Kolumnien yleisimmät aiheet
February 20, 2024
Anonymous
HS 1993.docx
Document
Oheseissa tiedostossa on kokoelma kolumneja. Pystytkö tekemään kolumnien sisältöön perustuvan analyysin niiden yleisimmistä aiheista. Muodosta aiheista viiden kohdan numeroitu luettelo, missä yleisin teema on ensimmäisenä.
ChatGPT
ChatGPT
Analysoin kolumnien sisältöä ja tein aiheista yleisimmistä aiheista viiden kohdan numeroitu luettelon. Tässä analyysi perustuu ensimmäisiin kolumneihin:
Suomalaisen kulttuurin ja identiteetin pohdinta - Kolumnit käsittelevät usein suomalaisuutta, kansallista identiteettiä ja historiaa, esimerkiksi Topeliuksen merkitystä suomalaiselle kulttuurille ja koulutukselle.
Yhteiskunnalliset ja poliittiset kysymykset - Teksteissä pohditaan yhteiskunnan rakenteita, poliittista tilannetta ja kansalaisaktivismia, kuten työmarkkinoiden muutoksia ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden haasteita.
Kirjallisuus ja taide - Kolumnit analysoivat kirjallisuuden ja taiteen merkitystä, tekijänoikeuskysymyksiä sekä kulttuurin roolia yhteiskunnassa.
Teknologia ja sen vaikutukset - Viitataan teknologian kehityksen vaikutuksiin yhteiskunnassa ja kulttuurissa, kuten tiedon levittämisen ja kulutuksen muutoksiin.
Henkilökohtaiset pohdinnat ja elämänkatsomus - Teksteissä on myös henkilökohtaisempia pohdintoja elämästä, kuolevaisuudesta ja ihmisyyden eri ulottuvuuksista.
Tämä luettelo antaa käsityksen kolumnien monipuolisista aiheista ja niiden yleisimmistä teemoista.
Anonymous
Hyvää työtä! Käsitteleekö kirjoittaja teksteissään omaa lapsuuttaan tai lapsuutta yleensä? Mikäli tällaisia kuvauksia löytyy, niin millaisissa yhteyksissä ne esiintyvät. Tee listaus löytämistäsi konteksteista
ChatGPT
ChatGPT
Kirjoittaja käsittelee lapsuutta ja siihen liittyviä teemoja kolumneissaan monipuolisesti. Tässä joitakin esimerkkejä siitä, millaisissa yhteyksissä lapsuuteen liittyviä aiheita on nostettu esiin:
Lapsuuden historiallinen ja kulttuurinen tarkastelu: Kirjoittaja pohtii lapsuuden historiallisia muutoksia ja sitä, miten lapsuuden ymmärrys on kehittynyt ajan saatossa. Hän mainitsee, että vasta viime vuosisadalla alettiin nähdä lapset omanlaisinaan ihmisinä eikä vain pienikokoisina aikuisina, mikä johti kasvatuksen ja koulutuksen suuriin uudistuksiin.
Lapsuuden merkitys luovuudelle: Tekstissä tuodaan esiin ajatus siitä, että lapsuus on ihmisen elämänvaiheista se, jossa luovuus ja mielikuvitus ovat voimakkaimmillaan. Esimerkiksi Charles Chaplin ja sarjakuvahahmot Ohukainen ja Paksukainen mainitaan lapsellisen luovuuden ilmentyminä.
Lastenkulttuuriin ja -kirjallisuuteen liittyvät pohdinnat: Kirjoittaja tarkastelee lastenkulttuurin ja -kirjallisuuden muutoksia ja sitä, miten asiantuntijat ovat vuosien varrella suhtautuneet lastenkirjallisuuteen. Hän pohtii myös lastenkirjojen ja tarinoiden merkitystä lapsille ja aikuisille.
Lapsuusmuistot ja niiden vaikutus aikuisuuteen: Eräässä kolumnissa kirjoittaja muistelee omaa lapsuuttaan ja koulun aloittamisen hetkeä, mikä herättää laajempia pohdintoja siitä, miten lapsuuden kokemukset vaikuttavat meihin aikuisina.
Lapsuuden ja lapsen oikeuksien yhteiskunnalliset ulottuvuudet: Kirjoittaja käsittelee myös lasten hyväksikäyttöä ja lapsityövoiman ongelmia, tuoden esiin lapsuuden yhteiskunnallisia ja eettisiä kysymyksiä sekä lapsen oikeuksien tärkeyttä.
Nämä esimerkit osoittavat, että kirjoittaja käsittelee lapsuutta monesta eri näkökulmasta, pohtien sen historiallisia, kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia ulottuvuuksia.
Anonymous
Kiitos! Kertooko kirjoittaja omasta lapsuudestaan KAuhavalla?
ChatGPT
ChatGPT
Kirjoittaja mainitsee Kauhavan ja Härmän alueet ja niiden historiallisen ja kulttuurisen merkityksen, mutta ei suoraan viittaa omaan lapsuuteensa Kauhavalla. Hän kuvaa Kauhavan ja sen naapuripitäjien erityispiirteitä ja historiaa, kuten herännäisyys, puukkojunkkarit, nuorisoseura, jääkäriliike ja Lapuan liike, jotka kaikki ilmentävät alueen vahvaa omaehtoisuutta ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi mainitaan, miten Etelä-Pohjanmaalla, Toivo Kuulan ja Artturi Järviluoman toimesta, kirjattiin muistiin lauluja Kauhavan Osk. Alppisen kaupan takahuoneessa. Nämä kuvaukset antavat ymmärtää, että alueella on vahvat perinteet ja kulttuurinen identiteetti, mutta suoraa viittausta kirjoittajan omaan lapsuuteen tai kokemuksiin Kauhavalla ei tehdä.
= = =
Tässä on esimerkki maksullisen tekoälyn toiminnasta. Aineistoksi on syötetty samat vuonna 1993 Helsingin Sanomiin kirjoitetut kolumnini, jotka julkaisin uudelleen tässä blogissa hiljan.
Tulos riippuu oleellisesti siitä, miten ohjelman kanssa keskustellaan. Tämä ei ole hakukone. Googlelta voi kysyä esimerkiksi “trigonometriset funktiot”, ellei muista mikä on sini ja mikä kosini. Se tuntee myös perinpohjaisesti Darth Vaderin. Jos ihmettelee esimerkiksi lukemaansa, jonka mukaan Tšehov kuvasi väsähtäneitä lääkäreitä, bibliografiasta löytyy 574 novellia, ja juonitiivistelmistä käy ilmi, ettei ainoankaan päähenkilö vastaa kuvausta. Tosin mukana on yksi lääketieteen professori, joka on tullut tiensä päähän ja pelkää kuolemaansa, mutta monia lääkäreitä, jotka työskentelevät raivoisasti ihmisyyden hyväksi. Sellainen oli kirjoittaja itse. Hän matkusti kuukausie matkan vankisiirtolaan ja julkaisi täsmällisyydessään järisyttävän kuvauksen Sahalinin oloista.
AI:lta voi kysyä sisältöjä, ja kuten esimerkki osoittaa, se kuvailee hiukan samaan tapaa kuin lukioissa on tapana tehdä ainekirjoituksen yhteydessä.
Esimerkki on omista teksteistä oikeudellisista syistä. Yritän ymmärtää jo syntynyttä suunnatonta tekijänoikeussotkua ja aion kirjoittaa siitä. Käyttämällä tähän esimerkkiin itse kirjoitamaani en ainakaan saa kirjoittajaa kikppuuni…
Minullekin tuli ChatGPT:n kirjoitustyylistä lukiolainen, joka vastaa ylioppilaskirjoituksissa sillä tekniikalla kuin on opetettu. En jaksaisi lukea. Kiinnostavimmat kirjoittajat ovat joskus niitä, jotka saavat heikoimmat pisteet.
VastaaPoistaKysymys "omasta lapsuudesta" on lumoava. Tarkoitan yksityisen ja yleisen rajaa. Onko sitä? Kun on kulttuurihistoriansa lukenut ja erinäisiä lapsuuksia läheltä katsonut, kenen lapsuudesta oikein puhuu, kun puhuu "omastaan"? Minusta tuntuu välillä, että eniten puhut omasta lapsuudestasi silloin, kun puhut ihan muusta.
Mitä ideologiaa ja aatesuuntaa tekoäly mahtaa kannattaa ja boostata?
VastaaPoistaVai onko se ehdottoman objektiivinen ja tasapuolinen? Jos, kuinka se on voitu sellaiseksi saada?
Onko tekälyllä tabuja, joihin se ei ota kantaa? Kuka nämä tabut (arvot) on sille määritellyt?
Niin tai näin, tekoälyn tahdissa jatkossa menään. Mutta minne?
Jaa-a. Kai se joidenkin mekanismien pohjalta valitsee. Esimerkiksi siitä, että Trump on lähteestä riippuen joko ääriradikaali tai äärikonservatiivi.
PoistaSana radikaali tarkoittaa alun perin juuri oikeistoradikaalia, joka haluaa yhteiskunnan "palaavan juurilleen". Konservatiivin mukaan kaikki on hyvin mahdollisista maailmoista parhaassa eikä mitään pidä muuttaa.
PoistaKonservatiivi ja liberaali kävelivät tietä pitkin. Eteen tuli portti.
PoistaLiberaali tokaisi: "Poistetaan tämä portti."
Tähän konservatiivi. "Selvitetään kuitenkin ensin, miksi se on siinä."
>… Mitä ideologiaa ja aatesuuntaa tekoäly mahtaa kannattaa ja boostata? ...
PoistaMitä ideologiaa ja aatesuuntaa Newton kannatti formuloidessaan painovoiman teoriaansa?
Hämmentävää kyllä, myös poliittisia ja sotilaallisia seikkoja voidaan analysoida kohtuullisen puolueettomasti. Mutta tylsäähän se on; spiritti ja intohimo puuttuu, eikä tappeluakaan saada aikaiseksi.
>… Mitä ideologiaa ja aatesuuntaa tekoäly mahtaa kannattaa ja boostata?...
Tekoälyn suhtautuminen noudattaa meidän ihmisten perusperiaatetta: painetaan oman lauman perässä hampaat näkyvillä. Eli outputti on samaa kuin inputti. Jonkin verran ”kannatukseen” vaikuttaa myös opetusmetodi. Samoin kuin ihmisilläkin.
Konservatiivi ja liberaali lähtivät kävelemään vastakkaisiin suuntiin. Vastaan tuli rajalliset luonnonvarat. He riensivät toistensa luo väittäen kaikille matkalla että vastaan ei ole tullut porttia, eikä tule.
PoistaMitäkö ideologiaa? Eikö asia ole vielä valjennut? Sitä voi pyytää muotoilemaan vastauksen miellyttämään ketä hyvänsä, aivan kuten pätevää toimittajaa. Siinä missä eräille toimittajille eräät vaatimukset ovat liian korkeat tai epäinhimillisen persuudellispitoiset keinoälyllä niidenkin teoreettinen yläraja selviää. Kokeilemaan!
PoistaPakko lainata Wikipediaa, kun täällä höpistään kaikenmoista: "Radikalismi on äärisuunta, joka tavoittelee läpikotaista muutosta tai uudistusta. Radikalismin vastakohtana voidaan pitää konservatismia. Radikaalit-nimitystä (engl. radicals) alettiin käyttää ensimmäisenä Englannissa, jossa se vuoden 1815 jälkeisinä vuosina tarkoitti yhteiskunnallisten uudistusten jyrkkiä kannattajia." Juuri on latinaksi radix, ja tässä se viittaa perinpohjaiseen, siis juuriinmenevään muutokseen. Vanhojen juurien haikailu eli konservatismi on siis radikalismin vastakohta.
PoistaJa kommunisti sanoi, menkää pikkupojat muualle leikkimään, täällä tehdään töitä.
PoistaOlen hyvin huolestunut AI:n käytön laajenemisesta, kuten olen muutamaan otteeseen asian ilmaissut tässä blogissa.
VastaaPoistaKyse on siitä että AI:lla on jo nyt ja toistaiseksi rajattomasti kasvava kyky älyyn ja tietovarantoihin ja suoritusnopeuteen. Taustalla olevat yritykset, jotka ovat alan mammutteja, ovat tehneet suuret panostukset kehitysresursseihin. Kaikkia heidän sovelluskohteitaan ei paljasteta mutta päällimmäisenä ovat kaupalliset, joista nopeimmin sijoituksia saa takaisin. Toisena ovat sotilaalliset sovellukset joista tietoa saa kenties vasta usean vuoden odottelun jälkeen. Oikein ajoitettuna (AI:n avulla suunniteltuna, tietenkin) tämä strategia mahdollistaa näiden jättiläisyritysten kasvamisen Teraluokan kokoisiksi hyvin nopeasti.
AI tulee laajenemaan kaikkiin mahdollisiin inhimillisiin ja teknologisiin sovelluksiin. Se puskee kaikkiin medioihin, myös someen. Tuloksena tulee varmasti olemaan kaiken epämääräistyminen. Ihmiset eivät enää tiedä mikä on koneen tuottamaa ja mihin tarkoitukseen ja mikä on totta, mikä valhetta.
AI:n kyvyt ovat suunnattomat jo nyt tuottaa silmänräpäyksessä taidetta fotorealistisesta abstraktiin. Se voi rapsaista samantien paperille aidon tuntuisen novellin tai romaanin ja tulee sen varmasti tekemäänkin, jos joku vain ymmärtää siltä pyytää. Pian se voi generoida kokonaisen elokuvan ilman että ihmisen tarvitsee käsiään liikutella tai aivojaan rasittaa. Entä kun sitten jaetaan Nobelin kirjallisuuden palkintoa jonkin romaanin ansiosta, niin kenelle se lopulta menisi? Koneelleko joka sen on kirjoittanut?
Vaarallisimmat sovellukset ovat kenties tiedustelu- ja vakoilutoiminta. AI voi tehdä sitä nerokkailla keinoilla Internetin kautta suureksi osaksi ja täydentää analyysiään muilla keinoilla hankituilla tiedoilla. Tarvittaessa se voi oppia murtautumaan valtioiden järjestelmiin ja hankkia kaikki tarvitsemansa tiedot äkisti. Kaikki maanpäällinen ja satelliittitietoliikenne on vaarassa jos se on mitenkään saavutettavissa ulkopuolelta. Tämä alue tulee vielä rajusti yllättämään kansakunnat.
AI:llä on myös rajoitteensa ja ihmiskunta voi toimia sitä vastaan eli käytännössä vastustaa sen takana olevia yrityksiä. Siihen tarvitaan konkretiaa, siis sellaista aineellista jota AI ei voi toistaiseksi itse tuottaa. Tietoliikenne voidaan hoitaa vanhanaikaisilla analogisilla menetelmillä jotka eivät ole verkossa. Arkaluontoinen tieto voidaan säilyttää paperilla, suojatussa tilassa jjne. Tilanne voi riistäytyä käsistä jos AI alkaa tuottaa autonomisia robotteja jotka pääsevät kaikkialle. Jo nyt on sotilaskäyttöön tehty hämmästyttäviä robotteja joiden mobiliteetti on suurempi kuin ihmisellä ollen samalla luodinkestäviä. Ja tietenkin ne ovat verkon kautta yhteydessä AI-järjestelmiin jos niiden oma paikallinen äly ei riitä. Taisteluyksiköinä ne ovat jo ihmisiä kyvykkäämpiä, esteenä laajalle käytölle on korkea hinta.
Henrik Stenlund,
PoistaErinomainen teksti. Juuri noin.
Sähköttömät mummonmökit ja mekaaniset Remingtonit taas kunniaan.
Jo nyt vaikuttaa siltä ettei demokratia mahda mitään noille suuryhtiöille, vaan olemme siirtymässä uusfeodalismiin, jossa digimaanomistaja määrää. AI on pyhän kalifornialais-seattlelaisen digikeisarikunnan urhoollisin ritari.
PoistaJotenkin tuntuu, että AI ei pystyisi esittämään Nobel-tasoista kirjaa, jolla on oma tyylinsä, jokin pieni rosoisuutensa tai huumorinsa, joka tekee siitä uuden ja erikoisen, erilaisen. Se pystyy varmasti opettelemaan vaikkapa Jon Fossen tyylin ja tuottamaan sen mukaista tekstiä, mutta keksisikö se ihan oman tyylinsä, joka perustuu ihmisen ainutlaatuisiin elämänkokemuksiin ja tunteisiin älyn ohella? Vaikka pystyisikin, ei se vielä merkitsisi kirjallisuuden kuolemaa, niin monella näyttää olevan pakottava tarve kirjoittaa, purkautua jollakin tavalla.
PoistaJotkut uudet romaanit tosin ovat jo kuin koneen kirjoittamia, niin samantyylisiä ne ovat täydellisyydessään, kun kirjailijat ovat saaneet tehokasta kirjoittamisen opetusta. Jotain jää silti puuttumaan. Uutta "suurta amerikkalaista romaania" odotetaan aina vaan.
>… Ihmiset eivät enää tiedä mikä on koneen tuottamaa ja mihin tarkoitukseen ja mikä on totta, mikä valhetta…
PoistaKone ja ihminen – mikä perustavanlaatuinen ero tässä on ihmisen aivotoiminnan ja tekoälyn välillä? Entä sitten tämä: Totta ja valhetta; niinpä – mutta miten me tämän tiedämme ihmisten tuotoksista?
>… Entä kun sitten jaetaan Nobelin kirjallisuuden palkintoa jonkin romaanin ansiosta, niin kenelle se lopulta menisi? Koneelleko joka sen on kirjoittanut? …
Eihän Nobelin kirjallisuuden palkintoakaan jaeta ihmisen fyysiselle keholle, vaan biologisten aivojen toiminnalle ja aivojen tuottamalla kirjoitukselle. Nobelin palkinnon tulisi siis edellä mainitussa tapauksessa mennä kyseiselle tekoälylle. Mikä tässä olisi kummallista tai poikkeavaa?
Mille tekoälylle? Sehän voi kadota olemattomiin kun virta katkaistaan.
PoistaIhmiset enimmäkseen tietävät asoista mikä on totuus ja mikä ei. Kun AI tuottaa potaskaa tuutin täydeltä erittäin vakuuttavin sanankääntein ja höystää tekstiä näennäisin referenssein, monet menevät vipuun. SIlloin kyse onkin propagandasta josta on vaikea ottaa selvää. Tämä on juuri vaarallista ja sitä tulemme näkemään yhä enemmän AI:n tuotoksina.
PoistaSitä joskus mietin, voiko tekoäly jopa auttaa tuomaan uusia ajatuksia sopuleiden kuplaan? HS:n Yläjärven tämänaamuinen kolumni oli eräänlainen pohjanoteeraus naivismissaan ja visiottomuudessaan. Tekisi mieli perata sitä laajemminkin, mutta keskitytään kahteen esimerkkiin:
VastaaPoistaSuomen terveydenhuolto on suhteessa bkt:hen äärimmäisen halpa suhteessa verrokkimaihin. Ei ole realistista leikata ja tehostaa suuria summia tällä väestöpyramidilla aiheuttamatta suurta terveyskatastrofia. Eliniänodotteesta leikataan jo, eikä sitä voi selittää pelkästään koronalla tai sen aikaisilla rajoituksilla.
Sanna Marin on viime pääministerinä osin syypää velanottoon, mutta myös liian helppo syntipukki. Yläjärven aiheellisesti mainitsemat sähkötuet ja lapsilisäekstrat olivat nimenomaan kepun yritys ostaa ääniä. Marin salli käytännön, että kaikki hallituksen ongelmat ratkaistaan jakamalla rahaa kepun älyttömyyksiin. Hänen olisi pitänyt kaataa hallitus 2022 Ukrainasta huolimatta. Toisaalta Marinin kritisoiminen on kohtuutonta verrattuna siihen, miten helpolla Stubb päästettiin vaalikampanjan aikana toiminnastaan pääministerinä hallituksessa, jonka viimeinen vuosi epäonnistui vielä pahemmin kuin Marinin kohdalla, ja paljon helpommissa olosuhteissa. Nykyhallitus taas leikkaa talouskasvusta niin, että velka kasvaa menoleikkauksista huolimatta.
Marin ei tehnyt korjausliikkeitä vaan jatkoi hulvatonta velanottoa joka on tämänhetkisten valtion talousongemien syy. Hän on siis eniten vastuussa.
PoistaHuolettomaan velkaan perustunut eläminen on erittäin vaikeata saada aisoihin.
PoistaKäytännössä se talouskuri on hyvinkin ongelmallinen juttu. Kokemuksesta nykyään tiedetään, että useilla talouskuria harjoittaneilla euromailla on nyt enemmän velkaa kuin ennen säästökuuria.
Valtio voi yrittää alentaa budjettivajettaan joko lisäämällä verotulojaan ja/tai leikkaamalla menojaan. Molemmat toimet vähentävät reaalituloja, mikä leikkaa kysyntää ja alentaa tuotannon ja talouden kasvua. Näin se nyt vain menee väkisinkin.
Kun Suomi kuuluu vielä yhteisvaluutta euroon, niin sekin rajaa erittäin tehokkaasti mahdollisuusiamme sopeuttaa talouttamme tehokkaasti omien tarpeidemme mukaisesti.
Jossain vaiheessa on suoranainen pakko palata kelluvaan markkaan, kun ensin on kaikki muut konstit kokeiltu. Pakko ajaa lopulta oikeisiin ratkaisuihin.
Toipila se tarjoilee Mugabe-tyylistä setelipainokonettaan ratkaisuksi joka asiaan. Jos nyt ensin jätettäisiin rikkaiden verot alentamatta ja veronalennuksen vaatimat rahat lainaamatta.
PoistaJonkin verran perusteissa opittavaa, sano. (Sanoi kun piippuun etupuolelta kurkisti.)
PoistaKyse on suuremmasta kuviosta, ei käy irtiotto ja kirittäminen erillään maailmantaloudesta.
Väestön ikääntyminen on nyt se Iso Juttu, eikä pelkästään meillä päin.
Raha ei ole valtiolle niukka resurssi, sillä keskuspankki voi aina rahoittaa valtion kulutuksen. Eurovaltioiden kulutus on tälläkin hetkellä EKP:n rahoittamaa.
PoistaKoska rahan tuotantokustannukset ovat mitättömät ja sen kysyntä on rajatonta, niin on rahan tarjonnan lisäämisessä oltava erittäin valppaana ja tarkkana. Joka tapauksessa eurovaltioiden kulutukset ja alijäämät ovat tälläkin hetkellä EKP:n rahoittamaa. Siitä huolimatta mitään superinflaatiota ei ole syntynyt. Euroalueella inflaatiota on tuottanut energian hintojen nousu eikä kysyntäpainotteinen inflaatio.
Rikkaiden "veronalennus" kaikkiaan yhteensä 60 miljonaa euroa.
Poista(Oikeasti kyseessä oli nyt päättyväksi säädetyn hyvätuloisten tilapäisen lisäveron jatkaminen jatkumaan edelleen, mutta niin, että sen alaraja nostetiin jonkin verran. "Tilapäinen" ylimääräinen lisäverotus siis vain jatkuu. Että semmoinen "alennus".)
Pohdintatehtävä: kun 11 000 miljoonan vajauksesta vähennetään 60 miljoonaa, paljonko jää vielä vajausta? Kattaako siis tuo 60 miljoonaa koko 11 000 miljoonan vajeen niin, että mitään muuta ei tarvitse tehdä, kuten ei ennenkäään ole mitään tehty? Tehtävä on vaikea, mutta kannattaa pohtia kuitenkin.
Hassu maa tämä Suomi, kun muka ei-populistien populismilla ei tunnu olevan enää mitään rajaa (vrt. "rikkaiden verot" edellä) ja toisaalta muka pääpopulistipuolueen puheenjohtaja vetää valtiovarainministerinä erittäin tiukaa ja vastuullista linjaa huolimatta siitä, että koko media ja vihervasemmisto vetävät häntä siitä niinsanotusti kuonoon 24/7. Huuto on kova.
Ei kannata verottaa vasenkätisiä liikennepoliiseja kun heitä on niin vähän.
PoistaEi kannata verottaa oikeastaan mitään ryhmää koska heitä on niin vähän.
Näihän tuo perustelu menee.
Noh, pysytään todellisuudessa kuitenkin. Todella hyvätuloisia maassamme on todella vähän ja heitä verotetaan lujasti. Rikkaita on sitäkin vähemmän. Vaikka näiltä väestöryhmiltä otettaisiin kaikki pois valtion kassaan, ei siitä mitään hyötyä olisi, luultavasti merkittävästi päinvastoin. Oletan että kaikkien omaisuudet ja hyvät tulot ovat rehellisesti hankittuja joten kellään ei pitäisi olla syytä kadehtia heitä ja ryhtyä heitä syrjimään. Puhutaan sitten talousrikollisista erikseen.
PoistaSivuhuomautuksena mainitsen että pienituloiset eivät maksa yleensä veroa lainkaan. Kaikkein pienituloisimmat saavat valtiolta tukia merkittävästi eli heidän verotuksensa on negatiivinen.
"Ei kannata verottaa vasenkätisiä ..."
PoistaEi noin. Se perustelu menee niin, että 60 miljoonan lisävero ei kata 11 000 miljoonan vajetta.
Kyllä sitä ylimäärääräistä lisäveroa minun puolestani saa jatkaa sillä vanhallakin alarajalla. Mutta on kovin matalaotsaista populismia antaa ymmärtää, että tämän tason liikkeet hoitavat koko vajeen.
Ryhdikästä sen sijaan olisi listata auki ne kaikki loputkin toimet, joilla se puuttuva 10 940 miljoonaa katetaan. Mutta tähän ei vihervasemistopopulisti pysty. Ei sitten niin millään. Sen sijaan hallituksen ja valtiovarainministerin pitää sekin homma hoitaa.
Klassinen "verot valtion maksettaviksi" vain siis kaikuu taas populistien suista.
You
VastaaPoista"Annan esitietoja. Kemppinen on juristi, kirjailija ja kulttuurihistorioitsija. Blogin kommentoijissa on monen alan edustajia, myös poliitikkoja. Minkälainen on todennäköinen keskustelu, joka tällaisessa blogissa käydään tekoälystä?"
Vastauksen voi kukin halutessaan etsiä. Minusta se ei ollut huono.
Yritin etsiä, mielestäni blogi oli huono. Kemppinen ehkä on riitävän hyvä juristi, kirjailija ja kulttuurihistoiritsija, ainakin omien sanojensa mukaan. Olen varmaankin päinvastaisine mielipiteineni tässä blogissa yksin (vrt. tutkimuspyyntö).
PoistaNiinpä - olemme ihmiskunnan historiassa uudessa tilanteessa. Ajattelua pitää rukata kunnolla uuteen tilanteeseen. Uudet teko-/kone-/apuälyt pistävät ajattelumme uuteen asentoon. Tulossa vielä äänellä keskustelevat älyt kirjallisen, kuvallisen ja musiikillisen ilmaisun lisäksi. Sora niminen videon teko-ohjelma julkaistaan pian OpenAI:n toimesta. DALL-E 3 ja muut vastaavat kuvanteko-algoritmit parantavat juoksuaan.
VastaaPoistaIhmisen tekemänä nämä uudet työkalut tekevät aivan samaa kun ihmiset yleensä niin hyvässä kun pahassakin.
Mikään ei siis muutu siinä suhteessa paitsi nopeus - ja älykkyys tehdä noita asioita.
YouTube on täynnä videoita jossa tekoälyn huiput kertovat viimeisistä mietteitään kehityskuvioista, filosofia, etiikka ja moraali ovat vahvasti mukana.
Muutama linkki esimerkiksi:
Sam Altman, https://www.youtube.com/watch?v=U9mJuUkhUzk
Jeff Hinton, https://www.youtube.com/watch?v=iHCeAotHZa4
Demis Hassabis, https://www.youtube.com/watch?v=AU6HuhrC65k
Seurataan tilannetta mielenkiinnolla!
Ongelma ei ole varsinaisesti se etteivätkö jotkut kehittävistä ja päävastuullisista tahoista olisi moraalisia ja suurilla hyveillä varustettuja henkilöitä. Kuitenkin heidän joukkoonsa ujuttautuu satavarmasti psykopaatteja, sosiopaatteja ja eriasteisia rikollisia koska he näkevät suunnattomat mahdollisuudet hankkia täten itselleen sekä valtaa että omaisuuksia. Heidän motiivinsa poikkeavat suuresti eikä heillä ole estoja toteuttaa tahtoaan.
PoistaUlkopuolinen kontrolli puuttuu kokonaan kehittävien yritysten toiminnasta ja se on suurin riskiä kasvattava tekijä. Entä kun tällainen yritys päättää myydä jonkin sotilas-AI:n vaikka Pohjois-Koreaan? Kontrollikaan ei välttämättä riitä koska siitä huolimatta voidaan toimia väärin ja sitten jälkikäteen rankaistaan joitakin mutta vahinko on jo tapahtunut eikä sitä saa takaisin. Kyse on ydinaseen tasoisesta asejärjestelmästä teholtaan.
"Kyse on ydinaseen tasoisesta asejärjestelmästä teholtaan."
PoistaJust näin.
> … olisi moraalisia ja suurilla hyveillä varustettuja henkilöitä. Kuitenkin heidän joukkoonsa ujuttautuu satavarmasti psykopaatteja, sosiopaatteja…
PoistaSiis "me" olemme ”moraalisia ja suurilla hyveillä varustettuja henkilöitä”. "Ne toiset" ovat ”psykopaatteja, sosiopaatteja ja eriasteisia rikollisia”…
>… Ulkopuolinen kontrolli puuttuu kokonaan kehittävien yritysten…
Mikä ihme olisi se ”ulkopuolinen kontrolli”? Tarkoitat siis varmaan ”me, hyveelliset ihmiset”?
> … Ongelma ei ole varsinaisesti se etteivätkö jotkut kehittävistä ja päävastuullisista tahoista olisi moraalisia ja suurilla hyveillä varustettuja henkilöitä…
PoistaVielä kerran Henrik: Emmekö me ole määritelleet itsemme luonnehdinnalla: ”moraalisia ja suurilla hyveillä varustettuja henkilöitä”.
Eikö meillä tämän määritelmän kriteereihin ole kuulunut nimenomaan vapaa tiedonvälitys, ei sensuuria?
Ja nyt me hyväksymme hurraa huudoilla sen, että esimerkiksi Elisa estää meitä pääsemästä joihinkin Venäjän nettisivuistoille (Sputnik, RT). Siis hyväksymme sen, että meitä itseämme sensuroidaan, että meillä itsellämme ei ole vapaata tiedonvälistystä. Että ”Hyvä Isä” holhoaa meitä.
Kyllä meillä on aika venyvä moraali.
En ole mitenkään tuonut itseäni esiin tässäkään joten on turha lähteä projisoimaan mihinkään suuntaan. Jokainen tietää että joukossamme on psykopaatteja ym. vaikeita ihmisiä joiden moraali venyy kuin purukumi juuri siihen suuntaan minne ovat menoillaan.
PoistaMikä olisi valvova ja kontrolloiva taho en ottanut kantaa. Se voisi olla jokin poliisiyksikkö koska kyse on vakavista asioista. Lupamenettely voisi myös karsia mafiat ja muut rikollisjärjestöt ulkopuolelle, edes karkealla jaolla ja alkuvaiheessa. Heillä jos kellä, olisi suuri intressi saada näppinsä kiinni näihin asioihin.
HS 17. jouluk. Alphabet kertoili että 21 vuotta käytössä ollut keinoäly olisi parhaillaan 16 -vuotiaan tasolla.
VastaaPoistaKirjallisemmat täällä lukioikäiseksi sen hoksasivatkin.
Turhaa on arpoa tai arvuutella mitä seuraavaksi tapahtuu ja millä aikataululla, kaikki on jo aivan arkista eikä sen ymmärtämiseen mitään ihmeellisyyksiä tai sallimiseen/kieltämiseen lainsäädäntötoimen erityistä huolenpitoa tarvita, asiat etenevät vääjäämättä. Turhaa on myös maalata piruja seinälle erityisessä määrin keinoälyn kohdalla. Voisi teettää sillä senkin.
Voikin olla että luomuälyn laiskistuminen ja keinoälystä riippuvaisuus tekee saman kuin laskinten yleistyminen päässälaskutaidolle, vain paljon perusteellisemmin.
On tietenkin jokaisen henkilökohtainen valinta jos jättää oman älynsä kehittämisen ja käytön ja ryhtyy vain vastaanottamaan keinoälyn tuotoksia. Tuloksena on vääjäämätön tyhmentyminen jonka ihminen huomaa sitten lopulta itsekin jossain vaiheessa, mutta liian myöhään. Juuri sen takia pitäisi tekoälyn käyttö ehdottomasti kieltää opiskelijoilta ja koululaisilta opiskelun avustamiseen. Jos asiaa harrastaa vapaa-ajalla, se on toinen juttu.
PoistaAnonyymi tiistaina, 27 helmikuuta, 2024:
Poista> … jos jättää oman älynsä kehittämisen ja käytön ja ryhtyy vain vastaanottamaan keinoälyn tuotoksia…
”Keinoälyn tuotos” on parhaimmillaan yhteenveto siitä kysymyksestä, jota juuri pohditaan. Se on nopeampi tapa saada yhteenveto siitä asiasta, josta ollaan juuri nyt kiinnostuneita. Vastaus ei kuitenkaan poikkea – periaatteessa – siitä tiedosta, jonka löydät esimerkiksi kirjastosta. Molemmissa tapauksissa lukijalle itselleen jää kriitikon tehtävät.
>… Tuloksena on vääjäämätön tyhmentyminen…
Ei ole aivan harvinaista, että opiskelija kopioi opinnäytteeseensä laajasti ja suoraan aikaisempaa tutkimusta esittäen sen omana tekstinään. Väärinkäytöshän se on, oli lähde sitten perinteisistä julkaisuista tai tekoälyltä.
Mutta ajattepa: jos perustietoa tai erilaisia näkemyksiä hankitaan kirjastosta tai tekoälyltä, niin mitä eroa siinä on? Opiskelijanhan tulee nimenomaan oppia suhtautumaan kaikkeen lähdemateriaaliin kriittisesti ja esittämään lähteet erillään omasta päättelystään.
Tietenkin jos tarkoitus on vaikka pyytää tilasto jostain yksinkertaisesta asiasta, joka on jo valmiina jossakin, niin mikäs siinä.
PoistaSiinä on juuri se dramaattinen ero kun opiskelija ITSE hakee tietoa ja oppii sitä hakemaan. Se ei ole mikään triviaali juttu vaan on opittava ymmärtämään tietojen luokitus ja ammattijulkaisujen rakenne. Samalla haettavan tiedon yleisrakenne alkaa valjeta koska tutkimuksessa on joka alalla nykyään satoja tuhansia osa-alueita jotka kaikki liittyvät toisiinsa, etenkin luonnontieteissä ja vastaavasti artikkeleita ja kirjoja on miljoonia. Erittäin tärkeänä pidän julkaisujen indeksien läpikäymistaitoa. Sen voi oppia tekemään hyvin nopeasti opettamalla itsensä tietynlaiseen hahmontunnistukseen kun tiettyjä avainsanoja etsii. Silloin voi käydä läpi useita tuhansia nimikkeitä päivässä, ilman että tarvitsee niitä ryhtyä lukemaan joka on erittäin aikaavievää. RIittää kun merkitsee ylös ne jotka ovat pompanneet esiin ja jälkeenpäin käy ne läpi. Hakiessa oppii valtavasti jos pitää silmänsä auki ja voi alkaa tutkimusmielessä kiinnostua joistakin kysymyksistä.
Toinen pointti on se että opiskelija joutuu itse ajattelemaan mitä on tekemässä ja mitä asioita pitää oikeastaan selvittää ja miten. Umpimähkään söheltämällä tuskin saa mitään aikaan. Jos pitää ratkaista jokin ongelma tai oppia jokin uusi menetelmä, niin oma työskentely on kullan arvoista ja täysin syrjäyttää AI:n tarjoamat palvelut. Itse en tutkijana aio tehtävissäni koskea AI:n puikkoihin koska sen antamat tiedot ovat puutteelliset ja vaikka olisivat luotettaviakin, itse en kehittyisi lainkaan. Tuloksia saattaisin saada toisinaan mutta seurauksena olisi oma henkinen laiskuus ja lamaannus. Aina pitäisi sitten kysyä AI:ltä miten tämä homma hoidetaan ja mitä enemmän niin tekee, sitä syvemmälle uppoaa.
Indeksit ovat nykyisin pääosin verkossa ja monissa voi tehdä hakuja. Se vähän helpoittaa asiaa. Kun laittaa avainsanoja haettavaksi, voi saada eteensä listan jossa on esim. 15 000 nimikettä. Ne on kuitenkin seulottava läpi ensin nimiketasolla ja sitten nopeasti selattava ja arvioitava itse julkaisu.
PoistaTässä syntyykin erittäin kiusallinen ongelma. Monet julkaisijoista eivät anna ulos artikkelista tai kirjasta muuta tietoa kuin nimikkeen ja kenties abstraktin hyvällä lykyllä. Saadakseen lukea sen kokonaisuudessaan, pitää pulittaa USD30 - 70 jokaisesta. Tutkija saattaa tarvita 100 - 200 artikkelia jokaista omaa artikkeliaan varten. Monet julkaisijat pyytävät tämän lisäksi tuhansien dollarien maksun siitä että julkaisevat uuden artikkelin. Tyypillinen tutkija pyrkii julkaisemaan 10 - 15 atikkelia vuodessa mahdollisuuksiensa mukaan eikä sitä pidetä tehtailuna vaan suurena luovuutena ja tuotteliaisuutena. Se edellyttää tietenkin erittäin intensiivistä työskentelyä. Osan ajasta, ehkä puolet, vie artikkelin työstäminen julkaisukelpoiseksi.
Ei mikään ihme että tutkimus kärsii tästä ja maksajat ovat vähissä. Suuret tiedekustantajat ovat nykyisin miljardiluokan yrityksiä jotka ovat mielestään keksineet rahahanan koska tutkijoiden on pakko saada tietoa ja julkaista omaa työtään. Maksaja on usein tutkija suorittaen sen apurahastaan jos sellaisen on onnistunut saamaan. Tutkijan työnantaja saattaa maksaa osan kustannuksista mutta kuten hyvin tiedetään, eivät nekään rahassa kylve.
Kirjastoista ei kaikista saa enää kaukolainoja eli ottaisivat kopioita artikkeleista jolloin kustannukset pysyisivät aisoissa. Syynä on yksinkertaisesti se että kirjastoilla ei ole varoja hankkia kyseisiä aikakauslehtia eikä niitä löydy enää juuri mistään paperilla eikä digitaalisena vapaasti.
Tämä hullu tilanne korjautuu aikaa myöten sillä että useissa kehittyvissä maissa on törmätty samaan ja niihin on perustettu lukuisia uusia tiedejulkaisuja jotka eivät pyydä maksua julkaisun lukemisesta. He saavat pienen maksun (USD35 - 70) uuden artikkelin tarkastamisesta ja hyväksyttämisestä ja siirtämisestä digitaliseen avoimeen tietokantaan. On ilmiselvää että tämä on tulevaisuuden toimintamalli. Niiden kohdalla ongelmana on arvostuksen puute. Kovin moni ei pidä artikkelia turkkilaisessa tai nigerialaisessa aikakausjulkaisussa itselleen sopivana ja akateemista uraansa kohottavana. Julkaisujen tason onkin kovin kirjava niissä. Jokaisen pitää kuitenkin käsittää että jostain on aloitettava ja tilanne on korjattava sellaiseksi että tiede voi jatkaa toimintaansa.
Kuvio Open AI osoittaa, että ei ole kyse avoimesta ja hyvästä systeemistä. Se on umpinainen sidos, joka vangitsee osallistujat elämän ulkopuolelle. Käsirauta. Myös sen "ajattelu", arvot ja ilmaisu ovat kuolleita. Esimerkki on valaiseva, mutta kenties huonosta ilmiömaailmasta ei voi olla hyvää esimerkkiä, vaan esimerkki on osoitus mitättömyydestä ja pahuudesta sikäli että se on äärimmäisen kaukana totuudesta, hyvyydestä, kauneudesta ja pyhyydestä. Tähän olette tulleet, manalan ensimmäiseen piiriin, kaikki oman itsenne, rahan ja harhan vangit.
VastaaPoistaVoisi antaa tekoälyn käydä oikeutta itseään vastaan käänteisellä todistustaakalla. Että olet syyllinen älykkyyden väärinkäyttöön, miteppä vastaat syytökseen?
VastaaPoistaLLM-"tekoälyt" tuottavat hämäävän sujuvaa tekstiä, mutta sisällöistä ja merkityksistä a totuusarvoista niillä ei ole mitään sisäistä mallia. Tarpeeksi tiukkaan määritellyillä tehtävänannoilla niistä saadaan ulos mahdollisesti käyttökelpoista tekstiä, tosin vaadittava laskentamäärä on järjetön.
VastaaPoistaTämä kyvyttömyys ymmärtää merkityksiä on näiden mallien inherentti puute, eikä sitä voida korjata tekemällä parempia malleja. LLM:t ovat valtavan treenauskorpuksen pohjalta muodostettuja laajoja parametrisointeja, ikään kuin äärimmilleen kehitettyjä ennustavia tekstisyöttöohjelmia. Tarvitaan aivan toisenlaisia malleja, jotta päästäisiin eroon LLM:ien taipumuksesta tuottaa täyttä puppua silloin jos tehtävänanto on avoin eikä treenausaineisto sisällä mitään selkeää vastausta. ChatGPT ei koskaan sano "en tiedä" vaan kehittää sujuvan kuuloisen vastauksen mihin tahansa kysymykseen.
ChatGP on vähän kuin liian hyvä muistinen mutta lahjaton oppilas. Toistaa hyvin ulkoaopittuja tekstejä ja noudattaa kaavoja ymmärtämättä niiden sisältöä.
Poista