Sivun näyttöjä yhteensä

18. elokuuta 2019

Turhat ihmiset



Yuval Noah Harari esittää nyt yhteenvedon. Erittäin suuri osa ihmisistä on muuttumassa yhdentekeviksi.

Se – englanniksi ”irrelevance” – on paljon työttömyyttä, köyhyyttä ja sortoa pahempi kohtalo.

Syy on rikkaus, siis informaatioteknologian ja bioteknologian kohtaaminen ja päätyminen harvojen käsiin. 

Kirja on ”21 oppituntia maailman tilasta”, ja ne kaksi aikaisempaa olivat ”Sapiens: ihmisen lyhyt historia” ja ”Homo Deus”.

Myyntimenestys oli erittäin suuri ja erittäin ansaittu. Kritiikki oli hyvä. Kirjat ovat kaikki kolme saatavilla myös suomeksi. 

En ole tässä blogissa yllyttänyt lukemaan Hararia, yhtä vähän kuin Stephen Hawkingia, koska he ovat ykkösnimiä itsestään selvästi. Harari on ”vain” historian professori (Jerusalemin yliopisto). Akateeminen perinne takaa (toistaiseksi) että asiat ovat jokseenkin oikein ja mielipiteet ja faktat pidetty erillään.

Toistan nyt kuitenkin saman kuin moni muu: molemmilla on taivaan lahja kirjoittaa ”kiinnostuneelle yleisölle”, joka on vailla aiheen erikoistietoja. He ovat siis kansainvälisesti samaa erittäin kunnioitettavaa joukkoa kuin meillä etenkin tähtitieteen alueelta kirjoittaneet Enkvist ja Valtaoja.

Pyydän anteeksi sananvalintaani, mutta väittäisin muun muassa nyt mainittujen kirjoittavan ”keskikoulutasolle”. Pirteä lukiolainen tai muu toisen asteen oppilaitoksen kävijä ei joudu vaikeuksiin. Tietysti kansakoulupohja riittää – tunnen ilokseni paljon kunnioitettavia ihmisiä, jotka ovat hankkineet mainion yleissivistyksen kokonaan vailla muodollista koulutusta.

Korostan tätä, jotta lukija huomaisi tehdä eron. Itse kirjoitan usein vaikeita, ja se on oma, tietoinen valintani.

Hararin kolmas kirja keskittyy kätketysti länsimaisen liberalismin eli humanismin nyt tapahtumassa olevaan romahdukseen. Hän näyttää kirjoittavan tekoälystä (AI) ja biotekniikasta, mutta toteaa nimeltä mainiten, että sellaiset henkilöt kuin Trump, Putin ja esimerkiksi Boris Johnson pelaavat uutta manipuloitujen tunteiden politiikkaa. Olemme siirtyneet mm. Googlen ja Facebookin turvin täsmäpopulismiin.

Liberalismi eli ”länsimainen sivistys” perustui valheeseen, että äänestäjät osaavat ja kyllä kansa tietää. Näin ei ole tietenkään koskaan ollut. Esimerkiksi minusta kysymyksessä on viaton valhe, samanlainen kuin ”yhteiskuntasopimus” tai ”työn arvokkuus”. Mielestäni esimerkiksi lastenhoitoa, kotona ja tarhoissa, on töistä arvokkaimpia. Esimerkkejä turhasta ja turhauttavasta työstä tietää jokainen.

Jokainen on kokenut esimerkin algoritmien vallasta. Pankit ja laskujen maksaminen. Konttoreita ja laskujaan maksavien tavoitettavissa olevia virkailijoita ei enää käytännössä ole.

Harari ei usko, että uudet keinot tulisivat suuren joukon käyttöön. Hän uskoo, että kansa eli äänestäjät voidaan houkutella ja panna tahtomaan mitä milloinkin.

Kriittinen on bio-puoli. Esimerkiksi parantava lääke diabetekseen on jo olemassa. Kun se tulee markkinoille kohta, arvatkaa huviksenne, onko se halpaa tai tehdäänkö sitä tarpeeksi.

Ja manipulaation maailmassa Boris Johnson karauttelee jo kurkkuaan väittääkseen, että Brexitin tuomat onnettomuudet oat itse asiassa EU:n syytä.

Ja miksi Ranskassa rettelöidään? Olisiko yksi selitys kulkutautina leviävä turhuuden tunto?

18 kommenttia:

  1. Kihnussa amerikkalainen kertoi, että maa on nyt toinen kuin se, jonka hän jätti taakseen 10v sitten. Piti Hillarysta, mutta kenties Trump presidenttinä on parempi. Ranskalainen kertoi, että kapinamieltä on, mutta mitä tilalle? Belgialainen ketunhäntä kainalossa siivoili. Halusi jäädä ruokapalkalla pidemmäksi aikaa. Eliitti on laiminlyönyt kansan ja demokratian näytteleminen ei riitä. Se on nostanut Trumpin ja keltaliivit. Kolikon kaksi eri puolta.

    VastaaPoista
  2. Joo jumalavit, ja täällä kärhämöidään ministerien avustajien lukumääristä ja palkoista, ja tietysti puoluetuesta. Kohdallaanhan ne arvot!

    VastaaPoista
  3. Ruotsalaisen Göran Therbornin kiteytys kertoo kaiken olennaisen:

    - Käykö niin, että Ruotsin kansankoti jää parenteesiksi, kun feodaalisen sääty-yhteiskunnan harvainvallasta kehittyy lyhyen teollisuuskapitalistisen luokkakompromissin kautta finanssipääoman digitalisoitunut harvainvalta?

    (Therbornin akateeminen perinne Cambridgen-professorina taannee, että asiat ovat jokseenkin oikein ja mielipiteet ja faktat pidetty erillään.Jos tulee uskonpuutetta, kuten meikäläisissä oloissa "yleisistä syistä" kovin mahdollista, kannattaa tutustua hänen uusimman kirjansa laajaan tilastoevidenssiin.)

    VastaaPoista
  4. Turhautuminen on niitä yksiä seikkoja, jotka saavat meissä ihmisissä aikaan hyvinkin voimakkaita reaktioita. Joten turhuuden tuntu, joka ehkä on hyvin lähellä heimon ulkopuolelle joutumista, voi hyvinkin olla Ranskan rettelöintien takana.

    NImittäin muistaakseni silloin kun elettiin heimoina savannilla ja juostiin sapelihammastiikereitä pakoon, niin julmin rangaistus ei ollut kuolemantuomio, vaan karkoitus heimon ulkopuolelle - laumaeläimelle paha paha paikka. Ja voi hyvin kuvitella, että jos tunnet isesi turhaksi, niin tunnet itsesi samalla laumasi ulkopuoliseksi. Ja silloinhan millään ei ole enää mitään väliä.

    VastaaPoista
  5. Hei,tahtoisin sanoa vielä seuraavaa Idän ja Lännen eroista.

    Ilman ahkeruutta ja rehtiyttä, ei ole demokratiaakaan. Demokratian toteutuminen edelyttää riittävän sivistynyttä oikeustajua niin johtajilta kuin kansaltakin.
    Kun Karl Marx "Pääoma"--kirjassan käsitteli keskeisimpänä tutkimus-teemanaan "talodellista - käsitettä, hän unohti tyystin "sosiaalisen - ,henkisen - ja fyysisen-pääoman voiman yhteiskunnissa. Ominaisuudet ,jotka ovat itseaaiassa merkittävämpiä tekijöitö hyvinvoinnin kannalta ja johin ihmiset voivat itse suoraan vaikuttaa ,kunhan kansantalous pyörii taustalla edes jotltisenkin..
    Ajan saatossa taloudelliset suhdanteet vaihtelevat.Markkinatalous on elävä voima kuin tuli.Eikä kokaan hullukaan uskalla jättää tulta ( markkinataloutta )oman onnensa nojaan.Markkinataluoden mekanismeissakin voi olla valuvikoja, kuten on todistettukin.Se tarvitsee toimiakseen ihmisen kättä ja älyä säädelläkseen joskus pitelemättömiäkin voimia.
    Ihmiset ja yhteiskunnat varioivat kaikkien näiden 4 pääoman suhteen.
    Jos yhteiskunta johtajineen ei kykene luomaan demokraattisia,valtiollisia, oloja kansansa keskuuteen, herättää se kys. johtajissaan kateuden-tunteen. Niimpä he pyrkivät kaunan pippuroiman kateuden vallassa varastamaan sen toisilta ja mikäli eivät siihen pysty, he pyrkivät tuhoamaan toisen omaa, jottei se toinenkaan omaansa saisi pitää.
    Syntyy ristiriitoja valtioiden välille ja jotka pahimmassa kuvitelmissa voivat eskaloitua sodaksikin.Seikka, jota emme tietenkään toivo.
    Kateus ja viha = henkistä köyhyyttä ,jonka vuoksi ne omistajaansa kirvelevätkin.Ne tekevät kantajastaan ruman ja iljettävän - lsanalla sanoen likaisen.
    Parempi vaihtoehto ja reaktio kohteen paremmaksi kokemiseen, on ns.positiivinen kateus = ihailu. Tässä tapauksessa "kadehtija" pyrkii itse suoriutumaan ihailtavansa tadolle-ja kateus (negatiivinen) on tipo tiessään ja ponnisteltu saavutus on kenties alkuperäistäkin parempi.

    VastaaPoista
  6. Olin kerran paikallislehden haastateltavana. Kerroin, että olin käynyt keskikoulun Kauppalassa. Nuori toimittajaneito katsoi silmät puöreinä: mikä on keskikoulu?
    Niin että ihan hyvin voi puhua keskikoulutasosta. Ei nämä peruskoulun koulimat kumminkaan ymmärrä. Se siitä yleissivistyksestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhtä lailla tuntemattomia ovat termit kansakoulu ja oppikoulu, tai vaikka kauppakoulu, kauppaopisto, teknillinen koulu, teknillinen opisto, emäntäkoulu, maamieskoulu, metsäopisto, kansakoulunopettajaseminaari ja niin edelleen.

      Poista
  7. Eutanasian käyttö turhien poistoon pitkässä juoksussa ja kevytsota "vastapuolien" yhteisymmärryksessä ilman valloitusaikeita pikajuoksussa, kas siinäpä keinot joita "he" tullenevat kokeilemaan...
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  8. Tuntemattomassa kysytään konekivääriä ja Lahtista.
    Mie siksi kysyn:

    Missä on Uppsalan psykiatri (k. 7.2. 2017) Hans Rosling ja Faktojen maailma?

    VastaaPoista
  9. Olen hieman eri mieltä tuosta faktojen ja mielipiteiden erillään pysymisestä. Ihmismielen redusointi pelkiksi algoritmijonoiksi ei ole luonnontiedettä vaan metafyysistä spekulaatiota.

    VastaaPoista
  10. Totta - mutta kuka sellaista tekee? Jos jätetään pois sana "pelkiksi" algoritmijonoiksi, esimerkiksi sinä kirjoittaessasi ja minä vastatessani käytämme tietokoneen sisältämiä algoritmeja. Kun katson toisessa kommentissa mainittua kirjoittajaa Adlibriksen verkkosivulta, sivusto lisää käyntini profiiliini eli saan pian suosituksia saman tyyppisistä kirjoista.

    Mielen matematisoiminen ei ole ajankohtainen kysymys, koska emme lainkaan tiedä, mitä "mieli" on ja miten hermosto toimii. Tietomme asiasta ovat kovin niukkoja.

    VastaaPoista
  11. Kaikki kunnia Hararille, mutta ei hän ole ihan ensimmäinen joka puhuu yhdentekevistä ihmisistä. Jo 1970 luvulla Frankfurtin koulukunnaksi kutsutut kriittiset sosiologit ennustivat ”kaksi kolmasosaa yhteiskunnan”, jonka ulkopuolelle viimeinen kolmannes on syrjäytetty. Aikansa se kyetään noiden kriitikkojen mukaan pitämään tyytyväisenä massaviihteen ja muiden sirkushuvien turvin, mutta ei siinä lopulta hyvin käy. Frankfurtilaisten argumentointi muistutti aika pitkälti Hararen teesejä, mikäli sitä enää oikein muistan.
    Pidin heitä tuolloin todellisuudesta vieraantuneina älykköinä, mutta oikeassa taisivat olla. Ehkä liiankin maltillisia, sillä kolmasosat taitavat kiepsahtaa päinvastoin: vain yksi kolmannes pysyy kyydissä ja kaksi jää halvan täsmäpopulismin uhreiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin bolshevikit käyttiävt jo alkukvuodesta 1918 samaa ilmausta. He tarkoittivat yhlempää porveristoa, jota ei aivan kunnioitettu luokkavihollisen nimityksellä, mutta ammuttiin silti.

      Frankfurtin kkoulukunnan painotus oli toinen. Useatkriitikot, Harari yhtenä, puhuvat irrelevanteista ihmisistä tarkoittaen etenkin, ettei heitä tarvita edes äänestäjinä.

      Poista
    2. Ei ole aikaakaan, kun eräs merkittäväksi itsensä kokeva henkilö kutsui asunnotonta alkoholistia ihmisroskaksi.

      Tarkemmin ajateltuna hän oli oikeassa, mutta rajasi roskana olemisen kovin kapeasti.

      Lajimmehan on kokonaisuudessaan vain yksi roska tuottamansa roskan joukossa. Maatuvaa kylläkin toisin kuin tuottamansa muu roina joka sen haudan kanneksi lopuksi läjäytyy.

      Poista
  12. Luulen että lapsenlapsistani toinen ehtii äänestää.
    Ennen kuin toinen ehtii äänestysikään, vaalit on tarpeettomina lopetettu.

    VastaaPoista
  13. Kyllä kai liberaali demokratia ja hallittu markkinatalous ovat se valtakäsitys, jota enemmistö tavoittelee. Minusta on aivan eri asia tämä konservatiivien vouhkaminen, jota tässä saa ihmetellä. Onko se turhautumista lopun edellä, tiedä häntä. Trumpin ajatus Grönlannin ostamisesta vie ajatukset NL:n yrityksiin saada Hankoniemi hallintaan v. 1939. Suomi ei leimannut Stalinin ja Molotovin esityksiä absurdeiksi, mutta sota tuli silti. Tanskan vastaus sisälsi ajatuksen, ettei sen esittäjällä ole kaikki muumit laaksossa, minkä Trump näkyy ymmärtäneen ja loukkaantui tästä, ei niikään itse asiasta. Pohjoismainen käsitys sääntöpohjaisesta kansainvälisestä politiikasta joutuu puolustuskannalle eri mittareilla osoitetuista tuloksista huolimatta ja tilanne muistuttaa Kansainliiton vaiheita. Konservatiivien turhautuminen säälliseen menoon on nyt uhka, joka vie ihmiskuntaa taaksepäin.

    VastaaPoista