Luolassa

Esimerkki löytyi nenän edestä.

Mietimme muuten vain, miksi myös skifi on jotenkin luisumassa muodista. Ajattelin että kun dystopiaa eli tuhonäkyä ei tarvitse enää kuvitella.

Kakkosia ja nollia. Covid 2020. Hyökkäys Ukrainaan 24.02.2022. Näiden jälkeen kaikki on ollut jotenkin toisenlaista. Ja muistan hyvin monta vuosikymmentä ja kymmenvuotiskautta. 

Niille, jotka eivät oikein jaksa lukea, tuossa yläpuolella on syntymävuoteni, 1944. Silloin oli meneillään toinen maailmansota. Isäni oli tullut Lapin sodasta Kauhavalle kaksi viikkoa aikaisemmin ja kertoi, että sillä lennolla hän voi pahoin. Se oli ainoa kerta. Satoja sotalentoja.

Olen nähnyt vain osia lentokoneesta, jollaisella isäni lopuksi lensi. Museossa on pommikoneista vain Blenheim Tikkakoskella. Minua ei olisi saanut pommittajan paikalle Junkers Ju 88:n pleksistä rakennettuun nokkaan edes huonoilla köysillä.  

Rauhansopimuksen johdosta kaikki pommikoneet ja melkein kaikki hävittäjät myytiin tai käytännössä kai annettiin firmalle, jonka nimi oli ollut “Viipurin romu ja lumppu”. Oli se hyvä kauppa. Kuschakoffin firma ja sen omistaja olivat muuttaneet nimen ja sukunimensä jo ennen sotia muotoon Kuusakoski, ja tehdasrakennus Espoon Kauklahdesta oli saatu käyttöön sotien jälkeen. Ilmavoimien koneiden alumiinille ja kuparille aivan varmasti oli käyttöä. 

Mutta 2020-luvulla tapahtui valtava muutos. Jokainen tuntee sen luissaan. Kyläily ja seurustelu vähentyivät. Ihmiset alkoivat pelätä toisiaan. Epäluuloon ja vastanmielisyyteen tukeutuvat poliittiset liikkeet alkoivat kasvaa hyvin nopeasti. Presidentit ja sellaisiksi pyrkivät huomasivat keskittyä toisten haukkumiseen, kun ennen keino oli ollut itsensä kehuminen.

Varoittelusta huolimatta pidän eräitä Ranskan strukturalistien ajatuksia hyvinä. Ei ihme. Olin pakkoranskan kannattaja jo koululaisena. M. Foucaultin nimissä on häntä edellisen sukupolven oivaltama “episteeminen ruptuura”. Se on tieto-opillinen katkos. Tieto-oppi (epistemologia) tutkii tiedon mahdollisuuksia, luonnetta ja rajoja.

Esineistä tietosanakirjassa mainitaan nykyisin, että joku kuuluisa henkilö ei kirjoita tietokoneella, vaan mekaanisella kirjoituskoneella (Tuuri) tai kynällä (Paul Auster). Kaikki muut ovat siirtyneet laitteesta toiseen laitteeseen. Vielä parempi esimerkki on hiilipaperi. Se kyllä katosi valokopion tulon jälkeen, eikä haikailijoita taida olla. Tai ei sitä tiedä - ehkä joku kirjoittaa Remingtonillaan vielä silkit. Kopiot tehtiin silkkipaperille (20 g neliömetri, kun xeropaperi painaa 80 grammaa).

Kun joku kysyi - jo Altamiran luolasta löydettiin kivestä koverrettu astia, joka oli ollut ehkä lamppu. Altamira oli siis ensimmäinen maalauksin koristettu luola, ja alan tuntijat pitivät sitä petoksena tai lasten kepposena. 

Keitto- ja säilytysastioita ajatellen keramiikka oli sensaatiomainen keksintö. Vanhin varmasti ajoitettu ja tunnistettu ruukun sirpale on noin 25 000 vuoden takainen.

Tuossa mainittiin episteeminen ruptuura eli käsityskannan muuttuminen. Kaikki tiesivät, etteivät alkukantaiset ihmiset osaa, voi eivätkä tahdo piirtää, koska heillä ei ole mieltä, käsitystä eikä ymmärrystä. Kun lähellä kokousta pitäneille arkelogeille tarjottiin tilaisuus tulla Altamiraan katsomaan itse, ainutkaan ei tullut.

Vielä paljon rajumpi ruptuura oli äskettäin ilmestynyt Darwinin “Lajien synty”. Periytyykö ihminen apinoista vai arkkipiispoista? (Viittaus T. Huxleyn repliikkiin). Vastakkainen mielipide on yhä voimissaan, mutta Darwinin kirjaa myytiin sen ilmestymispäivänä 1250 kappaletta. Se lienee edelleen kaikkien aikojen ennätys. Siis johdonmukaiesti eriteltyyn aineistoon perustuvassa tieteellisessä kirjallisuudessa.