Sivun näyttöjä yhteensä

27. joulukuuta 2005

Tekijänilkeys

"Eräät musiikkikustantajat" myyvät kylmän rauhallisesti verkko-osoitteessa www.laulut.fi tekijänoikeuden suojaamien tekstien lisäksi kansanlaulujen ja jopa vanhojen virsien sanoja.

Niin sitä pitää.

Mukana on Kopiosto r.y.:n lupa, joukko jyrkkiä rajoituksia ja uhkauksia:

www.laulut.fi/Tiedotteet/Mallivihko.pdf

Maamme-laulun hinta on 9 senttiä, mutta tilauksen vähimmäishinta on 9 euroa. Runebergin ja Paciuksen oikeudenomistajat ovat tuskin osilla, ja laulun suomentaja Paavo Cajander kuoli 1913, joten ei ole hänkään enää kehissä.

Kreeta Haapasalo oli kerjäläisnainen. Nyt tekijänoikeusjärjestö ei kerjää vaan kerää rahaa kappaleella "Mun kanteleeni". "Jumala ompi linnamme" ja "Jo joutui armas aika" ovat rahastuksen kohteina.

Saa pdf-tiedostoja myydä, jos joku maksaa. Mutta Musiikkikustantajat ovat panneet kuriin Juicen, Tuomari Nurmion ja Leevi and the Leavingsin sekä Eppu Normaalin, jotka kaikki luullakseni sanoituksillaankin esittävät käsityksiä maailmasta, muun muassa herrojen ahneudesta.

Dylanin, Beatlesin, Elviksen ja melkein kenen vain laulujen tekijänoikeuden suojaamat sanat löytyvät lyricsplanetin ja monien muiden verkkosivuilta ilmaiseksi.

Asiakkaissa syntyy väkisinkin se käsitys, että tekijänoikeutta vailla olevat laulut ovat tavalal tai toisella tekijänoikeusjärjestöjen valvonnassa. En myöskään löytänyt vähällä etsimisellä kotisivuja, joilla näitä sanoituksia olisi koottu.

Juicen kotisivulla ilmoitetaan, että sanoitukset on poistettu Suomen Musiikkikustantajat r.y.:n pyynnöstä. - Lorina kuuluu tänne asti.

Muistaakseni tekijänoikeusjärjestöt nimittelevät "varkaudeksi" musiikin luvatonta lataamista verkosta. Mitä se on, että myy omanaan toisen tavaraa? Ettei vain olisi "varkaus"? Jospa kuluttajaviranomaisten ja rikospoliisi nyt selvittäisivät, sisältyykö menettelyyn rangaistava teko.

Huomasin että myynnissä on myös pohjalaisia kansanlauluja. Valitettavasti asiassa kävi niin, että suutuin.

Ryhdyn nyt julkaisemaan blogissani tekijänoikeudesta vapaiden laulujen sanoja.

Laulujen sanoista kiinnostunutta lukijaa kehotetaan kopioimaan haluamansa tekstit.
Kun tulee laulettavaksi, voi sitten tulostaa tai katsoa omalta tietokoneeltaan sanat. Siihen ei siis tarvita minun eikä kenenkään muun lupaa. Omalla tietokoneella tekstit pysyvät tallessa.

Laulujen sanoja tarvitaan. En halua että Suomen kodeissa lauletaan televisiomainoksia, kun kukaan ei osaa muuta. Otin tähän nyt aluksi sellaisia korkohenkisiä pohjalaislauluja, jotka itse osaan ulkoa. Olen laulanut niitä jo lastentarhassa. Tädit opettivat osan, kylän pojat jonkin osan. Toisella kerralla lauluja puukon heiluttamisen ikävistä puolista.



(!) (!) (!) (!) (!) (!) (!) (!)

Isoo-Antti ja Rannanjärvi

Isoo-Antti ja Rannanjärvi
ne jutteli kahren kesken:
Tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni,
niin minä nain sen komian lasken.


Isoo-Antti oli ensimmäänen
ja Ranannjärvi oli toinen,
Pukkilan Jaska se Kauhavalta
oli kolmas samanmoinen.

Sitten on piru, sano Rannanjärvi,
jops minä miestä pelkän:
tervastampulla kuonon päälle
ja teräksellä selkään.

Vaasan veri ei vapise,
eikä Kauhavan rauta ruostu;
niskasta kiinni ja puukoolla selkähän,
jonsei se muutoon suostu.

Ensin portahat särjettiin
ja sitten vasta muuri;
Isoo-Antti se erellä meni,
joka joukosta oli suurin.

Ei saa laulaa Rannanjärvestä,
Rannanjärvi on kuollu.
Rannanjärven hauralle
on marmorikivi tuotu.

(!) (!) (!)

Alahärmästä, keskeltä pitäjästä

Alahärmästä, keskeltä pitäjästä
rentoja veljeksiä.
Ja ne saa hypätä pöyrälle
jokka on meitä verrempiä.

On mua lyöty puukoolla
ja rautapuntarilla.
Seitsemän kertaa suolet sylis
olen hyppiny permannolla.
* * *

Enkä minä hurjan luontoni tähren

Enkä minä hurjan luontoni tähren
päätäni alaha paina.
Iloonen ja irti maasta
meinaan olla aina.

Varjeliini se krouvin vintiltä
leilillä lasketteli.
Jusliinin Oskari rivollipyssyllä
herroja naskutteli.

* * *

Hurja min' oon ollu

Hurja min' oon ollu ha tairan vielä tulla
hurjaakin hurjemmaksi.
Kun heila on nuori ja lapsellinen,
ei siit' ole hoitajaksi.

Älä sinä flikka voivoottele
ja älä ole murehissa.
Kun on foorattu ovi ja raurasta kalterit
sun heilasi kammarissa.


* * *

Raha ei lopu

Raha ei lopu eikä ruma tartu,
lauleli Luomansuun Anssi.
Komiasti vaan me fräntilän sillalla
lopetimma tanssin.

Reisun kun helapäätä heilahutin
niin tupa tuli raivatuksi.
Siitä on tullu Alahärmä
niin pahalta mainituksi.

* * *

Hevonen, hevonen

Hevonen, hevonen, hevonen
se on kun koirasteeri ja hoijakka katajasta.
Ja flikkoja olen minä rakatellu
pienestä kakarasta.

Hevonen, hevonen, hevonen
se hyppää ja kellot ne kilkkaa,
se kuuluu niin komialta.
Ei saa, ei sa, ei saa antaa
huliviliflikalle koskaan omaa valtaa.

Kaikilla, kaikilla, kaikilla
taivahan pienillä linnuulla
pesä on kalliolla,
vaan ei, vaan ei, vaan ei ole
nuorilla flikoolla alavuuren vainiolla.

* * *

Tärkiää minä olsin tullu

Tärkiää minä olsin tullu
Annalahan häihin.
Mutta kun raukka joutunut olen
kahlehisiin näihin.

Viekää nyt hyvät Kauhavan poijat
multa terveisiä.
Kun en mä tierä, vaikka viivyn
täällä kaiken iän.

Matti se käveli laattialla
ja hienolla äänellä itki.
Kun mun parhaalla poijallani
on raujrasta hensselitkin.

* * *

Niin kauan minä tramppaan

Niin kauan minä tramppaan
tämän kylän raittia,
kun kenkäni pohjat kestää,
ja rakastelen ketä minä tahron
ja akat ei voi estää.

Kun on liinukkavarsa
ja nappulirattahat
ja itte pirän suittista kiinni.
Kun vertaastaansa rakastaa,
ei tarvitte olla fiini.

* * *
Kaksipa poikaa Kurikasta


Kaksipa poikaa Kurikasta
näin komiasti liikkuu.
Punaaset oli resoorit
ja hopiapeslaipiippu.

Ensin oli mettä ja sitten oli vettä,
ja sitten oli virran töyrä.
Vertaastansa kun rakstaa,
ei trenkää olla nöyrä.

Ensin oli mettä ja sitten oli vettä,
ja sitten oli kohiseva koski.
Kohisevan kosken rannalla
oli tyttö punaposki.

Ajetaan me poijat kyyrillä,
ja käyrään kevarissa.
Siellä on flikkoja passaamassa
ja viinaa pikarissa.

Kaksi näin helvetin komiaa seisoo
Aron kujan suussa.
Hyvältä se maistuu viinaryyppy
Hakolaasen suussa.


* * *

Kun on oikeen hulivili luonto


Kun on oikeen hulivili luonto
niin istuu vaikka linnas
ennen kun makaa lauralla
ja puukoon haava rinnas!

Kun on oikeen hulivili luonto,
niin hullulta se näyttää.
Hulivili luonnon pitääs aina
taitavasti käyttää.

* * *

Anssin Jukka

Härmässä häät oli kauhiat
siellä juotihin ja tapeltihin.
Porstuasta porraspäähän
rumihia kannettihin.

Anssin Jukka se häihin lähti
ja valjasti hevoosensa.
Eikä hän muita mukahansa ottanut
kun Amalia-sisarensa.

Anssin Jukka kun häihin lähti,
niin aisalle istuu piru.
tuulispäänä ajoo Anssin Jukka
Pikku-Lammin sivu.

Mikähän silloon sen Anssin Jukan
mieles olla mahtoo,
kun se tuota rytkypolkkaa
soittamahan tahtoo.

Pienet poijan perhanat
sen tappelun aloottivat,
kaksi oli Anssin veljestä,
jokka tappelun lopettivat.

Rytkypolkkaa kun soitettiihin,
niin poijat ne retkutteli.
Hiljallensa se Anssin Jukka
helapäätä heilutteli.

Anssin Jukka se heilutteli
tuota norjaa ruumistansa.
Kehuu Pohjan Kauhavalta
sankari olevansa.

Anssin Jukalla puukkoo oli
ja värjärin sällillä airas.
Alataloon laattialla
aukes Pikku-lammille taivas.

Herran Köpi se puustellin portilla
rukooli hartahasti.
Anssin Jukka se puukoolla löi
niin taitamattomasti.

Anssin Jukan puukkoon se painoo
puolitoista naulaa.
Sillä se sitten kutkutteli
tuota Pikku-Lammin kaulaa.

Anssin Jukan puukoonterä
oli korttelia ja tuumaa;
sillä se sitten koitteli,
jotta oliko se veri kuumaa.

Anssin Jukan puukoonterä
oli valuteräksestä;
sillä se veren valutti
tuon Pikku-Lammin syrämmestä.

Mitähän se harakkakin merkitti,
kun saunan katolle lenti.
Vihiille piti mentämän,
vaan rumihia tehtiin ensin.

Kahreksan kertaa minuutis
tuo rivollipyssy laukes.
Alataloon laatialla
Pikku-Lammin kurkkuk aukes.

alataloon häis kun konjakki loppuu,
niin ryypättihin viinaa.
Niinimatosta Pikku-Lammille
tehtihin käärinliina.

Ja voi kukn se yö oli kauhia
kun juotihin ja tapeltihin,
ja pirunmoosella lehmänkiululla
verta vaan kannettihin.

Eikä se Anssin Jukka olisi tullu
rautojen kantajaksi,
jos ei menny alataloon häihin
konjakin antajaksi.

Jokohan ne herrat Kauhavalla
on hyvän levon saaneet,
kun kymmenen vuotta parhaat poijat
on Vaasan linnas maanneet?

* * *

Hei helapääpuukko ja puntari


Eikä se ollu siunattua
se Lapuan virran vesi,
jolla se pappi ensi kerran
tän pojan pärstän pesi.
:,: Hei helapääpuukko ja puntari,
niillä pärjäilen minä varmasti,
kun puukolla kutittelen kylkiluita
ja nyrkillä turpia prässäilen:,;

Vaasan linnasta vapahaksi pääsin
juhannusmarkina-aattona.
Kohta mä ostin sen helapääpuukon
ja taas oli pari miestä raatona.
:,: Hei helapääpuukko ja puntari,
niillä pärjäilen minä varmasti,
kun puukolla kutittelen kylkiluita
ja nyrkillä turpia prässäilen:,;

* * *

Lyäkää ny saatanat puukoolla

Lyäkää nyt saatanat puukoolla,
jos teirän teköö mieli.
Minä vaan ringissä retkuttelen,
vaikka on näin musta ja pieni.

Onkos teis' poijat miehen vastusta
uskallan minä kysyä.
Mull' on helapää käres ja pannunjalka poves
ja paikallani meinaan pysyä.

Min' oon vaikka hetken perkeles,
niin minä saan repalehtaa.
Minä on kasvanut sellaases koros,
että kyllä mun olla kehtaa.

32 kommenttia:

  1. Runoilija ja juristi näyttää ruman luantonsa, mutta uskooko kukaan...

    VastaaPoista
  2. Jo pelkästä lukuelämyksestä maksan 1 €/ sanat.
    Saamme näin tekijänilkeyden laitettua...

    VastaaPoista
  3. Onhan tuo viime aikojen tekijänoikeuskeskusteluiden valossa vähän härskiä, jos ei edes puhtaaksikirjoitettua nuottia tarjota samaan hintaan.
    Lueskelin mielenkiinnolla Kurikan poikien kahta viimeistä säkeistöä, joita en tuntenut (enkä kyllä tuntenut noita hirmuisia puukko- ja verenkanniskeluvärssyjäkään sieltä alempaa).
    Olen nimittäin pyynnöstä haeskellut suomalaista juomalaulua, joka olisi pikemminkin energinen kuin masentunut. Sitä tarvittaisiin eri maiden juomalauluista koottavaa laulusarjaa varten. Mutta juomisesta pitäisi olla puhe muutenkin kuin ohimennen. En ole vielä keksinyt sopivaa, tuleeko mitään mieleen?
    Yritin myös muistaa Mannakorven mailla laulun sanoja, pontikastahan niissä puhutaan. Mutta lieneekö tuo edes pohjalainen, ei tullut ulkomaille muuttaessa tämmöisiä laulukirjoja mukaan.
    Anni

    VastaaPoista
  4. Vallesmanni lakituvass' kiroili ja hääri,
    kun hummeripoika lompakosta satasia kääri.
    ;,;Hurahuhhahhei, siellä Mannakorven mailla,
    siellä paljon on tiputettu pontikkaa;,;

    Vallesmanni yötä päivää metsässä ajaa,
    etsien trokarien tehdasta ja pajaa
    ;,;Hurahuhhahhei... ;,;

    Toiset pojat kännipäissä silakoita söivät,
    ja toiset pojat pannun alle palikoita löivät.
    ;,;Hurahuhhahhei... ;,;

    Onhan siellä tiputettu litroja sata,
    ja särjetty hummereilta pannu sekä pata.
    ;,;Hurahuhhahhei... ;,;

    Nyt kun meille koittanjut on vapaan viinan aika,
    niin eihän ne pontikat enää meille maita.
    ;,;Hurahuhhahhei... ;,;

    Ja jos ne herrat yhä sitä viinan hintaa nosta,
    niin kyllä sen pontikka heille vielä kostaa.
    ;,;Hurahuhhahhei... ;,;

    VastaaPoista
  5. Ja minen kans yhtään tykkää jotta meirän lauluulla teherään bisnestä.

    Mutta tässon ny nurmoolaanen versio Isoo-Antista, josta tehty vesivärityä on viäläki isoisän vanahan korin seinällä. Näin mulle opetettihin laulu kun olin kaharen vanha:

    Isoo-Antti ja Rannajjärvi

    Isoo-Antti ja Rannajjärvi
    ne jutteli kaharen kesken:
    Tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni
    Ni minä nain sen komian lesken.

    Isoo-Antti oli ensimmäänen
    ja Rannajjärvi oli toinen.
    Pukkilan Jaska se kauhavalaanen
    oli kolmas samammoonen.

    Johan ny on piru sano Rannajjärvi,
    jos minä miestä pelekään:
    tervaskannolla kuanon päälle
    ja teräksellä selekään.

    Vaasavveri ei vapise,
    eikä Kauhavan rauta ruastu:
    niskasta kiinni ja puukoolla selkähän,
    jollei se muutoon suastu.

    Ensin portaat särjettihin
    ja sitten vasta se muuri;
    Isoo-Antti se erellä meni,
    kun se joukosta oli suurin.

    Ei saa laulaa Rannajjärvestä,
    Rannajjärvi on kuallu.
    Rannajjärven hauralle
    on marmoripaasi tuatu.

    * * *

    Kyllä isoäitee oli vähän sitä miältä että mitä siitä ihmisekki sanoo kun pikkuflikka tuallaasia lauleloo.

    Terv.

    Ripsa

    VastaaPoista
  6. Kiitos valistuksesta! Oli mukavaa saada kokonaisuudessaan talteen Mannakorpi, jonka kertosäettä on rallatellut melkein pienen ikänsä. Hyvä, että runonlaulantaperinne on vielä tavallansa voimissaan.

    VastaaPoista
  7. Suomalaisen kirjallisuuden antologia II (toim. kai Laitinen - Matti Suurpää) 1965 s. 370 esittää harvojen tunteman "Rannanjärven murha":

    Kun Rannanjärvi tapethin,
    niin härmälääset ne itki,
    kun Rannanjärven veri on juasnu
    Rytinevan ohjaa pitkin.

    Kun Rannanjärviä haurthin,
    niin kellotkaa ei soinu,
    ja ei siällä pappi saarnannu
    eikä lukkari veisata voinu.

    Prännin erkki sanoo, että
    meirän kans ei auta.
    Rytinevan rannalla asvikroopis
    on Rannanjärven hjauta.

    Ei saa laulaa Rannanjärvestä
    Rannanjärvi on kuollut.
    Rannanjärven haudalle
    on se marmorikivi tuotu.

    VastaaPoista
  8. Tuosta blogissa olevasta laulujen osoitteesta sen verran, että kun osoitteeksi panee pelkästään http://www.laulut.fi, ei joudu haaskioon.

    VastaaPoista
  9. Voi Kemppinen! Tämä oli kyllä kiva! Jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
  10. Kävin sivulla www.laulut.fi. Pöyristyttävää yhteisellä kulttuuriperinnöllä rahastamista. Pyytäähän saa. Hullu on se joka maksaa.

    VastaaPoista
  11. Ennen vanhaan muistan että joka paikassa esim. iltamissa oli lauluvihkot, joita seurantaloilla oli omasta takaa.

    Kaikki tietävät tilanteen että laulaa pitäisi, mutta ei muista sanoja.

    Ehkä Ilmosen Kristiina ja kumpp. voisivat panna jonkun litanian kauhavalaisia rekilauluja jonnekin blogiin tai vaikka Sibiksen sivuille.

    Olipa hauska lisä Isoo-Antin lauluun tuo tuntemattomampi versio. Kiitos Jukka!

    Terv.

    Ripsa

    VastaaPoista
  12. Variantti Kauhavan laulukirjasta:

    l. Lyäkää ny saatanat puukoolla,
    jos teirän teköö miäli.
    Ringissä minä vaan retkuttelen vaikka oon näin musta ja piäni.

    2. Pappa se sanoo jotta ryppää viinaa
    kun et siitä juovu.
    Kohta kun rookaat siävän flikan
    niin älä siitä luovu.

    3. Juarahan poijat flikkaan viinaa, ei se maksa mitään.
    Kyllähän poijat flikkaan posket punaasina pitää.

    Sakke

    VastaaPoista
  13. Henkilökohtainen suosikkini on 'Ketoolan Jukka'. Hyvän tarinaa vavisuttaa lisäksi yksinkertainen konsti laittaa A-osa menemään mollissa ja B-osa duurissa.

    Näitä lauluja olisi hyvä pitää ohjelmistossa pari. Kehoituksia tälläiseen on tullut muiltakin tahoilta. Ja tottahan nämä viisut lapualaasen syräntä lämmittää.

    VastaaPoista
  14. II -
    Ketoolan Jukka on tosiaan hieno - mutta menen näihin murheen puoliin seuraavaksi. Talapakan Nikolai ei sekään ole suotta laulajien ohjelmistossa.

    Ketoolan Jukan taite on luullakseni pohjalaisille lauluille ja virsille tyypillinen siirtymä kirkkosävellajiin.

    Olen arvellut että niiden omalaatuinen teho johtuisi horjumisesta kahden maailman, modaalisen ja harmonisen välillä.

    Jotkut virret vaihtavat säe säkeeltä johdonmukaisesti luonnollisesta lyyriseen molliin.

    Tämä puoli on kai suhteellisen hyvin tutkittu. - Lemmikkinni on "Pappani majan" sävellajista pikkeava kromaattinen intervalli.

    Piru. Ala-Könnin Härmän laulukirja taitaa olla peruuttamattomasti hukassa eikä sitä saa helposti. Siinä on täsmällinen nuotinnus,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Härmän laulukirjasta on tehty uudelleen toimitettu versio, eli nyt niitä taas saa. Härmä-Seura myy niitä.

      Poista
  15. Blogissani täydelliset (kai?) sanat Helapääpuukko-tappelulauluun.
    äMMä

    VastaaPoista
  16. äMMälle vastasin hänen blogissaan, että tunnustan versioni puutteellisuuden, kun alkoi kesken kaiken juljettaa. Osaan nimittäin vielä lisää säkeistöjä Hei Helapääpuukkoon, mutta niistä villiintyvät kyllä ihmiset ja eläimetkin. Etenkin lampaat.

    Sävelestä kuitenkin se, että joskus tätä kuulee laulettavan "Alahärmästä keskeltä pitäjästä" nuotilla, mutta sävelmä on oma, suhteellisen vaikea, mutta teholtaan sitä tyrmistyttävämpi.

    VastaaPoista
  17. No kun ei, perhana, ole minullakaan nuotinnoksia. Sen mitä muistan on korvakuulopohjalta.

    Totta mitä sanot joistain virsistä. Selasin nopeasti virsikirjaa, ja ensimmäinen, joka tuli vastaani, oli virsi 68, jossa jo toinen säe muuttuu miksolyydikseksi. Ketoolan Jukassa ei itseasiassa kuitenkaan liikuta moodeissa kummassakaan osassa, vaikka sellainen vaikutelma siirtymisestä tuleekin. Kyseessä on saman sävelen molli- ja duurisävellaji.
    Ja kuinka kiehtova efekti siitä syntyykään.

    Pappani majan sävelen muistan liian huterasti, että pystyisin hyräilemään. Voithan laittaa nuottikirjaimet kommenttiin, jos haluat. Yritän sitten päätellä rytmin itse. (Trad. biisit ovat teosto-vapaita)

    VastaaPoista
  18. Fis 2/4
    D e e /e e G/fis fis e e / D h h / E fis fis / G H / AA /F F / G e e / G a a / H h h / Cis a fis / G E Es Es / EE / e

    Kaksi isoa kirjainta tarkoittaa puoli nuottia, iso kirjain neljänesosaa ja pieni kahdeksasosaa.

    On minulla tämä mp3:nakin.

    VastaaPoista
  19. Tämähän on mahtava. Sain kyllä selvän - kiitos paljon!

    VastaaPoista
  20. Ripsan mainitsema "tervaskanto" astalona lienee urbaani ilmiö näissä sanoitusversioissa? Tervaspampun tehokäytön aikuisten miesten välienselvittelyissä opin lapsena: Isäni kuuli minun rallattelevan nuotionsytykkeestä tappeluvälineenä ja valisti millaisesta aseesta on oikeasti kysymys. (Huonohan se on kannolla huidella. Tapaus muuten kertoo sen, miten mielenkiintoisessa kontekstissa opittu asia kyllä pysyy päässä loppuiän.)
    Kemppisen tekstissä on "tervastamppu". Lienee saman "nokian nuoriso-ohjaajan" edeltäjän murrevariantti? Pohjanmaan museossa muuten puhutaan tervapampusta: "(...) aseina käytettiin aidanseipäitä ja tervapamppuja,
    punottuja ja tervattuja köydenpätkiä, joiden toiseen päähän
    oli solmittu lyijypaino ja toiseen lenkki. Tervapamppu
    kiedottiin vyötärölle tai piilotettiin housunlahkeeseen
    henkselinnappiin kiinnitettynä." Airola ym. Tuhat vuotta pohjanmaalla. POHJANMAAN MUSEO. ttp://museo.vaasa.fi/w/attachment.cgi?attach=29.

    Lopuksi tosi helppo tietovisa, johon vakituisten kommentoijien ei kannata edes osallistua. Lähinnä nuoremmille siis. Mistä on seuraava ote: "(...) lähinnä herraansa asteli kartanon harteva vouti, kourassa peloittava tervapamppu."

    VastaaPoista
  21. Tervapamppu - - - on niitä museoissa ja on nähty. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

    Taidanpa kirjoittaa tästä ihan blogiin.

    VastaaPoista
  22. Löysin tänne Ihmiskunta.org:in kautta, ja siellä oli aiheen liittyen hauska oivallus.
    http://www.ihmiskunta.org/wp/?p=371

    VastaaPoista
  23. Anssin Jukka ja Härmän häät löytyy Gutenbergistä Otto Pyykkösen esittämänä:
    http://www.gutenberg.org/etext/10265

    Sieltä löytyy myös melkoinen valikoima suomenkielisiä kirjallisia teoksia tekijänoikeuksien tuolta puolen.

    VastaaPoista
  24. Sellaisen kommentin ajattelin vaan lisätä, että Mannankorven mailla on vielä tekijänoikeuslain suojissa -- sen kirjoitti Palle (Reino Palmroth aka Reino Hirviseppä) 30-luvulla. Koska Pallen kuolemasta on kulunut vasta vähän yli kymmenen vuotta, vapautuu se vasta noin kuudenkymmenen vuoden kuluttua.

    Niin, ja voisi tähän lisätä vielä sen puuttuvan säkeistön yllä olevaan Prännin Erkin lauluun (joka myös Rannanjärven murhalauluna tunnetaan):

    Prännin Erkki ei surkeellu,
    vaikka jalakhan raurat panthin:
    "Kun vaan tuli tapettua
    tuan Rannanjärven Antin."

    Ja kun vauhtiin päästiin, niin tässä on vielä vielä laulut Rannanjärvestä itsestään ja Rannanjärven Jukasta:

    Hypi, hypi, hypi

    Hypi, hypi, hypi, sanoo Rannanjärvi,
    kun tanssitti oristansa.
    Taaskin on lähteny hulivilipoijat sieltä
    komiasta koristansa.

    Kun on hevosia hyviä, on rahoja ja jyviä,
    eikö kelepaasi herrastella?
    Hätäkös on hurialla hulivililuannolla
    maailmalla remmastella.

    Hypi, hypi, hypi, sanoo Rannanjärvi,
    kun ajeli fiäterillä.
    Näitäpä poikia kulujetettu on
    Härmän käräjillä.

    Isoosella vaan, sanoo Rannanjärvi,
    aina me hyvin voimma.
    Satasenpa markan voiton me näiltäkin
    markkinoolta toimma.

    Isoosella vaan, sanoo Rannanjärvi,
    jonsei ne piänet jaksa.
    Talo se on oma vaikka akka on toisen
    ja kolome on poikalasta.

    Älä sure pappa ja älä sure mamma
    vaikka poika on rautafanki.
    Silloon se poika vasta tallella on,
    kun oven päällä on kanki.

    Rannanjärven Jukka

    Rannanjärvestä kiinni on pantu
    isäntä ja poika,
    rukousta ei kuulunu,
    vaikka kasakkapamppu moikas.

    Älä sure pappa, sano Rannanjärven Jukka,
    vaikka poika on rautafanki.
    Silloon se poika vasta tallella on,
    kun oven päällä on kanki.

    Raha ei lopu, vaikka välipään teköö,
    sanoo Rannanjärven Jukka,
    jonsei mun isäni irti pääse,
    niin poijankin perii hukka.

    Rannanjärven Jukka se kuali
    aijalla parahalla,
    ettei sen tarvitte vaivaa nährä
    Vaasan Korsholmalla.

    Ei Isoo-Antti itkeny,
    mutta Rannanjärvi itki,
    kun sen poikaa kannethin
    Kapelpakkaa pitkin.

    Rannanjärvestä koria poika joutuu
    Vaasan linnas hukkhan,
    kaikki ne Härmän koriat flikat suroo
    Rannanjärven Jukkaa.

    VastaaPoista
  25. http://www.pompeli.cjb.net/

    Tietenkin eksyin tällaiselle blogisivustolle Pömpeliä kuunnellessani. Soittavat ja laulavat juuri tännekin lueteltuja lauluja, eikä ollenkaan huonoa musiikkia.

    "Enkä minä hurian luontoni tähäre päätäni alaha paina! Iloonen ja irti maasta meinaan olla aina!"

    VastaaPoista
  26. Mitkähän mahtavat olla tekijänoikeudelta vapaat virret? Tai lyhyempi vastaus voisi olla, mitkä eivät ole.

    Saisiko esimerkiksi ei-vapaista karsittua virsikirjaa levittää vapaasti?

    VastaaPoista
  27. virret:
    http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/virsikirja1986/tekoik.html
    "Ne virret, joita ei löydy luettelosta, ovat alkuperäistekstin ja sävelmän osalta vapaat. Niitäkään virsiä ei saa kuitenkaan vapaasti julkaista, koska lähes kaikkia virsitekstejä on uudistuksen yhteydessä muokattu..."
    mutta saahan niihin aina ainakin linkin laittaa:
    http://evl.fi/Virsikirja.nsf/

    ja lisää virsiä (osin samoja) täällä:
    http://www.h-y.fi/sv/sv_num.html
    tosin osa uuden lisävihkon teksteistä puuttuu
    tekijänoikeudellisista syistä.

    VastaaPoista
  28. Itse asiassa Mannakorven mailla on ollut ennen Hirviseppää jo tehty. Hän on vain ottanut kyseisen kappaleen nimiinsä. Kappale on tehty jo 20-luvulla ja olen jopa alkuperöisen kappaleen nähnyt mutta se tuhoutui 90-luvun lopulla tulipalossa. Vanha herra eikä jälkeläiset ymmärtänyt mitään tällaisen laulun suojaamisesta teoston tai mikä lie silloin ollutkaan. Se meni tarkoitukseen mihin oli tehty eli kansanlauluksi. Lauluntekijä oli kyllä Hirvisepän lähipiiriä mutta Hirviseppä ei sitä väsännyt..

    VastaaPoista
  29. Mannakorven mailla on kyllä loistava! Olisiko kenelläkään heittää sointuja kyseiseen kappaleeseen?

    VastaaPoista
  30. Helapääpuukkoon ja puntariin ukkini lauloi yhden säkeistön tuohon väliin. Se meni jotenkin näin että:

    Enkä mä ollut kun viidentoista
    kun kirveellä vaarini lopetin
    siitäpä asti on kotinani ollut
    se Vaasan kuuluisa hotelli.
    - Hei helapääpuukko...

    VastaaPoista