Roskaväki

 

Otsikon termi oli sata vuota sitten ”kanalja”. Luutnantti Bonaparte sai 1789 tehtävän ampua tykeillä kanaljaa, mutta hän järjestikin sen omalle puolelleen. Suomensin kerran konserttiin renkutuksen "Ça ira" (näillä mennään), jonka tahdissa kanalja täytti lyhtypylväitä paroneilla. Samaan yhteyteen suomensin Leo Ferrén ”Paris canaille”, jossa ylistetään kaupungin roistomaisuutta. ”Niin hyveitä kuin paheita kivetty maa saa kannattaa, ja kukkanen myös rakkauden täälläkin saa kasvualaa – siis kuunnelkaa: on ihanaa!”

 

Molemmat isoisäni olivat eräissä vaiheissa roskaväkeä. Toinen oli Viipurissa tekemässä loppua roskaväen vallasta samaan aikaan kuin toista vietiin Hennalaan roskaväen edustajana. Tämä jälkimmäinen joutui Pohjanmaalle, kun hänelle ei kotoa Karkusta myyty mökkiä muuraustaitoisena timpurina hankituilla rahoillakaan.

 

Jo 1860-luvun suurten nälkävuosien tuhojen (monin paikoin jopa 10 prosenttia väestöstä) ja Pietarin rautatien rakentajien (ehkä neljännes kuoli) ja sitten vuoden 1918 kiihkeä ja kumea vaikeneminen viittaava puhdistukseen, jolla oli etnisiä eli rodullisia piirteitä.

 

Nämä esimerkit ovat kuitenkin harhaanjohtavia. Niin sanotut talonpoikaiskapinat olivat ainakin tuhat vuotta jatkuvasti toistuva ilmiö. Poikkeuksellisen näyttäviä ne olivat Saksassa 1500-luvulla, jolloin Lutherkin hoputti Saksan herroja nuijimaan parempiaan vastaan nousseita maalaisia hengiltä, kuten myös tapahtui. 

 

Vallankumouksellinen oivallus tuli 1600-luvulla. Mitä väkeä olivat esi-isämme hakkapeliitat ja mukana nilkuttaneet nihdin ja huovit? – Roskaväkeä. Ei talollinen itse hevin sotaan lähtenyt, vaan palkkasi jonkun tarpeeksi hölmön asialle.

 

Ellei Kustaa-kuningas itse, ainakin Oxenstjerna ymmärsi, että yhdellä kivellä voi tappaa kaksi lintua, esimerkiksi viemällä tappelutaitoiset ulkomaille listimään toisia samanlaisia. 30-vuotisen sodan uskontoon liittyneet perustelut olivat tietysti hämäystä, mutta itse sota onnistui liiankin hyvin. Siitä tuli todellinen ensimmäinen maailmansota. Kaikkien maiden kapakkatappelijat liittyivät yhteen, Ruotsin armeijaan. Maan aatelissakin on edelleen kummallinen määrä skotlantilaisia sukunimiä tyyppiä Douglas, Hamilton, Ramsay.

 

Parlamentti tarkoitti kauan suunpieksäjien kerhoa, sitten kuninkaan juttutupaa ja vasta erinäisten yhteenottojen jälkeen elintä, jonka edustajien sanalla saattoi olla jotain merkitystäkin. Parlamentarismi sitten oli keino sitouttaa suuret joukot suuriin asioihin. Venäjän keisarikunta kaatui edustuslaitoksen huonouteen aikaan, jolloin kaikkivaltias hallitsija, tsaari-isänen sattui olemaan siihen toimeen kaikin puolin kelpaamaton henkilö.

 

Se keskustelu, jota esimerkiksi Yhdysvalloissa käydään nytkin, alkoi noin 1778. Siellä ratkaisuksi tuli ratkaisuvallan laajentaminen, vaikka yksi sisällissota piti käydä.

 

Katselin verkosta helposti löytyviä tilastoja maailman ja Euroopan eri maitten väkiluvusta. Yritän edelleen ymmärtää Ranskan ja Saksan väkilukuja. Kuvan pylväissä Ranska on sininen ja Saksa oranssi. Vuonna 1870 tapahtui jotain, mikä on vaikuttanut suuresti Eurooppaan. Teollisuus kohahti. Mutta kumpi on syy ja kumpi seuraus, väkilukua ajatellen. Ikuinen kysymys.