William Jones meni esittelijäksi ja pääsi juristiksi, vaikka oikeastaan hän oli kiinnostunut kielistä. Hänelle sattui kuitenkin onni. Hän purjehti Bengaliin brittien sinne perustaman korkeimman oikeuden jäseneksi 1783, opetteli sanskriittia lähes ensimmäisenä eurooppalaisena, kaivoi esiin ja ryhtyi kääntämään tuon kielen muinastekstejä ja osoitti sen yhteyden myöhempiin kielenparsiin. Siitä syntyi termi “indo-eurooppalaiset kielet”. Hän puuhasisi Panini-kieliopin kanssa, opetteli 28 keiltä, kiina mukaan luettuna, ja kuoli.
Nautin jo mainostamastani H.G. Wellsin historian ääriviivoista ja mietin, kuka ja miten voisi kirjoittaa inhimillisen typeryyden historian, tai ainakin sen ääriviivat. Sanskrit saa minun puolestani olla. Äärettömän lahjakas maisteri Maijaliisa Auterinen (Otava) oli opiskellut sitä. Seppo Heikinheimo, joka oli monessa suhteessa liian lahjakkaan kuuden ällän ylioppilaan perikuva, tiesi aivan oikein, että sanskrit on vaikea kieli, ja puhui siitä liian usein, myös muistelmissaan.
Hän ei ollut lukenut ajoissa aapiskirjaa. Ketä jumalat vihaavat, sen he lyövät lahjakkuudella. Toiset ihmiset ja asianomainen itse huolehtivat lopusta.
Wells osasi tehdä itsestään halutun, koska hänellä oli taito mennä työmiehen hatun alle, tai ellei nyt kumminkaan, huonomman luokan kouluja käyneen herran. Tosin hänen kaunokirjalliset tuotteensa ovat aika heiveröisiä, kuten “Aikakone”.
Mutta hän kirjoittaa niin hyvin, että tosissani kaipaisin tällaista Historian ääriviivoja, eikä sillä ole oikeastaan väliä, että faktat ovat välillä väärin.
Huvituin taas kovin, kun tiedemiesten piukkapöksyisyys ja pikkumaisuus palasi mieleen. Tuota aihetta olen vähän kartellut, kun valetieteellisyys on ollut niin kovasti muotia.
Wells näkee vaivaa kuvatessaan maanpiirin nousua ja laskua Himalajan ja vastaavien viritysten tullessa ja mennessä muinaisina aikoina. Tektoniikka eli tieto mannerlaatoista oli hyvin nolo asia. Saksalainen Wegener esitti ajatuksen mannerlaatoista ja niiden liikkumisesta sulan massan pinnalla 1912. Hänet julistettiin pelleksi eikä häntä päästetty kunnon geologien kokouksiin. Nämä julistivat, etteivät mantereet ole koskaan liikkuneet, vielä - 1965. Vasta sitten tuli aika turvautua käsitteeseen “paradigmanmuutos”. Edelleenkään asiaa ei sanota suoraan yleisissä artikkeleissa, mutta sotilastarkoituksissa merenpohjia koluttiin, kunnes repeämävyöhykkeet ja mantereiden jatkuva liike tuli aivan selväksi ja esiintyy nykyisin myös luontodokumenteissa (mustat savuttajat jne.).
Sanskrit ja Jones tulivat tähän siitä, että Intian pyhistä kirjoista alkaa se katkeamaton kirjoitusten jono, joka on korkeakulttuuri. Tähän kulttuuriin kuuluu myös rasismi, jolla lienee ollut syvät juuret juuri Aasiassa.
Mutta katsokaas, mannerlaatat liikkuvat.
Tiedä nyt noista vuosiluvuista, mutta kyllä ainakin meidän koulukirjoissa vuoden 1965 hujakoilla selostettiin mannerlaattojen liikkumista.
VastaaPoistaEdelleen fysiikassa on alueita jotka tarrautuvat menneisiin käsityksiin ja uudet rohkeat ajatukset hylätään tutkimatta.
VastaaPoistaEsimerkkinä kosmologian peruspilarina toimiva alkuräjähdys ja universumin suunnaton laajeneminen sen jälkeen. Mitä ihmeellisempiä selityksiä saa näkyviin asiasta mutta edelleen jyrkästi pyritään torjumaan esim. ikuisen universumin tai no-Big Bang teoriat. Hyvin pieni osa tutkijoista pitää jälkimmäisiä varteenotettavina. Niinpä suurin osa tutkijoista taistelee ristiriitaisia havaintoja ja teorioita vastaan koettaen keksiä yhä uusia parametrejä joilla tulokset voitaisiin selittää yhteensopiviksi. Tilanne on mielestäni jo vuosia sitten siirtynyt komiikan puolelle.
Vastarannan kiisket ovat vasta nyt saamasssa äänensä paremmin kuuluville. Eräänä kimmokkeena on ollut JWST-teleskoopin lähettämät kuvat suunnattoman kaukaisilta etäisyyksiltä. Uskon että tässäkin laatat alkavat hiljalleen liikkua.
Niin se taitaa olla että tieteellisen paradigman muutos on aina tuskan ja vaivan takana. Ei se sen kummempaa taida olla kuin meillä maallikoillakaan, että oman ajattelun muuttaminen tuntuu jotenkin nöyryyttävältä. Tiedemiehillähän tähän liittyy myös kysymys omasta asemasta tieteen kentässä. Meillä maallikoilla vastaava näyttäisi olevan esimerkiksi se, että vähitellen joudumme myöntämään, että ihmistoiminta muuttaa jopa ilmastoa kohtalokkaasti. Toisaalta uusi ongelma tulee sitten siitä, että uskotaan tuulienergian ratkaisevan koko ongelman, vaikka yksipuolinen usko siihenkin ajaa vaan uusiin ongelmiin. Miten oppia ymmärtämään, että joskus mielipiteen muuttaminen on vaan osoitus viisastumisesta ja tie eteenpäin, vaikka tulevaisuus näyttäisikin sumuiselta.
PoistaPolitiikassa intressit painavat aina enemmän kuin arvot, vaikka ensinmainittuja yleensä peitellään. Niin nytkin.
PoistaH. Stenlund: “… universumin suunnaton laajeneminen sen jälkeen… Tilanne on mielestäni jo vuosia sitten siirtynyt komiikan puolelle…”.
PoistaMikä tässä nyt niin naurattaa? Sekö, että universumi laajenisi vai mikä? Etkö usko, että Einsteinin teoriat selittäisivät laajenemisen perusidean?
Nykykäsityksen mukaan maailmankaikkeus on syntynyt ei-mistään ei-mihinkään, sisältäen heti kaiken mitä nytkin on, ja se laajenee johonkin ei-mihinkään siten, että katsommepa taivaalle mistä kohtaa maapalloa tahansa katsomme kohti alkuräjähdystä.
PoistaTässä mielessä ymmärrän Henrikiä. Maailma om zen.
Kommenttini ei mennyt verkosta läpi joten koetan uudestaan mutta eri näkökulmasta.
PoistaEinstein itse ei ollut tyytyväinen teoriaansa, kuten yleisesti on tunnettua. Hänen teoriansa kattaa vain osaksi gravitaatiokenttien tilanteet. Singulariteetit eivät kuulu niihin. Kenttäteoriasta puuttuu jotakin jota hänkin koetti ratkaista. Yhtälöt sinänsä ovat elegantit ja käyttökelpoiset ja niillä saadaan paljon asioita ratkaistua. Siinä onkin se vaara että kuvitellaan niiden olevan lopulliset. Einstein itse pyrki löytämään yhtenäisen teorian joka kattaisi kaikki tunnetut voimat. Myös kvanttimekaniikan liittäminen tähän oli keskeinen asia. Mitään näistä ei ole saatu ratkaistua hänen jälkeensä.
Juuri sokea usko siihen että jokin teoria on nyt se joka pätee täydellisesti, johtaa harhaan ja estää tehokkaasti paremman löytämisen.
Sekoitat nyt luomiskertomuksen ja tieteen.
PoistaPurran ja Rydmanin tänään saama luottamus on kyllä melkoinen virstanpylväs. Kannattaa tosiaan panna nimet muistiin, ketkä kaikki heitä tukivat, joko ääneen (jaa) tai hiljaa hyväksyen (tyhjä).
VastaaPoistaRasismi ei ole vasemmisto-oikeistokysymys (Stalin oli myös rasisti).
Rydmaniin luotettiin niin kovasti, ettei hänen edes tarvinnut kunnolla puolustaa itseään. Purra taas ministerinä ollessaan vielä uhmakkaasti puolusti skripta-kirjoituksia totuuden torvena. Se kertoo kaiken hänen katuvaisuutensa ja hallituksen rasismitiedonannon uskottavuudesta.
Itse tiedonannon teksti on toki ihan kelvollinen, Orpo ja kumppanit vain vesittivät sen omaltakin osaltaan tukemalla Purraa ja Rydmania.
Jos ketä kiinnostaa mennä tässä mainitussa asiassa edes aavistuksen pintaa syvemmälle, mainio alustus tematiikkaan löytyy alla olevasta linkistä.
PoistaJuttu ei valitettavasti ole tunneaffekteihin vetoava lyhyt tweetti vaan pidempää analyyttista pohdintaa. Joten kaikille uskossaan vahvoille lienee turvallisinta ohittaa se saman tien. Ns. totuuden etsijät (if any) sen sijaan voivat hakea tuostakin aineksia matkallaan pureksittaviksi.
Kova asia alkaa alun mainoslöpinöiden jälkeen.
https://youtu.be/03lcESPi_mA
Vaikka en kovin tarkkaan politiikkaa seuraakaan, niin hyvin samanlaisiin ajatuksiin olen tästä rasismikeskustelusta silti tullut.
PoistaKun Purra nuorena vuodatti sydänvertaan musliminaisten alistamista vastaan ja nimitti mustilta säkeiltä näyttäviä mustia umpikaapuja mustiksi säkeiksi, niin mikä tässä on niin kamalan kauheaa?
PoistaSekö, että se totta?
Miksi juuri musliminaisten sorrosta ei saisi kiivastua? Saahan aivan vapaasti sanoa, että suomalaismiehet hakkaavat kännissä vaimojaan, vaikka se on paljon vähemmän totta.
Silti tälle liioittelulle evabiaudetitkin nyökkäilevät hyväksyvästi.
Ketään kunnon ihmistä tämä case ei kiinnosta millään tavoin.
PoistaOlipa tätimäinen kommentti.
PoistaOnko nimimerkki Matias K. Matias T.?
PoistaNämä Purran kommentit vuodelta 2018 todistaa että hän on ihonväriin ym ulkomuotoon perustava etnorasisti (siis perussuomalaistenkin nykymitalla):
Poistahttps://pbs.twimg.com/media/F5bf-gmb0AAvd27?format=jpg&name=small
https://pbs.twimg.com/media/F5bducia8AABfNK?format=jpg&name=small
- https://twitter.com/katmarmi/status/1699792180284654025
Muuhun tulokseen ei voi tulla jos ulkomuodosta pystyy muka päättelemään.
M
Ulkomuodosta pystyy ihan taatusti kertomaan mistä päin maailmaa ihmisen geenit ovat. Passi kertoo vain kansalaisuuden, ei etnistä taustaa.
PoistaOlemme vaarallisella tiellä, jos faktojen kertominen on rikos. Tai tuohtumus on rikos. Tai perseen pyyhkiminen korrektin kielenkäytön vaatimuksille on rikos.
Rienaajat muuttavat maailmaa. Lällykät mahdollistavat diktatuurit.
Kyseessä on taas suomenkielen ongelma.
PoistaMeillä kun on sama sana tarkoittamassa ns. kantasuomalaista ja toisaalta myös ketä tahansa, jolla on Suomen passi. Kantasuomalaisen tunnistaa olemuksesta helposti niin kaduilla kuin kansainvälisillä lentokentilläkin. Suomen kansalaisuus taas on laajempi käsite.
Esim. ruotsinkielessä meillä on erikseen en finne ja en finländare. Tämä selventää heti, mistä milloinkin on kyse.
Ja suomessakin meillä on erikseen lappalainen ja lappilainen. Näistä ensimmäinen viittaa lappalaiseen etnisyyteen ja toinen taas kehen tahansa Lapissa asuvaan.
Halla-ahostakaan ei tule somalia sillä, että hänen käteensä lyödään Somalian passi. Somalialinen hänestä kyllä tulee.
Osasinko selittää ymmärrettävästi?
Se taas, että Purra tai kukaan muukaan selväjärkinen ajaisi jotakin rotuoppia ja rotupuhdasta Suomea, se on ihan silkkaa peetä, joka tulee ao. mielikuvittelijan omasta päästä.
Kyse on hyöty- ja haittamaahanmuuton erottamisesta maahanmuuttopolitiikkaa rakennettaessa.
Suomi ei voi olla koko maailman avokätien sosiaalitoimisto. Sille ei yksinkertaisesti ole maksajia. Hyötymaahanmuutto parantaa kykyämme maksaa sosiaalimenomme ja haittamaahanmuutto taas tuhoaa tuota kykyä. Tämän eron pitää näkyä maahanmuuttopolitiikassa aivan samaan tapaan kuin muissakin Pojoismaissa. Ei Suomi voi olla poikkeus tässä.
Tämän kummemmasta ei ole kyse.
Mutta ainahan voi kehitellä mitä ihmeellisimipiä salaliittoteorioita.
Jos sallite, esitän alla esimerkin todellisesta poliittisesta elämästä vasemman laidan salaliittohörhötyksestä, jossa myös *vastuullinen media* oli täysillä mukana. Minusta tällä on yleisempääkin merkitystä.
Salaliittoteoria kulkee siis tyyliin:
"Mitä, mitä, sillä on mesimäyräkravatti !!" (Toim. huom. tässä siis Junnila luottamusäänestyksessä. Mesimäyrä taas on Purran lapsen hellittelyeläin, johon hän on verrannut äitään).
Salaliittoteoria jatkuu: "Jumaliste, mesimäyrähän on Amerikassa sen sen hihhuliporukan tunnus: natsi se Junnila on, selvä homma kun sillä mesimäyräkravatti !! "
"Ai perhana, eihän tuo olekaan mesimäyrä. Sehän on jukolauta pesukarhu. Nyt Google laulamaan ja vähän äkkiä, mikä salaliitto pesukarhuun liittyy.
Hei kaverit, juu, englanniksi pesukarhu (toim. huom. pesukarhu on siis Junnilan perheen lemppari), siis pesukarhu sehän on englanniksi racoon. Ja katsokaa: Vielä 1800-luvulla Amerikan orjamailla oli käytössä laiskaa orjaa kuvaamassa sana, joka saadaan, kun jätetään pesukarhun englanninkielisestä nimestä kaksi ensimmäistä kirjainta pois: coon. (Miksi juuri englanti ja miksi kaksi kirjainta pois? No tietenkin noin, kuinkas muuten, eihän tästä muuten mitään tule.)"
Ja koska Junnilan kravatti siis ilmiselvästi ja vastaansanomattomasti flirttaili natsimin kanssa, Junnilan oli erottava, vaikka hän nauttikin eduskunnan luottamusta.
Anteeksi pitkä juttu, mutta se kuvaa niin hyvin sen, kuinka hurjilla kierroksilla tässä nyt mennään ja kuinka korkealla jalat ovat irti maasta niin vasemmalla kuin mediassakin.
Jäitä hattuun ja suhteellisuudentajua pyttyyn.
Kantasuomalainen = kantasuomen puhuja muutama tuhat vuotta takaperin.
PoistaHalla-aho ei ole suomalainen vaikka hänellä passi onkin.
PoistaNimimerkki Matias K.:lla sitä mustaa valkoiseksi tekevää pesupulveria riittää. Mutta jäät ovat jo hatustaan sulaneet eikä suhteellisuudentajua ole ollut olemassakaan.
PoistaEi sais puhua. Se on pistolero.
PoistaBig Iron Man, not.
Joku kakskakkonen reukku, ei edes Colt Officers model match. Siihen kuului se toinen, .38 Spl, parina myytiin.
Jotkut kuulee "jauhojengi", toiset näkee mesimäyrui.
PoistaOlen jo pitkään; murrosiästä saakka, ollut oleva sillä katsannolla että vallanhalu on sillään selvä syy vallan saamisen esteeksi.
PoistaMiten 4a, 3c tai 2l ylioppilaat, mitä vikaa heistä puuttuu?
VastaaPoistaLiian lahjakas - onkohan tuo oikea sana kenestäkään?
VastaaPoistaOlin paikalla, kun samalla kertaa oli eräässä perheessä vieraana lääkäri. Hän jutteli nuoren maisterin kanssa, joka oli aloittanut yliopistossa työt pari vuotta sitten ja sanoi, että tämä on liian fiksu yliopistoon. Jäi mieleen eikä sen osuvammin voi kukaan sanoa.
Maisterin serkku huomautti että häntä ei ole kukaan päässyt sanomaan liian fiksuksi.
Pentti Saarikoskea uudelleen lukiessa (Nuoruuden runot) mietin kuinka pienistä asioista tuomitsemme yhteisön mukana: juoppo mikä juoppo, isänskii oli.
VastaaPoistaVoi Dionysosta vanhoilla päivillään!
Etkö saa koskaan tietää, mikä kaatoi lukemisen ja kirjallisuuden 2000-luvun alussa? Nyt saat tietää, mitä Suomessa silloin tapahtui.
VastaaPoistaYliopistot ja tiede amerikkalaistettiin sinivalkoisin siivin, kun professorit ja yliopistonrehtorit hoveineen matkustivat Valtoihin oppimaan ottamaan mallia sieltä. Ja pitämään huonolla englannilla 20 minuutin alustuksen.
Kielitaito, esim. latina ja kreikka, vaihdettiin jonninjoutavaan kulttuurintutkimukseen, ja samoin kävi professuureille. Vastaavat muutokset seurasivat vauhdikkaasti muissa oppilaitoksissa. Kielitaito ja kirjallisuus ovat tie ymmärrykseen ja ihmisyyteen, mutta polut ja tiet suljettiin ja metsitettiin.
Moni erinomainen professori jäi eläkkeelle, ja heidän virkansa ja alansa kaappasi barbaarilauma omille mitättömille hankkeilleen.
Eläkkeelle jäävät professorit olivat taistelleet Suomen kirjallisuudeen ja suomen kielen puolesta kuten olivat taistelleet monet sukupolvet sodassa ja rauhassa. Tilalle tulleet itsekkäät, omavaloiset, urkkivat ja juonittelevat kilpailijat ja tappajat (Kemppisen termi professoreista) potkivat pellolle parhaat alaisensa, tekivät lopun aloistaan ja hyvästä yliopiston ja koulun kielen ja kirjallisuuden opetuksesta ja siirtyivät myöhemmin korkealle eläkkeelle - korkealle, koska olivat tuppautuneet alaistensa hankkeisiin meritoitumaan ja saamaan lisää liksaa ja eläkettä mutta samalla estäneet alaisiltaan ne työtehtävät jotka olisivat näille kuuluneet ja oikeuttaneet jatkopesteihin.
Ainoakaan professori lukuunottamatta Suomen parasta eli Eero Tarastia ei välitä eikä avaa asiassa suutaan. Jos haluat tietää, lue hänen eksistentiaalisemiotiikkansa ja muistelmansa.
Professorien moraali on yhtä kuin oman tilin saldo. Keskeneräisiin asioihin ei hän ota kantaa, ja päätettyihin ei hän sitä sanojensa mukaan voi tehdä. Eläkkeellä ei hän ota kantaa ja on ylpeä periaatteestaan, asioitten jättämisen kulloinkin viroissa oleville. Ahkerasti hän matkustelee, etevämpiään haukuskelee ja itseään kehuskelee.
Sanansijan ovat vallanneet itsetehosteiset kaikkien alojen asiantuntijat, jotka toistavat aikaansaannostensa luetteloa, kaikkiin toisiin kohdistuvaa kalvamistaan ja loputonta itsetyydytteistä louskutustaan.
Yliopistojen moninaisen henkisen ja aineellisen alasajon syynä ovat toinen toistaan älyttömämmät ja vahingollisemmat yliopistouudistukset. Tuollaisten professorien esiintyminenkin on enemmän seuraus kuin syy. Ja eihän professoreilla, yksilöinä eikä kollektiiveina, enää juuri valtaakaan ole. Ei toki myöskään opiskelijoilla. Voitaisiinpa palata 1990-luvulle.
PoistaSuomessa on pari tuhatta professoria. Aika lavealla pensselillä yleistät, kun lähinnä pohdit muutaman humanististialan erityisongelmia ja nostat ne kulttuurimme koko kuvaksi. Kyllä oma kokemukseni on, että professorien joukossa on edelleen syvällisiä, viisaita ajattelijoita. Samoin siihen joukkoon mahtuu kerta kaikkiaan sietämättömiä imperiumnrakentajia ja aivan käsittämättömiä pikkudiktaattoreja. Ihmisiähän ne professoritkin ovat.
PoistaHuvittavaa tässä on se, että nostat yliopistojen amerikkalaistumisen ilmiöksi, joka olisi ollut vahvimmillaan 2000-luvun alussa. Oikeastihan amerikkalainen vaikutus oli voimakkainta 1970-luvulla. Tällöin likimain kaikki professorit olivat käyneet Yhdysvalloissa lyhyemmällä tai pitemmällä apurahalla ja yliopistoihin tuotiin amerkikkalaisen yliopistomaailman ilmiöitä lähes kritiikittä: nelivuotinen perustutkinto (joka ei koskaan toteutunut), metsäkampukset ym.
Otaniemi, Hervanta, Viikki, Linnainmaa, Skinnarila tai Jyväskylän ja Turun kampukset olivat jo 20 vuotta sitten niin amerikkalaistyylisiä arkkitehtuuriltaan ja yleisjärjestelyiltään, että jenkkiläisessä provinssiyliopistossa tulee suomalaiselle kotoisa olo.
Kiitämme Tarastin ja eksistentiaalisemiotiikan maininnasta. Kirja varattu.
PoistaTieteen- ja taiteentekijän (kuten Kemppinen ja Tarasti) tärkeimpiä aikaansaannoksia on talikolla tai puhaltimella pöyhiä arvoja ja asenteita. Sellainen neronleimaus oli Kamppisen kirjoitus professoreista tappajina.
PoistaKemppinen väitti pokkana, ettei saa ikinä tietää, mikä kaatoi kirjan ja lukemisen 2000-luvun alkussa. Ketunhäntä kainalossa tietysti.
PoistaNiinä kymmeninä allekirjoitin Paavo Haavikon ja hänen kaltaistensa kanssa valtavan kansalaisadressin, jossa edellytettiin kotimaisen kirjallisuuden aseman kohentamista yliopistoissa. Tiedätkö, ketkä sillä pyyhkivät ja mitä?
Niinä kymmeninä myös tapahtui Rooman kirjallisuuden oppituoleille se, mitä moni ei halua muistella. Ankarasti sivistysyliopiston kannattajat ympäri maan ottivat kantaa ja saivat siitä nuuskaa.
Silloin hovit lensivät Amerikkaan. Oikeistolaisia ja amerikkalisia hankkeita ja kirjan korvaamista digillä tuettiin väellä ja voimalla.
Vuosi vuodelta hupenivat opiskelijoitten luku- ja kirjoitustaidot.
Silloin Suomen yliopistoväki kirjoitteli koko kesän maan lehdissä, kun Suomen kirjallisuuden virantäytössä vaadittiin näyte englanniksi.
Silloin myös pantiin OKL:ssä matalaksi vanha tapa antaa opiskelijoiden osallistua kunnollisiin kirjallisuuden luento- ja harjoituskursseihin. Eläkkeelle jäävä OKL:n opettaja- ja vaikuttajahuippu oli aina väittänyt, että tärkein tae hyvästä kouluopetuksesta ovat innostuneet opettajat. Ja sellaisia noilla kursseilla oli valmistunut.
Silloin kirjallisuuden professorit alkoivat sattuneesta syystä julistaa, ettei meillä ole koskaan ollut kirjallisuuden postmodernismia. Ja ettei kirjallisuuden kognitiivista tutkimusta ole olemassa. Ja ettei mitään Keski-Suomen kirjallisuutta ole. Eikä Suomen kirjallisuutta. On vain maailma ja sen kirjallisuus, heistä. No, Unkarin kirjallisuus heistä sentään oli.
Platon vaatii ihmisiltä hyvää muistia. Minäkin vaadin sitä, ja postmodernistit. Kannattaa lukea postmodernisti Eero Tarastin Americana ja Eurooppa/Ehkä. On hänellä postmodernismistakin kirjoituksia.
"Platon vaatii ihmisiltä hyvää muistia. Minäkin vaadin sitä, ja postmodernistit."
PoistaSaahan sitä "vaatia", mutta mitä merkitystä kenenkään vaatimuksilla muiden suhteen on koska muisti ja sen kapasitetti on samaa kamaa kuin muukin aivojen toiminto, lahjakkuudet ja lahjattomuudet, eli riippuvainen syntymässä saaduista resursseista. Toisilla akuissa virtaa riittää, lahjakkuutta on tahi sittä ei.
Muistin ylläpitämisen ja jonkinasteisen kehittämiseen kenenkään yksilön tai yhteisön tai historiassa olleen "opettajan" vaatimuksilla niilläkään ei ole minkään valtakunnan merkitystä.
Jotkut vain ovat tahtomattaan lahjakkaita missä tahansa lajissa ja sattuma, ts. elämänkäänteet ja missä, millaisissa ympyröissä, elämässään joutuu kääntyilemään, ovat nekin pelkästään sitä, mitä huomisten mutkien takaa eteen tulee ja oppiiko niistä sitten valitsemaan itselleen sopivaa työkalustoa pärjätäkseen. Vai tolskaako muiden jo käyttämillä välineillä. Massoja ajatellen yleensä jälkimmäinen kaava toteutuu.
Kapustoipa siinä sitten elämäsi lientä jos sattuu huvittamaan moisenkin pikkupätkän kestävän olemassaolemisen takia. Ja varsinkaan enään, kun kaiken aiheuttamamme lopputulos muisteineen ja lahjakkuuksineen on jo näkyvissämme.
"YK:n Türk: Tulevaisuudesta ei tarvitse enää varoittaa, sillä dystopia on jo täyttä totta" (HS eilen)
Jos joku lukee Hesaria mutta ei antiikin kirjailijoita, hän elää dystopiassa.
Poistaja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki. Paavo Haavikko
PoistaMoniko sen täällä tietää.
Olen usein ajatellut. Milloin mitäkin. Sitäkin miten olenkaan joutunut tänne maapallolle kauas kaikesta idiootti digtaattoreiden armoille jotka eivät ymmärrä kärpäsenkään olemassa olon tärkeyttä jotta voisimme säilyä ja pitää yllä ajattelua joka on mahdollista vain ihmiselle mutta ainoastaan kärpäsen avulla. Kärpäsellä tarkoitan tässä yhteydessä kaikkea sitä mitä erilaisten eliöiden elämä on. Siinä todellisuudessa puut puhuvat.
VastaaPoistaJokaisella eliöllä on tarinansa. Joku näistä kertoo nyt jotain tarinaa mikä ihmisen on ymmärrettävä toisin kuin ennen.
(Blogivaeltaja)
Ennustus oli tarkka. Marokossa laatat elähtivät.
VastaaPoistaSienessä Kunnaksen Ilkka
On muuten käsittätöntä, ettei suomalainen media eilen mitenkään herännyt Libyan tulvakatastrofiin. Uhriluku jo nyt ainakin kaksinkertainen Marokon maanjäristykseen verrattuna, ja vaikutukset Välimeren alueen vakauteen, pakolaisuuteen ja muuhun sellaiseen massiiviset. Aamun paperihesarissakaan ei yhtään mitään. En minäkään olisi tiennyt, jollen olisi eilen sattunut seuraamaan telkasta ranskalaista englanninkielistä uutiskanavaa. Tänään aamulla uutisissa jotain pientä ei-huomiotaherättävää.
PoistaMikä median tehtävä nykyään oikein on?
Missähän Jones oli esittelijänä?
VastaaPoistaMatias K. - mulla oli jo vuosia sitten upea saksalainen kesäheila Hampurissa ollessani kesätöissä. Kerran poikkesimme sikäläisessä eläintarhassa. Kesäheilani sanoi, että kas vaan tuolla on joukko venäläisiä turisteja. Jouduin heti toteamaan, etteivät ne ole vanäläisiä vaan suomalaisia. Todistaakseni puheeni menimme juttelemaan turistien kanssa. Suomalaisiahan ne olivat.
VastaaPoistaIhan hauska tapahtuma.
No, riippuu näkijästä ja paikasta. Mallorcalla 1980-luvulla sanoi kokenut matkaopas, että sikäläisten silmissä suomalaiset kuuluivat kategoriaan "saksalaisen näköiset".
PoistaTotta puhut Toipila.
PoistaPuolivenäläisiähän me olemme monessa suhteessa. Emme toki kaikissa.
Joskus todella kauan sitten notkuin suomalaisen kaverin kanssa jossakin sivukadun kuppilan baaritiskillä Pariisissa illan myöhäisinä tunteina. Siinä sitten joku höveli ranskalainen loihe kysäisemään meiltä, että "vous êtes russes?"
No, mitäpä tuohon sitten.
Ranskasta katsoen sitä samaa porukaa kaikki melankoliset kirkkaan juojat. 🙄😊