Pääministeri sanoi pahasti ja metsäteollisuus kaivoi kuopan.
Kesken rajusti vaikeutuvan tilanteen ilmoitettiin, että suomalaisenkin sopimisyhteiskunnan päivät ovat päättyneet.
Muistaako kukaan enää, miten mennyt maailma alkoi Korpilammella? Se oli syyskuuta 1977. Termi oli ”konsensus” eli yksimielisyys tai sopiminen, ja valinta oli ”kolmikanta” eli isojen sopimusten tekeminen valtion siunauksella, ja tarkoituksena oli elvytys.
Kun sitten jouduimme samaan pyörteeseen, joka kaatoi Neuvostoliiton ja sosialismiksi sanotun järjestelmän, löysimme itsemme hiili- ja teräsyhteisöstä kannattamasta kilpailua, jota Suomessa ei ollut todellisuudessa koskaan ollut. Nykyinen EU todella oli kaupallinen järjestely.
Brexit ja korona yhdessä olisivat riittäneet. Mutta samaan aikaan Kiina ja USA jakelevat kakistelematta määräyksiä. Molemmissa maissa oli selvästi päättävä taho, ja ydinasevaltio Venäjällä yksinvalta eli autokratia.
Euroopassa ei ole. Ei ole verotusoikeuttakaan eikä armeijaa eikä poliisia.
Sopimuksen ja markkinatalouden tarkoitus oli hyvin yksinkertainen ja selvä. Se oli transaktiokulujen hillitseminen.
Ajatus oli tämä: jos toisella on hiiltä ja toisella terästä, on erittäin hyvä sopia hinnasta ja saada junat ja laivat nopeasti liikkeelle. Transaktiokulut eli kustannukset neuvottelusta, sopimuksen tekemisestä ja toteuttamisesta ja valvonnasta ja hinnan perimisestä vievät yhä suuremman osan kaupan arvosta.
Eri syistä työmarkkinat jätettiin kartellikieltojen ulkopuolelle. EU ei koskaan onnistunut takaamaan työehtosopimusten vapaata liikkuvuutta. Kilpailun edistäminen ei liioin koske tekijänoikeutta, kuten esimerkiksi musiikkia, eikä henkilötietoja eli toisin sanoen markkinointia.
Kauppakumppanuus oli ehkä foinikialaisten keksintö, vaikka pronssin valmistamisen edellyttämää tinaa hankittiin kyllä Britanniasta niin että se päätyi Persianlahdelle. Suolaa myytiin nykyisen Itävallan alueelta (Saltzburg = suolakaupunki) ympäri Eurooppaa jo ainakin kolme tuhatta vuotta sitten. Uuden ajan alun siirtomaat eivät olleet maita, vaan rantakaistaleita.
Espanja sai merkittävän määrän kultaa juuri löydetystä Amerikasta, mutta ei oppinut käymään kauppaa. Alankomaat ja Englanti oppivat. Keksintö transaktiokulujen hillitsemiseksi oli yhtiö, vanhalta nimeltään kauppakomppania.
”Meillä ei ole yhteiskuntavastuuta, vaan liiketoimintavastuu”, ilmoitetaan metsäteollisuuden suulla. Suomen satavuotisen historian ajan pääosan yhteiskuntaavastuusta ovat kantaneet yritykset. Yhdistykset eli liikkeet ovat huonoja kantamaan vastuuta ja puolueet vielä huonompia. Ne ovat toimijoita.
Etenkin kovina aikoina selviytymisemme riippuu siitä, kuinka hyviä yrityksiä meillä on. On surullista, jos metsäteollisuus on näin metsässä.
Sana yhteiskunta tarkoittaa yhteisyyttä. Korttipelistä kopioitu ”yhden voitto on toisen tappio” on virheellinen ajatus. Hyvinvointia kuvaa sama käyrä kuin muitakin tuloksia: harvoille paljon, mahdollisimman monille jonkin verran.
On todettava että metsäteollisuus otti eron Suomesta. Mahdollisesti muu elinkeinoelämä tekee saman perästä. Jos yhteiskunta haluaa näistä jotain hyötyä ei se kohta enää onnistu kuin rajusti verottamalla.
VastaaPoistaMillä tavalla metsäteollisuutemme on "näin metsässä"?
VastaaPoistaKyllähän palkoista sovitaan jatkossakin, mutta ilmeisesti eri tavalla kuin aikaisemmin.
Ja eri tasolla.
PoistaEiks oo kivaa: Samat pitkät neuvottelut käydään sovittelijakierroksineen joka laitoksen kohdalla erikseeen. Joka tehtaalle palkattava työmarkkinajuristitiimi, samoin työntekijäliittoon monta "lentävää juristia".
PoistaValtakunnansovittelijoita pitää palkata parin divisioonan verran lisää, joten ainakin työllisyysaste nousee kohisten.
PoistaOlisiko sittenkin niin, että Neuvostoliitto, tuo tuhannesti kirottu, oli suomalaisten, niiden "jonkin verran saavien monien" näkökulmasta ikään kuin "the fleet in being"?
VastaaPoistaJaa ei? Niin arvelinkin. Turhaan ne Hobsbawm, Siltala ym. sitten ovat suutaan soittaneet. Muistuttavat ehkä enemmänkin sitä "biskoppi Canterburysta", joka "ryssien rikoksia siunata muisti ennen joka suurusta".
Vaikuttaa siltä, että laatu yritetään ajatella tarkoittamaan samalla laatua.
VastaaPoistaHyvinvointivaltion iso vaara on, että verotulot yritetään maksimoida yhdelle vuodelle tai muulle hyvin lyhyelle ajalle.
Tämä välittämättä seuraavista verotuloista.
+
Kauppakomppanioiden ongelma olivat talouskuplat, niillä oli taipumus luoda keinottelukuplia jotka pustivät jopa valtioita polvilleen.
Englanti joutui sellaisen uhriksi ja Ranska samoin. Englanti meni kuralle ja Ranska päätyi vallankumoukseen.
Brittien kauppakomppanioiden historia on mielenkiintoinen - omat armeijat, brändien eli lippujen ulkonäkö jne.
Myöhemmin monet valtiot jäljittelivät kauppakomppanioita ja esimerkiksi Italia kunnostautui keräämällä joukon autiomaita "siirtomaiksi".
Ylipäätään poliitikkojen taustaryhminen kyltymätön vallanhimo ja poliitikkojen käyttö bulvaaneina tälle, on iso ongelma.
Isännän äänihän siinä EK:n ilmoituksessa kaikui. Kaipa oli tarkoitus myös haistattaa hallituksen suuntaan.
VastaaPoista"Kesken rajusti vaikeutuvan tilanteen ilmoitettiin, että suomalaisenkin sopimisyhteiskunnan päivät ovat päättyneet."
VastaaPoistaVoisiko tätä metsäteollisuuden irtiottoa lähestyä niin, että koska ay-liikkeen yritys pitää kiinni kynsin hampain Hakaniemen satraappien vallasta on jäykistänyt ja halvaannuttanut työmarkkinaat ja koska on yhä selvempää, että ainakaan tämä hallitus ei edes aio tehdä asialle yhtään mitään, jonkun on toimittava, jotta teollisuutta ja tuotantoa edelleen säilyy Suomessa?
Ei Metsäteollisuus sopimista, yhteiskuntaa, työllistämistä eikä veronmaksuaan halua lopettaa.
Se haluaa vain päästä irti 200-sivuista jäykistä one-size-fits-for-all -pakkosopimuksista, jotka on runottu kasaan yön tunteina jossakin hämyisissä ay-kabineteissa kaukana siitä todellisuudesta, jossa työtä tehdään ja yrityksiä pyöritetään turbuleneteilla markkinoilla.
Mikään ei pitele toimintaa Suomessa, jos Suomessa ei ole siihen edellytyksiä.
Jospa kyseessä siis olikin merkittävä teko suomalaisen työmiehen ja - naisen etujen ja työpaikkojen puolustamiseksi? Paikallinen sopiminen ei ole sama asia kuin palkka-ale. Hyvän ja menestyvän yrityksen kannattaa maksaa hyvin saadakseen hyvät työntekijät.
Kaivautuminen yhä syvemmälle 1970-luvun poteroihin, hirttäytyminen jäykkiin rakentesiin ja kouristuksenomainen tarrautumien ay-järjestöjen valtaan jopa ohi parlamentin ei nykymaailmassa välttämättä johda ihan parhaaseen lopputulokseen. Näin siitä huolimatta, että Bresnevin aikaan ja 5-vuotissuunnitelmien viitoittamalla tiellä tuo toimikin hyvin.
Joskus maailma muuttuu. Ne joilla on kyky sopeutua, selviävät. Muut eivät niinkään
Jollei niitä yleisiä työsopimusasioita jotka vievät valtaosan niistä nykyisten sopimusten paksuista paperipinkoista kirjata lakiin, pitää samat paksut pinkat sitten laatia joka tehtaalla erikseen. Ei tapahdu muuta kuin että lakot ja työmarkkinajuristien työllisyys molemmilla puolilla lisääntyy.
PoistaTES:ien kuuluisa pituus johtuu siitä, että näihin on otettu hirveä määrä lakitekstejä ihan sellaisinaan. Tähän on selvä tarkoitus: silloin mahdolliset laittomuudet ovat TES-riitoja, ja ne menevät työtuomioistuimen käsittelyyn. Tämä on molempien osapuolten etu. Toisaalta työntekijäosapuoli saa jutun käsitellyksi ilman suurta kuluriskiä, toisaalta työnantajapuoli saa estetyksi sen, että yksittäiset työntekijät veisivät näitä käräjille, jos työnantaja ja luottamusmies ovat yhtä mieltä tulkinnasta. TES-riitoja ei nimittäin voi yksittäinen riitapukari viedä oikeuteen.
PoistaEn muuten oikein jaksa uskoa, että Metsäteollisuus ry aikoisi lopettaa neuvottelukoordinaation. Kyllä EK:kun on vaihtunut hyvin tiukasti, etteivät liitot tee irtiottoja omissa neuvotteluissaan. Saman aatteellisen vastarinnan osoittaa se, ettei paikallista sopimista saada eteenpäin: esteenä ovat työnantajajärjestöt, eivät työntekijät. Luottamusmies ei kelpaa työnantajille neuvottelukumppaniksi.
Olen samaa mieltä, että maailma muuttuu. Jos ay-liike aikoo selvitä, sen on ryhdyttävä selvästi aktiivisempaa, aatteellisen osan ja vähemmän virkamiesmäiseen työhön.
"Jos ay-liike aikoo selvitä, sen on ryhdyttävä selvästi aktiivisempaa, aatteellisen osan ja vähemmän virkamiesmäiseen työhön."
PoistaSelvyyden vuoksi nyt vielä kysyn, mikä on se kriteeri, jolla ay-liikkeen "selviäminen" voidaan todeta (en viittaa alkoholin käyttöön tässä nyt)?
Onko ay-liike selvinnyt esim. silloin, jos se on säilyttänyt Hakaniemen vallan pienimpääkin peltisepänliikkeeseen Pohjanmaalla ja määrää detaljoidusti, miten ja milloin siellä työt tehdään - jos tehdään?
Vai onko se selvinnyt esim.- silloin, jos Suomen työllisyysaste on vaikkapa samalla tasolla kuin Ruotsissa? (Ruotsin ay-liike on muuten aika fiksu ja sikäläiset demarit vieläkin fiksumpia, kuten joku kommentoija jäljempänä osoittaa.)
Vai silloin, kun sillä on valtaa ohi vaaleilla valitun parlamentin?
Mitä muita ay-liikkeen selviämiskriteereitä voidaan asettaa? Ovatko ne ideologisia ja poliittisia - ts. onko ay-liike samalla jonkin/ joidenkin puolueiden jatke?
Hieno kirjoitus Jukalta ja kiinnostava kommentti EA:lta jälleen, mutta loppu jää hiukan epäselväksi, mitä AY-liikkeen pitäisi tehdä?
PoistaOikeiston näkemyksistä välittyy käsitys globalisaatiosta ja markkinataloudesta demokratianvastaisena liikkeenä: Suomen on vain väistämättä tehtävä niin kuin kansainväliset pörssiyhtiöt vaativat. Itse emme voi tehdä arvovalintoja. Ja jos Warren Buffettia on uskominen, niin me tavalliset ihmiset hävisimme jo luokkataistelun rikkainta prosenttia vastaan.
Eiöhän ay-liikkeen selviämistä mitata sillä, liittyykö niin suuri osa työntekijöistä siihen, ja säilyykö sitä kautta sen vaikutusvalta.
PoistaToiseen ikuiseksi ajateltuun instituutioon verraten: ev.lut kirkkoon kuuluvien osuus Suomen väestöstä on ollut varsin tasaisessa 2% / vuosi laskussa jo toistakymmentä vuotta, Nykyisin osuus väestöstä on vähän alle 70%, ja jos ei suunta muutu, 2040 ollaan jo alle 50%.
Kirkon yhteiskunnallinen merkitys vähenee sitä mukaa kun jäsenistö vähenee.
"Eiöhän ay-liikkeen selviämistä mitata sillä, liittyykö niin suuri osa työntekijöistä siihen, ja säilyykö sitä kautta sen vaikutusvalta."
PoistaTarkoittaako tuo sitä, että ay-liike itse oma tarkoituksensa? Hakaniemen keskitetyn vallan säilyttäminen, mutta mitä varten?
Mitkä ovat ay-liikkeen onnistumisen ulkoiset mittarit, siis ay-liikkeen tavoiteltu vaikutus yhteiskuntaan ay-liikkeen itsensä ulkopuolella?
Jos tavoitteena on se, että huominen on uusi eilinen, ja vallalla on haikea kaipuu Bresnevin ja Korpilammen suunnitelmatalouden aikaan, voi tulevaisuus yllättää. Ei vain ay-liikettä vaan koko Suomen.
Yksin eivät työntekijät pysty etujansa ajamaan, eikä myöskään mikään Arbeitsfront sitä tee. Höpötys suunnitelmataloudesta on sitä ihtiään. Ammattiyhdistysliike on yksinkertaisesti työntekijöiden etujärjestö.
PoistaOnnistumisen mittari on työntekijän tasolla yksinkertainen: Vähän työtä ja paljon palkkaa.
"Onnistumisen mittari on työntekijän tasolla yksinkertainen: Vähän työtä ja paljon palkkaa. "
PoistaMietin vain, että tuolla reseptillä voi niinkin käydä, että sitä työtä on todella vähän. Eikä palkaa ollenkaan. Käy kaipolat. Suomi hinnoittelee itsenä ulos. Lähellä ollaan jo nyt.
Yritykset ja tuontato liikkuvat nykyään nopeasti rajojen yli. Yritysten ketterä liikkuvvus siine, missä toiminta on edullisinta, on EU:nkin keskeisimpiä tavoitteita.
Enää ei ole niin kuin Bresnevin aikaan, että huominen oli uusi eilinen ja se tehtaan piippu jökötti siinä vieressä kuin Junttilan talon seinä.
No, ehkä tässä uudessa yhteisvastuullisessa Euroopassa sitten italialaiset, kreikkalaiset ja ranskalaiset hyvätahtoisesti rahoittavat noiden vähätöisten ja palkattomien suomalaisten elämän. Vai rahoittavatko sittenkään ... ?
Keskiviikkoisen nimettömän kanssa olen eri mieltä siitä, että työntekijällä pitäisi olla tavoitteena vähän töitä ja paljon palkkaa.
PoistaTärkeintä on, että työ on mielekästä. Ja että sitä ei ole niin paljon liikaa, ettei sitä pysty tekemään kunnolla.
Palkasta taas, työntekijänkin pitää siitä sen verran tajuta, että on sen oman työn tuotettava teettäjälle enemmän kuin siitä mnaksettu palkka.
Perjantainen nimetön,
PoistaSinulla taitaa olla aika keskiluokkainen näkemys asioista. Aika moni joutuu hengenpitimikseen tekemään tylsää työtä josta maksetaan pientä palkkaa. Korona-aika on näyttänyt vielä senkin, miten yhteiskunnan käy jos "turhat" työt jätetään tekemättä.
"Vähän työtä ja paljon palkkaa" oli tietysti vitsi, jossa on totta vain toinen puoli, mutta kyllä AY-liikkeen tehtävä on ajaa jäsentensä etuja ja estää paluu rälssiyhteiskuntaan, mikäli mahdollista. Juu, kapitalismissa työn on tuotettava teettäjälle, mutta miten paljon on kohtuullista, siinä on AY-liikkeen paikka.
Keskiviikkoinen nimetön
Keskiluokkahan se on, joka yhteiskunnan pitää pystyssä, ja ongelmissa ollaan silloin kun se katoaa. Jos keskiluokkaisuus oli tarkoitettu herjaksi, ei se nyt osunut, kun olen tyytyväinen jos elämäni loppuun pysyn keskiluokkaisena.
PoistaYleislääke kansantalouden kaikkiin ongelmiin on jokaisella yo-merkonomilla: palkat ja verot on leikattava. Näin pelastammme hyvinvointiekonomian.
VastaaPoistaEi tietenkään mitään palkkoja ainakaan tarvitse leikata, jos maalla on oma kelluva valuuttansa ja oma keskuspankkinsa. Markkinat hoitavat kelluvalle valuutalle sille kuuluvan arvon maan kansainvälisen kilpailukyyn mukaan. Jos uskomme markkinatalouteen, niin miksi emme uskoisi siihen, että markkinat löytävät kelluvalle valuutalle oikean arvon?
PoistaTaas toipilas haluaa tuhota ihmisten säästöt, niin kuin markka-aikaan toistuvasti tehtiin. Ja lainakorot olivat kaksinumeroisissa lukemissa samoin kun pankkien lainamarginaalit. Tätä kaikkea hän kaipaa takaisin.
PoistaEurokin on kelluva valuutta.
Eihän Suomella ollut kelluvaa markkaa kuin vasta syyskuusta 1992 eteenpäin. Ja sitäkin kellutusta yritettiin manipuloida. Kun markan kellutus alkoi, niin korot rauhoittuivat saman tien.
PoistaNimetön ei ollenkaan ymmärrä mistä on ollut ja on kysymys.
Toipila puhuu enemmän politiikkaa kuin taloustiedettä. Pitäisi lyödä rätingit pöytään että olisi uskottava.
PoistaJos katsoo melkein minkä tahanaa yksityisen organisaation itsestään antamaa informaatiota, siellä esiintyy nykyään lähes aina osio nimeltä Vastuullisuus. En kyllä ole oikein päässyt perille siitä, mistä ja keille kaikille vastuussa ollaan, ja millä perusteella ja kuinka vakavasti. Tosin firmojen erinäisten johtomiesten mukaan sellaista ei pitäisi ensinkään olla, jos olen oikein ymmärtänyt. Ja eräiden muiden mielestä sitä ilmeisesti ei ole tarpeeksi.
VastaaPoistaNiin kuin vaikka tämmöinen:
VastaaPoistahttps://ek.fi/mita-teemme/energia-liikenne-ja-ymparisto/vastuullisuus/
Näistä voi päätellä, että EK houkuttelee uskomaan, että pitäköön lainsäätäjä näppinsä juuri näistä irti, kun kerran me itse ne hyvin hoidamme. Ehkä nyt tulee vielä kansantalousvastuullisuuskin.
Poista
VastaaPoistaFirmaa meni nurin kuin heinää ja nousi taas niin kuin lakoontunut nousee.
Sääty raatihuone kauppahuone käsityöläiskilta Suomi -vaikka snadi- oli kumman vakaa ja paahtoi tervaa ja keitti pikeä. Sitten säätyvalta eli geenien sosiaalinen periytyminen kumottiin Snellmanin ja A II raivotessa.
Raivion täyttivät uudet yrittäjät. Ne pyllähtivät konkkiinsa mutta nousivat toisina taas.
Järjestys vakiintuu samoja aikoja kuin Suojeluskunnatkin. Sotakone 2. tarvittiin kun työväkikin eivätkä vain yrittäjät olivat riehuneet. 1920-luvulla ukkotuomarit asettivat maan.
Raha pidettiin kullassa ja kun velkamyynti Englantiin sikäläistä puntamaksusitoumusta vastaan oli, hupsista vaan, puntakultaa Cityn silmissä, niin metsä oli seteliä Suomessa. Metsät arvioitiin setelitukku tuumissa, ja niitähän riitti. "Kultakannassa" kun Lontoon klubeissa vihreä nähtiin kellertäväksi ja myyjä itse eksoottisen luotettavaksi. Asuikin metsien keskellä kosken partaalla sievässä pikkukartanossaan. Usealla kumman upeita rouvia.
Suomi keräytyi UPM:än perustajatehtaille kuten Verlaan tai Kissakoskelle. Tai lyhyesti Koskelle. Nyt ne metsämaat vaihtuvat taas rahoiksi Tornadon jms sijoitusyhtiön kautta ja ne rahat tehtaiksi Uruguaihin. Omistajat ihan samoja kuin luomisensa ensimmäisenä päivänä.
Suojeluskunta ja sen lopetettua omaisuuksien perintöketjut ja ajantasaistamiset -tuo Uruguai- ovat olleet ammattiyhdistysten heiniä.
Nyt kun näistä kukaan ei tunne itseään, hommasta ei ole kuin naureskeltavaksi.
Joku edes pikkasen jyvällä oleva on funtsinut eläkkeiden asiaa. Niiden osalta vastuu on kansainvälisillä varainhoitojäteillä nimiltään BlackRock Fidelity Vanguard ja muuta. Toivoa sopii että olisivat bonustamisessaan kaukonäköisia ja muistaisivat päämiehiäänkin joskus. Nythän ne eivät maksa mitään takaisin vaan kuukausieläkkeet suoritetaan tehtailta/firmoilta perityistä kuukausi-tel-tilityksistä päittäin vaikka kirjekuoreen vaihdetaankin Ilmarisen leima. Ja pitkän tähtäimen tuotto on supertietokoneen kitusissa -fantasiayhtälöryhmän verhoama.
Riku Aalto salanimellä Teollisuusliitto (os. sentään Hakaniemi@) arvelihe vastuullisuuttaan karistellen, että jos otettaisiin eläkesysteemi valtiolle.
Hakaniemi oli Suomen perälauta. Siitä designeerattiin surkea pizzapöytä. Kun kerta parjaan, niin kerronpahan senkin feikin että työeläkesysteemistä päätettiin Yleislakon päätämispäivänä 18.3.1956. Sinä fiksujen sittemmin halveksien tietämänä, surkeana 12 markan, ja inflaation, ja von Fieandt devalvaation vuotta myöhemmin kusetuspäivänä. Ei ei, aikuisen oikeasti yhteiskuntavastuun kolmikannan tulopolitiikan progression Superpäivänä lakon lopettamisen lisäpöytäkirjassa.
Komitean Fagerholm komensi heti toimeen ja valmista tuli 1962 ja hukkui vasta seuraavalla vuosituhannella.Jukka Sjöstedt
Sjöstedt älä puhu hevonpaakaa. Kun isoissa lamoissa meni firmat nurin, ei ne samat yrittäjät sieltä noisseet.Sen enempää 90-luvulla kuin 30-luvullakaan.
PoistaJa nyt on edessä kylmä talvi. Mutta eihän se teitä eläkeikäisiä huru-ukkoja kosketa.
Vuoden päästä ei viisastele enempää Kemppinen kuin horise Sjöstedtkään.
On myös jännää miten metsäteollisuus, kemianteollisuus, metalliteollisuuden eri osat, energian tuotanto sekä aseteollisuus ovat hyvin lähellä toisiaan.
VastaaPoistaKaikki tarvitsevat rahoittajikseen suuria rahoituslaitoksia.
Sota on valitettavasti bisneksistä suurin.
Voihan tuolla metsämiesten irtiotolla hyviäkin johdannaisia olla. Se lienee kuitenkin kuvitelmaa että kustannukset laskisivat. Voi käydä just toisin.
VastaaPoistaPäivälehtien riemastuttavassa takavuosien ihmesattumuspiirrossarjassa "Usko tai älä" muuan chicagolainen Sam sai kuumaa aakkosmakaronikeittoa syödessään lusikkaansa silmiensä alle aivan sattumalta kellumaan sanan "HOT". Veikko Huovisen Gulagissa oli jälkiruuaksi lakritsipiippu mieheen. Miten nämä liittyvät aiheeseen? Eivät mitenkään.
VastaaPoistaEn jaksa seurata ja lukea kaikkia juttuja, mitä sanotaan ja kirjoitetaan. Otsikoista näytti siltä, että teollisuuden herrat kertoivat Sannalle, mitä he ajattelevat hänen politiikastaan. Asiaa on useita kertoja yritetty kertoa sanallisesti ja varoitettu ay-liikettä heidän toimiensa seurauksista.
VastaaPoistaUPM on kansainvälinen pörssiyhtiö, jonka johto on vastuussa osakkeenomistajien omaisuudesta. Ei yhtiön johdolla ole valtuutta ryhtyä maan vaikeuksiin joutuneen hallituksen pelastajaksi.
Sannalla ja kumppaneilla on valtuudet hoitaa maan asiat niin, että pörssiyhtiö haluaa toimia Suomessa ja auttaa maata selviämään vaikeuksista.
Ruotsalaismallisen sosialidemokratian käytännön oppimisessa Sannalla on vielä paljon harjoiteltavaa.
P A Hanssonilta nämä opit välittyivät Tage Erlanderin kautta Olof Palmelle ja hänen jälkeensä tulleille sd pääministereille. Valtion oli ja on aina ensin pidettävä huoli siitä, että firmat pärjäävät, sen jälkeen sossuilla riittää jaettavaa.
Täällä vasemmistopuolueet ovat aina valmiina jakamaan, jaettavaa voi aina lainata lisää.
Jukuripäistä ja kovakalloista porukkaa siellä vasemmalla laidalla riittää. Kaipolan sulkeminen kuitataan porvarin pahuutena.
Devalvaatioaikakauden loppumisen jälkeen, parikymmentä vuotta sitten suomen kilpailukyvystä huolehtimisen piti olla helppoa. Täällä riittää, että vienti Ruotsin ja Saksan markkinoille onnistuu, silloin pärjätään muuallakin.
P Tammi
Firmat, nuo aikamme pyhimykset...
PoistaDevalvaatiota alettiin vastustaa periaatteesta.
PoistaTähän oli joitakin hyviä perusteita, mutta kokonaisuus unohtui ja se, että miten maailma toimii ympärillä.
Eli esim. 60-luvulla ei ymmärretty miten Bretton Woods -järjestelmässä kaikki kiertyi US-Dollarin ympärille, jopa Neuvostoliiton kauppa.
Eli devalvaatioita olisi pitänyt ehkä vältellä, mutta ei jättää tekemättä.
Meikäläinen valtion politiikka on ollut kutakin sykliä vahvistavaa eli nousukauden aikana tuetaan ehkä enemmän kuin on tarpeen ja kun kasvu hidastuu tai taantuma alkaa, leikataan.
Leikkaus kohdistuu liian usein kohteisiin joista voisi olla odotettavissa myöhemmin valuuttaa ja mitattavia tuloksia.
Tämä osaltaan tuottaa tilanteita joissa työtön henkilö saa työn nousukauden lopulla, mutta kun hidastuminen alkaa, hän menettää sen ehkä hyvin nopeasti.
Tämä pätee jopa kuntien "työllistämis-työpaikkoihin" joista liian monessa työttömät ovat pelkässä päivähoidossa. Koulutus on puutteellista, kokemusta ei ole riittävästi jne.
Kierteestä ei pääse pois.
Keynesin ajatus työllistämisestä kaivamalla kuoppia ja täyttämällä niitä ei ole enää tätä maailmaa.
+
Ollaan haluttu luoda järjestelmä joka tuhlaa kaikkia resursseja.
Samalla on luotu "helvetinkone" joka tuottaa pelkkää velkaa joka suuntaan mutta samalla tuhoaa esimerkiksi viljelysmaata, metsiä, vesialueita ja ilmaa.
Tämä ollaan ajateltu korjata kiihdyttämällä mm. kaivosteollisuutta kaivamalla lisää ja enemmän resursseja tuhlattavaksi.
Esimerkiksi hyväksi mainostettu sähköauto tässä muodossa ja tällä tekniikalla, on jo ajat sitten osoittautunut kuplaksi ja ympäristöä tuhoavaksi kapineeksi.
Sähköauto jollakin muulla idealla olisikin hyvä, mutta finanssiteollisuudelle eivät käy muut vaihtoehdot.
Paljon puhuttu vety-talous on saman tapainen kupla, resursseja syövä teknologia joka on kallis toteuttaa ja joka vaatii todennäköisesti ydinvoimaa kumppanikseen jos sen halutaan toimivan nyt kerrotulla tavalla.
Kaikki tämä on niiden mieleen jotka luovat lisää velkaa maailmaan osana finanssiteollisuutta.
"Luonnonvaroiltaan rajoitetulta planeetalta pyritään saamaan irti rajoittamaton voitto".
Sosiaalinen media muistutti kahden vuoden takaisesta jutusta https://kemppinen.blogspot.com/2018/10/liikenerot.html
VastaaPoistaTämänpäivän työelämästä en tiedä tuon taivaallista, siksi en siitä mitään sanokaan. Mutta ainahan on ollut niin, myös ennenmuinoin, että Työnantaja on sanonut viimeisen sanan, ja useimmiten myös sen ensimmäisen, ja siinä välissä työntekijät ovat yrittäneet sanoa omiaan. – Ei työntekijöillä ikinä muuta voimaa ole ollut kuin joukkovoima. Lukekaa historiaa.
VastaaPoistaEhkä asiat nykyisin on toisin.
Ps. Muistan kun yhdessä neuvotteluissa Korpilammella piti allekirjoittaa yks päätölauselma, niin siitä puuttui vähemmistökommunistien (sinisalolaiset) edustaja, oli pakko odottaa että se saadaan paikalle. Tämä taistolainen, noin sivunmennen sanottuna, oli pitkä ihminen, 201 cm. Yks juoksupoika lähetettiin jäljittämään sitä, siis kolkuttamaan Korpilamme hotellin ovia, ja me muut odotimme. Ja jonkin ajan kuluttua poika tuli takaisin, huohotti, ja sanoi "se pitkä bolshevikki nussii vielä yhtä tyttöä. mutta se sano että tulee kohta"...
Kysy vaikka Paperiliiton vanhoilta jääriltä, varmaan muistavat episodin!
Metsä"jättien" yhteiskuntavastuu ja moraali on tullut selväksi. Sitä ei ole. Eikä minkäänlaista häpyä muutenkaan mitä luonnonvarojen riistoon tulee.
PoistaUPäMmäkin on myynyt suomalaista metsäomaisuuttaan tuhansia (satojatuhansia? Miljoonia?) hehtaareita "ulkomaalaisille" (?) sijoittajille, mutta kestääkö tarkastella näiden nimilistoja? Eiköhän siellä vain samat äänrruuthit ja waahlroosit sukuineen ja muine kamraatteineen vain vilahtele. Mitä veronkiertoa sekin merkinnee?
Missä MOT luuraa kun ei tutki tätäkin kuviota?
Vai onko talousrikollisuutta niin valtavasti piskuisessa maassamme, että tutkivaa journalismia tarvittaissin puolustusvoimien henkilöstömäärän verran?
Minä näen tässä mökkini ympäristössä UPÄMMÄN toimet metsärisukoiden suhteen eikä hyvältä näytä niiden tulevaisuus. Oikeiden metsien Menneisyyshän on enää muisto vain. RIP
Yhteiskuntavastuu. Valtiolla sitä ei näytä enää olevan. Valtion omaisuutta on päätynyt yksityisille kahdenkymmenenviiden vuoden aikana seuraavasti:
VastaaPoista- loputon lista....
Täällä asun taloyhtiössä joka vielä 70-luvulla omisti kahdeksan liikehuoneistoa katutasolla ja 4 asuinhuoneistoa. Lisäksi 1000m2 oli vuokrattu kaupungille. Oli oma talonmieskin. Joulukuun vastike oli ilmainen ja joskus osakkaille maksettiin kuukausittain.
Nyt vuonna 2020 taloyhtiöllä ei ole enää omaisuutta. Eikä talonmiestä. Vastike noussut suhteessa kolminkertaiseksi. Taloyhtiölainaakin on kertynyt korjauksista ja remonteista.
"Lisäksi eurojärjestelmä on ollut jatkuvien pelastusoperaatioioden kohteena 2010-luvulta lähtien. Nämä operaatiot on toteutettu perussopimuksen vakauteen pyrkiviä säädöksiä kiertämällä (kasvu- ja vakaussopimus, velkaantumisrajoite, muiden jäsenmaiden tukeminen, yhteisvelka EKP:n ja EVM:n kautta). Nyt ehdotetaan lisäksi, että EU saisi rahoittaa budjettiaan velaksi ja aloittaa yhteisten (haitta)verojen kannon.
EU on jo kauan ylpeillyt sillä, että sen toiminta perustuu sopimuksiin ja säädöksiin. Tämä pienten jäsenmaiden turvaa on kuitenkin vuosikymmeniä heikennetty (esim. livääntyvät enemmistöpäätökset). Samalla on taloudellisesti merkittävia säädöksiä joko kierretty (julkisen sektorin rahoitustuki), jätetty huomiotta (julkinen velkaantumisraja, vakaus- ja kasvusopimus) tai tulkittu alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti (toisen jäsenmaan rahoitus- ja velkatuki).
Nyt on vuorossa jäsenmaiden välisten tulonsiirtojen lisäys (koronalahjat, ehtoja vailla olevat lainat) sekä EU:n budjetin rahoittaminen yhteisvelalla. Hallituksemme näyttää jälleen kerran uskovan lupauksiin ja vakuuttaa, että tämä kaikki on tarpeellista ja tilapäistä. Uskon varmuutta pitäisi kuitenkin horjuttaa se, että Saksan liittokansleriksi pyrkivä finanssiministeri, toisin kuin nykyinen liittokansleri puolueineen, on jo todennut että uudesta järjestelmästä pitäisi tehdä pysyvä "
http://www.peternyberg.net/2020/09/09/mita-tehda-jos-euhun-ei-voi-luottaa/
EU-perussopimukset ovat pelkkä vitsi. Kaikki EU-sopimukset.
PoistaJa vitsien vitsi on se, että EU:lla (komissiolla) oma tuomioistuimensa, joka ylimpänä elimenä tulkistee noita sopimuksia yli kansallisten perustuslaki- ym. tuomioistuinten ja tukee niiden kiertämistä kaikin voimin. Näin mm. siksi, että muutoin sen oma asema olisi uhattuna.
Heti, kun EU:n perussopimukset ja muut juhlallisesti vannotut pykälät eivät sovi Ranskalla tai Saksalle, ne lentävät roskiin. Siinä oli sitten se "pienten suoja sopimuspohjaisessa järjestelmässä".
No, Britit ymmärsivät lähteä, vaikka hintansa vapaudellakin on. Joskus sekin hinta kannattaa maksaa.
Matias on itse pelkkä vitsi joka valehtelee enemmän kuin tuhat kuvaa. Olet ymmärtänyt tahallasi kaiken ihan väärin.
PoistaEi ole mitään objektiivisia mittareita joiden mukaan Suomella menisi nyt huonommin kuin ennen Euroopan Unioniin liittymistä.
PoistaAivan okein sanottu.
PoistaNybergin kirjoitus oli todella hyvä.
PoistaValtioilla ei todellisuudesa ole ystäviä, on vain vaihtelevia etuja jotka määrittävät valtioden liittosuhteita.
Kuten aikanaan Eric Arthur Blair toi esiin kirjassaan, kolmella kuvitteellisella suurvallalla oli vaihtelevia liittolaisuuksia ja vihollisuuksia. Eilispäivän viholliset olikin veljet keskenään.
Valtioden merkitys näissä kuvioissa on vain välillinen. Valtaa käyttävät kulissien takana mm. suuren pääoman haltijat tai sen puhemiehet.
Kun EUlle ei ole ennenkään annettu valtaa yli Saksan ja Ranskan, miksi sitä pitäisi nytkään antaa?
Levoton 'Levant' - lähi-itä lisättynä pohjoisella afrikalla, balkanilla sekä Kaukasuksella, että Turkin lähialueilla - on aivan liian suuri kokonaisuus EUlle käsitellä. Idässä ollaan Iranin rajoilla ja lähellä Kiinaa, joten kauniita puheita riittää.
Kypros jätettiin jo yksin ja esimerkiksi Kreikka voi olla seuraava yksin jäävä maa. USAlla on kuulemma ollut nopeasti lisääntyvää kiinnostusta Kreikkaa kohtaan, mm. ulkoministeri Pompeo on vieraillut tiheästi.
Olemme matkalla kohti suurempaa katastrofia kuin molemmat aiemmat maailmansodat yhteensä.
Mikään valtio tai liittoutuma ei pysty estämään tai kestämään sitä.