Sivun näyttöjä yhteensä

23. lokakuuta 2017

Kirjoituskoulu



Keskustelua kenraaliluutnantti Oeschin oikeusjutusta 1940-luvulla en jatka. Keskustelu Itä-Karjalan valloitetun alueen todellisuudesta on muutamista tutkimuksista huolimatta käymättä. Kun se tulee, siitä tulee pitkä ja surullinen. Asiasta luodut mielikuvat eli siis venäläisen väestön ja sotavankien kohtelu on sivuutettu kovin vähällä.

Itse vetäydyn siksi, että uusimman kirjan esiteltyäni tiedän, että seuraava vaihe olisi oikeuden pöytäkirjojen lukeminen. Siihen menisi parhaassa tapauksessa kaksi kuukautta.

Näkisin mielelläni hyvin tehdyn kirjan ”Oikeusmurhat Suomessa 1939-1949”. En usko pääseväni näkemään sellaista. En olisi sopiva henkilö tuollaiseen hankkeeseen asekätkennän osalta, koska mielipiteeni (ei siis tosiasia) on että aseiden hajavarastointi armeijan piirissä ja osittain sen tieten oli rikos, jonka olisin itse tehnyt, jos nyt kuvittelen itseni samaan aikaan ja asemaan.

Yleisemmin arvelen, että demobilisaatio eli sotavoiman kotiuttaminen on hyvin vaarallinen toimenpide. Suomessa se toteutettiin erittäin hyvin. Samaa ei voi sanoa monista Itä-Euroopan maista.

Amerikkalaisilla ja osittain briteillä ei ollut suuria vaikeuksia. Hämmästyttävän moni saksalainen kenraali tai tutkija sukeltaa 1950-luvulla näkyvin jopa Naton virassa. Lisäksi länsiliittoutuneet poimivat tehokkaasti käyttöönsä tutkijoita ja tiedemiehiä. Pidän totena useiden saksalaisten ja amerikkalaisten tutkijoiden johtopäätöstä. Natsimenneisyyden selvittäminen 1945 ja sitä seuranneina vuosina oli mahdoton tehtävä, koska selvitettäviä oli varmaan kymmenen miljoonaa ja maassa oli kateissa tai tuhoutunut paljon muutakin kuin arkistoa.

Mielipiteen vapaus tuli siis ajankohtaiseksi toisen maailmansodan jälkeen. On esitetty arvioita, että jotkut saivat pitää sodanaikaiset tai sodanjälkeiset mielipiteensäkin.

Asian mutkikkuus näkyy, kun julkisuudessa esiintyy esimerkiksi islamia vastustava ”islaminuskoinen”.

Juutalaisuudesta ei natsien lainsäädännön mukaan vapauttanut kristinusko eikä esimerkiksi kunnostautuminen ensimmäisessä maailmansodassa. Englannissa keksitty ja muun muassa Ruotsissa kehitelty ”biologinen juutalaisuus” otettiin mittatikuksi, vaikkei sitä voitu silloin eikä nyt havata biologisesti.

Kiertävien kummallisten ajatusten vuoksi tunnen tarvetta korostaa, että sekä Venäjällä että Neuvostoliitossa on vainottu juutalaisia, mutta valtion juutalaisvastaisuus onkin vaikeampi kysymys. Karl Marx oli juutalainen. Trotski oli juutalainen. Hitler väitti, että koko bolshevismi (kommunismi) on juutalaisten salaliitto.

Hitlerin ajatus oli tietysti väärä, vaikka hän saattoi itse uskoa siihen. Totuutta siinä oli sen verran, että näkyvä osa vanhan Neuvostoliiton johtohenkilöistä oli juutalaisia – esimerkiksi Zinovjev ja Radek. Juutalaissyntinen Maiski vaihdettiin ulkoministerin tehtävistä suurlähettilääksi ja tilalle tuli Molotov.


Täsmällinen kansallinen ryhmä ei ollut automaattisesti jakava seikka. Arvattavasti myös Stalin piti tärkeämpänä stalinismia kuin omaa georgialaisuuttaan, joka georgialaisten mielestä on eri asia kuinvenäläisyys.

15 kommenttia:

  1. Ivan Maiski ei koskaan edennyt varaulkoministerin postia korkeammale. Molotovin edeltäjä oli Maksim Litvinov. Hänen nimensä on tänä syksynä ajankohtainen, koska historian alaviitteenä tunnetaan Litvinovin pöytäkirja, jossa Neuvostoliitto sitoutui olemaan käyttämättä sotaa politiikan välineenä. Nliiton kaikki läntiset naapurimaat allekirjoittivat, paitsi Suomi.

    VastaaPoista
  2. länsiliittoutuneiden operation paperclip, niinpä niin...

    hauska elokuvallinen vitsi; "no no, our nazis are better than their nazis!"

    kilpajuoksu kuuhunhan siitä tuli ja vieläkään ei ole edes saatu kasarmia paikan päälle. huonosti sodittu.

    VastaaPoista
  3. Jäämme siis odottamaan sitä rohkeaa joka uskaltaa työntää päänsä junan ikkunasta ja ryhtyä selvittämään suomalaisia vankileirejä 1940-1944 totuudenmukaisesti. Lukeminen tulee olemaan joka tapauksessa tuskallista.

    Lomautuksesta sen verran että sekä Syvärin että Kannaksen suurhyökkäyksissä läpimurtoa merkittävästi pahensivat suomalaisten joukkojen kotiutukset ja lomautukset. Tammikuusta 1942 alkaen oli tehty massiivisia uudelleenjärjestelyjä asevoimissa ja päätettiin myös kotiuttaa vanhempia ikäluokkia, mikä sinänsä kuulostaa oikeudenmukaiselta. Kannaksellakin 1944 oli tehty kevään aikana kotiutuksia aika paljon ja lisäksi oli annettu kevätkyntö- ym. lomaa n. 9500 jalkaväen sotilaalle. Heidät oli osaksi korvattu alokkailla eturintamaan. Venäläisillä oli hyvä tiedustelu ja iskuhetki oli tarkoin valittu. Tuskallista luettavaa sekin.

    VastaaPoista
  4. Hankaluushan tässä jatkosodan aikaisessa sotavankikysymyksessä ja sen selvittelyssä on että ko. toimiston päälliköksi valittiin talvisodan ulkomisteri Eljas Erkko, joka itse taas oli selvitystensä mukaan ristipaineessa koska hän ei voinut päättää pal mistään kun rakennuksista, terveydenhoidosta ja ravitsemuksesta päättivät muut instanssit ja Erkolle jäi tehtäväksi vain yrittää toteuttaa. Suomen sotavankileirien Euroopan mitassa suuri kuolleisuus noteerattiin maailmalla, eikä auttanut sanoa että koko Suomen ravintotilanne oli muutenkin kiikun kaakun ja saksalaisten taskussa. Lisäksi pohjoisen Suomen sotavankileirit olivat saksalaisten hallinnassa, ja tulokset siellä saattaa arvata.

    VastaaPoista
  5. Arvoisa blogisti, kirjoitatte Suomen demobilisaatiosta syksyllä 1944. Isäni oli mielenkiintoinen tapaus ja osa tuota ns. demobilisaatiota. Huhtikuun alussa 1943 hän lähti sotimaan Karjalaan ja valirauhan tultua hän joutui Lapin sotaan. Hänet sodan loputtua kotiutettiin, mutta kun sotapalvelus oli vielä kaksi vuotta sotineelta mieheltä suorittamatta, niin ei kun inttiin. Myöhemmin olen tajunnut, että näin meillä oli varusmiehinä sodan kokeneita jermuja, mikä oli johdolta hieno oivallus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intti eli varusmiespalvelus oli välirauhan aikana (eli talvisodan ja jatkosodan välissä) pidennetty 24 kuukauteen eikä sitä heti välirauhan tultua (eli jatkosodan päätyttyä välirauhansopimukseen ja aselepoon) heti lyhennetty. Jos isäsi todella kotiutettiin ennen huhtikuuta 1945, kyseessä oli byrokraattinen virhe.
      Mutta mitä varusmiespalveluksesta kotiuttaminen - jos olet sellaisen merkinnän isäsi sotilaspassista tai kantakortista löytänyt - sitten sota-aikana tarkoitti? Ei mitään muuta kuin välitöntä siirtymistä reserviläiseksi ja asepalveluksen jatkumista.
      Se että isääsi ei nykykielellä ilmaistuna oikeasti kotiutettu, johtui varmaankin ainoastaan siitä että hän kuului joko 1924 tai 1925 syntyneisiin eli niihin ikäluokkiin joiden asepalvelus jatkui, oli varusmiespalvelus jo suoritettu tai ei. Ja palvelustaan jatkavien ikäluokkien määrän saneli pelkästään välirauhansopimuksen pykälä.

      Poista
  6. Onneksi Suomi tuli toiseksi. Muuten Venäjä kirjoittaisi nyt kirjoja rajan taakse jääneen läntisen Karjalan (Lappeenranta, Joensuu, Imatra, Kouvola, Kotka, Ilomantsi, Hamina jne.) ihmisiin - jotka ovat osaa vanhaa venäläistä asutusta -
    kansalaistensa tekemistä ja kohdistamista julmuuksista, kuolema-asioista, tekemistään kidutuksista ja ihmisloukkauksista.

    En vain oivalla, miksi niitä pitäisi Venäjällä yhä vatvoa, kun viimeisestä lujasta yhteenotosta Suomea vastaan on yli 70 vuotta. Mitä Venäjä siitä nyt oppii ja mihin oppiaan käyttää? Ukrainaan?

    Voi voitettuja, voi voittajia.
    Linna taisi noin hienosti kiteyttää jotain entistä ajattelijaa, vaikka osasi varmasti itse ajatella aivan samoin.
    Nuori kaukopartiomies M. Koivisto, joka aseiden hiljentyessä, noustessaan juoksuhaudasta ja putsatessaan konepistooliaan pohti:" Olisiko kumminkin olemassa jokin toisenlainenkin tapa naapureiden väliseen yhteydenpitoon?"

    Oesch oli teoreetikko, hieno ammattimies. Hänen lähisukulaisensa, josta 95-vuotias täti käytti nimeä "Mössi", oli samoin ammattinsa hienosti osaava ihminen.
    Kaikki upeita ihmisiä, joille ihmiselämä ja ihmisarvo olivat tärkeimpiä asioita.
    Kunnoitan kaikkia heitä todella paljon. M-risti jokaiselle. Mössi ja tätini olivat kehitysvammaisten hoivakodin johtajia.

    VastaaPoista
  7. Kaksi aitoa - itse tekijöiltä kuultua - reunahuomautusta.

    1) Itä-Karjalan vankileirien elämää voidaan verrata natsien "Gazetten"-ilmiöön (D, Pl), mutta se oli vähän lohduttomampaa, koska kaikki tiesivät, ettei tästä jää kiini kuin oma etos (omatunto): itsemurhien määrä ei ollut vähäinen niillä, jotka olivat vartijoina.

    2) Asekätkentä ja Mikkelin lääninvankila on yhdistelmä, josta löytyy - myös minun arkistoistani - dataa, joka on printti-muodossa, ei diginä "in the cloud" ja ennenpitkää sen julkistan.
    Jos aikaa jää.

    VastaaPoista
  8. Molotovia edelsi ulkoministerinä Maksim Litvinov. Juutalainen hän toki oli, alkuperäiseltä nimeltään Meir Henoch Wallach-Finkelstein.

    Litvinov sai kenkää 3. toukokuuta 1939, koska Stalin ymmärsi, että tuleva sopimuskumppani Hitler ei tykännyt juutalaisista.

    En tiedä, oliko Karl Marx juutalainen muussa kuin siinä "biologisessa" mielessä, jota siis ei olekaan. Hänen vanhempansahan olivat kääntyneet kristityiksi.

    Frankfurtin koulukunnan kulttuurimarxistit olivat kaikki kotoisin juutalaisperheistä. Liberaalein heistä, Erich Fromm, kaikkein ortodoksisimmasta.

    vuorela, tampere

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päin vastoin kuin moni aikalaisensa Litvinov kuitenkin kuoli luonnollisesti. Varmaan siksi, että hänen vaimonsa oli Britannian ja Yhdysvaltain taide- ja tiedepiirien hyvin tuntema Ivy Low.

      vuorela, tampere

      Poista
  9. Juutalainen, jonka Molotov korvasi ulkoministerinä, oli Maksim Litvinov.

    VastaaPoista
  10. Vakavaa asiaahan Marxin kuvan alla auotaan. Minkähänlainen lienee Lapin tai Ålandin sorto, edellisen päälle painaa kittiläläinen kunnallislaki ja jälkimmäistä epäillään manner-Suomesta irrotettavista tulonsiirroista, ainakin jos Hakaniemen toritiskeillä kiittelee saarimaan laadukkaita kirjolohia tai päärynöitä. Oitis tulee kuin Ann Selinin suusta: nurin vaan, varkaita ! Asianlaidan tietävät kojun kulmille osuvat asiakkaat ja asiattomat. Viimeksi kävin ihan äsken ja saan kiellettyä myyjätuotetta lakkahilloa jahka hän kerkiää tehdä ja vastoin torikartellia toimittaa. Herkullista mustikkahilloa ostinkin jo, alihintaan kai tekemisen ilosta valmistettua.

    Huvittavinta on että laadukkaimmat suuhunpantavat katoavat kaupinnasta samalla kun tämä edistys kiihtyy, eilen uutisissa AI. Ja Nokian ex-neroista oliko joku Pietilä+ministeri asialla.

    Ihan heitä varten pari juttua. Euroopan markkinoilta oli vaikeata saada sillanpääasemaa, kuin sinne Vienaan tai Itä-Karjalaan. Juuso Waldenkin koitti. Kun suomilaajennuksiaan ruvettiin jarruttelemaan etuiluna, mies ymmärsi jättää myyntituloja Lontooseen ja sieltä eurodollareina paperitehdasostoja, ei uuspystytyksiä, Italiaan kuten autostradojen rahoitusta välittävä Wartburg näytti. Se ei Juusolta onnistunut. Ihan jo Valkeakosken verojohtajalla oli divisioonaa enempi kuin jollakin katoavaksi tuomitulla kapitalistiperillisellä.

    Noin se meni. Eivätkä nämä startup hönttimme ole kummenpia paitsi että heidän kompastuskivenään on kaiken kukkuraksi maankunta-Elyn kanssaintoilu maailmanvalloituksesta.

    Herlinin Eurooppavaltaus oli toista maata. Hän lainasi paikallisesti ja noudatti siis IMF-valuuttakuria. Eikä ostanut lakkautettaviksi hissitehtaita, siihenkin P. Herlin lopulta uudessa ajassa sopeutui. Siksi se yhä on.

    IMF regiimi kiepahti päälaelleen. Vielä 1967 näkyy HS miinus 50 vuotta palstalta kuinka avoimesti hallitusherrojen kokouksista ja SP johtokunnasta ja pankkivaltuutettujen asiomisista voitiin kertoa 12.10. lehdessä koskien kuulopuheita Vaakunasta ja mistä Royalista -ja panna lehteen. Valuuttaa ei saanut jemmattavaksi eikä luottoa ostaa länsipesukoneita pölyimureita. Ja juuri muuta ei kaivattukaan kun tavaraa tehtiin Kauhavalla ja Lahdessa.

    Niin, ainoat spekulantit olivat Lontoossa omia paperinviejiämme. Hekään eivät vielä kuten 1991 olleet mitään soroksia, vaan vain varmaa valuuttavoittoaan pikkasen etuajassa kartuttavia tehtaiden laajentajia ja työllistäjä, neuvoksia.

    Sitten aika pian historia ottaa uuden käänteen kun valtaherrat pakottavat uudet otteet. Merkittävin oli kyllä rouva. Thatcher. Hän vapautti punnan. Asia jota Lontoo oli yrittänyt 1940-luvun lopulla, mutta Washigton iski takaisin riviin, kai Attleenkin hätkähdettyä Cityn meiningeistä.

    Se oli sitten Englannissakin hyvinvoinnin jakamista ja luottamusmiesvaltaa tehtailla. Umpikuja tuli. Senkin voi lukea päivän lehdestä, eilisestä Iltiksestä miinus 50 v. ,etusivulta "Verot hajoittavat Beatlesit". On luovuttava koska "uudet tulot menisivät kutakuinkin kaikki verokarhulle".

    Sitten se muuttui. Pääluottamusmies tyranniasta ja liki 100 prosentin tulontasausnäkymästä alettiin pyristellä irti ja Suomessakin kuten syksyn kirjoista Sven-Erik Rosenlewiä seuraava kertoo. Etsi Kirjamessuilta Voimamies kirj. Jussi Koivuniemi. Kirjan nimi ei minulle auennnut, ellei se yksinkertaisesti tarkoita vastuun- ja velvollisuudentuntoista Miestä. Joka laji olisi sukupuuttouhkan alla? Mutta että kirjan nimenä ! Tältäkö se tuntuu/näyttäytyy sisältä ja läpikotaisin tajuttuna?

    Kuitti vielä. Nythän ollaan maailmanrahassa yhteisessä valuutassa eurodollarijeni. Ja Suomessa yuanissakin. Oral hammaslääkärirahastus myytiin Kiinaan ja EQT kiireenvilkkaan kokee irtaantua Terveystalosta takaisin kruunuiksi pörssihuumavedossa. Se siitä Sotesta. Katso itse keitä sukuja on Oralin ja EQT:n omistajina.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjailija Heikki Turusen Simpauttaja oli hyvä kirja siksi, että kustannustoimittaja tiivisti sitä osaavasti ja paljon, vailla armoa.
      Muuten siitä olisi tullut tämän yllä olevan tekstin kaltainen joka suuntaan rönsyävä outo ryöpsähdys, jonka johtoajatus on kadonnut jumalan tuuliin.

      Ei tuota järkivapaata vuodatusta lue erkkikään.

      Poista
  11. Olisikin huisin hauskaa, jos yleisimminkin saisi valita, mitkä lait koskevat minua ja minkä noudattamisesta taas ei niin nuukaa ole - jos isänmaallisella päällä sattuu olemaan.

    VastaaPoista
  12. Melkoinen tapaus on sekin missä etsitty saksalainen sotarikollinen pulpahtaa esiin Yhdysvalloissa erään huomattavan myös puolustusteollisuudessa toimivan yrityksen varapääjohtajana.

    VastaaPoista