Kauhavan ruman vallesmannin perukirja löytyy verkosta
https://digihakemisto.net/item/1133827451/5414249530/34
Pelkkä talo, maatila, arvioitiin 25 000 markan arvoiseksi, kerrointa käyttäen tämän hetken rahana 140 000 euroa. Puheena on Kauhavan kunnan Kauhavan kylän Pukkilan talo nro 4, manttaali 38 / 108.
Muistan sen rakennuksen. Minun aikanani sitä sanottiin Säästöpankin taloksi. Kansanlaulun mukaan juuri sen talon yläkertaan meni Iso Antti, vai olisiko se ollut mahdollisesti Rannanjärvi, ampumaan vallesmannia.
Perukirjassa, jotka siis otsikoitiin ennen aikaan usein termillä “kalunkirja”, ilmoitetaan että laulun erikseen mainitsema vallesmannin komia leski oli omaa sukua Wasastjerna, joka muistaakseni on noin 1803 aateloitu vaasalainen kauppiassuku.
Leskellä näyttäisi olleen hyvän puoleisesti hopeakaluja. Kelloja ja niihin kuuluvia vitsjojja perheessä oli kymmenen, lasilautasia kolme tusinaa ja alfenidikaluja runsaaasti. Sana tarkoitti samaa kuin myöhemmin alpakka tai uushopea. Salissa oli sohva, neljä nojatuolia ja 12 pientuolia ja konttorissa kirjoituspöytä, piironki ja komuuti sekä jalkalamppu (sähköä ei vielä ollut).
Jatko on harvan tiedossa. J.V. Snellman oli syntynyt merikapteeni-isän työasioitten takia Tukholmassa ja kävi sitten koulua Oulussa, joka kuitenkin paloi. Hän vietti paljon aikaa silloin ja vanhempana isänsä ja tämän uuden vaimon luona Alahärmässä.
Kesäreissuilla hän yhytti joskus opiskelukaverinsa Z. Topeliuksen, joka oli Uudenkaarlepyyn poikia. Herrat lienevät poikenneet Knuutilanraitilla siemaisemaan yhdet huurteiset, ja sisään tuli seurueineen naapuritalosta talollinen A. Isotalo, joka alkoi häjyillä.
Tilanne laukesi, koska häjyilläkin meni jakeluun, että Snellman oli tuossa vaiheessa senaattori. Senaattori otti kuitenkin yhteyden kuvernööriin ja kehotti tätä ilman asiatonta viivytystä hankkimaan seudulle siihen toimeen edellytykset omaavan kruununnimiesmiehen. Hän lienee lisännyt, että lakia ei sitten tarvitse noudattaa, vaan tilanteet ratkaistaan harkinnan mukaan.
Valinta osui aliupseerina toimineeseen Hägglundiin, ja sangen nopeasti Härmä ja Lapuan kappeliseurakuntaan kuulunut Kauhava rauhoittuivat. Näiden pitäjiien osuus maan väkivaltarikollisuudesta olikin noussut hälyttäväksi. Matti Haapoja tosin oli Ylistarosta. Kauhavalaisista kuuluisin ennen häjyjä oli ollut mestarivaras Sutki, jonka muisto on pyyhkiytynyt myöhempien sukupolvien mielestä, ja lisäksi seudulla harrastettiin vasulaisuutta ja eräitä jokseenkin villejä uskonnollisia lahkoja. Lauttamuksesa oli vähän aikaa lasitehdas, ja yksi isäntä piti viittä vaimoa.
Tämä ja muuta tuli mieleen, kun olisi pitänyt olla ystävän ja luokkatoverin hautajaisissa, mutta oli samanlainen tilaisuus Turussa.
Kaunis paikka se Turku, mutta Kupittaalla eksyy sekä jalan että autolla. Sivistys tuli Suomeen Turun kautta, ja Turun kautta se meni Suomesta pois. Tätä väitti muinoin Saarikosken Pentti, jonka isän suku oli Kauhavalta, kertoi Alhon Olli, itsekin alkujaan turkulainen.
Minulla on häjyistä ajatus, joka poikkeaa Heikki Ylikankaan (Ylihärmä) esittämästä. Jossain määrin nuijasota ja sitten suuressa määri Isoviha olivat osoittaneet erittäin vastaansanomattomasti, että kruunu eli valtio on kiinnostunut Pohjanmaasta vain verotuskohteena.
Niin sinne syntyi ikään kuin oma intiaaniheimo, jolla oli omat päälliköt. Siellä keksittiin milloin häjyilyä, milloin herännäisyyttä, jääkäriliikettä tai bingoa. Ja oli myös se Lapuan Liike, vaikka minulle kyllä tädit sanoivat, että jo Mäntsälän kapinan aikaan näki, ettei siitä Vihtorista oikein ole.
Häjyily loppui kuin seinään, kun Pohjanmaan rata avattiin 1880-luvulla, ja psikalle saatiin tarvittaessa kasakoita parvi tai kaksi.
Rannanjärvi kuoli puukkoon Rytinevalla, mutta A. Isotalo antoi valokuva itsensä lihavana vanhuksena istumassa aittansa portailla, josta käsin hän kuulemma varoitteli nuorisoa pahantapaisen elämän vaaroista. Käy ilmi Paulaharjun kirjasta “Härmän aukeilla”.
Kun Rannanjärvi haurattiin, niin härmäläiset itki, / kun Rannanjärven veri oli juossut Rytinevan ojaa pitkään. Kun Rannanjärvi haurattiin, ei kirkon kellot soinut. / Ei siellä pappi saaranannu eikä lukkari laulaa voinu.
Liittyikö se Pukkilan Jaska jotenkin vallesmannin taloon?
VastaaPoistaLihava vanhus - kohtalonsa kullakin.
VastaaPoistaYle Areenassa, netissä
VastaaPoistaSininen laulu : Suomen taiteiden tarina, Peter von Bagh
Osassa
Liekehtivä aika 1966 - 1972,
Pentti Saarikoski toteaa kohdassa 6 minuuttia, 5 sekuntia:
"Kristinusko tuli Turun kautta Suomeen ja Turun kautta se myös menee Suomesta pois."
Kupittaan lähde kuulunee tausta-aineistoon.
Olipa kaukonäköinen kommentti Penalta!
PoistaNyt tiedämme paikan tarkemminkin eli Varissuo - sitä kautta se lähtee.
Vai piispainkokous?
PoistaManttaalimies-sanalla on myös aivan toisenlainen merkitys. Venäläinen miehityshallinto otti isonvihan aikana 1720 jokaiselta manttaalilta yhden miehen sotilaaksi. Osa selvisi hengissä takaisin.
VastaaPoistaEikö tuo "intiaaniheimoteoria" tule jo kovin lähelle "aatehistoriallista" tulkintaa. Sellaisiahan professori vastikään sanoi vierovansa.
VastaaPoistaHeikki Ylikangas ja Klinge olivat vielä "eilispäivän maailmassa" Suomen oloissa erittäin korkealle arvostettuja historioitsijoita (minulle he ovat sitä yhä) - olkoonkin että heidän lähtökohtansa menneisyyden selittämiseen olivat täysin vastakkaiset. Ylikankaan aseman miinoittaminen alkoi tietenkin jo Nuijasodasta (1977), ja lopullisesti sen kuviteltiin romahtaneen vuoden 2007 aikaansaamassa yleisessä rintamahyökkäyksessä. Klinge on hänkin saanut osansa vuosikymmenien mittaan, alkaen 1960-luvun lopulla tapahtuneesta "jääkärien kauniin sankaritarun loukkaamisesta".
Nyt sitten sain kirjastosta uusimman Klinge-kirjan. Vähän alkua olen toistaiseksi ehtinyt. Tekijä ilmoittaa suhteensa kohteeseen: "ei empatiaa tai antipatia" - siis vähän kuin Trotski (anteeksi vertaus!) Brest-Litovskissa: "ei sotaa, ei rauhaa!". Ja kuitenkin: pahalta näyttää alussa, ainakin rivien välissä ja vähin riveilläkin: Klingen "aikakapseli voi osoittautua tyhjäksi". Tai toisin sanoin: ""Entäpä jos koko Klinge-myytti on ollutkin vain huolella vaalittua kollektiivista sivistysdraamaa, joka on odottanut purkamista?" Tulkitsenko oikein: tuo "täydellinen Fabergén muna" voikin osoittautua tyhjäksi tynnyriksi, joka sisältää korkeintaan "eksentristä", pilaantunutta menneisyysnäkemystä?
Suomalaisista (moderneista) historiantutkijoista ei monta kirjaa ole tietääkseni ilmestynyt (Jutikkala, A. Korhonen, Puntila). Ei Jutikkalasta (2006) mitään tuon suuntaistakaan kirjoitettu, vain pelkkää kritiikitöntä myötäsukaa, joka monin paikoin ylevöittyy puhtaaksi panegyriaksi. En ole vielä hirvennyt edes vilkaista Klinge-kirjan päätössivuilta, millä tavalla hän oikein lopuksi ”häpäisi” itsensä – ja vielä ”pysyvästi”. Jotain vallan kauheaa sen täytyy olla, jotain minkä rinnalla ”Lebensraum virkatyönä” ei ansaitse edes mainintaa.
Mielestäni perimmältään kyse on siitä, että jälleen kerran kaksi suomalaista historian kokonaisnäkemystä: (lievän eufemistisesti) kansalliskonservatiivinen ja toisaalta nationalismista irrottautunut, vapaampi ja rohkeammin tulkintoja etsivä, leikkaavat kirskuen toisensa – enkä nyt ollenkaan tarkoita yhtä kirjaa vaan Paasivirrasta alkaneen pitkän kotoisen ”Historikerstreitin” uutta vaihetta kaikkine aihepiirin ajanilmiöineen. Ei liene vaikea arvata tämänkertaisen välitilinpäätöksen tasetta tänä ”kuumien kavereiden” mahtikaudella.
Anonyymeistä se tunnistettavin taas vauhdissa - ja jälleen kerran minun täytyy onnitella itseäni siitä että lähdin opiskelemaan jotain aivan muuta kuin historiaa, vaikka lukiolaisena sellainenkin haave kävi mielessä (kunnes selveni mille tielle se olisi johtanut)! Mutta niin paksulla tussilla seinään tekstataan että olisi jotenkin hienompaa jos se tehtäisiin omalla nimellä, kun kerran Kemppinenkin...(mutta valintahan on aina kirjoittajan oma).
PoistaVoi voi. Enpä arvannut, että oman näkemyksen, siis mielipiteen, esittämällä Klinge-kirjasta alkutuntuman perusteella noin surkeasti pahoittaa jonkun (ehkä jopa: joidenkin, monienkin?) mielen. "Kun kerran Kemppinenkin..." - Myönnettäköön: ihanne tietysti olisi, että varsinkin tällaisissa hieman arkaluonteisissa kysymyksissä "kaikki kirjoittaisivat samaa", hyvin ohuella tussilla ellei peräti hienonhienolla kuitukärjellä. Toisaalta on tarpeetonta edes muistuttaa, että professorillahan on milloin tahansa vapaus viskata töherrykseni kuvaannolliseen paperikoriin julkaisemisen sijasta.
PoistaPS Kun kirjoitin ensimmäisen kommenttini aiheesta (edellä 1.10.2024), tunsin olevani heikoilla jäillä vähäisen lukemisen vuoksi. Nyt olen lukenut jo valtaosan. Nykyinen näkemykseni: meren maun todella tunsi pisarastakin. Kirja vaikuttaa laaditun silmämääränä tietoisesti ja systemaattisesti, milloin vain mahdollista, pilkata, mustata ja halventaa professori Klingen elämäntyötä. Turhaan vedin 1.10. esille jotain "kotoista Historikerstreitia". Sellainen on aivan liian juhlava ja toisaalta koominenkin termi tähän karkeaan yhteyteen. Ennemminkin pontimena saattaisi olla Suomen idänsuhteessa pitkään suunniteltu ja lopulta Matin päivän 2022 tapahtumien mahdollistama täyskäännös, jonka jyrkän peräaallon nyt halulla annetaan lyödä paasikiviläisen, "Venäjä-mielisen" (!) historianprofessorin muistonkin yli - mieluiten kaiketi ikuisiin upoksiin.
PS II Pitääkö vielä kerran korostaa hermostujille : Kyseessä on minun mielipiteeni. Oman mielipiteen esittäminen taas on esimerkiksi rikosoikeuden emeritus Matti Tolvasen mukaan aina sallittua.
Oliko ”Matinpäivän tapahtumien” eli Venäjän hyökkäyksen aiheuttama täyskäännöksemme eli Natoon liittyminen todellakin pitkään suunniteltu?
PoistaEiköhän Suomen pyrkimys paremminkin ole ollut sodan 1944 jälkeen säilyttää itsenäisyys ja estää vajoaminen Venäjän vasalliksi eli kansandemokratiaksi. Todellisuudessahan venäläisillä oli koko ajan veto-oikeus Suomen päätöksiin, eikä ilman Tehtaankadun lupaa tehty mitään.
Tästä vasallisuhteesta Suomi yritti livetä ja erkaantua mahdollisimman paljon ja kun tilaisuus aivan yllättäen viimein Matinpäivänä 2022 tuli, riitti päättäjillämme - ja kansalla - rohkeutta karata venäläisten otteesta kokonaan.
Tilaisuus aiheutti ”täyskäännöksen”, ei mikään hämärä suunnitelma. Oliko teko viisas, se selviää aikanaan. Kyllähän autonomisessa ja myöhemmin suomettuneessakin Suomessa oli ihan kiva elää, eipä silti.
KemppinenBlogiPäivitys ei ole lastu, pakina eikä tsehovilainen novelli. Vihdoin meille on ilmoitettu sen lajityyppi - veteen leipänä heitetty kivi. Näissä päivityksissä on uusia liikkeitä kolmisen, uusia leipiä jotka eivät liity ja liittyvät yhdeksi.
VastaaPoistaSuomalaisen viisaus asuu intuitiossa jolla maailma sisällä ja ympärillä kohdataan, ei netissä eikä älypuhelimessa. Kun sisällä ja ulkona on sama sävellaji, ihminen on soitin, enemmän kuin tuulikannel. Iloinen nauru, nopea ymmärrys ja maailman kohtaaminen itsen veroisena on suomalaista, petäjäisen paneminen omaan leipään ja toisen auttaminen. Elämän hurmiokas ilo. Metsäinen ja korkeavuorinen tila sisimmässä, taivas lähellä ja pienimmässäkin kohdassa johon tullaan. Meitä johdatetaan kun kuljemme rukoillen. Kristus meissä on samalla Kristus muualla. Kun suomalainen katsoo luontoon, hän katsoo peiliin. Kun peili katsoo suomalaiseen, se ihmettelee itseään.
VastaaPoistaPohjalainen ei ole suomalainen. Se rementää ja suoltaa samalla Suomeen kaikkea epäsuomalaista kuten mustuutta ja fanaattista fasismia, huonointa johtamista, sairaslahkoutta ja höpöykiä, alistamista ja alistumista. Pohjalainen tulee Suomen paikkakunnille ja ottaa ensi töikseen kalliit johtovirat ja raa'alla tunnottomuudellaan listii parhaimpansa ja oikeudentuntoiset. Monta organisaatiota ovat he pilanneet itsensä näköön.
Olisi hyvä laittaa pohjalaiset lentokoneella Afrikkaan ja ottaa sieltä tilalle sikäläisiä. He osaavat laulaa ja iloita, ja välittävät toisistakin. Tai ottaa tilalle lisää ukrainalaisia yrittäjiä, parhaita näkemiäni. He ovat ahkeria ja kunnollisia, luotettavia ja veronsa iloiten maksavia. Nopeita, osaavia ja itsestään ääntä pitämättömiä. Eivät kenenkään hyväksikäyttäjiä eivätkä loisivia tai muuten huijareita.
Mikään hyvä ei Suomeen ole tullut Pohjanmaalta eikä Saksasta. Pohjalaisella ei ole sisäistä ääntä eikä omaatuntoa. He ovat kuin lauta ja latomeri. Kansallispukuja he kyllä palvovat riidellen äänekkäästi oikeasta helman korkeudesta.
Olkaamme siis suomalaisia.
Pohjanmaa on syy Snellmanin törkeydelle. Jumala ei pohjalaisia luonut eikä edes hänen veljenpoikansa. He loivat itsensä naimalla toisiaan, sukuaan. Helsingin sairaanhoitajaopistossa opetettiin oppilaille, pohjalaisillekin, että nämä ovat sairaita sisäsiittoisuuttaan. Toisaalta on mahdotonta uskoa jonkun naivan pohjalaista, pohjalaisenkaan.
VastaaPoistaPohjanmaa on asutettu suhteellisen myöhään, ja sinne on väkeä muuttanut monesta suunnasta. Ei ole pohjalaisiakaan luotu suoraan pohjalaisiksi.
PoistaEräs syy myöhäiseen asutukseen on se että puolet Etelä-Pohjanmaasta oli veden alla ja kohosi viimeisenä jääkauden jälkeen. Ala-Härmässä on "harjanne" joka oli kuivaa maata mutta siitä etelään oli merta pitkälti.
PoistaPohjanmaan (Österbotten) etymologia on hämärä. Siinä kietoutuvat ilmansuunta ja pohja, siis Pohjanlahden pohja (myös esim. Bottenviken). Näin myös kansanrunouden Pohjolassa.
PoistaEi kai Österbottenissa mitään sen hämärämpää ole? Historiallisessa Ruotsin valtakunnassa, jota suomalaiset mieluusti myös Ruotsi-Suomeksi kutsuvat, oli nykyisen Ruotsin puolella Västerbotten, välissä pikkuisen merta ja meren tuolla puolen aivan analogisesti Österbotten.
PoistaVaan moniko tietää, että "Pohjanmaita" on nykyisin peräti neljä kappaletta? On pelkkä Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa
Vähän niinkö Kamala Luonto-strippien pelkkä vuohi ja taivaanvuohi;)
PoistaTarkoitus ei ollutkaan sanoa, että Österbottenissa jotain hämärää olisi.
PoistaKyllä pitäisi olla myös Välipohjan-, Puolipohjan- ja Suksenpohjanmaa,, alavalle seudulle mahtuu.
PoistaLisäpohjanmaiden mahdollisuus on keksaistu kaupungissa, samalla tavoin kuin Higgsin bosoni on ensin keksaistu ja sitten Cernissä hiukkasen kiihdytelty olemaan olemassa. Siinä kävi kaikessa helppoudessaan sillä tavalla että ensin oli sellainen kaupunginosa kuin Töölö. No, ei ihan ensin mutta heille jotka eivät tahdo tietää muusta se on aivan tarpeeksi ja muu on haitaksi joten muu jääköön. Mainittakoon että tämän tapainen ajattelu on hyvin töölöläistyyppistä, jos sitä nyt on kutsuttava ajatteluksi. Voi se olla hard core -töölöläisyyttäkin, kuka tietää?
PoistaMitä seuraa kun toisiaan hylkivä ja tiiviimmin asuva joukko jää sijoilleen ja joka puolelle paitsi merelle rakennetaan ympärilleen kaupunkia, ei ole vaikea hoksata että nimistäkin tulee pulaa ennen pitkää, ainakin hyvistä nimistä.
Kuka nyt huononimiseeen kaupunginosaan tahtoisi, tai muuttaisi asumaan?
No siinä kävi sitten sen asumiskiihdyttelyn kanssa niin että sehän ei se töölöläisyys riittänyt kaikille ja sitä tarvittiin lisää. Näin saatiin aikaan hämmästyttäviä kerrostaloja, asunto-osakeyhtiöitä ja enne muuta maalaisuudsta vapaita ja asenteettomia asukkaita ja sivutuotteena havaittiin että Taka-Töölö on oikea ja olemassaoleva tosiseikka.
Taka-Töölön kanssa sittemmin niin että sinnehän muutti virkeämpää ja hauskempaa väkeä, saakeli. Tätä ei voitu aivan kaikin tavoin hyväksyä, no - Yhdyspankki kyllä mutta Oravapankki ei, ja siellä alkoivat sanoa Töölön konttorinsa olevan Keski-Töölössä, jota ei ole olemassakaan, ei ainakaan kaupungin asemakaavassa.
Linnunlaulun talot ovat Itä-Töölössä. Kaikki tämä, paitsi se pirullinen bosoni on tietenkin Helsingissä jonne ei ole mikään pakko tunkea ellei ymmärrä mitään hiukkasfysiikasta. Kaikkein kielletyintä on matkiminen, tätä ei voi missään olla, vain Helsingissä, ja silloinkin apulaiskaupunginjohtajan on syytä olla varuillaan, jostain saattaa olla tänne tunkemassa joukko mistään mitään ymmärtämättömiä juntteja joiden mielestä Linnunlaulu on nätti ja vanhat kerrostalot kivoja ja sotkee koko kaupunkiympäristösuunnittelun.
Auta armias jos niitä rupeaa tulemaan niistä pohjanmaista. Nehän rakentaa itte talonsa!?
Tööölöööstä (montako öötä nimessä olikaan?) en tietäisi mitään jos sitä kuppaa ei olisi ajettu sieltä maanpkoon tohon naapurikuntaan. (Asian arkaluonteisuuden vuoksi en kerro oman asuinkuntani enkä kupan nykyisen kotikunnan nimeä.)
PoistaEi siinä ole kuin kolme öötä, missään taivutusmuodossakaan, paitsi illatiivissa, joka on Töölöön, ei Töölööseen.
PoistaKaikki amerikkalaiset näyttävät olevan Pohjanmaalta ja kaikki Pohjanmaalla usalaisia. Se ei ole ihme eikä mikään.
VastaaPoistaOikeiston ansiosta Pohjanmaalle saarahan kasakoita piankin.
VastaaPoistaOlisi vihapuhuntaa sanoa, ketkä kaikki ovat pohjalaisia, ja kertoa, mitä he ovat saaneet aikaan.
VastaaPoistaPohjalainen voi lähteä Pohjanmaalta mutta pohjalaisuus ei hänestä. Tuskin lestadiolainen moraalikaan, vaikka se on moraalittomuutta.
VastaaPoistaPohjanmaalla leivotaan vieläkin ässiä. Ja halataan pässiä.
VastaaPoistaOlin opettajana Pohjanmaalla mutta en ole niin turmeltunut että haluaisin kertoa tai edes muistaa millaista se oli.
VastaaPoistaTarttuuko pohjalaisuus syyttömiinkin?
VastaaPoistaOnko oikein puhua julkisesti siellä pohjalla olevista, vaikka eivät he sieltä ikinä nouse?
VastaaPoistaNuijat ovat sotaisia rauhanakin. Eli ei heillä ole rauhaa. Pahin militarismi on pohjalaisuutta.
VastaaPoistaPohjalaisuus on uskonto joka palvoo puukkoa selkään iskettynä ja sotaa valmisteltuna, toteutettuna ja ihannoiden muisteltuna.
Kun UKKlla ei enää ollut mustaa nuoruutta, hän nosti sieltä kapteeniksi ja polvi polvelta eri alojen johtoon kaikkein julmimmat ystävänsä eli pohjalaiset hengenheimolaisensa.
Kun pohjalaisäiti kantoi pirtissä tusinan lapsensa jälkeen tyttönsä vauvaa hän käveli tämän oksennuksessa kuin matolla. Unohtumaton näkö- ja muu aistimus. Lie tavallinenkin tasaisella lahkolaisalueella.
VastaaPoistaMissä lapsiin kohdistuvaa seksuaalista, henkistä ja muuta väkivaltaa on eniten, siellä talojen ikkunat ovat läskistä.
VastaaPoistaPohjanmaalla ei ollut järkyttävä yllätys apukoulutasoisen oppilaan puukkotouhu luokassa, vaan oppilaitten ainekirjoitukset. Miten sellaista voi olla?
VastaaPoistaMuualla maassa lahkolaislapsilla on koulussa vaikeaa henkisesti ja he lopettavat usein keskikouluun, mutta Pohjanmaalla koulu on heille kuin kotiolot, koska enemmistö oppilaista ja opettajista on pelastettuja, uskomassa.
Juuri näin kun kerrot. Veljentytär lähti menneenä vuonna lukioon Tampereelle. Kun koulua oli käyty viikko, niin neiti ilmoitti, että hän haluaa heti erota kirkosta, koska on pohjanmaalla saanut aivan kylliksi Jeesusta ja Jumalaa. Hän halua ainakin nauraa ja iloita ilman moisia kavereita, joilla nauru- ja hymykieltoa perusteltiin.
PoistaKun pohjalaislasta sosiaalistetaan, niin mihin ja millaiseen, on surku ajatella, ei hupaisaa.
VastaaPoistaOnkohan nyt kommenteissa sekoitettu eteläpohjalaisuus (körttiläisyysaluetta) ja keskipohjalaisuus (lestadiolaisuutta)? Eri murrealueitakin ovat.
VastaaPoistaJoo, pohjalaisuutta on todella montaa eri sorttia, niin etnisesti, uskonnollisesti kuin mentaalisesti. Keski-Pohjanmaan suomenkielinen puoli kuuluu itäisten savolaismurteiden alueeseen, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaista poiketen. Ja viimeksi mainitutkin ovat keskenään kovin erilaisia.
PoistaSamaa pohjalaisuutta edustavat alueen lestadiolaiset, körttiläiset, helluntailaiset ja muut vastaavat. Nykysuuntaukset ovat suoraan trumpilaisesta Amerikasta. Kaikkien näiden kiihtymistä Israelin sotatoimien myötä voi seurata vaikka kammottavasta TV7:stä. Jako minä+me / muut on alku monelle vaaralliselle, jopa hengenvaaralliselle asialle. Nuoria itsemurhakandidaatteja ja muita uskonnon ja sen politiikkakäytön sairastuttamia riittää, ja tämän julkistaminen ja muuttaminen on jokaisen vastuulla. Suomi sairastaa, älä ammu tervehdyttäjiä.
PoistaEivät nykykörttiläiset ole tuollaisia, tuskin lestadiolaisetkaan.
PoistaKeski-Pohjanmaa ei kuulu savolaismurteiden alueeseen vaan ns. Savon kiila työntyy länteen Järvi-Pohjanmaata pitkin. Eli Etelä-Pohjanmaan puolella. K-P:n puolella savolaisvaikutus on vähäisempää. Oma murteeni, joka on peräisin kolmen Pohjanmaan rajoilta, luetaan nykytutkimuksessa lounaismurteisiin.
PoistaTympeää, roskakommentteja suoltaa tänne edelleen joku. Eikö Kemppi voisi moderoida vähän.
VastaaPoistaSamaa mieltä.
PoistaMinä moderoin ikiaikaiseen ja helppoon tapaan lukemalla vain ne kommentit jotka saavat mielenkiinnon hereille.
PoistaJos on moderoitava niin käykööt Vatikaanissa pukemassa pöksyjä patsaille. Päättäkööt itse millaiset koska ei se siihen jää, aina ilmestyy joku joka on samaa mieltä. Ei näy pöksyjä, vieläkään. Miksei? Tympeää, moderoikaa paremmin.
Hitlerit eivät lauo roskaa vaan puhuvat niin että miljoonat hurraavat.
PoistaPohjanmaan rata pelitti 1880-luvulla. Se oli uutta. Alussa aina kun juna pysähteli, matkustajat kurkkivat levottomasti ulos junan ikkunoista.
VastaaPoistaKonnari tulee verkkaisesti vaunuun ja näkee kysyviä ilmeitä: "Ei oo mitä hä'ttee, ei tää oo ku verenottopaikka."
Santeri Alkion häjykuvaus romaaneissa Puukkojunkkarit ja Murtavia voimia on vaikuttavaa. 1860-luvun suuret nälkävuodet veivät häjyiltä hohdon. Komeus katosi, kun häjyt kahleissaan näkivät nälkäisten kerjäläisten pitkät jonot. Joukossa niitä, joilta he olivat tappaneet perheenisän. Etelä-Pohjanmaalla oli ennen nälkävuosia eniten väkivaltarikollisuutta, sittemmin vähiten.
VastaaPoistaNäin pohjalaisena edellä olevaa on huvittavaa lukea. Toki tiedetään nämä monet pohjalaisuuden puutteet. Pohjalainen on silti vain sana ja sen tarkoittamat oliot hyvin erilaisia keskenään. Jopa körttiläisyydessäkin on sekä hyvät että huonot puolensa. Kovasti fanitan niitä hyviä puolia.
VastaaPoistaKörttikansaa huiveineen ja lapikkaineen löytyy (ainakin ennen löytyi) myös Savosta, ja siellä enimmäkseen Nilsiästä.
PoistaSyvärinjärven Aholansaari Puavo Ruotsalaisen toimesta oli sitä herännäishuaroo varten vasiten asutettu.
Nyt tuo suari on valjastettu turistipyydykseksi, mutta kaippa siellä rukkoillaankin yhä kuv vuan muulta synnissä rypemiseltä ehätettään.
Maan parhaisiin kuuluva kirjallisuuden professori kertoi avoimesti lehtihaastattelussa kokemuksiaan Oulun yliopistossa, ihan toiselta puolen Suomea lähtöisin olevana. Jäikö kenenkään toisen mieleen, miten ystävällisyys, hymy ja normaali inhimillisyys tulkittiin Oulussa ja miten siihen reagoitiin?
VastaaPoistaMikä siinä voi olla niin vaikeaa kertoa professorin ja lehden nimi tai jopa laittaa suora klikki haastatteluun?
PoistaEhkä professorissa oli oululaisten mielestä iloista, luotevaa karjalaisuuttakin pahempia asioita. Nainen, hyvä ihminen, loistava tieteentekijä, kaikille samanlainen ja yhtä avoin ja ystävällinen, ei keskusta-oikestoa vaan sosialidemokraatti.
PoistaIte asuin kymmenen vuotta Savossa ja ahistuin. Ei siellä(kään) huumorin kukka varsinaisesti kaunis ollut, umpikieroa viäntämistä ja kiäntämistä kyllä piisasi. On raskasta, että vastuu jää todella kuulijalle.
PoistaSavolaisille satiiri ja ironia ovat muuten täysin tuntemattomia retoriikan ilmenemismuotoja. Paitsi jos pitää itsensä kehumista käänteisellä tavalla (näennäinen vaatimattomuus, vähättely jne.) jonkinlaisena itseironiana. Minä en pidä.
Minä savolaisena olen oleillut mm. Rauman seudulla ja Turussa ja voi että tykkäsin ihan kaikesta siellä, ihmisistä eritotenkin. Myös Nuuskakairan Lapissa tykkäsin kaikesta, ja Tampereellakin, mutta mokasin siellä itse. Piäkaupunkiseudulla oleiluista on niin kauan, että nyt muistista kaivautuu esille vain alituinen kiire jonka syistä ei aina tullut edes selvyyttä. Ihmiset sielläkin ylipiätään olivat ihan kivoja, mutta ehkä siksi, koska tuolloin vielä olivat melko tuoreita Savosta muuttaneita suurin osa. Nykyisistä en tiijä sillä maahanmuutto on mullistanut eteläisen osan maastamme varsin perusteellisesti. Uutisointien mukaan kovasti siellä huumeet ja väkivalta tapetilla on ja suurimmat tekijät niissäkin piireissä ihan supisuomalaista verenperintöä. Koulujen levottomista oloista kiirivät tiedot kauhistuttavat: Kuinka kauan opettajat jaksavat?
PoistaKainuun kansa on hieman tönkkösuolattua porukkaa äkikseltään, vaan kylläpä heidänkin joukoissaan lomittelee kun vain ei erehdy pitämään itseään liian tärkeämpänä ja etevämpänä kuin on.
Karjalaiset naiset ovat mukavan hersyvii ja miehet semmosii lörtsyläesii jotta!
Savosta savolaisena minun on paha mennä kovin tarkkaa analyysiä tekemään, mutta kyllä sielläkin vastuuta osataan ottaa kun tiukka paikka tulee. Ja ihan löysässä arjessakin, sillä eihän meitä elossa enää olisi ketään kun savolaisten laulussakin kynsistä kylmenevistä kerrotaan.
Jatkan vielä eri murrealueisiin tutustumiskertomustani.
PoistaMinulla on ollut naisystävä, joskus useampikin pitempiaikainen hellu eri puolilta Suomea ja siinä jos missä pääsee myös maakunnassa asuvien muiden sydämiin kurkkamaan, tai omasta käyttäytymisestä riippuen joskus myös sappeen.
Minulla ei ole pahaa sanottavaa tapaamistani naisista, vain ihania muistoja joita nyt eläkeiänkiikussa (ei siinä oksanhangassa heilahtelevassa naruisessa) tässä muistelen jopa päivittäin ja mietin, että mitähän kenellekin kuulunee ja onkohan enää elossakaan...
Pitäisiköhän laittaa Tarja Närhin Sekahaku-ohjelmaan musiikkitoive ja pyytää, että kertoo kaikille oheisessa listassa olevalle viidellekymmenelle ensimmäiselle terveiset humppamieheltä Savosta.
Kiitos että vihdoin ollaan asiassa, pohjalaisten ja siis keskusta-oikeiston epädemokraattisessa vallassa. Oletko huomannut heidän asemaansa, päätös- ja toimivaltaansa ja vaikutustaan kirkossa, mediassa, lehdissä (päätoimittajat ym. toimittajat, omistajat), oppilaitoksissa (kirjantekijät, professorit, dekaanit, rehtorit), suunnanantajina kaikelle vähänkään tärkeälle? Oletko tehnyt asialle jotakin vai myötäiletkö heitä kaikkialla etuja saaneena ja uusien etujen toivossa itselle ja jälkikasvulle?
VastaaPoistaAluksi ihan herkistyin savolaisena lukemaan kaipaamaani pohjalaisuuskrittiikkiä. Sitten huomasin kirjoittajan itsensä kuuluvan kritisoimiensa luokkaan ja lahkoon.
VastaaPoistaEi kai tällaisissa sisllöissä voi objektiivisuutta ajatellakaan, mutta kunnon satiiria lukisi mielellään.
Onkohan täällä lahden takana KD:n puheenjohtajana 2006-2014 toiminut Göran Hägglund aliupseeri Hägglundin sukua? Hänellä on suomenruotsalainen tausta.
VastaaPoistaSaattaa olla että olemme tässä nyt Kemppisen blogihistorian ala-arvoisimmassa kommenttiketjussa.
VastaaPoistaIhmettelen.
Jotkut suoltavat tänne sisältöään. Ikävä lukea sellaisia pärskäyksiä.
PoistaOikeistolaiset eivät kakkanna. Parhaan tuntemani professorin oppilaat olivat puhuneet keskenään hänen ollessaan nuori opettaja alakoulussa, ja hän kuuli sen. He olivat ihastelleet opettajaa ja maininneet että hän ei koskaan käy vessassa, ei kakkaa eikä pissaa. Enkeli?
PoistaKoskeeko tämä myös hallituksen oikeistolaisinta puoluetta?
PoistaSuomalaiset eivät ole mistään kotoisin, eli useimpien juuret ovat sieltä, täältä ja tuolta.
VastaaPoistaYksi esi-isäni muutti ruotsinkielisen Pohjanmaan jyrkimpiin kuuluvalta nimekkäältä sota- ja äärioikeistokiihkoiselta paikkakunnalta sinne, missä osa sukuani vietti vuosia muutaman sukupolven verran.
Hän perusti siellä yrityksen, kuten muukin yrittäjäsuku oli paikkaseudulla tehnyt. Mutta tämä tuffa oli toista maata kuin muut omaiseni.
Eräs alainen, palkollinen, uskalsi pyytää vapaapäivää perheenjäsenen kuoleman takia. Tuffa ärjäisi: Ne koole ko koole, me tehrä työ.
Jukka Kemppinen, kiitos lisävalaisevasta tekstistä. Ruma faltesmanni Hägglund jätti jälkipolville tutkittavaa ja tulkittavaa.
VastaaPoistaKalunkirja poukkooli luokka-Suomen lautasella: faltesmannin naapuri pisteli puuroa puulusikalla. Verreimmät näkivät ensi kertaa hopeaa kihlareisulla Vaasan kaupungissa. Amerikan-mainareilla oli kultakello liivinsä plakkarissa.
Tunnistin heti Rannanjärvi-laulun. Isu eli isoäiti (s. 1888) lauloi sen pohjalaisviisujen kerääjälle näin: ”Kun Rannanjärvi haurathin, niin härmälääset itki, / kun Rannanjärven veri oli juassu Rytinevan ojaa pitki. Kun Rannanjärvi haurathin, ei kirkon kellot soinu. / Ei siälä pappi saarnannu eikä lukkari laulaa voinu.”
On häikäilemätöntä käyttää pohjalaisten omia sanoja ja tekoja heitä vastaan. Eiväthän he voi pohjalaisuudelleen mitään.
VastaaPoistaMikä ihmeen hyökkäys täällä on menossa pohjalaisia kohtaan?
VastaaPoistaItse umpihämäläisenä arvelen, että ilman pohjalaisia täällä puhuttasiin nykyään venäjää ja oltaisiin mukana denatsifioimassa Ukrainaa siinä missä muutkin burjaatit.
Samoin ilman pohjalaisten yritteliäisyyttä Suomi olisi vieläkin kurjemmassa kunnossa taloudellisesti ja sitä kautta haaveet hyvinvointivaltosta olisivat entistäkin hatarammat.
Oma uhonsa ja itsetuntonsa toki pohjalaisilla on, mutta pitäisikö noita olla ripaus myös meillä muilla?
Ilman pohjalaisia täällä olisi työelämä, vanhustenhoito, kirkko, media ja some pohjoismaista hyvinvointitasoa.
PoistaToisena hämäläisenä ajattelisin että ilman hämäläisiä, tämä maa olisi sortunut jo aikaa sitten omaan hulluutensa.
PoistaLienee kysymys siitä että tällä harhautuneella aktivistilla on sellainen käsitys että Kemppinen olisi Pohjanmaalta kotoisin ja siellä syntynyt. Erehdyksiä sattuu, nyt se hänet myös paljasti.
PoistaKeskustelussa ei ole puhe Pohjanmaasta, henkilöistä tai muusta sellaisesta. Vaan Suomesta, isänmaasta, ja oikeudesta ja kansanvallasta. Jopa hyvinvoinnista, ja mikä merkillistä, kaikkien.
PoistaWikipedian mukaan Kemppisen syntymäpaikka on Kauhava.
PoistaUseassa lehdessä on kirjoitettu rehellisesti pohjalaisesta lestadiolaisten yrityksistä, ja toivon että myös Kalliokoski ja muut pohjalaislähtöiset toimittajat kirjoittaisivat. (Läheinen opiskelukaverini K. Kalliokoski ansaitsisi hänkin lehtikirjoituksia elämästään, hän kuoli jo kauan sitten.)
VastaaPoistaNäitä yrityksiä tunnetaan koko maassa, jonne ne ovat levittäytyneet.
Yrityksissä nuoria lestadiolaisia laajojen artikkelien mukaan simputetaan maksamalla heille olemattoman huonoa palkkaa ja ostattamalla heillä itselleen tarvikkeet ja välineet, jotka kuuluisi firman ostaa.
Lehtien mukaan nuoret sitoutetaan firmoihin lestadiolaisuudella.
Samoilla firmoilla on haaraosastoja eri puolilla. Paikkakunnallani työntekijöinä oli joukko nuoria veljeksiä ja muita toistensa lähiomaisia. He eivät pitäneet läheskään kaikkea asiakkaille lupaamaansa. Työn jälki oli kaukana ensiluokkaisesta. Joskus he puhuivat asiakkaille uskon asiaa. Kokemukset yrityksistä ovat järkyttäviä ja omakohtaisia.
Näiden firmojen tapa on lehtiartikkelien ja kokemuksen mukaan seuraava. Ne tuppautuvat vanhusten koteihin puoliväkisin ja hurjalla paasauksella ja paikkansapitämättömin väittein puhuvat vanhukset kumoon ja saavat näiltä nimen sopimukseen muka välttämättömästä, kiireellisestä ja aina kalliista ja tarpeettomasta isosta remontista, esim. kattoremontista.
Olisi arvokasta julkaista näistä pohjalaisyrityksistä yhä lisää uutisia ja dokumentteja.
Ja tietysti kaikesta asiaan liittyvästä. Kiitos että totta kertovia kommentteja on tässä ketjussa.
Viikonloppu edessä, uskaltaakohan enää ottaa ’Pohjanmaan kautta’?
VastaaPoistaRohkeat pohjalaiset ovat aina uskaltaneet. Toivo Kuula ei ole ainoa jolle sitten kävi kuten kävi.
PoistaEn suosittele niille joilla on hiljattain ollut kohtaus. En suosittele raivokommettejakaan, jos joukossamme on ihmisiä. Ihmiset voivat murtua ja kuolla. Toinen juttu, jos täällä on tekoihmisiä ja tekoälyä, jotka luukevat kaikkia koneiksi ja esineiksi. Heihin ei mikään puhe tehoa.
Nyymille nro 2. Harha, että kommentaattorin terveys ja henki olisivat jonkin arvoiset ympäristössä, jossa murhamiehet, suurrikolliset, raain maskuliinisuus ja puukot ovat hauska hupi ja fanituksen kohde.
PoistaMitähän tädit tarkoittivat sillä, että Kosolan kaliiberin näki ”jo” Mäntsälän kapinassa? Eikö se tapahtuma ollut Lapuan liikkeen loppu, liike kiellettiin muutama kuukausi sen jälkeen.
VastaaPoistaYhä sama Härmän veri virtaa suonissani.
VastaaPoistaPohjalaiset tunnetusti ovat parhaita kaikista, heitä muu Suomi tarvii aina (vanhaa työväenlaulua mukailin). Kukapa ei olisi kuullut pohjalaisista suurmiehistämme mainittavan! (Gunnar Palander/Suolahtea mukailin.)
VastaaPoistaMutta pohja se on pohjalaisenkin säkissä. Muistelkaamme vaikkapa prof. Aulis J. Alasta, tuota vapaudenajan ja kustavilaisen ajan ja paljon muun verratonta tutkijaa. Kun nuori Juha Siltala astui näyttämölle väitöksellään Lapuan liike ja kyyditykset 1930, ei yhtään auttanut vaikka oli kirjoittanut esipuheen "Pohjanmaan junassa". A.J.A. antoi muistelmissaan jylisevän tuomionsa: - Koko väitös olisi pitänyt hylätä! Näillä lakeuksilla ei jumal'auta pilkata Kosolaa (et pares)!
Entä Ylikangas! Onnistui ensi alkuun harhauttamaan Alasenkin "terävällä tieteelle puukkojunkkareista". Mutta sittemmin "Heikille" näytettiin perusteellisesti oikea paikkansa Ilkassa. Suurin ansio tästä kuului eräälle henkisesti "omillaan toimeen tulleelle" matematiikan ylioppilaalle, maineikasta pohjalaissukua hänkin.
Jokaisen pitäisi iloita siitä mahdollisuudesta jonka Kemppinen on meille henkilökohtaisesti varannut, nimittäin vapaasta keskustelusta ja oikeudesta esittää mielipiteensä. Keltään sitä ei ole evätty, ei edes niiltä jotka jotakin epämiellyttävää, mutta ei tarttuvaa, ovat tänne roiskaisseet.
VastaaPoistaSinänsä mielenkiintoinen seikka on se että pohjanmaalaisuudesta on joidenkin toimesta tehty jonkinasteinen rasite ellei peräti rasistinen kuormitus. Muinaisina aikoina heimojen välillä oli ikäviä kiistoja eikä niitä enää haluta. Kaikkea voisi silti tapahtua. Joka ei tahdo tätä uskoa, katsokoon mitä on tapahtunut viime vuosikymmeninä esim. Kataloniassa ja Baskimaassa ja Pohjois-Irlannissa.
Tällä on kosketuskohtansa tämän hetken maahanmuuttokeskusteluun. Meillä on tavattoman pieni kansa, vaikkakin vahva ja sitkeä. Kuitenkin taloudellinen kykymme on erittäin heikko, verrattuna melkein mihin tahansa Euroopan valtioon. Tarvitsemme uusia asukkaita Suomeen kun kerran halu lisääntymiseenkin on nuorilta valtaosin kadonnut. Heitä pitää valita jottei potentiaalisia terroristeja saavu. Maahanmuutto ei ole ongelmatonta kuten Ruotsi todistaa. Tulijoiden on pakko integroitua maamme kulttuuriin, kieleen ja tapoihin. Jos tulijat gettoutuvat ovat suuret ongelmat varmat. Kieli on tässä avain kaikkeen. YLE puolestaan on tekemässä karhunpalveluksen integraatiota vastaan tuottamalla vieraskielisiä uutisia ja ohjelmia jotka heti passivoivat tulijat eikä intoa kielen opiskeluun synny ja samaan aikaan hyvä sosiaaliturva työntää samaan suuntaan.
Ei tänne kukaan tervejärkinen ole tulossa koska ei ole selvästikään tervetullut muuta kuin nöyräksi orjaksi.
PoistaAsiallisen järkevää puhetta.
PoistaSuomen eräs ongelma on työllisyyden paradoksi - meillä on yhtä aikaa valtava työttömyys ja huutava pula pätevistä ja motivoituneista tekijöistä.
Eräs syy on passivoiva sosiaaliturva. Ikävä kyllä se passivoi etenkin eri kulttuuureista tulleita. Kun saman tai jopa enemmän saa tekemättä mitään (laillista), miksi vaivautua (muihin kuin pimeisiin hommiin)?
Karkeasti kiteyttäen ongelman ydin on siinä, että talous- ja sosiaaliasioista päättävät samat tyypit ja valtikka on vankasti jälkimmäisen osaajilla.
Tärkeää on sekin, saako kevytrakenteinen turpiinsa jo Kauhavan asemalaiturilla vai vasta kylänraitilla.
VastaaPoista