Sivun näyttöjä yhteensä

6. syyskuuta 2023

Maailmanaivo


H.G. Wells oli vuosikymmeniä kuuluisin englanniksi kirjoittava. Hän kuoli 1946, jolloi hän oli ehkä maalman kuuluisin kirjailija.


Olisi aihe esitellä unohtuneita taiteilijoita. Samaan suuntaan kuin Wells 1900-luvulla Alexander von Humboldt 1800-luvulla vaikutti  mielenmaisemaan enemmän kuin kukaan.


Humboldt oli tiedemies - etenkin naturalisti - ja sellaisena tutkijan ja tutkimusmatkailijan perikuva. Silti hän oli oikeastaan taiteilija ja etenkin julkkis. Kun hän tuli Väli- ja Etelä-Amerikan matkoiltaan paikkakunnalle, The New York Times vetäisi koko etusivun. Presidentti oli käsi ojossa vastassa ja väänsi itkua.


Wells kirjoitti aina ja kaikessa tieteestä ja koulutuksesta, ja oli taiteilija. Hänellä oli sama kirous kuin saksalaisella edeltäjällään: aivan uskomaton älykkyys ja kirjallnen tyyli, jolla peittää sen. “Aikakone” ja “Tohtori Moreaun saari” olivat varhaisia sensaatioita. Orson Wellsin radiolle tekemä “Maailmojen sota” oli myöhäinen sensaatio. Pitää paikkansa, että hän ymmärsi raide- ja autoliikenteen sekä lentokoneet, maailmansodan seuraukset ja atomipommin sekä eräänlaisen esi-Wikipedian vuosikymmeniä ennen kuin ne oikeasti tulivat.


Johtopäätökset olivat johdonmukaisesti vääriä. Ihmiskunnan kohtalo on sukupuutto. Kaupungit eivät kestä ilmasotaa pommituksineen jne.


Kilpailija, itse George Orwell, pilkkasi 1940 Wellsin keksimää “Yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta”, jonka YK sitten omaksui. Kaikki ihmisolennot syntyvät tasa-arvoisina.


Wells kyllä mainitsee näyissään kannettava koje kourassa, nappi korvassa kulkevan ja höpöttävän ihmisen. Silti - kuten keskustelukumppanini eilen mainitsi Asimovista - viestinnän mullistuminen on hämmästyttävästi asia, jota oikeastaan kukaan scifi-ihminen tai fantasti ei käsittänyt ennakolta. Emmekä itsekään käsitä, vaikka olemme eläneet sen. Samassa eilisessä keskustelussa toinen mainitsi murheellisena, miten lähdettiin kävelemään hankalilla ajosaappailla, kun moottoripyörä jysähti metsätaipaleelle. Itse muistan, miten bensa loppui kaksi kilometriä ennen paikallista Shelliä, eikä ilkeäksi tiedetty myyjä suostunut lainaamaan trattia. Jouduin sommittelemaan sellaisen mainosesitteestä, kun kävelin takaisin autolle litra bensaa lasinpesunesteelle tarkoitetussa purkissa.


Minulla oli siis Nokian raahattava puhelin, kun  vein läheistä leikkaukseen Tukholmaan 1992.


Wellsin 1930-luvulla esittelemä “pysyvät tietosanakirja” ja “maailmanaivo” ovat mahdottomia, koska emme tiedä, mitä kakkea emme tiedä.


17 kommenttia:

  1. Maailmanaivoja on ollut ajoittain jo ennen Wellsiä. Heillä on ollut voimakas näkemys sen hetken tilanteesta ihmiskunnassa ja visio lähivuosikymmenien tulevaisuudesta. Harvat siihen kykenevät. Usein he ovat olleet monitaitoisia "renesanssi-ihmisiä". Heissä on yhdistynyt aistiherkkyys, syvällinen äly ja ajattelu sekä herkkyys tajuta heikkoja signaaleja yhteisöissä.

    J. W. Goethe kuuluu tähän joukkoon vaikkei hän laajemmin esitellyt futuristisia näkemyksiä. Hän oli erittäin monitaitoinen, ainakin omasta mielestään, jos kirjoihinsa on uskominen. Hänellä oli kuvataiteellisia taipumuksia ja osasi soittaa. Lisäksi hän sävelsi, jos en aivan väärin muista, peräti oopperan. Runoilijana hänet kaiketi parhaiten tunnetaan maailmanmatkaajan roolin ohella. Hän ei ehkä olisi aivan kärjessä kun mailmanaivoja kartoitetaan mutta hän on innoittanut miljoonia ihmisiä sekä lukuisia säveltäjiä ja muiden taiteenalojen ihmisiä.

    VastaaPoista
  2. Että edes itse käsittäisi miten "kehitys on kehittynyt" omanakin elinaikana, huvittelen sellaisilla anakronismeilla, että löisi muovisen kapulan Uno Cygnaeuksen käteen ja kehoittaisi häntä sillä soittamaan Anchorageen... Tai näyttäisi tulitikukkuaskin kokoista muovipötkyä August Ahlqvisttille ja väittäisi sen sisälle mahtuvan 100 Kiven "Seitsemää veljestä"... Pähkähulluna tietysti kumpikin minua pitäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitin, että hulluna minäkin olisin itseäni pitänyt, jos tällaisia älyttömiä ajatuksia olisin yksikseni vintillä itsekseni ajatellut.

      Poista
    2. Seitsemänsataa veljestä vasta olisikin Ahlqvistin hulluuteen sortanut.

      Poista
    3. Mistäs se ottas ne kuussataa urhoollista.

      Poista
  3. Koska joku toinen peri ko. kirjan isoisäni hyllystä, oli mun hankittava se itse: Wells - Huxley - Wells, Elämän ihmeet. Kaikki mahdollinen trilobiiteistä ektoplasmaan, ja kirjalla painoa perheraamatun kuvitetun version verran.

    Saunan vieraskamarissa olivat toki tädin Tarzanit, Marsin sotavaltiaat ja Riksin sarjaa leegio.

    Mutta elämän ihmeisiin kannattaa aina palata, kun Dawkins alkaa kyllästyttää.

    VastaaPoista
  4. H.G. Wellsin Uusi Maailman Järjestys -teoksessaan 1940 esittämä alustava esitys Ihmisoikeuksien julistukseksi on erikoinen kokoelma sekalaisia toiveita, utooppinen ja sosialistinen paketti, vaikka tuossa vaiheessa irtisanoutuikin reaalisosialismista. Julistus sisälsi seuraavat punktit:
    1. Oikeus ravintoon.
    2. Oikeus koulutukseen.
    3. Oikeus saada palkkaa valitsemassaan ammatissa.
    4. Oikeus vaihtoon.
    5. Oikeus oikeussuojaan.
    6. Oikeus vapaaseen liikkuvuuteen.
    7. Oikeus olla joutumatta vangituksi epäoikeudenmukaisesti.
    8. Oikeus olla vapaa harhaanjohtamisesta, joka voi aiheuttaa kärsimystä tai loukkaantumista.
    9. Oikeus olla joutumatta kidutetuksi.
    10. Oikeus olla yleismaailmallisten ihmisoikeuslakien alainen.
    Ehkä hänen kirjansa lukemalla saisi hieman osviittaa, miten ja miksi juuri nämä näkökohdat? Hänen tavoitteidensa sanottiin olevan sosialistisia, utooppisia ja kosmopoliittisia, kuten esim. maailmanvaltion muodostaminen, joka onkin osoittautunut erittäin vaikeaksi touhuksi. Nythän viime vuosikymmenet ovat olleet silkkaa alamäkeä maailmanyhteisön tärkeimmän yhteistyöelimen, YK:n osalta. Taloudellisen yhteistyön järjestöt riutuvat. Näiden, 1900-luvulta periytyvien kollektiivisten järjestelmien iltarusko värittää aikaamme. Sitäpaitsi Ei-Yhdysvaltalainen, Kiinajohtoinen tai ainakin siihen osittain liimautuneen, globaalin "kapinan" tarkoitus on faktisesti kumota ja nitistää amerikka-keskisen modernin järjestelmän linnakkeet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meikä haluais olla poliisina tollasessa tsydeemissä. Ooja, kyllä kelpais tempasta nekkuun rosmoa. Paljon työläämpää tänne kirjoittaa. Täälläki luulee eräät että nyt on luvat kunnossa kun se höppänä Kemppinen pani näkyviin jutun mutta eipään ne oo lukenu sitä Sananvapaus ja moderointi vuodelta 2007. Miksiköhän mullen tulee se hakuehdotuksena alvariinsa? Ettei vaa olis jotai kieroa peliä?

      Poista
    2. Niin noi on kyllä aika okei mutta vielä pitää ihan kaikilla olla oikeus vetää turpaan niitä jotka ei tottele, joo. Että ikäänku tässäpä näitä oikeuksia olisi ja jolsetten käytä ja hymyile niin käyttäkää ja itkekää.

      Poista
    3. ”… Kiinajohtoinen tai ainakin siihen osittain liimautuneen, globaalin "kapinan" tarkoitus on faktisesti kumota ja nitistää amerikka-keskisen modernin järjestelmän linnakkeet…”.

      Tämä onkin mielenkiintoinen tarkastelukulma. Onko nitistäminen tarkoitushakuista, vai onko se sivutuote paremmasta järjestelmästä? Ja mitä tarkoittaa parempi?

      Kiistämättä Kiinan järjestelmä on ollut parempi eli tehokkaampi; Kiinan tavattoman tehokas taloudellinen nousu todistaa sen. Olisiko hitaampi ja riitaisampi demokratia palvellut ihmisoikeuksia paremmin? Jos ihmiset saavat valita, ottavatko he silloin mieluummin taloudellisesi turvatun elämän vai vapauden mielipiteensä ilmaisemiseen?

      Nuo Wellsin kaksi ensimmäistä kohtaa toteutuvat selvästi Kiinan järjestelmässä. Oikeus saada (oikeudenmukaista) palkkaa on taas asia, joka ei välttämättä toteudu demokraattisessa Amerikassa. Siellä saat niin pientä palkkaa kuin ikinä mahdollista, se on talouden laki, ja se ylittää ”oikeudenmukaisuuden”.

      Poista
    4. Kiinan kehitys on ollut valitettavasti harhaa monelta osin. tilastoja on vääristelty ja tehdään edelleen

      Poista
    5. Moni vääristelee kaikkea Kinaa koskevaa.

      Poista
    6. Joo. Sekin CE -merkintä tarkoittaa tsaina ekspres.

      Poista
    7. ”… Kiinan kehitys on ollut valitettavasti harhaa monelta osin. tilastoja on vääristelty ja tehdään edelleen…”.

      Että tällaisen, ihan oman aivopierun päästit. Sen kummemmin perustelematta. Esimerkiksi Maailmanpankin analyysit ovat nyt mitä ovat, mutta ainakin vääristeltyjä.

      The World Bank: Since China began to open up and reform its economy in 1978, GDP growth has averaged over 9 percent a year, and more than 800 million people have lifted themselves out of poverty. There have also been significant improvements in access to health, education, and other services over the same period.

      Poista
  5. Saksalais-itävaltalainen paljon palkittu Daniel Kehlmann on kirjoittanut viihdyttävästi Alexander von Humboldtista romaanissaan "Die Vermessung der Welt", "Maailman mittaajat", ruotsiksi "Världens mått", Maailman mitat. Se toinen mittaaja oli Carl Friedrich Gauss, molemmat ilmeisen autistisia kuten monet tiedemiehet, Gauss neroksikin mainittu, ja kirjassa kuvataan von Humboldtin huimien tutkimusmatkojen lisäksi miesten kohtaamista. Goethe ja Kantkin ovat päässeet mukaan taustalle.

    Kehlmann on ainakin nostanut von Humboldtin pois unohduksesta, sillä vuonna 2006 kirjaa myytiin toiseksi eniten maailmassa ja saksankielisenäkin yli 2 miljoonaa kappaletta. Kirjan satiiri ja burleski huumori lienevät osasyyllisiä suosioon.

    VastaaPoista
  6. Tulkoon kerrotuksi tämäkin: Palasimme kerran vaimon kanssa Vihdistä "tänne Toijalan taakse". Vaimon autolla ja siinä hurskaassa luulossa, että kumpikin oletti toisen tankanneen auton. Kumpikaan ei ollut. Tämän havainnon jälkeen bensa-asemaa ei ollut ennen kuin Linnatuulessa Janakkalassa. Käytimme ajan hyödyllisesti miettin, mitä teemme kun bensa loppuu. Se nimittäin loppuisi väistämättä ennen Linnatuulta. Lopulta ei ollut enää kuin 10 km jäljellä ennen maalia. Sitten 5. Sitten 4, sitten 3, sitten 2. Sillon sanoin, että "vaikka kävellen noudan", siis polttoainetta. Lopulta bensa ei loppunutkaan. Otin Linnatuulen liittymän alkaessa vielä kaasua ja pääsimme bensatankeille. Loppumatkalla aseman pihalla moottori sammui. Auto vieri bensatankeille asti. Tasan tankin kohdalla vauhti loppui, metrilleen. - Tilastomiehenä mietin, miten suuri todennäköisyys on että tällaista sattuu? Veikkaan, että 5,5 miljoonan suomalaisen populaatiossa ei ole toista, jolle on käynyt näin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isoisäni nuorin veli lainasi pikkuvenettä ja huomattiin bensakannu oli jäänyt rantaan. Tankillinen riitti kylälle ja takaisin mutta kaiketi oli lähtiessä verkoillakäynnin verran vajaa koska paluu vaati seisomaan nousemisen ja takin avaamisen purjeeksi. Soutaakin olisi voinut.

      Viisihevosvoimaisen Seagullin ääni oli korviarepivä ja vaadittu voitelu 8 - 10 % moottoriöljyä bensiiniin sekaan takasi ettei myötätuuleen tehnyt mieli ajaa.

      Poista