Sivun näyttöjä yhteensä

12. lokakuuta 2020

U.S. Supr



 

Miksi siis Yhdysvalloissa korkein oikeus on niin iso asia?

 

Kahdesta syystä. Sen asema on erilainen kuin missään toisessa maassa. Sitä käytetään perinteisesti päivänpolitiikassa.

 

Korkein oikeus voi erottaa presidentin, jos syyte on nostettu ja lain määräämät edellytykset täyttyvät. Tällaista tilannetta ei ole koskaan ollut. Presidentti ei voi erottaa korkeinta oikeutta eikä yhtään sen jäsentä. Parlamentti eli edustajainhuone ja senaatti eivät voi erottaa presidenttiä. Presidentti ei voi erottaa parlamenttia.

 

Lukija huomasi: hyvin monissa maissa, kuten esimerkiksi Suomessa, parlamentti voidaan hajoittaa ja sitten määrätä uudet vaalit. Sellaista tapahtui meillä ennen aika useinkin.

 

Yhdysvalloissa ei ole sellaista hallitusta, joka useimmissa Euroopan maissa on. Pääministeriä ei ole.

 

Presidentti nimittää ministerit, joita sanotaan valtiosihteereiksi (secretary of state) parlamentin enemmistöstä. Nimityksille tarvitaan senaatin hyväksyminen. Siten hallituksen (cabinet) jäsenet ovat käytännössä aina senaatin enemmistöä.

 

Tuomarien nimittäminen eliniäksi tähtää periaatteessa siihen, että he hoitaisivat virkaansa sekä toisen että toisen puolueen valtakaudella ja olisivat siten niistä riippumattomia.

 

Tässä mielessä amerikkalaisten itse suosima puhe tämän tai tuon presidentin nimittämistä tuomareista on hiukan harhaanjohtavaa. Muuan hyvin merkittävä tuomari istui virassaan 1939 – 1975 ja toinen 1975 – 2010.

 

Siinä ehti maailmakin muuttua.

 

Tuomarin asema on vahva. Kuvan esittämä Douglas sai kerran sanan, että nyt on tulossa porukkaa lynkkaamaan häntä. Hän käski ilmoittaa, että talo ei sitten tarjoa köyttä eikä viinaa.

 

Juuri missään muussa maassa korkeimman oikeuden jäseniä ei tunneta edes nimeltä muualla kuin suppean lakimieskunnan piirissä. Mielestäni ei tarvitsekaan tuntea. Esimerkiksi meillä Pohjoismaissa nämä pätevät ammattilaiset eivät käytännössä koskaan tee ratkaisuja, jotka ravistelisivat kansakuntaa tai edes kansalaisia sen laajemmin.

 

Suomessa välillä käyty keskustelu on saanut lisäsävyn, vaikkei sitä ole ehkä huomattu. Puhutaan perustuslakituomioistuimesta, jollaista meillä ei ole. Moni on sitä mieltä, että ei tarvita. Olen itse tuolla kannalla.

 

Kun tapahtuu jotain ravistelevaa, kuten korona eli covid ja luultavasti ennen näkemättömiksi kasvavat taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat, tuomioistuimilla ei ole asiassa mitään jakoa, ja presidenttikin toimii takuumiehenä. Velvollisuudet ja vastuu ovat eduskunnalla ja hallituksella. Olimme tilanteessa, jossa oli turvauduttava oikeastaan sotatilaa ajatelle laadittuihin lakeihin. Perustuslakivaliokunta teki työnsä tavattoman ripeästi ja kaiken kiitoksen ansaitsevalla tavalla. Ja tuomioistuin on tuollaisissa asioissa korkeintaan sellainen muussa asiayhteydessä mainittu perälauta. Ja sama koskee USA:ta.

18 kommenttia:

  1. Taidat kuvata järjestelmää hiukan erikoisesti. USA:ssä presidentin erottaa, jos erottaa, senaatti 2/3:n enemmistöllä edustajainhuoneen esityksestä. Asiaa käsiteltäessä korkeimman oikeuden puheenjohtajan roolina on johtaa istuntoa.

    USA:n presidentti ei nimeä ministereitään senaatin enemmistöstä vaan omasta puolueestaan. On vakiintunut sääntö, että senaatti sallii tällaiset nimitykset pääsääntöisesti. Nimitysten kaataminen katsotaan sopivaksi vain, jos ehdokkaan kontolle voidaan kaataa jokin skandaali. Poikkeuksena ovat puolustusministeri ja FBI:n johtaja, joiksi nimitetään republikaani riippumatta presidentin puolueesta.

    VastaaPoista
  2. Jo vuosien ajan on muistutettu, että Yhdysvaltain korkeimmalla oikeudella ei kuuluisi olla sellaista valtaa kuin sillä on. Siellä käsittämättömässä määrin rakastettu perustuslaki (itse asiassa puoliuskonnollinen teksti, mikä tietenkin selittää tätä ilmiötä) ei tätä osoita, eikä tällä instanssilla näin suurta valtaa maan historiassa aikaisemmin ollut. Aika näyttää, osaavatko (ja ennen kaikkea haluavatko) yhdysvaltalaiset poliitikot tätä vääristymää korjata.

    Kansanedustuslaitos kehitettiin Yhdysvalloissa entisen emämaan mallin mukaan. Isossa-Britanniassa ylähuoneen valtaa on sittemmin merkittävässä määrin supistettu – sen suoranaista lakkauttamista aika ajoin pohditaan – mutta Yhdysvalloissa tämä keskustelu ei ole edennyt yksittäisiä kuiskauksia pitemmälle. Hankalaa se olisikin, koska senaatti on maan perustuslain ytimessä.

    Yksi monista Yhdysvaltain korkeimman oikeuden ongelmista on, että tuomarit saattavat tulkita samoja asioita niin kovin eri tavoin. Joku Yhdysvaltain KKO:n entisten vuosikymmenten tuomari sanoikin, että perustuslaki sanoo sitä, mitä tuomari tulkitsee sen sanovan. Ja tulkinnat eroavat joskus valtavasti.

    VastaaPoista
  3. Tuossa taisi mennä nyt monta asiaa sekaisin - secretary of state on State departmentista vastaava eli ulkoministeri.Kabinettia ei valita ”parlamentin” enemmistöstä eikä vähemmistöstä, hehän ottavat vallan kolmijako-opin peräti vakavasti eli samaan aikaan ei voi olla molemmissa.

    VastaaPoista
  4. Meillä Amerikassa ei ole parlamenttia vaan kongressi. Suomen korkein oikeus nolasi itsensä täysin ja kirjoitutti ilmeisesti jollain oikeusopin fuksilla päätöksen erään rekisteröitymättömän yhdistyksen lopettamisesta. Lopettaa sellaista mitä ei ole olemassa? Joka tapauksessa kun tuon päätöksen tekstin esittelee amerikkalaiselle tuomarille, niin nauruhan siltä pääsee ja sitä seuraa kysymys, että onko korkein oikeus tosissaan. USA:n korkein oikeus olsi nauranut itsensä tärviölle ja lakkauttanut poliisihallituksen sen sijaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomen yhdistyslain mukaan yhdistyksiä ovat rekisteröidyt ja rekisteröimättömät yhdistykset. Niiden olennainen ero on siinä, että rekisteröidyt yhdistykset voivat tehdä jäseniään sitovia päätöksiä, ja toisaalta niiden jäsenet eivät henkilökohtaisesti vastaa yhdistyksen veloista.

      Muut yhdistyksiä koskevat säännökset ovat pääosin samoja riippumatta siitä, onko yhdistys rekisteröity vai ei. Esim. 3. pykälän mukaan "Yhdistys, joka on katsottava jäseniltä vaadittavan kuuliaisuuden ja joukkomuodostelmiin tai ryhmityksiin jakautumisen perusteella taikka aseellisen varustautumisen vuoksi kokonaan tai osittain sotilaalliseen tapaan järjestetyksi, on kielletty."

      USAa koskee sen valtion lainsäädäntö, Suomea Suomen, joten eipä amerikkalaisten tuomarien mahdolliset naureskelut paljon meitä koske.

      Poista
    2. Ikävä juttu teille persuille ja persuhenkisille.

      Poista

  5. Raimo Ilaskivihän sen tietäisi. Häneltä ei kysytä. Pörssin johtajan stigma, Pankkiyhdistyksen stigma, väärä tohtoruuskin. Väitöskirja omakohtaisesti nähdyn empirian pohjalta eikä esoteerisen numerologian, sellasen kun justnyt Koronasta.

    Pahinta kai oli toiminta liikepankkien kiinnelainalaitoksessa. Ja Koiviston Lindblomin Simosen jne porukoissa joskin mustana lampaana. Hänellä kun villat eli rahat. No Ilaskivi lainasi säästöpankeilta kautta Suomenmaan metsänkorjuun ja uittojätkien + hevoset liksat ja isäntien omakaatoiset ja teettämät kantorahat obligaatioilla liikepankkeihin ja liikepankit luotottivat asunnonostajia ja välissähän oli aluerakentajat kuten Polar joka kerralta rakensi täräytti 15 000 asuntoa Hakunilaan Polarin ja Keskus-Saton toimesta. Fyrkkaa myös takaisinlainauksesta, ennen Tehtaiden vaihtoa Hornetteihin. HS 11.10.-20 s.C 18. Hakunila on nyt Kojamo ja sieltä kiiruusti myytynä Maailmamme Omaisuuksien hoito (talkkariko?) ; arvon lisä kehitys (ekonomiko?) yhtiöille Lontooseen ja New Yorkiin esikaupungiksi, tuottolähteeksi kauniimmille.

    Sieltä raha lainataan taas Helsinkiin ja pannaan vähempinä erinä kuin 15 000 laakista, asuntoihin. Ei uusiin vaan entisiin toistuvaismyynteinä ja uusiinkin useamman leijukerroksen erillis- oheis- velanottofirmojen ideoimina. Ja snadin, mutta tuoton keräävän riskimies-omaraha insidertalentti kauniiden toimesta.

    Alkaen tontin ostajengistä, as.oy lainasta sinne nykyosaaja perheeseen saakka. Ja ihan eka on Helsingin maapankiksi kutsuttu kaavamonopoli. Se ylläpitää niukkuutta mikä nuorperheille näyttäytyy arvoasuntona, kaksio plus spa plus design keittiö-olakkari.

    Tämä kaikki Piispojen ja Korkeimman Oikeuden silmien alla. Joo, eikös niillä olekin mustahuivi silmillä. Vai onko se hirtettävällä?

    Tätä voisi kirjoittaa kirjaston pituudelta, mutta liikaa tässäkin. Ei noita olla lainvalmistelukunnassa tai oikeustieteellisissä tiedekunnissa laadittu eikä edes laaditettu, vaan ihan vaan bisneksen harhateillä. Ideana korjata parempiin käsiin toisten työt. Hakunilasta ja jos alkavat loppua, ulottaa karttuva instituutiokäsi perheiden perintöihin. Myy omaisuutesi, nauti tai hoidata ihtesi. Eikä -nykyaikaa- tarvihe myydäkään ota luottorahaa aikoinasi itse-säästämääsi asuntoa ja sen isonevaa arvoa vastaan. Nettohan jää perillisille. Ota ajasta vaarin, ja vaikka filippiina puoliskoksesi tai balkkanin tumma petivaatteiden pöyhijäksi.

    Kun väännät tämän logiikaksi ja standardisoit numerot tilastot maasterisopimisten puhtauteen, niin alkaa pukata nobellia. Selkeimmin "talouden" mutta myös karjatalouden ravinne Kemiasta vaikka. Ja muovi-öljyisen puuvillan kutomisesta pitsileningeiksi automaattikehruu ja -kutomosukkuloilla louskutuksella olisiko Fysiikkaa. Tiedemaailma alkaa olla tiedeperustainen. Lapsoset on hyvä ottaa pois taikauskoisilta vanhemmilta eskarin varharin ja korkkarin kautta brutaalin peukuttaja-kansalaisiksi.

    Olipa suurenmoista kun Bulevardin oopperassa 8.-11. lokakuuta revitettiin Vanhaa testamenttia ja ihan siihen Madonnaksi kuvittelun vaiheeseen saakka. Asialla oli Kari Tikka ja klaania omaa ja herännyttä. Näin sen ja lauloivat niitä perheen palvelijasäkeitä myös. Profeettakin oli. Olikohan heillä, vauvakäärön luovutuskin, ideana sanoa kuten kai joillakin baptisteillä että reborn, raateluhampaistaan pelastetut ja että heillä ohjattavanaan ja vastattavanaan palvelijoita, pakukuskeja vaikka.

    Huonosaattoisia ja röökiä polttavavia. Koronavaarallisia vielä. Mitenkähän lääkärit tekevät etätöitä? Tekee ne ja mekin kun trukilla kippaamme kamat porraspäähän. Sehän se oli osoite.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asunto-tuotantoon ja lainoitukseen...

      Kyseessä on erittäin suuri ja iso kupla ja siinä on myös monia korruption piirteitä.

      Ns. "lautakasa"-juttu sekä Nova Groupin seikkailut olivat yksi osa tätä. Eli joko toteennäytetty tai epäilty politiikan ja rakennusteollisuuden kytkentä.

      Blogisti onkin onneksi kirjoittanut näistä jo männä vuosina.

      +

      Yksi mielenkiintoisuus tuli mieleen muutama päivä sitten...

      Elementtirakentaminen betonista tuli mahdollisemmaksi kun logistiikka kehittyi. Isommat autot ja muut isommat koneet tekivät muutoksesta mahdollisen.

      Työmaille vaadittiin pätevä sähköverkko. Täytyi luoda viemäriverkot, vesiverkot ja kaukolämmöt sekä puhelinlinjat jne jne.

      Tämä kaikki vaati isompia ja nopeampia koneita kuin aiemmat tavat hoitaa asia.

      Heti jatkosodan päättymisen jälkeen monet päätyivät kaivamaan työmaiden monttuja käsin ja saivat näin ehkä koko työuran jatkuneen lähtöpisteen "rakennusteollisuuteen".

      Ei ollut koneita. Tai jos oli, ei ollut polttoainetta.

      Kun tehtaita rakennettiin, montut kaivettiin käsin. Vasta jos piti poistaa kiveä tai rakentaa "luola" louhimalla, tuotiin tarvittavia isompia koneita.

      Maailma oli tosiaan hyvin erilainen silloin.

      Poista
  6. Yhdysvaltain kongressi säätää liittovaltion lait. Niiden piiri on rajoitettu perustuslailla ja tavallisen ihmisen normaalisti kohtaamat lain määräykset säädetään erikseen kussakin osavaltiossa. Korkeimman oikeuden tehtävänä on vahtia, että kunkin viidenkymmenen osavaltion oma lainsäädäntö ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa.

    Muuten. Osavaltioissa lait perustuvat tuomioistuinten aikaisempiin päätöksiin, mikä tarkoittaa, että tuomarit paitsi soveltavat myös luovat lainsäädäntöä. Siksi ottaessaan jonkin paikallisen oikeusistuimen tekemän päätöksen perustuslaillisuuden tarkastettavakseen korkein oikeus valvoo esimerkiksi, ettei oikeudenpäätöksellä luoda perustuslain kanssa ristiriidassa oleva lainsäädäntöä.

    Jotenkin noin amerikkalainen järjestelmä ilmeisesti menee. Mitään kunnollista suomenkielistä luettavaa asiasta en ole löytänyt. Tietäisikökän joku suositella jotain englanninkielistä lähdettä, kun pelkän kuvan perusteella ei viitsisi Amazonista tilata.

    VastaaPoista
  7. Samaa mieltä perustuslakituomioistuimesta.

    Sitä periaatteeessa tarvittaisiin joissain asioissa, mutta niillä saattaisi olla suora poliittinen kytkentä ja monilla asioilla epäsuora kytkentä.

    Se olisi pitänyt perustaa - jos olisi hyväksi nähty - jo ajat sitten, mutta sen perustaminen nyt ei ole hyvä idea.

    Euroopassa kai Saksa on se valtio johon meillä viitataan perustuslakituomioistuimen ollessa esillä.

    Siellä historia on sellainen, että sitä koetaan tarvittavan. Myös me täällä pohjoisemmassa ehkä koemme että Saksa tarvitsee perustuslakituomioistuimen.

    VastaaPoista
  8. Joskus olen Youtubesta vilkuillut amerikkalaisia oikeussalipätkiä jotka siis ovat dokumentteja ja tositilanteita. Siellä käy ajoittain siten etä tuomari menettää malttinsa ja yhtäkkiä mätkäisee tuomitulle vaikkapa viisi vuotta linnaa aiemman kolmen sijaan kun ei roiston naama miellytä. Asiaa ei tietenkään kamalasti auta jos rosvo ölähtää jotain sopimatonta. Onko meillä tällaista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoittamasi "contempt of court" on Euroopassa tuntematon.

      Poista
    2. Äskettäin Hesarissa kerrottiin myöskin, että isoin osa USA:n vankiloissa istujista ei ole koskaan oikeudenkäyntiä nähnytkään, vaan tuomiot perustuvat näihin "tunnusta, niin selviät vähän vähemmällä"-sopimuksiin.

      Poista
    3. Entä OK 14:7 kuitenkin?

      Poista
    4. En ole kuullut että sitä olisi todellisuudessa käytetty, yhtä vähän kuin edellisessä muodossaan. Säännös koskee järjestyshäiriötä. Käytännössä hörhöilyt hoitaa tiettävästi poliisi / syyttäjä.

      Poista
  9. Meillä media usein antaa ymmärtää, että Suomi olisi jotenkin outo ja omituinen tuossa perustuslakituomioistuinasiassa. Naapureistamme sellainen on kuitenkin vain Venäjällä. Muissa Pohjoismaissa tai Virossa ei ole, eikä Britanniassa tai Benelux-maissa. Saksassa on, mutta se onkin liittovaltio. Ja sitten muut tosiasiat: perustuslakivaliokuntamme nopeaa ennakollista toimintaa mikään perustuslakituomioistuin ei pysty korvaamaan, ei myöskään sitä perusoikeuksien turvaamista, jota tavalliset tuomioistuimet arkityössään tekevät. Ylimmät oikeudet vartioivat myös lakien perustuslainmuksisuutta. Mitä se perustuslakituomioistuin sitten oikein tekisi? No jaa, monet sotkevat sen valtakunnanoikeuteen, jollainen meillä toki on.

    VastaaPoista
  10. Tässä selitys: Se poliittinen suunta, jolle perustuslaista johtuvat rajoitukset esimerkiksi hallituksen politiikalle ovat kulloinkin epämieluisia, haluaisi hiljentää perustuslakivaliokunnan. Tätä sitten ajetaan vaatimalla jotakin, jota he kutsuvat perustuslakituomioistuimeksi, mitä se sitten eri suhteissa tarkoittaisikaan. Ei niitä oikeasti kiinnosta, mitä sitten joskus vuosien päästä hankkeen läpimenosta jossain perustuslakituomioistuimessa tapahtuisi tai jäisi tapahtumatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nyt kun p-valiokunta on puhunut oppositiolle mieleisiä, ei sieltä varmaankin puhuta vähään aikaan perustuslakifundamentalisteista.

      Poista