Miksi olisi suojattava köyhiä ja heikkoja? Vastaus “moraalisista syistä” tarkoittaa suomeksi “tavan vuoksi”.
“Hyvinvointi” eli ajatus yhtiöiden ja valtion sekaantumisesta ihmisten toimeentuloon liitetään Saksan kansleri Bismarckin runnomaan lainsäädäntöön, joka sisälsi jo 1880-luvulla työsuojelun alkeet. Jopa ennen tätä kansleria esimerkiksi säätiönä toiminut Carl Zeiss, Jenan kaupungista, oli ottanut tehtäväkseen lasten ja vanhusten huollon. Oli ymmärretty, että sen ajan oloissa poikkeukselisen vaativan toiminnan (etenkin optiikkan) ylläpitäminen edellytti työntekijöiden ylläpitämistä.
Saksassa ja aikanaan myös Suomessa työväenliike alkoi esittää vaatimuksia esimerkiksi lapsityön rajoittamisesta ja työajasta, joka ei saanut ylittää 12 tuntia päivässä, kärjessä kirjaltajat.
Kirjaltaja eli latoja oli kirjapainon vaikeatkin työt hallitseva mies - miehiä he silloin olivat ajoi hyvin usein edistystä ja epäili “herroja” eli pääomapiirejä. Tällainen henkilö oli myös verrattoman lukutaitoinen. Lukeminen on addiktoituva tapa.
Sitten tuli tekoäly (kirjoituskone, monistuskone, xero), ja maailma meni mutkalle. Merkittävät 1800-luvun kirjailijat muute eivät todellisuudessa käyttäneet kovin paljon kirjoituskonetta, ei edes Mark Twain.
Termi tuli poliittisesti käyttöön toisen maailmansodan aikana Englannissa. Sangen pian Ruotsissa huomattiin sanan vetävyys.
Taustalla on pikemmin kvanttimekaniikka kuin suhteellisuusteoria.
Puhun tässä tänään vain varallisuudesta eli rahasta.
Niiden ihmisten rahallinen tukeminen, jotka eivät selviä itse, kaksinkertaistaa koko maan varallisuuden lyhyessä ajassa, 10 - 20 vuodessa.
Itse eivät selviä etenkään lapset, sairaat ja vanhukset.
Tarpeellinen puhe työllisyydestä ja jatkuva kopittelu sisällöltään epäselvillä sanoilla “leikkaukset” ja “verot” peittää tämän näkyvistä. Se peittää sen, että erittäin suuri määrä suomalaisia ei ole työllistettävissä, koska he eivät pysty tekemään työtä.
Sellaisia ihmisiä on runsaassa 5 miljoonassamme paljon, ehkä miljoona. Katsokaa kuvaa. Alle 12-vuotiaita ja yli 70-vuotiaita on n. 1,4 miljoonaa.
Olemme yhteiskuntatieteissä edelleen kiinni kreikkalaisen antiikin alkeissa. Myös “atomi” on selityksen tapainen. Kaikki koostuisi pienistä, jakamattomista hiukkasista. Sana tarkoittaa “ei-jaettavissa”. Samaa tarkoittaa latinan sanaan perustua “individi” eli yksilö.
Voimat kuuluivat jumalille. Liikuttava esimerkki on “deus ex machina”, jumala koneesta, eli näytelmän epäuskottava juonenkäänne. Näyttämölle lasketaan sopivilla välineillä (machina) laatikko, jonka sisältä ponkaisee jumala ratkaisemaan suit sait tarinan juonen sotkut ja aukot.
Tällä tavoin staattinen maailma oli filosofien, tiedemiesten ja useimpien taiteilijoiden mielestä ehkä vuoteen 1900. Jopa Newton muotoili painovoiman niin että kappaleet vetävät syystä tai toisesta toisiaan puoleensa massansa ja välimatkansa mukaan. Mikä tuo voima on, se on edelleen epäselvää.
Vaikka eräät aavistivat , että vetovoiman ohella vaikuttaa “hylkimisvoima”, kesti hyvin kauan ennen kuin Maxwellin yhtälöissä esitettiin varaus, joka on positiivinen tai negatiivinen. Ilmiöissä sähkö ja magneettisuus on + ja -. Vuosikymmeniä sen jälkeen käsitettiin, että myös aminohappojen maailmassa eli siis perimässä on toisaalta vettä hylkiviä ja toisaalta vedessä viihtyviä rihman päitä, ja ennen pitkäö sana “valkuaisaine” vaihtui juhlallisempaan sanaan “proteiini”, ja solun ymmärrettiin olevan proteiinitehdas, johon DNA tuo tarvittavan tiedon.
Ja näin voima oli mukana maailmankuvassa ja alettiin aiheellisesti ihmetellä, miten jokin voi olla toisaalta hiukkanen, toisaalta voima. Lisäksi oli aivan pakko keksiä hyvin vaikeatajuinen termi “kenttä”. Sekä maailmankaikkeutta että solun osia että atomin rakennetta pystyttiin jollain tavoin käsittelemään näillä välineillä.
Sekä tähdet että atomit ovat koneita, joiden sisällä temmeltää jumalia.
Ja myös fantasiakirjallisuuden ylistämä aikakone oli löydetty. Sen nimi on geeni. Ei väliä, sama vaiko aivan samanlainen. Sinusta löytyy kohteita eli perintötekijöitä, jotka omisti kerran keisari Kaarle Suuri, joka puolestaan oli saanut ne melkein suoraan luolissa vihelteleviltä kaksijalkaisilta, jotka puolestaan ovat läheistä sukua sukkulamadoille.
Kristinuskon ja islamin menestyksen salaisuus oli ehkä käsite “minä”. Mitään minuutta ei tietenkään ole olemassa, vaan sinä olet itse oma isoisäsi tai isoäitisi, ja jos opettelet kuuntelemaan, huomaat kyllä, että kivat hengittävät sekä jalkojesi alla että luissasi.
Vielä klassikkojen kirjoituksissa hallitsijan persoonallisuus oli jumalalta valmiiksi paketoituna saatu, ja Roomassa melkein kaikkien keisarien nimeen liitettiin lyhenne “D.” eli divus, jumalallinen. Kaikki muut olivat sitten rauhassa jumalattomia.
Peruste auttaa huonoja ja raihnaisia on se, että olemme samaa eliötä. Holtittomia yleistyksiä harrastavat sanovat, että maapallo on eläin. Toiset kuvailevat, että maailmankaikkeus on tietokone. Nämä ovat huonoja kielikuvia, mutta kukaties silti aineksia ajatteluun, johon meillä on samoin kuin leppäkertuilla, proteiineilla ja protoneilla kyky.
Ihmiskeskeinen ja siis virheellinen ajattelutapani on puut. “Metsä”, tuo soma sana, merkitsee suunnilleen samaa kuin “kenttä”. Ja nurinkurista vahvimman oikeutta ajava ei näe metsää puilta.

Ruotsinkielen sana -ättestupa- on mielenkiintoinen. Sana käännettynä suomeksi on AI:n mukaan surmankallio tai myös sukujyrkkämä.
VastaaPoista"Ordet ättestupa förekommer först sent i det svenska språket. Det är inte känt före mitten på 1600-talet. Den enda historiska källa som beskriver ättestupans funktion i svensk förkristen tid är en isländsk saga, Gautreksagan."
"Ättestupa är det svenska ordet som ges till ett antal branta klippor. Myten om ättestupan säger att äldre samhällsmedlemmar under förhistorisk nordisk tid kastade sig utför ett stup för det allmännas bästa under hungersnöd eller kriser."
Täällä saarellamme on ainakin yksi tällainen jyrkkä kallionseinämä. Ajaessani viikoittain siitä ohitse, tulee mieleeni joka kerta sana ättestupa ja mitä se merkitsee.
Muinaissaameksi joko suoraan rannasta tai vedestä nouseva jyrkkä kalliorinne on puijo.
PoistaKeksitpä hyvän näkökulman. Tutkijat kiistelevät siitä, olisiko "ättestupa" pelkkää myyttiä vai olisiko sillä jotain todellisuuspohjaakin, mitään arkeologisia löydöksiä ei ainakaan ole. On päädytty siihen, että Gautreksaga 1300-luvulta olisi pilailutarina, jollaisia kerrottiin pimeinä talvi-iltoina. Siinä hyvin itara isäntä joutuu majoittamaan yöksi metsästysretkellä eksyneen ja rispaantuneen kuningas Göten, siis Ruotsissa, ja aamulla hän emäntineen hyppäsi jyrkänteeltä taloudellisesta vahingosta harmistuneena ja enempää estääkseen, mutta "de for glada till Oden", tekivät siis iloisen itsemurhan.
PoistaIslantilaisissa saagoissa tapellaan ja tapetaan yhtä päätä, mutta vanhusten ja lasten eliminoiminen nälänhädässä jää suunnittelun asteelle n.s. Landnabokin lisäosassa. Ruotsissa on kyllä myös käsite "ätteklubba", sukunuija, ja sellainen olisi löytynytkin jonkin kirkon vintiltä! Ei siis vain vaikkapa sikojen nuijimiseen?
Vastaavanlaisia myyttejä on muuallakin maailmassa, ja saattaahan tuo islantilainen ""aettarstapi" olla tuontitavaraakin jostain kauempaa ja ainakin pakanalliselta ajalta. Gautreksaga oli ruotsinnettu 1600-luvulla ja käsite "ättestupa" oli alkanut levitä, kirjallisuuteenkin. Sittemmin sitä on alettu käyttää metaforisesti politiikassa. Sopii näihinkin aikoihin...
Tuo kuva on hyvin havainnollistava: meitä heikkoja on paljon. Siitä ajatuksesta saa jotenkin voimaa, ja metsästä, tietenkin, käsitteenä ja lähimetsästä ja kaikista metsistä, joissa on liikkunut. Paikkoja elämän varrelta, kuvia joihin voi palata.
VastaaPoista"meitä heikkoja on paljon"
PoistaAinahan se on mielessä, mutta tarkennetaan nyt kuitenkin ensin (vapaasti O:n mukaan): Kaikki vanhuksethan ovat heikkoja, mutta jotkut ovat heikompia kuin toiset. (Vaikka yhtä luuta oltaisiin kuin vuohensarvet.)
"Meitä heikkoje on paljon." Oletko tutkinut asiaa tarkemmin, että kuulut joukkoon?
PoistaHeikkoutta on monentasoista, mutta joka omin voimin asumisensa ja olonsa sekä ruuanlaiton&kaupoissa käynnit voi hoitaa ei ole heikko. (Henkiset heikkoudet ovat oma maailmansa.)
Oikeasti heikkoja ovat ne, joilla ei mene millään tasolla vahvasti. Lamaantuneena piilottelevat naapureitaankin. Ei ole rahaa, ei kattoa pään päällä, on sairauksia ja joka päivä joku ohitse mennessään potkaisee. Tai ainakin ilkeästi vittuilee sylkäistessään päin rupiseksi mennyttä naamaa. Eivätkä varmasti blogeihin heikkouksistaan huutele kun ei ole välineitä minkä kautta huudella. Tai vaikka olisikin.
Meitä heikkoja on paljon, 1,4 miljoonaa, näyttää kuvio yllä. Ei kannata kilpailla, kuka on heikompi toista, tai vahvempi, - karhu vaiko karhukainen.
PoistaKaikki eivät tarvitse rahallista apua, en minäkään, mutta lääkärien apu on ollut ratkaiseva useastikin monien perinnöllisten sairauksien vuoksi. Omahoidon ja tahdonvoiman lisäavulla elämä sujuu jotenkin, kun ei välitä kivuista ja on perinyt myös savolaisen optimistisen mielenlaadun.
Samanikäinen ystäväni sanoi vielä pari kuukautta sitten vanhuudesta puhuttaessa: "Minähän olen vielä nuori," ja parin viikon kuluttua hänet löydettiin eteisen lattialle tuupertuneena, kun aloimme ihmetellä, miksi hän ei tule lukupiiriin eikä vastaa puhelimeen.
Elämänlanka on heikentynyt vanhemmalla iällä, mutta en siltikään kannata "longevity"-pyrkimyksiä. Pojanpoika on taas San Franciscossa järjestämässä sellaista seminaaria, liittyyhän se hänen opintoihinsa ja oppiihan siinä valtavasti kaikenlaista ja "kun pomo pyysi". Voi käydä punapuumetsässäkin, jos ehtii! Amerikassa on kova työtahti.
Sehän oli jo sata vuotta sitten keksitty että toinen on heikompi toista.
PoistaAd Omnia: tuo "ättestupa" on minulle tuntematon sananakin. V.A. Koskenniemi on tehnyt kuorolauluna tunnetun runon "Vanha Kauko", jossa viikinkityyppinen Lemminkäinen purjehtii vanhana punapurjein "kohti tummaa tuonelaa". "Ennen sammumista illan ikuisesti menneisiin / heittää hehkuvaisen sillan / vielä muisto Kyllikin..." ./. J.K.
VastaaPoistaProfessori on taas vanhassa vinhassa vedossaan, mahtavaa. Tekstissä on täkyä täkyn perään, joista tartun nyt vain tähän: ”Mikä tuo voima on, se on edelleen epäselvää.”
VastaaPoistaKyse on siis veto- eli painovoimasta. Mitä on luonteeltaan se ilmiö, ettemme putoa pyörivän maapallon pinnalta avaruuden syvyyksiin?
Einsteinin mukaan se ei ole edes mikään voima, vaan maan massa kaareuttaa 4-ulotteista aika-avaruutta. Samoin aurinkomme massa kaareuttaa aika-avaruutta ja siksi kierrämme sitä iloisesti ikuisuuden karusellissa.
Massa kiihdyttää aika-avaruuta itteään päin. Maan pinnalla kiihdymme jatkuvasti massasta poispäin.
PoistaMaapallo puskee meitä kohti syöksyvää aika-avaruutta vasten. Vain vapaassa pudotuksessa ei ole kiihtyvyysvoimaa.
PoistaMaan pinnalla seisoessamme emme kiihdy mihinkään. Voimat ovat tasapainossa koska maan kuori estää liikkeen ja muodostaa vastaan panevan voiman. Jos kiihtyisimme, olisimme liikkeessä maan suhteen. En puhu nyt maan pyörimisliikkeen ja laajemman rataliikkeen sekä kuun ja muiden planeettojen aiheuttamista vähäisistä voimista.
PoistaSinänsä mielenkiintoisia ovat aurinkokunnan planeettojen gravitaatiovaikutukset toisiinsa vaikka matkat ovat valtavan pitkiä ihmisen mittakaavassa. Miljardien vuosien aikana planeetat ovat järjestyneet hitaasti samaan tasoon melko tarkasti. Sama ilmiö havaitaan Saturnuksen renkaissa jotka ovat muodostuneet pölystä, kivistä ja suuremmista kappaleista. Ne ovat suurella tarkkuudella samassa tasossa ja sisältävät monenlaista hienorakennetta. Kyse on suurelta osin gravitaatiovoiman tässä tapauksessa aika heikosta ja hitaasta vaikutuksesta johtaen erikoiseen tasapainotilaan.
Painovoima ja pinnan tukivoima kumoavat toisensa, nettona kiihtyvyys nolla a la Newton. Myöhemmin Einstein hourailuillaan pisti aika-avaruuden kuvitellun fabriikin kaarelle ja jopa laajenevaan tai supistuvaan liikkeeseen. Maailmankaikkeuskin venyy nyt ja ketään el tiedä mihin lopulta päädytään.
PoistaSanat, kieli ja merkitys on puut ja niiden juuret, metsä. Kun kieli yrittää tutkia itseään, se on matemaattisessa muodossa kahden jakamista kolmella. Sama ongelma (Eeli, Eeli) tapahtuu niille, jotka eivät ole jumalien jälkeläisiä. Tunne itsesi (sinä, jota ei ole olemassa), neuvoivat antiikin kreikkalaiset. Heillä sankarit olivat jumalien jälkeläisiä: heillä oli 'minä'. Itsestään selvyyttä (minää) ei voi todistaa loogisesti, eikä akateemisissa piireissä edes tunnistaa, koska kysymystä ei voi purkaa paloiksi, jäsentää (puu, juuret, metsä), sitä ei ole olemassa.
VastaaPoistaLuin äskettäin Tuomas Palosen kirjan "Etymologian etymologia ja muita etymologioita". Eräs sen esiintuoma merkittävä tosiasia on kielen jatkuva muuttuminen. Loogikkojen riemuksi sanat ja ilmaukset voivat aikaa myöten muuttua vastakohdikseen! Tässä huutomerkki on oikeutettu. Kirjan lopussa selitetään paljain silmin nähtävien liikkuvien seitsemän taivaankappaleen nimien etymologia. Siis Auringon, kuun, Merkuriuksen, Venuksen, Marsin, Jupiterin ja Saturnuksen. Vain alkuperältään suomenkielisiä taivaankappaleiden nimiä hän väittää olevan vain kaksi: Kuu ja Otava, joiden nimet eivät johdu mistään ulkokielisestä lähteestä.
Tässä kohtaa minä, joka olen olemassa yhtä varmasti kuin metsä, tartuin Kaisa Häkkisen kirjaan "Nykysuomen etymologinen sanakirja". Siinä luki: - "Sanan ikä ja alkuperä ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Lähisukukielistä ei ole voitu osoittaa etymologisia vastineita lainkaan." Pitkähkö selitys eliminoi kaukaisetkin kieliryhmät oman 'aurinkomme' ulkopuolelle. Sen sijaan sana "Aurinko" esiintyy jo 1500-luvulta lähtien sekä taivaankappaleen nimenä että merkityksessä 'auringonpaiste'.
Olenkin varma, että 'minä' olen 'auringon' poika.
Suomen kielen sanan aurinko tarkka alkuperä on edelleen etymologinen arvoitus. Vaikka sana on nykyään yleiskieltä, se on historiallisesti ollut käytössä vain suomen länsimurteissa, kun taas itämurteissa aurinkoa on perinteisesti kutsuttu nimellä päivä.
PoistaKalevalassa aurinko esiintyy loppupuolen runoissa (erityisesti 47. ja 49. runo), joissa Pohjolan emäntä Louhi varastaa taivaalta auringon ja kuun ja kätkee ne vuoren sisään. Eepos kuvaa maailman tilaa, kun valonlähteet on viety:
"eipä kuu kumotakana eikä päivyt paistakana".
Päivyt mielletään tässä ja muutenkin yleisesti päivän hellyttelymuodoksi.
Samalla tulee todistettua, että Kalevala on kehkeytynyt itämurteiden alueella, eikä Jalmari Jaakkolan järkeilyjen mukaisesti länsimurteiden parissa! – Nykykielessä sanonta on muuntunut vertauskuvaksi paikalle, joka on täysin pimeä tai piilossa. Arkikielessä sitä käytetään usein humoristisesti tai karkeasti viittaamaan takapuoleen tai muuhun paikkaan, jonne ei haluta kenenkään katsovan.
Kun ei sitä auringon etymologiaa pitävästi tiedetä, väistämättömästi on syntynyt teorioita: Auer-sana: Yhden teorian mukaan aurinko olisi johdos sanasta auer (esim. oletettu muoto auterinko), joka viittaa ilman hämyn tai usvan kimmeltämiseen.
Balttilainen tai germaaninen laina: Sanan on arveltu olevan laina balttilaisista kielistä, kuten liettuan sanasta aušrà (aamurusko, aamunkoitto), tai mahdollisesti germaanisista kielistä, joissa se voisi liittyä "rengasta" tarkoittaviin sanoihin.
Latinan aurum: On myös esitetty spekulaatioita, että sana voisi pohjautua latinan sanaan aurum (kulta) tai sen johdoksiin, mutta tätä pidetään tieteellisesti epävarmana.
Agricolan rooli: Ensimmäiset kirjalliset merkinnät sanasta ”aurinko” löytyvät Mikael Agricolan teoksista 1500-luvulta. Jotkut ovat jopa pohtineet, olisiko Agricola voinut itse muokata tai luoda sanan, mutta se on todennäköisemmin ollut jo olemassa kansanpuheessa läntisessä Suomessa.
Mielenkiintoista on, että muissa itämerensuomalaisissa kielissä, kuten virossa (päike), käytetään edelleen "päivä"-sanan johdannaisia auringon nimenä.
Akateemikko Veijo Meren hämmentävässä kypsän iän teoksessa ”Sanojen synty” hän selittää auringon synnyn kryptisesti:
”kaukaisissa sukukielissä liekki, hiillos”.
PS.
Kalevalassa loppu hyvin kaikki hyvin:
"Louhi, Pohjolan emäntä,
Pohjan akka harvahammas,
jo tunsi tuhon tulevan,
hätäpäivän päälle saavan.
Heti loihe lentämähän,
pääsi poies Pohjolahan.
Laski kuun kivestä irti,
päästi päivän kalliosta."
Son äyrinkö, rahan muotoinen ja siksi sana on sellainen.
PoistaEi kun se tulee Auri-nimisestä säänhaltijasta - eli onko tuo kuumasti taivaalla paistava pallero Aurin.
PoistaPS. Television sääneidon nimi ei siis ole sattumaa.
D. Trump on tekoälykuvauttanut itsensä jumalallisia käden taitoja hallitsevana messiaana. Näinköhän nimi on piankin vaihtumassa muotoon Trump D. ?
VastaaPoistaBrazil-pähkinät, jotka kasvavat vain Bolivian janoisissa metsissä, sisältävät lujasti C vitamiinia.
VastaaPoistaSiis ettäkö edes jonkinasteiseen ns. yhteiskunnalliseen tasoitukseen pyrkimisen takana voi olla vain kahdenlaisia motiiveja: "tavan vuoksi" tai sitten instrumentaalisia, tuotannon tehostamiseen tähtääviä, joita sosiologien ja taloushistorioitsijoiden kirjoittamassa teoksessa "Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi. Suomi kehityksen kiinniottajana" (2019) kutsutaan "panostuksiksi".
VastaaPoistaLisäisin kuitenkin vielä sekaan aineettoman, ideologisen perinnön. Sitä joko on tai sitten ei ole. Itse painui silloisena vielä alaikäisenä henkilönä kokemuksellisesti voimakkaana mieleen heti 1960-luvun puolivälin jälkeen meillä alkanut sosiaalinen käänne, jota sitten aikansa jatkui kunnes yhteiskunnalliset voimasuhteet taas heilahtivat toiseen suuntaan. Nyt sitten tunnetusti ollaan toisessa ääriasennossa, "moderaattien" (!) komentoorataloudessa. (Jotkut saattavat Vaahteramäen Eemelistä muistaa Komentooran, jonka suihin vanhainkodissa katosivat muiden makkaratkin.)
Nyt tässä on pakko kertoa meille köyhille vanhuksille miten meidät on tarkoitus hylätä sodassa ja miten meistä vihdoin päästään. Vuorelle emme voi könytä. Pommisuojaan emme mahdu emmekä mitenkään pääse sinne asti kun edes postilaatikolle emme. Kaupungin virkamies ei ehdi nuijimaan meitä armon iskullaan. Että mitä teemme. Meillä on vähän vettä muovipullossa ja taskulamppu pattereitta. Mutta mitä teemme kun kuularuiskuttajat tulevat ja patterit soittavat ja heittävät pommit tai muuten näkevät meidät. Oliko tarkoitus että ennen sitä nautimme omaishoidokilta jääneet lääkkeet vai miten meidät hoidetaan? Meillä ei ole vähintäkään tarkoitusta jäädä mörön syötiksi. Meillä on luonnon laki ja vahvan köyhän oikeus tietää se nyt heti. Kertokaa NYT! Silloin ei netti avaudu että voisitte vasta sitten neuvoa.
VastaaPoistaOlemme ikämiehenäkin voimakkaita tekemään työtä, mutta emme saaneet palkkaa. Samoin olimme lapsina.
VastaaPoistaOn hienoa jos kivat hengittävät luissamme, koska nyt ei meillä oikein henki kulje kevään siitepölyissä.
VastaaPoistaMistä löytyy runo "Vanha Kauko"?
VastaaPoistaVanhuksilla ei ole veto- mutta painovoimaa jos syöneet perunaa paljon.
VastaaPoistaPankit eivät enää anna vanhuksen siirtää tai nostaa rahaa hyväksikäyttäjälleen. Nyt ovat hyvät neuvot tarpeen siitä, miten saamme sitä hänelle. Yleensä jos joku työtön tuttava pistäytyy vanhuksen luona syömässä tämän ruokaa, haukkumassa niitä ja kaikkea vanhuksen tekemää ja sanomaa, hän laskuttaa siitä 300 euroa käteen. Jos vanhuksella ei ole käteistä, kukaan ei käy. Ehkä se on pankkien tarkoituskin.
VastaaPoistaEutanasia esim. Kanadassa; kenelle ja keille se on mahdollista (sitä voi kysyä AI:ltä)? Suomessa (vielä) passiivista. Tähänkö ollaan tultu?
VastaaPoistaKun luen Sosiaalihuoltolakia (Socialtjänstlagen) saan tietää, mitä minulta vaaditaan ja mitä yhteiskunta voi minulle tarjota. Ei pidä luulla, että yhteiskunta hoitaa kaiken. Ruotsin Socialtjänstlagen vuodelta 2025 painottaa ihmisen omavastuuta, mutta yhteiskunta, ainakin vielä, osallistuu myös maksulliseen, yksilölliseen auttamiseen tarpeen vaatiessa.
Kirjoitan nyt Ruotsin tilanteesta, koska asun Ruotsissa, mutta mielestäni tilanne on sama Suomessa (jos ei pahempi). Seuraan vierestä ystävieni viimeisien vuosien elämää tässä lakiviidakossa ja paperien täyttämisissä. En olisi ikinä uskonut, että tällaista vanhojen ja sairaiden ihmisten pomppottamista tulee tapahtumaan.
Köyden voima voittaa köyhyyden voiman.
VastaaPoistaKöyhyys, pyhyys, lyhyys - olkoon uusi messiaamme nimeltään Köypyly!
PoistaMaa herää ja kivet puhuvat, ja pimeä väistyy vetten päältä.
VastaaPoistaMaan vetovoima voittaa lopulta aina, meidät
VastaaPoistaPuolueet käyvät toisiaan vastaan kivisotaa. Kaikkien käsissä on köyhien lasten, piinattujen, hoidotta jäävien vanhusten ja muiden uhrien verta. Jos et itke, kivet itkevät.
VastaaPoistaJoku tutkija väitti, ettå Suomen sosiaaliturvajärjestelmä kannustaa laiskuuteen. Mutta ei ainakaan perustuslakimme sellaista edellytä: Ks. sen 19 §:n kahta ensimmäistä momenttia:
VastaaPoista"Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella."
Ei edellytä, mutta tarjoaa helpon mahdollisuuden, jos vaan pokkaa riittää. Liian monella riittää.
Poista