Sivun näyttöjä yhteensä

7. heinäkuuta 2017

Perustus ja perustus



Jokainen esitys perustuslain muuttamiseksi on perustuslain vastainen.

Lehdet kirjoittavat ja jopa professorit puhuvat, että Suomen perustuslaki olisi jokin kertakaikkinen betonisokkeli, jota ei saa sohia.

Tämä on paha väärinkäsitys. Kokonaan uudistettu Suomen perustuslaki on vuodelta 1999. Sillä rikottiin tuusan nuuskaksi vuoden 1919 perustuslait.

Kun lakiesitys on perustuslain vastainen, se tarkoittaa, että esitys on käsiteltävä vaikeutetussa järjestyksessä. Joko se on hyväksyttävä eduskunnassa suorastaan viiden kuudesoan enemmistöllä annetuista äänistä kiireelliseksi julistettuna tai uusien eduskuntavaalien jälkeen kahdenkolmasosan enemmistöllä.

Tätä voi hyvin sanoa vähemmistön suojaksi. Eduskunnan enemmistö ei ole vapaa päättämään mitä tahansa.

Perustuslain alussa on perus- eli ihmisoikeudet. Esimeriksi kuolemanrangaistuksen käyttöön ottaminen vaatisi Suomen lain mukaan paljon aikaa ja suuren enemmistön. ”Rajojen sulkeminen”, jota on vaadittu poleemisesti, on teknisesti hidas ja vaikea kysymys.

Nyt istuvan hallituksen ongelmat perustuslakivaliokunnan kanssa esitellään ikään kin hallitusen virheinä ja todisteina huonosta työstä.

Se on väärinkäsitys.

Kunnallishallinto ja siis esillä oleva maakuntahallinto on monin kohdin perustuslakia koskeva kysymys, mutta ei erikoisen dramaattinen. Vertaisin ongelmia verolainsäädäntöön. Kysymykset ovat aidosti mutkikkaita. Nyt harrastettu poliitikkojen ja virkamiesten näkeminen eri leireinä on liioittelua. Yleensä poliittisesti vastuullinen ministeri tai valtioneuvosto määrittelee tavoitteen ja virkamiehet selvittävät keinot. Poliitikko tilaa villapaidan ja virkamies on kokenut käsityöläinen, jolta kutominen sujuu, oikein ja nurin ja patenttineuletta väliin. Poliitikkoon autoilija, joka sanoo korjaamolla: korjaatteko autoni, kun se nykii ja jarrut kirskuvat. Virkamies on hartikainen, joka nostaa auton pukille ja löytää ja korjaa viat.

Kohottelin vähän kulmiani, kun juristiprofessori voihki Tuomas Pöystin tulevaa asemaa oikeuskanslerina. Oikeuskanslerin perustehtävä on sanoa hallitukselle, että tuota lainmuutosta te ette voi tehdä muuttamatta myös tätä toista lakia. Tässä mielessä Pöysti on lähes ihanteellinen henkilö tuohon tehtävään, kun lakiin tulee paljon uutta, josta hänellä on valmiiksi tietoa.

Professorin vihjailu poliittisesta paineesta ja hankalasta asemasta on ennenkuulumaton, etukäteen esitetty syytös vakavasta virkarikoksesta. Hän antaa ymmärtää, että oikeuskanslerin kannanottoihin vaikuttaisi se, että hän on ollut valmistelemassa lakeja.

Jokseenkin kaikki oikeuskanslerit ovat sata vuotta olleet valmistelemassa lakeja. Ehkä puolet korkeimman oikeuden jäsenistä on tehnyt sitä samaa. Itse kirjoitin pykäliä esittelijänä ja sitten hovioikeudenneuvoksena. Yleensä tuo tieto herätti kollegoissa ihastusta. Jopa toisilta jaostoilta käytiin kysymässä, ajateltiinko tätä tai tuota tilannetta lakia kirjoitettaessa, kun perusteluissa ei mainita mitään. Vastasin ehkä: ajateltiin ja päätettiin jättää oikeuskäytännön varaan, ja kysyjä poistui tyytyväisenä. Ongelmat ovat joskus vaikeita: oliko kansainvälinen öljykriisi valtavine hinnankorotuksineen sellainen sotaan tai luonnonmullistukseen verrattava ”pakottava este”, joka voisi vaikuttaa sopimuksen sitovuuteen. Erästä juttua aloittaessamme kaikki tuomarit huokasivat, etteivät tiedä. Sotiemme jälkeinen inflaatio ei ollut mutta Saksan 1920-luvun jättiläisinflaatio oli.


Kunnioittavasti ilmaisisin ihasteluni eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Hyvää työtä vaikeissa asioissa. Taustalla on edelleen valtion liiketoiminta ja liiketoiminnan valtiolliset puolet.

25 kommenttia:

  1. Kerrankin olen Professorin kanssa täysin samaa mieltä, ainakin mitä tulee perustuslakiin.

    Olen tätä samaa kantaa jossakin joskus esittänyt ja saanut kiivaita syytöksiä höystettynä näkemyksellä, että perustuslaki on Jumalan sanaa, jonka arvosteleminen on vähintäänkin viharikos.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se Jumalan sana löytyy Tapsalle ja hänen hengenheimolaisilleen Kauppalaista ja Hyvästä kauppa- ja maantavasta!

      Poista
  2. Jäik tässä nyt sanomatta se, että jos aikoo tehdä perustuslain vastaisia lakeja, täytyy ensin muuttaa perustuslakia? Näyttää myös usko tuomarivaltaan olevan kohdallaan.

    VastaaPoista
  3. Herra jee, ettei Trump tai samoin Sipilä suomessa ole suoraan päättämässä "mistä tahansa". Sipilän hallituksen huteran toiminnan laillisuudesta näkyy muutenkin kokoajan lausuntoja - lukuisat kantelut ovat ylittäneet laillisuudenvalvojan tutkintakynnyksen, ne ovat siis olleet aiheellisia.
    Pääministerin ilmiselvä mielenkiinto on ollut siinä, kuinka rahamiehet saavat piiloteltua omiasuuttaan verottajalta. Tietysi myös se, kuinka yhtiöt pääsisivät tahkoamaan voittoa yhteiskunnan kansalle kustantamilla terveyspalveluilla, on jollain sijalla. Öh, vai olikos tämä sen hallituskumpannin varsinainen pinttymä? Sen panimoliiton sponsoroiman joka on huolissaan siit että teineille ja naisille (molemmat laskussa) tulee maistua limuun lantratut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syvää mutta primitiivistä on Sipilä-viha.


      Toki media sitä kovasti lietsoo, mutta joku tolkku sentään vihapuheisiinkin. Jopa alati paisuvan virkakunnan edustajilta tätä voisi edellyttää. Ellei jotakin tehdä, virkamiehiltä loppuu palkanmaksu vallan. Ei Merkelin täti meitä pitkään rahoita.

      Poista
  4. Hyvä! Rinkka pykälään ja baanalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perustuslaki salkkuun ja töihin.

      Poista
  5. Täytyisi säätää laki, mikä estäisi perustuslakia estämästä kokoomuksen poliittista tahtoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silmään strittimisestä palaa maine muutenkin, turha sillä on ketää trablaa. Kyl jengi hiffaa.

      Poista
  6. Voi, voi, ehdin jo ajatella blogistin nekrologiaatoksista, että olipas juurevaa itseironiaa, mutta ei sittenkään. No, blogisti ei tunnu ottavan itsekään itseään kovin vakavasti, niin ei pidä meidän lukijoidenkaan. Nämä kirjoitukset ovat viihteellisiä urkupassiopohdintoja lukuunottamatta. Kiva, että jaksaa kirjoitella omaksi ja meidän lukijoiden iloksi.

    VastaaPoista
  7. "Hän antaa ymmärtää, että oikeuskanslerin kannanottoihin vaikuttaisi se, että hän on ollut valmistelemassa lakeja".

    Väärin meni tämäkin asia. Tuollaista tämä JK:n mollaama professori ei suinkaan väittänyt tai antanut ymmärtää.

    VastaaPoista

  8. Asiallista asiaa. Viileätä. Olinkin oudoksunut kuinka edelliset lait estävät kerta kerran jälkeen niiden rukkaamisen. Sotessa varsinkin jatkuva pöhinä perustuslakien -oikeuksien tms. astumisesta väliin kansanedustajien toimia, nostatti kummastusta. Tai varsinkin kun joukkotiedotus massaminulle ei vaivautunut vihjaisemaankaan että mikä oikeus ja mikä kari siellä purjehdustuulia laannuttaa.

    "Taustalla on edelleen valtion liiketoiminta ja liiketoiminnan valtiolliset puolet." , päättää teksti. Mitä tämä on ?

    Kauppalehti pääkirjoittaa eilen kuinka yhtiöittäminen tuli mukaan koska osa asiantuntiijoista esitti sitä kilpailuneutraliteetin huomiomiseksi. EU aikonaan oli kuulemma tyrmännyt liikelaitokset niiden konkurssisuojan ja veroetujen takia. "Näin liikelaitosten katsottiin nauttivan kiellettyä valtiontukea."

    Jos maakunnissa jää yhtiöittämättä kilpailevia toimintoja, kannellaan EU-komissiolle. Täksipä maakunnissa tullaan näkemään omaehtoisia yhtiöittämisiä tietää Kauppalehti. Koskapa Kauppalehden ääni on Mehiläisen surinaa ja Pihlajalinnan havinaa, asia on huomattava. Tähänkö blogikin viiittaa vai mihin.

    Viimeksi joukkotiedotuksen roolista massaminun ja lähimmäisteni indoktrinoimisessa sain tietää Jarkko Vesikansan Sailas kirjasta, joka sen aikaisten hallitusten meininkejä auliisti edisti VVM:n argumenttien ja toiveiden sävyssä ja ilmauksin. Muuta paljastavaa ja mieltä kuohuttavaa tai nostattavaa (jos olisi eliittiänne) en paksusta kirjasta mielipahakseni löytänytkään.

    Politiikasta oli jo politiikka kuivatettu kai Forssan säkeissä ja kun Fagerholm varusti armeijalle minkä puolesta sotia. Sen jos vielä sanoisi että huikeimpia työtaisteluvoittoja, mitä Suomessa on saavutettu, oli Lääkäriliiton istumislakko lentokentillä. Ja sitten kun liksoista päästiin MedOne sopuun, pyrähtäminen mihin lievestuoreille jonoja purkamaan. Hyvä Suomi 100.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Sjöstedt!

      Blogistin höpinöiden jälkeen päiväni pelastivat jälleen kerran Sjöstedtin kommentit!

      Poista
  9. Kuinka monta virkamiestä tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?
    - Ei yhtään, se on talonmiehen hommia..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan kysymyksessä on huoltosuhde.

      Kysyttäessä kuinka monta virallista hehkulamppua talonmiehen palkkaansa vastaan tulee vaihtaa ollaan jyvällä. Vastaus on suorassa suhteessa virallisen pimeyden määritelmään.

      Huoltomiehen tehtäviin ei voitane katsoa kuuluvan valmistaa pimeyttä. Asiaan voisi suhtautua kuten wc-pönttöön jääneeseen ulosteeseen, kannen sulkeminen ei vastaa huuhtomista, ja vaikka säästöä syntyy huuhtomiskertoja välistä jättämällä siinä on raja jota ei käy ohittaminen, kukkupäinen malja tulvii yli.

      Voisi kysyä onko saavutettu raja jossa puheissa esiin tullut asenne tavan duunaria kohtaan on enää huuhtomiskelpoinen.

      Mutta laistamisestahan tässä piti. Peruslaistaminen / perustuslaistaminen. Siinä ero.

      Poista
    2. Vieläkö löytyy talonmiehiä? Eikös ne ole ulkoistettu...

      Poista
    3. Elintason nousu on vienyt talonmiehetkin, mökkitalonmiehiksi.

      Työtä tarjolla:

      Edellytämme Sinulta omaa ajoneuvoa, yritteliäisyyttä, kätevyyttä, työvälineiden ja materiaalien käytön osaamista, riuskoja otteita ja joustavuutta yllättävissä tilanteissa.

      Meiltä saat: luottamuksen kykyihisi ja mainosteippaukset auton kylkiin, lisäksi soittelemme perääsi ja lähettelemme seurantaraportteja ja avaimenperiä. Peruspalkan lisäksi saat tulosperustaisia lisäpalkkioita, sopimuksen mukaan voimme tarvittaessa joustaa asiakkaan vaatimusten mukaan.

      Duunaria on helppo ymmärtää.

      Poista

  10. Lisäisin vielä kun Janne Juusela alentui tänne yleisön sekaan ja selkokieleen. HS Mielipide 8.7.
    Hänen mukaansa valiokunta jos puhuikin asiaa, niin väärää kun lipesi oikeustieteen ulkopuolelle. Kiva kun kirjoitti ja teki erottelun. Mitä sitten vainoharhaan tässä kohtaa? No Juusela ja Kauppalehti ovat yritysvaltaajien asialla ja yksityistämisen asialla. Että kunnallissairaaloiden osastoja on paha ostaa elleivät osakeyhtiöitä. Samaa sanoi Kari Stadigh joka kiukutteli ettei osuuskuntia voi vallata. Hänen mielessään olivat osuuspankit ja -vakuutusyhtiöt.

    Mitä isoa näistä snadeista sanoisin. Sen että Mike Milken mullisti presidentin ohessa maailmaa Reaganin aikakaudella junk bond läpimurrolla juuriin käyvästi. Ja että Milkenin nimikin on haihdutettu tajuisuudesta mitä meihin grillimaistereihin tulee.

    Jotta terveys- ja raihnaistoimi saadaan tekorahanalaiseksi ja omistetuksi maakirjalujuudella, tarvitaan modernia kirjanpitoa ja sen suttuisia käsitteitä.Tattis vaan, hoitotestamentin sijasta panen täyskiellon kajota. Sitäkö nuo tatuoinnit tarkoittavatkin?JS

    VastaaPoista
  11. Perustuslakiakin sovelletaan todellakin valikoivasti, mihin blogistikin viittaa.

    Kun Suomi aikanaan liitettiin euroon ilman eduskuntakäsittelyä sen laajemmin ja mistään kansanäänestyksestä nyt puhumattakaan, Suomen perustuslaissa taisi lukea jotakin siihen suuntaan, että "Suomen rahayksikkö on Suomen markka".

    Niin, että se siitä perustuslaista. Kansa on aina tiennyt, että "laki on niin kuin se luetaan".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moraalisia ongelmia euroon liittymisessä oli, mutta perustuslaillisia ei. Uusi perustuslaki hyväksyttiin vanhassa perustuslainsäätämisjärjestyksessä kahdessa peräkkäisessä eduskunnassa. Siitä oli poistettu valuutan nimi jo maaliskuussa 2000. Muistanette, että markka vaihtui euroon vasta vuoden 2002 alusta.

      vuorela, tampere

      Poista
    2. AD Vuorela

      "1. tammikuuta 1999 Suomen markka liittyi Euroopan unionin yhteisvaluutta euroon ja lakkasi siten käytännössä olemasta itsenäisenä valuuttana. Markan muuntokerroin on 1 euro = 5,94573 markkaa.[16] Markkamääräisistä seteleistä ja kolikoista luovuttiin kuitenkin virallisesti vasta 28. helmikuuta 2002, joten markkojen ja eurojen yhteiskäytön aika kesti vuoden 2002 alusta lukien kaksi kuukautta."

      Ja uusi perustuslaki taas astui voimaan 1.3.2000. Joten erittäin perustuslaittomasti ja siis rikollisesti mentiin.

      Setelien käyttöönotto oli vain kuluttajapinnassa näkyvää kosmetiikkaa. Markka itsenäisenä valuuttana meni siis jo 1999.

      Poista
  12. "Taustalla on edelleen valtion liiketoiminta ja liiketoiminnan valtiolliset puolet." Osin kyllä, osin ei. Samaan yhtiösyssyyn olisi mennyt paitsi kilpailuun sopivat terveyspalvelut myös paljon muuta ei-niin-liiketoiminnallista. Esimerkiksi monenlaista lastensuojeluun, vammaisten oikeuksiin, toimeentuloasiakkaisiin ja epidemioiden ehkäisemiseen liittyvää. Näistä ei paljon ole tähän mennessä puhuttu, valitettavasti, mutta juridisesti ja perusoikeuksien toteutumisen kannalta juuri niiden mukanaolo pakkoyhtiöittämisessä on megaluokan yhteiskunnallinen asia. Mutta siitä aina vain puhutaan, mitä puolueiden viestintätoimistot ovat halunneet pinnalle nostaa, eli keskivertokansalaisen lääkäriin pääsystä. Vaikka ei vieläkään tiedetä, mitä se hyvin lanseerattuna iskusanana toiminut valinnanvapaus aikuisten oikeasti tarkoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä taas seuraa, että yhtiömuotoiset ja liikelaitos- eli viranomaismuotoiset sotekeskukset väistämättä muodostuvat keskenään erilaisiksi. Ja mitä siitä sitten seuraa koko rakenne- ja rahoitusmallin tai ns. kilpailun kannalta. Ilmeisesti oli Rehulan, Sillanaukeen ja Pöystin mallin ytimessä se, että tältä peitetään silmät ja katsotaan, huomaako kukaan ennen kuin on liian myöhäistä.

      Poista
    2. Kyllä, kyllä. Tässä muuan avainkohta perustuslakivaliokunnan lausunnosta: "Valiokunnan käsityksen mukaan valinnanvapauslakiesityksen säätämisjärjestysperusteluissa (s. 274—275) esitetään perustuslain 21 §:n näkökulmasta sangen ongelmallisia ja kaavamaisia käsityksiä esimerkiksi eräiden terveydenhuollon saatavuuteen liittyvien päätösten luonteesta tosiasiallisena hallintotoimintana ja harkintavallan laajuuden suhteesta oikeusturvan tarpeeseen."

      Poista
  13. Ihan kuin joku olisi kieltänyt hallitusta esittämästä perustuslain muutoksia perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

    Sitä on valiteltu, että hallitus luulee voivansa päättää hetken mielijohteesta mitä tahansa 104 äänellä.

    vuorela, tampere

    VastaaPoista