Narri kartanon valtiaana

Tällä kertaa tarkoitan otsikolla Boris Johnsonia. Tietysti se sopii aina myös Trumpiin.

Olen nyt kohta lukenut Siukosen – Neittaanmäen ”Mitä tulisi tietää tekoälystä”. Kirja on rakenteeltaan tyyppiä Jokisen eväät. Asiat ovat sekä sikin sokin että huiskin haiskin. Mukana on niin paljon tietoa esimerkiksi juuri mietinnön jättäneistä suomalaisista komiteoista ja jäsenten nimistä päätellen erittäin merkittävistä työryhmistä (pj. Ala-Pietilä jne.) että teos n somalaiselle aivan välttämätön ja joka rivi on luettava.

Jopa Henry Tirri mainitaan. Vanha ystäväni lienee tätä nykyä tekoälytutkimuksen huipulla Kaliforniassa. Häneltä syntymäpäivälahjaksi saamani Henrik Hornan ”Kuolema kulkee Äänislinnassa” on kunniapaikalla. Henry veti HIITiä Mäntylän kanssa, kun puhuttiin vain Bahyes-verkoista. Nyt puhutaan itse syväoppivista neuroverkoista.

John Brockman on koonnut hengästyttävän  niteen Possible Minds: 

Twenty-Five Ways of Looking at AI. Se ilmestyi eilen.

Tunsin piston rinnassani, kun luin sen  ja siis alan kaikkein suurimpien gurujen lyhyet esseet. Kieltämättä myös me vanhat, jotka oikeasti luimme ne kirjat 1960-luvulla, olemme tyystin unohtaneet, että Norbert Wiener oli kaamean oikeassa arvioidessaan silloin, mitä edessä on. Hänen avainsanansa ”kybernetiikka” ei istahtanut kieleen, koska joku kilpailija ei pitänyt hänestä (henkilönä). Wiener saattoikin olla vähän hermoille käyvä.

Brockman itse näyttäisi olevan liemessä Epsteinin asian yhteydessä. Mutta hänen liikemiehen kyvyistään (hä ei ole tiedemies, vaan kirjallisuusagentti) saa kuvan, kun hän kertoo joutuneensa pitämään esitelmän seminaarissa paikatakseen sairastunutta Richrd Feynmania. Hän väittää puhuneensa  fyysikoille ja lingvisteille otsikolla ”Einstein, Gertrud Stein, Wittgenstein and Frankenstein”.

Wiener ja hänen aikalaisensa ja kilpailijansa Marshall MacLuhan kirjoittivat verkoista ja tietoisuudesta. Kaksi asiaa meni pieleen. Kumpikaan – ei kukaan – arvannut transistorien ja integroitujen mikropiirien aloittamaa räjähdystä eli tietokoneen muuttumista kalliista harvinaisuudesta joka miehen laitteeksi. Eikä kumpikaan arvannut, miten todella kummalliset ja suorituskykyiset aivot ovat. Me nyt lukevat ja kirjoittavat emme ehkä arvaa, että kukaties eläimillä ja puilla on paremmat aivot kuin meillä. Ne vain toimivat vähän eri tavalla…

Tekoäly osaa jo yllättää. Koska koneoppiminen todella saattaa olla ihmisen kannalta suurin muutos sitten Mustan surman ja sen aiheuttaman kirjapainotaidon, Trump ja Boris J. sekä heidän serkkunsa V. Putin perustavat toimintansa yllätyksiin eli arvaamattomuuteen. Tyhminä poikina he eivät tiedä, että yllätyksellisyys tulee liian kalliiksi. Sen todistaa sotahistoria. Miten aina yllättävälle Napleonillekin (ja Hitlerille) lopulta kävi? Amerikkalainen, eisenhowerilainen perinne eli ryömitään sitkeästi liejussa, johtaa paremmin tuloksiin. Jopa taitamattomuudellaan aina yllättänyt Stalin jätti Stalingradissa sodan onneksi ammattilaisten hoidettavaksi Tsuikov, Zhukov, taustalla Rokossovski, Vasilijev, Konev…

Mutta se joka ei lue Brockmanin uutta kirjaa heti paikalla, saa syyttää vain itseään. Siinä on niin hyvin pointteja puolesta ja vastaan ja hyvin vatkattua totta ja arvailua. Kirjoittajina ovat mm. Pinker, Dennet, Wolfram, Lloyd, Pearl, Russell, Dyson...

Tekoäly on juuri nyt siinä vaiheessa, että jos esimerkiksi kotitalousrobotti saadaan aikaan, sen pitäisi oppia, ettei perheen kissaa tai koiraa pidä valmistaa perheelle ateriaksi, vaikka ravintoarvo olisikin suuri ja panos-tuotos-suhde taloudellisesti edullinen.