Sivun näyttöjä yhteensä

31. lokakuuta 2017

Epistolat



Dekkarissa (Mankell) komisario kysyy avoimella linjalla yhteistyöhaluiselta lääkäriltä, joka on tietenkin vaitiolovelvollinen, liittyykö tämä useista murhista epäillyn henkilön nimi Carl Michael Bellmaniin. Lääkärin sanoo kuin Esko Kivikoski että kyl-lä.

Suomessa tuskin kukaan yhdistäisi sukunimeä Fredman 1700-luvun lopussa kuolleeseen runoilijaan. Pitää muistaa kysyä juristi Markku Fredmanilta.

Suomalaiseen yleissivistykseen kuuluu muutama viinanhöyryinen kuorolaulu ja pari kaunista luontoidylliä. Erinomaiseen yleissivistykseen kuuluu tieto, että nuo sieltä täältä peräisin olevat laulelmat jakautuvat kahteen kirjaan, joista toinen on Fredmanin epistoloita ja toinen Fredmanin lauluja.

Kun Lars Hulden ja jopa Liisa Ryömä ovat kuolleet, suomeksi on tarjolla Saaritsan valikoima ja menneisyydestä Kupiaisen ja Reino Hirvisepän. K.A. Gottundin savoksi (!) kääntämät vihkoset ovat olleet vuosikymmeniä  hyvin pienen piirin huvittuneisuuden kohteena. (Eräs pappi muuten käänsi ahkerasti Aenesta karjalan murteelle…)

Vaikka ruotsalaisilla on hieno Bellman-seura, jonka kotisivuilta löytyvät mm. kommentoidut ja selitetyt laulut sekä se tieto, että nämä kuuluisat Fredman-jutut ovat aika pieni osa Bellmanin tuotannosta, he eivät ole huomanneet olennaisinta.

Lukijaa varoitan. Bellman on taiteilijana maaiman huippua. Mutta hänen vanha ruotsinsa on aika vaikeaa ymmärtää, etenkin runsaine viittauksineen mytologiaan ja hämärine paikannimineen. Lauluperinne on voimissaan. Ylivoimainen ykkönen esittäjistä on Fred Åkerström, eikä Cornelis Vreewijk ole yhtään huono hänkään. Sven-Bertil Taube ja useat muut, joiden levytyksia voi löytää, ovat minun makuuni liian siistejä eli verettömiä.

Åkerströmiä muuten on hyvin Spotifyssä. Kuunnelkaa vaikka ”Glimande nymf”. Sitä ei tarvitse ymmärtää. Vuoteen ääressä siinä lauletaan, ja tunnelma on valtava. Laulajan esittelee myös uskomatonta äänialaansa. Ja tuo seitsemän tuhannen tuopin jälkeinen ääni ei voi olla ihastuttamatta.

Mutta Bellmanin kaksi kirjaa ovat romaani, Dickensiä ennen Dickensiä, modernismi ennen modernismia.

Ne on nähty veisukokoelmina, joiden kokoonpano on sattumanvarainen. Näi ei ole. Tämä on Euroopan ainoa syvälle tunkeutuva kuvaus 1700-luvun ihmiseen, elmään, oloihin ja mieleen, kirjoittajana nero.

Ingmar Bergmanin mieleen tuova leikkaustekniikka ja kaksoisvalaistus tekevät mahdolliseksi uskomattoman limittämisen. Hoviherran silmistä  kurkistaa koriseva juoppo; tytöistä ihanin, ”nymfi”, on todellisuudessa räkähuora, jota Tukholman poliisin tapainen ahdistaa irtolaisuudesta.

Bellmanin tunnettu omakuva on yksinpuhelu kapakan edessä katuojassa varhaisena kesäaamuna. Kapkan nimi on ”Kryp in” eli konttaa sisään. Laulussa ”minä kiroaa aluksi” sen sängyn – tai pöydän - jolla hänen vanhempansa menivät ilostelemaan tällaisin seurauksin. Mutta lopuksi krouvin ovi narahtaa ja paloviinaa tuodaan. Myös vanhemmat saavat ylistystä.

Parodinen ”Bacchuksen ritarikunta” otti jäsenekseen vain henkilöitä, jotka oli vähintään kahdesta poimittu katuojasta sikahumallassa. Lukuohje: humala on suunnilleen sama kuin modernismin tajunnanvirtaa.



14 kommenttia:

  1. Unohditko tarkoituksella, että suomalaisen sielun pyhitetty tulkki Loiri on tehnyt Bellmania meillä tunnetuksi jo kauan? Minun mielestäni vieläpä aika hyvin.

    VastaaPoista
  2. Yleissivistyksen lisäksi siihen osaan suomalaisen kulttuurista perimää, joka ei ole edes sivistystä, vain ainoastaan seurausta siitä, että on syntynyt ja lapsuutensa elänyt täällä, on Ukko Nooa.

    En ole koskaan kenenkään kuullut tai nähnyt Suomessa sitä juomalauluksi. Miten lie ruotsalaisten keskuudessa.

    VastaaPoista
  3. Levykannen kuva on J.T. Sergelin joka vissiin kuului porukkaan.

    Se kaksoisvalotus on läsnä melkein kaikissa lauluissa. Ep 30 on juomalauluista läheisin, siinäkin pääkallo irvistää ja sen unohtaakseen on ryypättävä.

    Tiede taisi olla päässyt sen verran lapsenkenkiinsä että oli havaittavissa maailman olevan paljon vaarallisempi paikka kuin oli kuviteltu.

    AW

    VastaaPoista
  4. mun mielestä Lars Huldeniahan ei voi kääntää.
    läs på svenska,

    VastaaPoista
  5. Peeveli soikoon, mikä Glimmande nymf -tulkinta Fred Äkerstömiltä! Vei jalat alta. Kiitokset vinkistä.

    VastaaPoista
  6. Suomalaisesta yhteiskunnasta puuttuu järjellinen innovaatiotoiminnan edistäminen. On yritetty SITRA, TEKES, TE-keskukset mutta kaikki on summittaista näpertelyä. Mallia pitäisi ottaa Brittien 30-luvun ilmailun kehittämisprojekteista. Hallitus ja viranomaiset määrittelivät minkälaisia lentokoneita tarvittaisiin ja tehtaat suunnittelivat ja rakensivat hallituksen myöntämillä varoilla prototyypit arvioitaviksi.

    Suomalaisilla virkamiehillä ei riitä minkäänlaista ajattelua tulevaisuuden määrittelemiseksi. Surkeinta on vaikkapa suomalainen terveyskeskus, jossa kukaan ei ole miettinyt miksi toiminta takkuaa ja jonot senkun kasvavat. SOTEssakin pitäisi laatia toimiva ATK-järjestelmä mutta kun katsoo tähän mennessä aikaansaatua, voi lyödä vetoa, että SOTE kaatuu myös informaatiojärjestelmien epäonnistumiseen.

    HSL on vuosikymmenten aikana aina epäonnistunut matkalippujärjestelmien hankinnassa. Nyt sen teki myös VR. Suomen piti olla jo aikapäiviä sitten informaatioyhteiskunnan mallimaa mutta todellisuus on karua katseltavaa. Säälittää TRAFI, Tullilaitos, Maanmittauslaitos, Oikeuslaitos. Voi yhden kerran. Miksi tuomareilla ei ole peruukkeja päässä?

    Säätyvaltiopäivät voitaisiin muuttaa kaksikamariseksi. Ylähuone miettisi asioita yli 50 vuoden päähän. Alahuoneessa riideltäisiin päivänpolttavista eturistiriidoista. Ylähuoneeseen pääsisi vain usean kauden alahuonekokemuksella ja ansiokkailla ja määrätietoisilla blogikirjoituksilla.

    VastaaPoista
  7. Taivaan tähden!



    VastaaPoista
  8. Loppusyksystä 2016 olimme menossa junalla Vaasaan syntymäpäiville. Junalla en Vaasaan ollut mennytkään aikoihin, edellinen kerta taisi olla vuonna 1966.

    Samassa vaunuosastossa matkusti mustiin pukeutuneita vanhempia herrasmiehiä, ainoastaan yksi taisi olla herrasnainen. Puhuivat ruotsia ja Åbo Akademi esiintyi jutuissa useasti. Johonkin juhlalliseen tilaisuuteen olivat menossa. Osui silmiin myös jossakin kädessä vihoksi taitettu A-nelonen. Siinä etulehdellä luki näkyvästi: Lars Hulden.

    Vaasassa synttärisankari piti sitten pienen tervetuliaispuheen ja totesi ohimennen että samana päivänä Munsalassa haudattiin merkittävä kulttuurihenkilö Lars Hulden. Juhlava seurue, ehkä jotkut jopa Bellman seuran jäseniä, oli siis ilmeisesti menossa hautajaisiin. Näin mekin sivistymättömät tulimme tietämään tällaisen henkilön elämäntyöstä edes jotakin.

    VastaaPoista
  9. Hauska kirjoitus. Kait aika moni tietää, että tuttu laulu Ukko Nooa on itseasiassa Fredmanin laulu nro 35.

    Gubben Noak, gubben Noak
    var en hedersman.
    När han gick ur arken
    plantera’ han på marken
    mycket vin, ja, mycket vin, ja,
    detta gjorde han.

    Ukko Nooa, Ukko Nooa oli kunnon mies.
    Kun hän meni saunaan, laittoi laukun naulaan.
    Ukko Nooa, Ukko Nooa oli kunnon mies.

    Ukko Nooa, Ukko Nooa oli kunnon mies.
    Kun hän tuli saunasta, otti laukun naulasta.
    Ukko Nooa, Ukko Nooa oli kunnon mies.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olikohan tuossa laukussa "mycket vin, ja, mycket vin". Suomalaista häveliäisyyttä viinankäytössä?

      Poista
    2. Plantera mycket vin tarkoittaa että hän istutti paljon viinirypäleitä, joista saadaan rusinoita pullaan ja maksalaatikkoon.

      Poista
    3. Vinmonopolet oli ukko Nooan perustama. Muilla ei ollut enää jakoja, kun Noaa viljeli kaikki viinit.

      Poista
  10. Uskomaton instrumentti Åkerstömillä oli ja kuin luotu Bellmanin esittämiseen. Ei tainnut olla edes koulutusta trubaduuriksi. EG

    VastaaPoista
  11. Olin kerran illanistujaisissa saman pöydän ääressä, kun kaksi pohjoismaisen filologian professoria, Lars Huldén ja Björn Pettersson panivat parastaan ylittääkseen toisensa kielellisessä loistokkuudessa. Yksi parhaimpia muistoja Tampereelta. EG

    VastaaPoista