti sotilaita. Talvisodassa hänestä tehtiin suoraan vääpeli. Jatkosodan loppuvaiheessa hänellä oli heimopataljoonassa tehtäviä, joista hän ei kertonut ainakaan minulle.
Tässä alkua tutkimukselle (kirjoittanut Kullervo Kemppinen). ”Elää” oli vuosikymmenten takainen arvailu. Kemppisiä esiintyy Vatjan viidenneksen verokirjassa 1475, mutta Jääsken ja siis Lappeen asukkaina he lienevät olleet Ruotsin alamaisia keskiajalla. Erämaita he nauttivat mm. Haukivedellä. Kuvan karttasana Haapakangas - Jukki.
I Pietari Kemppinen * n. 1610-1620, + n. 1686-1690
Puoliso : (nimi ???) * n. 1620-1630, + 12.11.1707
Talo A:n (= Kemppisenmäki n:o 12, Hiitola, Ilmee) ”veroisäntä” vv. 1638 – 1686. Muutti kahden veljensä kanssa Rautjärven Kemppilän kylästä vuonna 1638 Ilmeen kylään saaden asuttavakseen maakirjan mukaan Talo A:n Aitjärven niemestä. Viljeli tätä Kemppisten kantatilaksi muodostuvaa ”Niemi – Kemppisen” tilaa lähes 50 vuotta.
II Pekka Pietarinpoika Kemppinen * __.__.1662, vihitty n. 1693, + 11.06.1738,
Puoliso: Maria Kiiveri * __.__.n. 1665, + 17.03.1734
Talo A:n ”veroisäntä” isänsä Pietari K:n jälkeen ainakin vv. 1690 – 1727 maakirjan ja henkikirjan mukaan.
III Matti Pekanpoika Kemppinen * 05.04.1694, vihitty n. 1723, + n. 1754-1761
Puoliso: Helka Ristontytär Kalpio * __.__.n. 1703, + 19.08.1739
Lapsia kuusi, kaksi tytärtä ja neljä poikaa, joista toiseksi vanhin oli Risto.
Matti isännöi ”osaviljelijänä” samaa Kemppisenmäen taloa n:o 12 isänsä jälkeen.
IV Risto Matinpoika Kemppinen * 01.11.1727, vihitty 30.11.1749, + 18.11.1790
Puoliso: Helka Heikintytär Suutari * 25.01.1730, + 11.01.1804
Lapsia yhteensä kuusi, joista nuorin oli Risto Ristonpoika
Talon A veroisäntänä ja osaviljelijänä ainakin v. 1753 (henkikirja!) ja 1764 (verorevisiokirja!)
Talon B (RN:o 11) isäntänä ja (2/3) osaomistajana vv. 1769 – 1790.)
.
V Risto Ristonpoika Kemppinen * 09.06.1766, vihitty 03.12.1783, + 23.06.1819
Puoliso: Elli Erkintytär Häyhä * __.__.1765, + 31.05.1822
Lapsia yhteensä 11, joista seitsemäs oli Erkki eli Eerikka.
Talollinen Ilmee, Kemppisenmäki, RN:o 11. = Talo B eli ”Mäki-Kemppinen”, isäntänä ja osa-omistajana isänsä jälkeen 1790 alkaen 1819 saakka. (Talo sen jälkeenkin saman sukuhaaran eli Erkki Kemppisen veljien hallinnassa.)
VI Erkki Ristonpoika Kemppinen * 21.4.1798, vihitty 18.03.1821, + __.02.1836,
puoliso: Elin o.s. Kymäläinen, * 01.03.1799, + Toksovassa ñ. 1870 ??
Lapset: Risto, * __.__.1821, + 1900-luvun alussa.
Elina * __.__.1823, + 26.10.1826 Ilmeellä
VII RISTO Erkinpoika KEMPPINEN * __.__.1821 Ilmeellä, + 1900-luvun alussa Toksovassa.
puoliso: Katri o.s. ??? * n. 1822, + n. 1800-luvun lopulla Toksovassa
(pikkusisko Elina , * __.__.1823, + 26.10.1826 Ilmeellä.
EERIKKI Ristonpoika KEMPPINEN (* __.__.n.1850, + __.__.1____)
Puoliso: Hanna o.s.Tommola (* __.__.18__, + __.__.1____)
Lapset:
1.Katri Eerikintytär o.s. Kemppinen (* __.__.1870, + 1917)
puoliso: Tuomas Tuomaanpka PÖNNIÖ (* 1870, + 1936)
Lapset: katso taulua: PÖNNIÖN SUKU.
2.Anna Eerikintytär o.s. Kemppinen (* 1872, + 1942)
puoliso: Matti UIMONEN (* ____, + ____)
lapset:
a. Eeva Matintytär o.s. Uimonen (* 1892, + 1966)
puoliso: Simo PAPPINEN (* 1892, katosi 1944)
lapset:
aa. Anna Simontr o.s. Pappinen (* 1917, + 1993)
puoliso: Robert HINKKANEN (* 1909, + 1984)
lapset:
aaa. Sylvi Hinkkanen (* 1937, elää)
aab. Rikhard Hinkkanen (* 1950, elää)
aac. Lilja Hinkkanen (* 1955, elää)
ab. Maria Simontr o.s. Pappinen (* 1925, + 1991)
puoliso: Eino PITKÄNEN (* 1924, elää ?)
lapsi:
aba. Irja Einontr Pitkänen (* 1952, elää)
abb. Lempi -"- - " - (* 9.3.1955, elää ?)
b. Juho Matinpoika Uimonen (* 1904, + 1943)
3.Martti Eerikinpoika Kemppinen (* 1874, + 1932)
puoliso: Maria o.s.Konkka (* 1875, + 1942)
lapset:
a. Liisa Martintr Kemppinen (* 1896, + 1942)
b. Juhana Martinpka Kemppinen (* 1904, + 1980)
c. Hilda Martintr Kemppinen (* 1907, + 1980)
d. Olga Martintr Kemppinen (* 1909, elää ?)
e. Martti Martinpka Kemppinen (* 1911, + 1944)
f. Edvard Martinpka Kemppinen (* 1917, + 1943)
g. Anni Martintr Kemppinen (* 1920, + 1938)
4. Simo Eerikinpoika Kemppinen (* 1888, + 1933)
puoliso: Anna o.s. Liukkonen_ (* 1886, + 1954)
lapset:
a. Hilda Simontr o.s. Kemppinen (* 1911, elää ?)
puoliso: Mikko RAUTANEN (* 1906, + 1981)
b. Antti Simonpka Kemppinen (* 1917, + 1943)
VIII B:SIMO Ristonpoika KEMPPINEN (* __.__.1860, + __.__.1917)
Puoliso: MARI o.s. PÖNNIÖ (* __.__.1862, + __.__.1942)
Lapset:
1.Katri Simontr o.s. Kemppinen (* 07.06.1885, + 04.05.1964 hauta: Parkalassa)
puoliso: Antti HORTTONEN (* __.__.1875, + 16.04.1942)
lapset:
a. Anna Antintr Horttonen (* 1902, + 1943)
b. Olga Antintr o.s. Horttonen (* 1907, + 06.08.1936)
puoliso: Aleksanteri KIISKI (* 11.07.1905, + 26.01.1972)
lapset:
ba. Elsa Aleksanterintr o.s. Kiiski (* __.__.1928, elää Venäjällä)
puoliso: Nikolai JELISEJEV (* 1925, elää ?)
lapset:
baa. Tamara Jelisejeva (* 19___, elää ?)
bab. Natalia Jelisejeva (* 19___, elää ?)
bb. Irma Aleksanterintr Kiiski (* __.__.1936, elää Saksassa)
c. Juho Antinpka Horttonen (* 3.7.1910, + 15.08.1977)
puoliso: Susanna o.s. __________ (* 1909, elää Venäjällä)
lapsi:
ca. Edvard Juhonpka (Larionov) (* 1938, + 1.1.1990)
puoliso: Svetlana o.s. _________ (* 1940, elää)
lapset:
caa. Irja Larionov (* __.05.1964, elää)
cab. Riitta Larionov (* __.02.1971, elää)
d. Aleksanteri Antinpk Horttonen (* 24.04.1912, + 26.02.1963)
puoliso: Antonina o.s. ____________ (* 1912, + 19___ ??)
lapsi:
da. Niina Horttonen (* 1935, + 1969)
2.Kristian (Risto) Simonpoika Kemppinen (* __.__.1887, + Siperiassa 1933) + Siperiassa __.__.1933)
puoliso: Anna o.s. Hännikäinen (* __.__.1894, + Siperiassa 19.09.1933)
Haudat: "Nifontjevan lepikossa", Jenisein rannalla
lapset:
a. Liisa Marjetta Ristontr o.s Kemppinen (* 23.05.1926, + 13.06.1986 Virossa)
puoliso: Juho HIRVO (* 04.04.1930, elää ?)
lapset:
aa. Vihtori Hirvo (* __.__.19__, + 24.09.1986)
ab. Pekka Hirvo (* 08.04.1954, elää Suomessa ?)
ac. Aleksanteri Hirvo (* 26.07.1956, elää)
ad. Olga o.s. Hirvo (* 04.09.1963, elää Suomessa))
puoliso: ___________RAJEVSKI (* __.__.19__, elää)
lapset:
ada. Vadim Rajevski (* __.__.19__, elää)
adb. Tatjana -"- (* __.__.19__, elää)
b. Vihtori Ristonpka Kemppinen (* 1929, + 1933 Siperiassa)
3.Liisa Simontr o.s. Kemppinen (* __.__.1889, + 12.02.1932) Hauta: Matygina, Angara-joki
puoliso: Taneli UIMONEN (* 1889, + 24.07.1937) Hauta: Jeniseisk, hautausmaa
lapset:
a. Helena Tanelintr Uimonen (* 23.12.1914, + __.__,1999) Rapla, Eesti
b. Juho Tanelinpka Uimonen (* 1921, + 1922)
c. Mari Tanelintr Uimonen (* 1925, + 1928)
d. Elviira Tanelintr Uimonen (* 1929, + 1931)
e. Vihtori Tanelinpka Uimonen (* 1927, + 1940)
f. Simo Tanelinpka Uimonen (* 20.01.1923, + 19.1.1988)
puoliso: Veera o.s.________ (* 20.06.1931)
lapsi:
fa. Andrei Uimonen (* 16.04.1960, elää Petroskoissa, osoite Hilkalla)
g. Elsa Tanelintr o.s. Uimonen (* 12.02.1932, elää) Koko perhe Petroskoissa
puoliso: Leontjev VJATSESLAV (* 12.03.1935)
lapset:
ga. Galina Leontjeva (* 21.10.1955, elää)
gb. Marina Leontjeva (* 18.03.1959, elää)
gc. Leena Leontjeva (* 18.09.1972, elää)
4.Anni Simontr o.s. Kemppinen (* __.__.1891, + 1936) Hauta: Jukki, Haapakangas
puoliso: Paavo KURHINEN (* 1890, katosi 1938) Hauta: tuntematon
lapset:
a. Aliisa Paavontr Kurhinen (* ______, + ______)
b. Einari Paavonpka Kurhinen (* ______, + ______)
c. Annamari Paavontr Kurhinen (* ______, + ______)
d. Simo Paavonpka Kurhinen (* ______, + ______)
e. Pauli Paavonpka Kurhinen (* ______, + ______)
f. Sulo Paavonpka Kurhinen (* ______, + ______)
Kaikki kadonneet tietymättömiin ‑ ilmeisesti kuolleet ‑ sodan 1941 ‑ 1945 aikana, joten tätimme Anna Kurhisen (o.s. Kemppinen) sukuhaara on kuollut sukupuuttoon.
5.Mari Simontr o.s. Kemppinen (* __.__.1893, + 1918)
puoliso: Paavo KURHINEN (* 1890, + vangittu 1938)
Avioitui Marin kuoltua tämän vanhemman sisaren Anni Kemppisen kanssa.. Ks. Yllä kohta 4.
Tätimme Mari oli ‑ äitimme Hiljan kertoman mukaan ‑ hyvin kaunis nuori nainen, jonka häissä äiti oli mukana. Mari Kurhinen eli vain pari vuotta häittensä jälkeen ja kuoli lapsettomana.
JUHO JA HILJA KEMPPISEN SUURPERHE:
(IX) 6, Juho Simonpoika Kemppinen * 25.01.1896 Toksovassa, + 10.10.1958 Helsingissä
Puoliso: Hilja Dagmar o.s. Veijalainen * 25.01.1901 Joutselässä, + 31.12.1993 Helsingissä
Lapset:
(X) a. Kullervo Johannes Kemppinen * 24.06.1921 Espoo, Westend, asianajaja, laamanni
puoliso: Laila Matilda o.s. Nurmi * 05.03.1923
lapset:
(XI) aa. Jukka Martti Kemppinen * 23.12.1944 Kirkkonummi, Jorvas, professori
Addendum: Petri Sarvamaan isä oli pappina Toksovassa, kahdeksan vuotta minun isoisääni nuorempi. Sukunimi oli silloin Saharov. Perhe oli ortodoksinen. Professori Sulo Haltsonen oli samaa joukkoa. Varmaan jossainn olisi Pietarin suomalaisen yhteiskoulun historiikki. Se perustettiin 1860-luvulla, ja keskeinen voima oli sielläkin U. Cygnaeus.
VastaaPoistaHuimaa kertomaa. Miten ihmeessä nuo kaikki ihmiset on kyetty rajan molemmin puolin selvittämään? Tämä antaa hyvän käsityksen siitä mikä suunnaton työmäärä odottaa jokaista joka aikoo vanhoja sukupolvia rajan molemmin puolin kartoittaa.
VastaaPoistaTarja Lappalaiselta on näinä päivinä ilmestyvä Docendon kustantamana ajankohtainen kirja Stalinin tappanmat. Jos professori halajaa tulla Helsinkiin kirjan julkistamistilaisuuteen, niin antaa kuulua, kerron ajan ja paikan! Niin ja järjestän kutsun.
VastaaPoistaSähköposti on oscari@iki.fi.
VastaaPoistaOn kansan sielulle hyvin terveellistä, että näitäkin asioita aletaan vihdoin ja viimein nostaa kunnolla tapetille. (Tietysti Tuomisen ym lukeneet ovat nämä jo 50-luvulta asti tienneetkin, mutta silti.)
VastaaPoistaOnkohan Suomi ainoa maa, joka toistuvasti ripottelee tuhkaa päälleen, koska luovutti saksalaisille 8 juutalaista sotavankia ja pakolaista - mutta on hiirenhiljaa kun samaan aikaan ihan tuossa rajan takana murhattiin 20 000 suomalaista!?
Tai pohtii ihan valtion kustannuksella sitä, että mahtoiko muutama suomalaisnuorukainen 40-luvulla Saksan joukoissa joutua osallistumaan esim. sotavankien ja jopa siviilien teloituksiin. Ja kun se ei oikein selviää, niin julistaa varmuuden vuoksi kaikki pari tuhatta sotarikollisiksi.
Nuokin asiat ovat toki tärkeitä tutkia, mutta onhan niissä aika huima mittakaavaero. Se olisi hyvä kirkastaa yleiseen tietoisuuteen.
PS. Tuo murhattujen suomalaisten määrä on sattumalta aika sama kuin sisällissodassa vankileirille kuolleiden ja teloitettujen punaisten. Tai lähes yhtä paljon myöhemmin talvisodassa kaatuneiden. Vaikenemista ei oikein selitä muu kuin suomettumisen pitkä varjo.
Ettäs tiedätte.
VastaaPoistaHän on nuuka mies.
Monet kiitokset ! Aiheesta ja avartavasta suvun tutkimuksesta. Esmerkiks ko tää Anna Kemppinen o.s. Hännikäinen, hää ko ol miu mummoin sisko. Martti
VastaaPoistaOlisikohan kyse siitä, että virallisen Suomen suhtautuminen näihin tapahtumiin oli kuin Ontuva Eriksson -laulussa, että "kaikki on hyvillään". Enää ei tarvinnut lähettää hallituksen tukemia puolisotilaallisia joukkoja heitä metsästämään ja vallankumouksen aavetta torjumaan. Onhan joissain kirjoituksissa vihjattu, että Stalin olisi saanut täältä tukea toimilleen syötettyjen tietojen muodossa.
VastaaPoistaNäin on voinut hyvinkin alussa olla!
PoistaLisäksi myöhemmin, kun hegemonia vaihtui, niin näistä aatteen uhreista elämöiminen ei sopinut vallitsevaan ideologiaan. Oli jalompaa puida joukolla nyrkkiä imperialistien uhrien puolesta.