Omppu

Haluan kirjoittaa muistelmia ihmisistä, joita en muista.

Omppu oli pankkilähetti. Ennen oli pankkeja, joiden ovesta mentiin sisään ja siellä sisällä asioitiin. Firmoilla oli sisälähettejä ja ulkolähettejä. Rouva Ruuskasen mies oli ajoittain vaivalloinen sotainvalidi. Rouva Sirun syntymäpäivillä istuimme Elannon juhlahuoneistossa.  Sillin kansa tarjottiin makeaa Tapiola-viiniä. Tarjolla olisi ollut myös vinettoa.

Aamulla herätessäni muistin sukunimen Vottonen. Liikepankkien lähetit tiesivät lainhuudoista enemmän kuin me, lakimiehet. He eivät pelänneet edes oikeusneuvosmies L:sta, jonka yleisesti arvioitiin olevan vaarallinen omalle ja toistenterveydelle ja hengelle, varsinkin kiinteistötuomarina. En tiedä, minkä kokoisen sirpaleen hänkin oli saanut päähänsä. Ikäluokkamme alkoi aavistella hyvin myöhään, etteivät yleensä sodan käyneet esimiehemme ja virkamiehet olleet kokemansa jälkeen välttämättä täysijärkisiä. Se ei tullut mieleen, koska heidän lapsinaan sitä emme olleet mekään.

Maailmansodasta toipuminen vaatii yleensä kolme sukupolvea. Ajatelkaa Trumpia, joka on ikäiseni. Miehellä on sotakeinottelijan luonne ja toimintamallit. Ajatelkaa Merkeliä. Hänen toiminnassaan näkyy sotien perintö eli tieto siitä, että kenraaleilla on taipumus tapella keskenään sitä kiivaammin, mitä lähempänä vihollinen on. Ja katsokaa Putinia, joka on ruvennut sotasankariksi ja käyttää itsestään nimeä Stalin. Kaikki tunnusmerkit sopivat. Piippu tosin puuttuu. Chruchill oli toisen maailmansodan johtajana niin hyvä siksi että hän luuli käyvänsä ensimmäistä maailmansotaa.

Vottonen oli mielestäni KOP:n pankkilähetti, koska PYP:ssä toimi vastaavissa tehtävissä Ilmari Kiannon poika, vähäpuheinen ja runoton henkilö. Samat henkilöt kantoivat myös vekselisalkkua. Vekselit protestoitiin julkisen notaarin toisesta arkisin kello 12.Minun aikanani tuossa virassa oli pitkään Kankare, miellyttävä henkilö aika epämiellyttävässä virassa. Huone oli maistraattia eli Aleksilla Suurtorin varrella. Naapurihuoneessa kunnallispormestari Weio Henriksson vihki kaikki halukkaat siviiliavioliittoon, kunhan paperit olivat kunnossa. Hänelle ei koskaan käynyt kuten eräälle auskultanttitoverilleni Annankadulla, joka hädissään avioliittoasetusta ääneen lukien julisti virkansa puolesta pariskunnan mieheksi ja naiseksi. Siinä asetuksessa luki mieheksi ja vaimoksi.

Melkein kaikki edellä kerrottu on historiaa. Koneet ovat korvanneet ihmiset. Osa lukijoista ei tiedä, mikä oli vekseli, saati vakuusvekseli, joita allekirjoitettiin kymmeniä, kun ostettiin melkein hyvä henkilöauto vähittäismaksulla. Väitteen mukaan pankki antoi vekselivelkaa vähemmällä inttämisellä. Yksi syy oli protestoidun vekselin helppous. Siitä velkoja sai saman kadun varrelta raastuvanoikeudesta maksutuomion kevyesti, koska vekselioikeudenkäynnissä asiaväitteet eivät kelvanneet – siis esimerkiksi ”ostin tuolla vekselillä auton, mutta se oli huono auto, ja vaadin siksi korvausta”. Vastaus oli aina ”käykää ulos” ja saman tien takaisin sisään ja vekselin hyväksyjä tai asettaja tai vaikka siirtäjä velvoitettiin maksamaan pitkästä paperista ilmenevä rahasumma ja kovat korot päälle.

Merkkihenkilöt ovat pitäneet enimmäkseen huolta yhdentekevien vaiheittensa kirjaamisesta, ja jotkut niitä lukevatkin. Talous- ja sosiaalihistoria ovat kyenneet todellisiin läpimurtoihin osoittamalla ongelmiemme historiallisia syitä. Maaseutu esimerkiksi tyhjenee todella vauhdikkaasti. Se on surullista, mutta maaseutu suunniteltiin sotien jälkeen tilapäiseksi. Jo nyt maapallolla asuu enemmän ihmisiä kaupungeissa kuin maalla.

”Arjen historia” tuli vähä vähältä mielenkiinnon kohteeksi joitakin vuosikymmeniä sitten, mutta se jäi kesken.  Myös Suomesta on pienen ihmisen historiaa, joka johtaa pienen ihmisen nykyisyyteen. Mutta yksi on tekemättä, pienten kaupunkilaisten historia. Ketä ja millaisia olivat nen viran- tai toimen haltijat, jotka nyt ovat korvautuneet koneella?

Jotkut paukuttivat kirjoituskonetta, jotkut tosiaan kävelivät katua ylös, toista alas, salkku kourassa ja huolehtivat asioinnista. Kyllä he olivat tämän maan rakentajia siinä kuin metallimiehet ja muu meteliväki. Historia on voittajien historiaa. Voitto tarkoittaa ylijäämää. Näiltä kerrosläheteiltä ei jäänyt jälkeen kuin puolipohjatut ja silti puhki kävellyt kengät.