Sivun näyttöjä yhteensä

29. marraskuuta 2015

Superlahja




Jatketaan eilisestä. Yksi kommentoija huomautti ymmärrettävästi, että haiskahtaa rasismilta ryhmitellä ihmisiä lahjakkaisiin ja vähemmän lahjakkaisiin ja vielä erittäin lahjakkaisiin.

Ongelmaa on ajateltu palloilulajien juniorijoukkueissa – ”kaikki pelaavat”. Mutta miten yläsarjoissa? Onko väärin sanoa, että Messi on parempi jalkapalloilija kuin minä? Onko värin sanoa, että Kalle Päätalo oli parempi parkkaamaan pölkkyjä kuin sinä? Olisiko musiikkiluokille otettava myös ne hakijat, joilla ei hakuvaiheessa ilmene vähintäkään rytmitajua ja sävelkorvaa? Pitäisikö kesämökin tikanheittokilpailusta sulkea pois ne pyylevät perheenäidit, jotka heittävät heti yli 30, vaikkeivat ole ennen kokeilleet? Olen muuten kohdannut tuon ilmiön useita kertoja. Termi on kai ”erinomainen lihaskoordinaatio”. Sekös jaksaa harmittaa.

Tiedän ainakin kaksi tapausta, joissa alle 10-vuotias on kylmiltään ratkaissut Rubikin kuution muutamassa minuutissa. Joskus ennenkin mainitsin yhden Karen, joka katseli muutaman sekunnin pahvilaatikkoon purettua kaasutinta, joka oli hänelle tuntematonta kaksikurkkuista tyyppiä, ja kasasi sen tuosta vain. Peruskoulun ala-asteella oli arvioitu, ettei hän tule selviytymään opetuksesta ilman erittäin tarmokkaita erikoistoimia.

Siitäkin mainitsin muistaakseni kerran, että Teknillisessä korkeakoulussa on jatkuvasti opiskelijoita, jotka harmittelevat aika vaativana pidettyä korkeakoulumatematiikkaa – miksi laskutoimitukset on kirjoitettava näkyviin, kun ratkaisu on itsestään selvä? Samoin siitä, kun pelasimme 20 nuoren voimin simultaanipelit erästä kelloseppää vastaan ja hävisimme kaikki. Väitettiin, että tuo hissukan oloinen mies oli voittanut myös silmät sidottuna 20 samanaikaista peliä. Turnauksissa hän ei viitsinyt käydä, koska niissä pitkästyi.

Siis – rasismia?

Toinen kommentoija arveli, ettei tutkimuksilla ole paljon arvoa, jos selvitellään esimerkiksi köyhyyttä mutta tutkija itse ei ole tai ei ole ollut köyhä.

Jos köyhyyden tutkimuksella selvitellään käytettävissä olevia varoja ja välttämättömien hyödykkeiden hintoja, on hyvä syy pysyä kirjoituspöydän takana. Sen sijaan ravitsemustila ja liikalihavuus ovat asioita, joissa kenttätutkimus on tarpeen. Mitä ja kuinka paljon ihmiset syövät on keskeinen kysymys, eikä siinäkään pidä luottaa liikaa kyselyihin.

Menetelmäpuolella tunnetaan hyvin virheiden lähde. Ihmisillä on taipumus vastata kysymyksiin epätäydellisesti tai virheellisesti. Seksuaalisen käyttäytymisen muotoja selviteltäessä on tiedettävä, että osa vastaajista valehtelee esimerkiksi häpeän takia tai kehuskellakseen. Kyselystä ilmenneitä tietoja alkoholin käytöstä on verrattava huolellisesti maan kokonaiskulutukseen, mikä muuten on vaikea tehtävä.

En viitsi panna ranttaliksi tätä perusteltua huolta. Olisi turhan helppo sanoa, että henkirikoksia tutkimaan tarvitaan murhamiehiä ja vain tuberkuloottiset lääkärit osaavat tehdä tiedettä hengityselinten sairauksista.

Kerran maailmassa tällaisia asioita yritettiin hoitaa vaatimalla tutkijoille kunnioitusta. Sotasukupolven ja sen edeltäjien käsitys tieteestä oli liioiteltu – taikauskoinen.

Nyt esiintyy aiheetonta epäluuloa ja suoraa aggressiota. Kuten tiedämme, yllättävän moni pitää ns. koululääketiedettä huijauksena. Olen joutunut itsekin keskustelemaan sekä lääkäreiden että potilaiden kanssa heistä, joiden mielestä syövän hoitamiseen ei lääkäreitä tarvita eikä varsinkaan leikkauksia.

Olen lukenut kuluneen viikon mielipiteitä perustuslaista. Moni epäilee vaistomaisesti, ettei se toimi, kuten ei liioin rikoslaki, eivät tuomioistuimet eikä poliisi.  

Ranskalainen Michel Foucault kirjoitti 1970-luvulle (vaikeatajuisesti) näkyviin sen, mikä yhdistää fundamentalistit eli islamin asemiehet ja heidän toimeen tarttuvat vastustajana.

Yksi on tiedon ja tieteen vastustaminen. Eräät islamistit eivät usko tietoa, jos se on uskottomien keräämää. Eräät vastustajat ovat sivutoimisesti suuria salaliittoteorioiden ystäviä. Toinen on monimuotoinen valtataistelu. Tavoite ei ole raha tai tavara, vaan lihan kurittaminen, kivun aiheuttaminen. Ilmiön juuret muuten todella ovat Lähi-Idän erämaassa, jossa majaili jo 1800 vuotta sitten kilpailevia askeetteja, mystikkoja ja erakkoja.

Uusin aika keksi laitokset ja määritteli vähemmistöt, jotka oli suljettava tarkkailtaviksi ja kuritettaviksi: hullujenhuone, sairaala, kasarmi, koulu. Ehkä parhaassa teoksessaan ”Hulluuden historia” Foucault kuvasi, miten hulluus ”keksittiin” eli miten sille syntyi uusi vallan mikrofysiikka.

Olemme nyt, 30 vuotta Foucaultin kuolemasta, siirtyneet bakteriologiseen valtaan – hän puhui vallan mikrofysiikasta, minä vallan mikrobiologiasta.

Lait ja laitokset eivät oikein toimi, koska ihmiset eivät halua olla tietämisen kohteita. Savoir – pouvoir. Tietää = käyttää valtaa.

Seurustelin kauan tuon ajattelutavan kanssa. Luin Foucaultin tuotannon 70-luvulla ja pidän ansiona, että toin Suomeen ja toimitin ”Tarkkailla ja rangaista” –teoksen (1980). Kymmenen vuotta harjoitin oikeudellisen tiedon (kirjoituksen) arkeologiaa ja keräsin aineiston. Vähäpätöisenä sivutuotteena kirjoitin siitä historiikiksi naamioidun väitöskirjan. Halusin selvittää, mitä on juridisten sanomisten takana. Työ jäi kesken.

Nyt Internetin aikakaudella vihan ja valheiden tutkiminen olisi tärkeämpää kuin tuomioiden, lakien ja perustuslakien.

Jos joku haluaisi ymmärtää sarjamurhaajia ja itsemurhapommittajia, maahanmuuttajia ja heidän vihamiehiään, siihen olisi mahdollisuuksia. Hulluuden kieltä voi opiskella niin kuin muitakin kieliä. Ensin olisi lopetettava pelkästään moralistinen suhtautuminen vihapuheisiin ja vihaisiin kirjoituksiin. Ne sanovat jotain.

45 kommenttia:

  1. 1970-luvulla saunavieraanani oli muutaman kerran kaveri Jyväskylästä, joka oli tutkinut itsemurhapommittajia - tuolloin he olivat lentokonekaappareita.

    Varsin vahvalla näytöllä hän - omaan ismiinsä perustaen - nimesi ja sai julkisuuttakin käsitteellä "Ikaros-persoonallisuus".

    Nykysin puhutaan seikkailugeeneistä, arktisesta persoonallisuudesta, epävakaista ja vaikka jos mistä narsismin alaluokasta.

    Muuan psykiatri on omalla äänellään mukana tuotannossa, jossa kerrotaan valkoisesta ja mustasta raivosta.

    Freud on saanut sijansa 1900-luvun filosofien hall od fame´ssa.

    Eri puolilla vallan kammareissa kulkiessani olen pyrkinyt omalla kokemuksellani arvoimaan, onko tuollaisia temperamentteja ja heidän narratiivejaan yhdisteltävissä.

    En tohdi enää jatkaa tuota arviontia.
    Rittää, että katselee aamuisin ja iltaisin WC:n peiliin ja lausuu "huoh".

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Kyllähän Antin pitäisi tuolla määrää tietoa ja osaamista tiivistää meille tyhmemmille se mikä on ihmisenä olon jonkinlainen ydin. Tulee nyt mieleen esim. se kun tässä päivänä muutamana luin, että poikkeava poimu aivojen otsalohkossa vaikuttaa siihen, että tälläinen ihminen on muita alttiimpi harha-aistimuksille ja vakavimmissa tapauksissa skitsofrenialle Eli tämä ainainen kysymys; perimä vai ympäristö?

      Poista
    2. "Ei niitä muita hulluuksia ole. Se on se kitsoreenia. Ne muut on lääketehtaitten mannekiineiks ruvennu. "

      Eräs eläkeläisupseeri lääkintäpuolen asioista puheen tullen päätti koko porukan puolesta kuunneltuaan vaiti varttitunnin verran hajanaista keskustelua.

      Skitsofrenian tutkimukseen ei investoida sillä potilasmäärä ei riitä tuottamaan rahakasaa parhaalle patentin omistajalle.

      Tämä on häijy ajatus mutta jatketaanpa.
      Tämän sairauden puhkeamisen pelossa ei tarvitse elää. Tosi on.

      Neljäkymmentä täyttäneidenkään ei, näitä on muitakin ja lisää voidaan täikammata esiin kunnes ollaan toden ja raa'an äärellä ja silloin voidaan sanoa että mielenterveyttä tulee varjella ja vakain, varmoin keinoin.

      Ei. Pahoillani. Todetkaapa asia itse. Mikä hemmetti on mielialalääke?

      Doupatut aatteet, ajatukset? Johtavat edelleen? Mitä olemme antaneet farmakopean tehdä, sen olemme tehneet parantavan sanan mukana menneen kalliin juomakelpoisen veden mukana posliinipytystä alas.

      "Tarvitsette runsaasti aamuista merituulta ja raikasta kaivovettä. "

      Itämeren kala on turvallinen valkuaisen lähde. Eurooppalainen colajuoma on arveluttavampi seikka veden kuljettua usramman ihmisen elimistön läpi.

      Muoviastaan pullotettu vesi on pilalla jo ennen pullottamosta lähtöä.

      Kokonaiskuva on helppo hahmottaa vaikka ei osaisi tarkastaa ovatko Manolo Blahnikit halal-lihan päältä vai kissan selästä.

      Se siitä eettisestä kuluttamisesta.

      Höntein on keinoturkis! Kaksinkertainen itsepetos.

      Poista
    3. Oikea vastaus: Sekä että perimä altistaa, ympäristö laukaisee.

      Poista
    4. Antti Liikkanen ei kysynyt. Emme ole bingossa kahvipakettia kietasemassa, sori. Ethän tykkää kyttyrää?

      Poista
  2. On eri asia, kun Stephen Hawking sanoo ajan olevan irreversiibeli, tai kun Juha Vainio riimittelee "aika entinen ei koskaan enää palaa". Mielestäni kyse on kuitenkin samasta asiasta.

    Virallinen lääketiede on huono sanomaan "en tiedä". Sen historia on kauhukertomus. On vain uskottava tieteen omaan uskonpuhdistukseen huolimatta talidomideista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kvanttifysiikan kannalta onkin hieman omituista, ettei aika kulje kuin yhteen suuntaan, sillä teorian kannalta yhtälöt toimivat ihan samalla tavalla molempiin suuntiin. Feynmannin polkuintegraaleissa voi tuleva tapahtuma olla jopa syynä aiemmalle tapahtumalle.

      Nykyään kai ajatellaan jotenkin niin, että nykyhetkessä maailman todennälöisyysyhtälö aina romahtaa, eikä paluuta siksi ole.

      Poista
    2. "Virallinen lääketiede on huono sanomaan "en tiedä". Sen historia on kauhukertomus."

      Silti nykyisin on viisaampi uskoa sitä kuin erilaisia uskomushoitoja. (Milloin muuten sellaisen edustaja on sanonut "en tiedä"?)

      Poista
    3. Kiinassa on varjeltu terveyttä jo ennen kirjoituksen tarvetta, edeltää kirjoitustaitoa.

      Poista
  3. Jokapäiväisessä elämässä saadut kokemukset voivat aivan hyvin olla syynä ns rasismiin.

    Elikä rasismi voi aivan hyvin olla myös realismia eikä mitään perusteetonta ennakkoluuloa.

    VastaaPoista
  4. Haloo ! Mitä blogisti tarkoittaa maahanmuuttajalla. Onko pakolainen aina maahanmuuttaja. Mitä eroa on työperäisellä maahanmuutolla ja pakolaisuudella, vai onko se sama asia ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vakavissasiko tuollaisia kyselet? - Oli miten oli, kysy joltain muulta.

      Poista
    2. Anonyymi edellä viittasi ehkä siihen, että on puhdasta legendaa ja vääristelevää viholliskuvan rakentamista ja vihapuhetta se, että ns. hyötymaahanmuuttoa mikään ei-marginaalinen taho vastustaisi. Laaja ja edelleen laajeneva vastustus kohdistuu vain haittamaahanmuuttoon, joka on varsin helposti identifioitavissa, jos vain arjen havainnoilta ei suljeta silmiä.

      Kovin usein tarjotaan jotakin yleistä "ulkomaalispelkoa", "ksenofobiaa", "menneisyyden kaipuuta" ja "Impiwaaraa" siksi olkiukoksi, jota nykyistä maahanmuuttopolitiikkaamme kritisoivat muka vastustavat.

      Ehkä anonyymi arveli blogistinkin taas syyllistyneen tähän samaan syntiin?

      Ajat muuttuvat ja puheet niiden mukana. Enää tuokaan leimaamien ei toimi. On maahanmuuttoa ja maahanmuuttoa. Toista sopii edistää ja toista suitsia.

      Poista
    3. Suomalaisen rodun puhtautta on puolustettava, siinä ei hyödyt ja haitat puntarissa paljon paina.

      Poista
    4. Ohjaksis ollahan sitä varten notta niillä ohjatahan...

      Poista
    5. Eihän rotuja ole olemassakaan. Mitä siis vihapuhkujat puolustavat, neitojemme siveyttäkö? Liian myöhäistä.

      Poista
  5. Onhan sitä ihmisten välillä suuriakin ns. lahjakkuuseroja, ja suomalaisessakin kirjallisessa julkisuudessa esiintyy aina välistä omasta kaikinpuolisesta erinomaisuudestaan häikäistyneitä kailottajia. Ehkä kannattaisi kuitenkin joskus kerrata Thomas Mannin kirjasta, mitä Thomas Buddenbrook, lukiessaan eräänä päivänä huvimajassaan neljä tuntia yhtä painoa muuatta kirjaa, "erään kuuluisan metafyysillisen järjestelmän toista osaa", "yhä liikuttuneempana" oivalsi.

    VastaaPoista
  6. Suomessa saa jo sanoa, että ihmisillä on perinnöllisiä sairauksia, mutta perittyjä lahjoja ei tunnusteta. Neuvostoliitossa genetiikka oli kielletty. Meillä se on edelleen käytännössä kielletty. Konttaavat lapset laitetaan yhteiskunnan muokattaviksi ja saadaan identtisiä pohjoismaisen sosialismin tuotteita. Erityislahjakkuudet häiritsevät systeemiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erityislahjakkuudet eivät riipu geeneistä. Lahjakkuus tulee tuolta ulkoa, kuka on valittu valon lapsi.

      Poista
    2. Nuori herra Hallantie (evp.)maanantaina, 30 marraskuuta, 2015

      Eläköön! Hurraa! Nyt on IIKKA onnellinen mies!

      Se on se asenne!

      Poista
    3. Mua toi systeemi ihan pikkuisen hymyilyttäisi mutta en tahdo olla häiriöksi sillä sanokaamme vaikkapa terveyskeskuksen aulassa kajahtava nauru saattaisi olla paraskin lääke systeemille. Vaikka se kuulemma ikää pidentääkin.

      Poista
  7. Olen samaa mieltä, että syy-yhteyksien selvittäminen on tärkeää etenkin kun ihmisiin kohdistuu raivoa ja väkivaltaa.

    Toisaalta

    Mitä mieltä Kemppinen on, että pitäisikö myös tutkia rakkauden merkitystä enemmän osana ihmisyyttä?

    VastaaPoista
  8. Tasa-arvo on ymmärretty jotenkin väärin, jos sen ajatellaan tarkoittavan samanlaisuutta. Samoin rasismi, jos kuvitellaan ettei ihmisillä olisi lahjakkuuseroja.

    Olen itsekin kuullut väitteitä, että me olemme kaikki yhtä lahjakkaita, esimerkiksi musiikissa, kyse on vain omasta kiinnostuksesta tai ympäristöstä tai kannustuksesta tai jostain. Ajatuksessa on jotain kaunista, mutta ei sillä todellisuuden kanssa ole mitään tekemistä.

    Ihmisten tasa-arvoisuus on tärkeä aate. Hyväksytään nyt kuitenkin se, että me olemme hyvin erilaisia niin lahjoiltamme kuin muilta ominaisuuksiltamme. Iloitaan siitä, että joukossamme on niin monenlaisia ihmisiä omine lahjoineen, mutta ei sidota sitä ihmisen arvoon.

    Eräänlaista "rasismia" se on tasapäistäminenkin.

    VastaaPoista
  9. Käyttäisin tässä kolmiota varsin tarmokkaita tekoja. Syystä siitä että teknillistä koneenpiirustusta opetettaessa on eräin tavoin opettamisen osoittautuessa merkillisen kenkuksi tultava käyttämään pikkupuukkoa eli junkkia ja kookkaahkoa perunaa. Ellei tämäkään tepsi on oppilaan tyydyttävä kaksiulotteiseen - khm- sorvaustoimeen.

    I. Hallantie
    Koneistaja

    VastaaPoista
  10. Professori Kemppinen, suvainnette?
    Suurkiitokset.

    VastaaPoista
  11. " Tavoite ei ole raha tai tavara, vaan lihan kurittaminen, kivun aiheuttaminen. Ilmiön juuret muuten todella ovat Lähi-Idän erämaassa, jossa majaili jo 1800 vuotta sitten kilpailevia askeetteja, mystikkoja ja erakkoja."

    Käsittääkseni tuon ilmiön juuret eivät ole Lähi-Idässä vaan Intiassa, josta se sitten levisi Lähi-Itään. Buddhalaiset lähetyssaarnaajat taisivat tuoda sen sinne. Hindulla on hyvinkin pitkät perinteen tuosta "itsensä kurittamisen" jalosta taidosta.

    Käsittääkseni Siddhartha Gautama itse tuli siihen tulokseen, ettei tuossa ole mitään järkeä ja tuon kokemuksen sekä oman ylhäisötaustansa perusteella loi sitten sen Buddhalaisuuden kuuluisimman käsitteen, eli kultainen keskitie.

    Yleensä meiltä unohtuu se, että Lähi-Itä imi Jeesuksen aikaan vaikutteita niin idästä kun lännestäkin ja oli käsittääkseni melkoinen kulttuurien sulatusuuni jo tuolloin. Zarathustralaisuus on kai se idän uskonto, joka on eniten vaikuttanut niin juutalaisuuteen kuin kristinuskoonkin, mutta vaikutteita tuli myös muista uskonnoista ja päinvastoin. Meillähän on vieläkin Jouluevankeliumissamme ilmiselvä viittaus kyseiseen yhteyteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän saisi JK tarttua. Itse hieman kuitenkin epäilen, onko lähi-idän lihan kurittaminen tullut Intiasta. Ainakaan kirjallisia lähteitä merkittävästä lähetystyöstä ei löytyne.

      Poista
    2. Kylä noot kipee säki. Me pois ni kahavi kerkiää. Regressiiviisyydessään alkaa hipoon sellasta että taputtaa pitäs ja sanoo että tairetta! pakko olla ku ei ymmärrä.

      Tähän tarttua. Kehotakkonää revolverisankaria ja että katoppa, synty. Syvältä. Tarttua? Vaatisi käsipäivään. Kuppi kahvia. Kokeillaan, saadaanko järjestymään?

      Malmitalo ensi sunnuntaina klo 12 - 18. Tunnistanette vasenpuolisesta hymynkyhäelmästä ja kehonkielestä?

      Tulevan tutustumisen toivosta huolimatta
      I. H.

      Jotain rajaa!

      Poista
  12. Lahjakkuutta on niin monta lajia, Kimi Räikkösen ja Matti Nykäsenkin lahjakkuutta. Älykäskään ei pärjää, jos hänellä ei ole muita älyä tukevia ominaisuuksia, mutta useimmiten on, keskittymiskykyä, sitkeyttä, kestävyyttä, malttia, mitä niitä on. Kunnianhimoa, intohimoa, innovointikykyä ja varsinkin kykyä tehdä työtä, jaksaa puurtaa. Riittäneekö nerolle pelkkä äly? Niin että voi olla kusipääkin, vaikka nykyisin yleensä pitää olla sosiaalinen menestyäkseen. Räikkönenkin on oppinut hymyilemään (perhekö pehmentänyt?) juuri kun fanit ovat oppineet ihailemaan häntä jäämiehenä. Pikku lapsilla tehdään niitä rusina- ja karkkikokeita, että jaksaako malttaa ja odottaa hetken niin saa yhden sijasta kaksi jos ei anna periksi houkutukselle heti. Siitä jo näkyisi tuleva kehitys, onko hyvä vai huono oppilas koulussa. Hyvä vai huono elämä? Voiko sellaista opettaa?

    Sisarukseni ovat minua paljon vanhempia, ja vanhimmat eivät päässeet oppikouluun, kun isä oli perheensä keskimmäisenä poikana ostanut talon perintörahoillaan ja velaksi ja lapsia tarvittiin kotona lisätyövoimana. Koulua käydäkseen olisi vielä pitänyt asua kaupungissa. Isän vanhin veli oli perinyt kotitalon ja nuorin päässyt seminaariin, tytöt ja isä saivat rahaa. Sitten kun nuorin tästä ensimmäisestä lapsisarjasta oli ollut kansakoulun kuudennella, opettaja oli tullut sanomaan, että tämä poika on pantava oppikouluun. Lääketieteen professori hänestä tuli, tutkija ja suuren yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri Helsingissä, mutta se kyllä vaati pitkäjänteistä työtä. Työtä hän taas oli oppinut tekemään kotona pienestä pitäen. Hän kertoi mm. että oli kerran saanut arestia kansakoulussa, kun oli myöhästynyt vähän koulusta. Ei hän ollut kertonut, että oli muun perheen kanssa jo ollut puimassa riihtä, sen jälkeen saunassa ja sitten kävellyt ne neljä kilometriä kouluun. Isä oli silloin varmaankin sodassa, ja kaikkien panosta tarvittiin maalaistalossa.

    Vanhemmat sisarukset sitten selvittivät työurat itselleen omin päin kotona opituin valmiuksin. Minua lellittiin nuorimpana mutta ei liikaa. 14-vuotiaana muistan jo olleeni valvomassa vuorollani äkäisen emakon porsaitten ruokailua, ettei emä hotkaisisi niitä hermostuessaan. Siinä oli kerättävä possut ripeästi turvaan! 15-vuotiaana veli pani minut ajamaan isoa traktoria ja valtavaa heinäkuormaa pellolta latoon. Kyllä sinä osaat, hyvin se menee, hän vakuutti, ja menihän se, ojan ylikin ja sitten kääntyen. Vieläkin muistan kyllä sen tunteen. Lukiolaisena olin vanhemmilla kesät navettapiikana, mutta vain iltapäivisin. Aamulla sain nukkua, ja se vähän hävetti.Tein kaiken yksin, siihen opetettiin ja luotettiin että pystyin ja osasin. Naapurissa oli reipas koulutettu karjakko, ja piti pystyä saamaan lehmät taas lypsyn jälkeen ulos ja pellolle samaan tahtiin. Lauluäänikin hänellä oli parempi kuin minulla! Sieltä hän kajautteli peltojen takaa!

    Olen ajatellut, että se oli parasta oppia, mitä sain niiltä vuosilta, koulun kieltenopetuksen lisäksi. Ei mennyt sormi suuhun sittenkään, kun esikoisen jälkeen syntyi kaksoset, äitiyslomaa oli kaksi kuukautta ja oma äiti syöpään kuolemassa. Että jos älyssä lie ollutkin puutteita niin maalaistalossa opittu asioihin tarttuminen on korvannut niitä. EG

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästäpäs onkin hiton hyvä sanonta että rengistä voi tulla hyväkin isäntä mutta harvasta isännästä ees kelvollinen renki.

      Juu et siin suhtees.

      Poista
    2. Ralf Gothoni lohkaisi vielä paremmin toteamalla että hän tuntee monta vuorineuvosta jotka haluaisivat olla pianisteja, mutta ei tunne ainuttakaan pianistia joka haluaisi olla vuorineuvos. Että sillee..

      Poista
  13. Musiikki ja musiikkiopistot ovat kaikinpuolin ihania viittauksia tässä yhteydessä. 90-luvulla pinnalle ponnahtanut Denniz Pop oppilaineen on noussut ihastuttavalla tavalla esiin uuden ajan johtotähtenä, joka ei tunnetusti ymmärtänyt nuotteja tai juurikaan arvostanut vielä 80-luvulla hivenen vallinnutta musiikillista eräänlaista kikkailua. Spotifyn globaalia listaa seuraillessani Dennizin oppilaista lähtöisin oleva koulukunta tuntuu hallitsevan ilmatilaa melkoisella suvereniteetilla, josta kulmasta esimerkiksi kokonaan soitettuja ääniraitoja saa aivan todenteolla hakea. Muuan Beyoncen tuottajan muistan kotva sitten ihmetelleen semmoistakin ihmettä, että taiteilija halusi määrätietoisesti käyttää levyllään niinkin merkillistä kapinetta kuin saksofonia. Internetin luomat uudet kuuntelutottumukset kuten stop-näppäimen jatkuva läsnäolo ovat tosiaan pakottaneet musiikillisen liikkeen sijoittamisen sellaisiin paikkoihin mihin tavallisella instrumentalistilla ei juurikaan liene kosketuspintaa. Partituuriakin piirtää kovasti nopeammin pro-toolsiin kuin tavalliselle viivastolle. Usein kuuluukin nykyisin kyseltävän, että mikäli lahjakkaimmat muusikkomme ajautuvat vieläkin useimmiten opistoihimme niin mihin niistä valmistuvat puolestaan katoavat. Kadonneiden keskuudessa puolestaan hälistään kovastikin siitä kuinka paljon tänne vielä mahtuu uusia tulokkaita. Pahoitteluni hieman ohi lyövästä kirjoituksestani, mutta elelemme niin mielenkiintoisia perinteisistä kadensseista vapaita soivia aikoja, etten malttanut olla jotakin raapustamatta.

    VastaaPoista
  14. "Joskus ennenkin mainitsin yhden Karen, joka katseli muutaman sekunnin pahvilaatikkoon purettua kaasutinta, joka oli hänelle tuntematonta kaksikurkkuista tyyppiä, ja kasasi sen tuosta vain. Peruskoulun ala-asteella oli arvioitu, ettei hän tule selviytymään opetuksesta ilman erittäin tarmokkaita erikoistoimia."

    Tässä mr Kemppisen esimerkissä kiteytyy peruskoulun suurin ongelma ja valuvika. Peruskoulu on suurelta osin kirjoista ja teoreettisesta tiedosta kiinnostuneita fariseusoppilaita varten, joita lienee meidän ihmisten joukossa vähemmistö. Karen tyyppiset kaverit, jotka ovat äärimmäisen kiinnostuneita jostain yhdestä käytäntöön tai arkielämään liittyvästä asiasta, haistattavat usein pitkät teoreettiselle ja kuivalle peruskoululle.

    Peruskoulun teoreettisuutta pitäisi karsia rankalla kädellä ja valinnaisuutta lisätä etenkin ylä-asteella. Tämä tarkoittaisi tietenkin sitä, että ihmisten erilaisuus ja erilaiset kyvyt huomioitaisiin koulussa ja sen opetuksessa. Alalla toimineena totean, että on sulaa hulluutta opettaa kaikille oppilaille samat asiat matematiikassa; kaverit, jotka eivät ole kunnolla oppineet alakoulun kertolaskuja, ovat niin totaalisen ulalla kun yhtätöt heitetään kehiin, että....

    Peruskoulun kehittämisen esteenä on sen peruskiveen muurattu SE puhkikulunut, ja oikeastaan punaviher-riitiksi muuttunut sana - "tasa-arvo". Pahimmillaan pakollinen ja kurkkuun väkisin tungettu "tasa-arvo" on suurinta epätasa-arvoa , mitä Telluksellamme löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peruspunavihreällä pääministeri Kataisella oli matikka kutonen.

      Poista
  15. En ole ehtinyt näinä päivinä muuta
    kuin soittamaan Sibeliusta.
    Voimkas tunne asiaa kohtaan yhdistää
    esittäviä säveltaiteilijoita ja itsemurhapommittajia.
    Olin häkeltynyt kun näin ohjelman palestiinalaisnaisista, jotka vakaasti asiaansa uskoen uhrasivat itsensä ja samalla lapsensa.

    VastaaPoista
  16. Edelliseen postaukseen kirjoittamani kommentti oli epätarkka, sekavakin. Tämäkin sitä saattaa olla sillä perusteltu kirjoitus vaatii kaltaiseltani vähintään viikon itsekseen jauhamisen, mutta sitten aihe olisi jo internetin kaatopaikalla muun sekajätteen joukossa johon kukaan ei enää palaa. Toiset kykenevät heti asialliseen ja tarkkaan täsmäiskuun aiheesta kuin aiheesta, toiset eivät. "Luokkaerojen" syistä sekin kertonee, ja syntymälahjoista tietenkin, koulutustaustaa unohtamatta. Tutkia kyllä pitäisi sekin, mihin näillä keskusteluilla sitten vaikutetaan. Varmaan joskus tutkitaankin, mutta mihin se tutkimus sitten taas vaikuttaa? Valtion budjetin laadintaanko?

    Tutkijoita ja heidän työtään sekä niiden kautta välittyvää tietoa en missään nimessä väheksy. Yritän sanoa vain, että tutkimusten tulokset täytyy välittää ulospäin kielellä, jota vähempihoksaavainenkin päättävässä asemassa oleva maan kansalainen ymmärtää. Ja heitähän on mm. kansanedustajina ja lainlaatijoina joka hetki 200 kpl enempi ja vähempi viisasta päätä. Olisi se turvallisuuden nimissäkin hyvä tietää, millaisia tutkimustuloksia oikeusministerimme Lindström on kyennyt lukemaan, ja nyt lukee sekä myös sisäistää niiden antia, kun tärkeään virkaan tuli duunaripohjalta valituksi? Entä Teuvo Hakkarainen, lukeeko hän maahanmuutosta tehtyjä tutkimuksia kuin Cottoneita tuosta vain? Itse luen kaikenlaisia tutkimustuloksia jos vain vähänkin ymmärrän kirjoitettua kieltä jota on käytetty, mutta minussahan sellainen tieto, jos satun sen sisäistämäänkin, menee kerrassaan hukkaan. En ole vaikuttaja, en yhtään mitään. Tyhjyydestä toiseen tyhjyyteen tunnen huutelevani täälläkin.

    Kaksi köyhyystutkijaa olen joskus tuntenut ja heitä lukenut. Jouko Karjalaisen ja Pentti Rönkön. Sanankäyttäjinä toisistaan poikkeavat tutkijat joilla päämäärä on sama; tutkiminen ja siitä saadun tiedon jakaminen. Toista näistä tutkijoista lukee tavallinenkin sateessadallaaja, elävää ja horisontaalisia vertauksia viljelevää, toisella kirjoitettu kieli on kalikoista koottua: Täyttä asiaa, mutta kuivaa kuin heinäpieles; ätshii!

    Ja vielä: Kari Enqvist kirjoittaa kosmologiasta niin mielenkiintoisella tavalla, että hänen kirjoituksiaan lukee kuin parhaita esseitä, novelleja. Ja vaikka aihe on kaikilla kuviteltavissa olevilla tavoilla biljoonien valovuosien päästä tällaisten aivojen omistajasta kuin minä, niin sieltä tarttuu oivalluksia kuin mistä tahansa arjen esityksestä. Muuten sekin aihealue jäisi koluamatta kokonaan. Toinen kosmologian parissa tekstejä ja puheita suoltava Valtaoja taas menee esitelmissään kauemmas kuin kaukaisin galaksi ja jää siksi satusetien tasolle vaikka asiansa ydin hänelläkin on täyttä tietoa.

    Ulosanti on siis tärkeä tutkijankin työkalu ja se kannattaa opetella jos ei lahjoja luonnostaan omaa.

    VastaaPoista
  17. Luin äskettäin filosofi Timo Airaksisen onnellisuutta käsittelevän kirja Hulluuden houkutus (2008). Suosittelen.

    VastaaPoista
  18. War of the Worlds: Sodat loppuu sotimallamaanantaina, 30 marraskuuta, 2015

    Tyhminkin tunnistaa fiksumpansa. Riittävän tyhmälle modernin elämän vaatimukset ovat jo absoluutteina vaikeita, ja päälle on sitten vielä kilpailu, niin sosiaalinen kuin suorituksellinenkin.

    Terävähkö valtavirta epäonnistuu johdonmukaisesti opettamaan uusille sukupolvilleen tämän: why did the chicken cross the road? Osa epähuomiossa, osa vahingossa, osa tahallaan. Agraarin Suomen helppo lykkäävä pseudotoimenpide ja ei-ihan-ratkaisu oli maatalous, mutta kun se meni jo.

    Mutkistaisi muka liialti, joten tungetaan sormet korviin ja keskitytään mahtailemaan. Tuossa vaiheessa istuskellaan jo Nykäsen vierellä, vaikkei edes osata lukita monoja saati sitten ryypätä.

    Tässä on ilmiön merkityksellinen ydin sekä syy sille, miksi huipun ja pohjan hulluuskultti kummittelee yhä aina ja edelleen. Kun vallitsee toivottomuus ja eugenia, idea sävellajin vaihdoksesta muuttuu lohdulliseksi. Samalla toki viestii lähinnä omasta asemastaan, mikäli se viitsitään muutoin kuin pahansuovasti tulkita. Käytännössä se on nykyään harvinaista. Hoosianna ja juoppoutuminen ovat välimallin angstia, joten niistä viisastelu sujahtaa ohi.

    Ns. keskiluokka kaivaa aina itse hautansa leuhkuuttaan. Keskinkertaisuuden saisi ja saa kyllä riittämään, mutta kun mieluummin leikitään tyhmempiensä irvikuvia. Älykkyys näet on myös toiminnanohjausta ja helppouden sitkeyttä, eivätkä kaikki edes ole huomaavinaan poikkeuksellisuutensa vastikkeettomasti suomaa oletusarvoista suosiota. Toisin kuin lattea fraasi kertoo, pösilö aloittaa itsestään. Tyhjänylpeä nirppanokka tulkitsee tämän päin prinkkalaa ryhtyen taktisesti sekä kuuroksi, mykäksi että sokeaksi.

    Ei osata kertoa. Ei tajuta ilman, ja selitys löydetään pilkasta. Ei yksinkertaisesti tiedetä, kun kukaan ei kehtaa kertoa. Premissit päätöksille ovat siten ylioptimistisia, jos nyt edes kiinnostaa. Siitä se lähtee ja rytisee!

    Sivistyneistö on 1900-luvun ansiokkaasti keskittynyt luomaan tunteistavia pseudokuvauksia, jos vaikka niillä saisi unohtumaan ja ennen kaikkea unohtamaan.

    VastaaPoista
  19. Kun lukee tämän aihealueen joitakin kommentteja, niin ei voi olla hämmästymättä sitä, miten vähän ihmiset ymmärtävät erilaisuuttamme. Pitäisi jokaiselle olla selvää, että poikkeamme toisistamme monin eri tavoin. Yksi on hyvä yhdessä toinen toisessa asiassa. Joku juoksee nopeammin toinen laulaa paremmin. Ei tämän tosiasian tunnustaminen mitään rasismia ole. Valitettava käytännön huono esimerkki tulee koululaitoksestamme, jossa ei tätä yksilön erilaisuutta ole otettu riittävästi huomioon. Tästä syystä sieltä tulee ulos turhautuneita ja syrjäytyneitä. Erittäin huonoa satoa niitti myös peruskoulu-uudistuksessa se poliittinen "viisaus", jonka mukaan kaikki voivat selviytyä opintotavoitteista, kunhan se taloudellisesti on mahdollista. Millään muulla ei ollut väliä.

    VastaaPoista
  20. Ihmisissä esiintyy varioivasti mm. sosiaalista -, henkistä.-, fyysistä - ja taloudellista kyvykkyyttä.

    Oikean ja väärän erottaminenkin eli oikeudentaju vaihtelee ihmisissä. Ja kauneuden - taju ja aistiminenkaan elämässä ei ole kaikille suotu.Samoin hengellisyys ja Pyhän kokeminen ja ylipäätään suhde kanssaihmisiin ja heidän arvoonsa ja koskemattomuuteensa , sanalla sanoen ihmiskäsitys , vaihtelee kuin yö ja päivä ihmisten keskuudessa.
    Mm. melankolinen ihminen (hoikka ja pitkäjäseninen,neuroottinen-->aivojen valta=epävakaa introvertti= aggressio sisäänpäin
    Koleerinen ihminen (lihasten valta >atleetti)=epävakaa ekstrovertti=pääasiassa viha suuntautuu ulospäin.
    Sangviini (vatsanvalta,johtajantaidot--pidetty)= vakaa ekstrovertti= rakkaus ulospäin .
    Flegmaatikko (sielunrauha,säilyttävä voima)=rakkaus sisäänpäin.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäisin vielä: Terveillä on yleensä ekstensiivinen leveys ihmissuhteissa, mutta mm. haavoittuvilla,autistismin kirjoon kuuluvilla, intensiivinen syvyys.

      Ja mm.henkisesti terveillä on sielu sisällä ja sosiaalinen kenttä ulkona --->vuorovaikutussuhteet turvallisia ja helposti voi turvautua koviinkin otteisiin puolustaessaan itseään ja ystäviään.Pystyy liikkumaan kuin kalavedessä vehkeilevissä porukoissa---ei hätkähdä pienistä---pystyy harjoittamaan tarpeen tullen myös vääryyttä--ei siis omantunnonarka.

      mutta toisin on sosiaalisesti herkkätunteisimmilla----->heillä sielu on poljettavana ulkona toisten sosiaalisessa kentässä ja kontakti toisiin ihmisiin taas tapahtuu itseen sisäänpäin kääntyen--sosiaalinen kenttä sisällä.Niipä heistä voi sanoa, ettei lasitalosta kivillä ensimmäisenä jos koskaan heitellä.Ei pärjää. omantunnonarkana ja sosiaalisesti kyvyttömänä ulkoisiin vihantunteisiin-kaikki menee siisäänpäin, juonittelevissa yhteisöissä.

      Poista
  21. "haiskahtaa rasismilta ryhmitellä ihmisiä lahjakkaisiin ja vähemmän lahjakkaisiin ja vielä erittäin lahjakkaisiin."

    Juuri tämä on nyky-Suomen ongelma: missä kyvykkyys kiistetään tai sitä ei tunnusteta, saadaan ennen pitkää enintään keskinkertaisuutta ellei peräti täydellistä kyvyttömyyttä. Ja noilla ominaisuuksilla ei yhteiskunta pitkälle pötki.

    Nyky-USA:n ongelma on tiedevihamielisyys: Sillä menettää ennen pitkään super-valta-aseman.

    VastaaPoista
  22. Keskinkertaisuus määrää kaiken.

    VastaaPoista
  23. Tuuman päästä ajatuksesta.
    On metkaa, miten salaliittoihin uskominen on klimpissä.
    Ne jotka uskovat SPR:n ja ihmissalakuljettajien toimivan yhdessä, uskovat myös juutalaisten suureen salaliittoon, rokotteiden vaarallisuuteen ja liskoihmisiin.

    VastaaPoista